<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<rss version="2.0" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom" xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/" xmlns:googleplay="http://www.google.com/schemas/play-podcasts/1.0" xmlns:itunes="http://www.itunes.com/dtds/podcast-1.0.dtd" xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" xmlns:podcast="https://podcastindex.org/namespace/1.0">
  <channel>
    <atom:link href="https://feeds.simplecast.com/EIFdM59w" rel="self" title="MP3 Audio" type="application/atom+xml"/>
    <atom:link href="https://simplecast.superfeedr.com" rel="hub" xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom"/>
    <generator>https://simplecast.com</generator>
    <title>Radio Antro</title>
    <description>Tieteen verkkojulkaisu AntroBlogin oma podcast kommentoi elämää ja yhteiskuntaa antropologisesta näkökulmasta. Radio Antrosta löydät artikkelimme kuunneltavassa muodossa. 

Radio Antron taajuudella julkaistaan myös Suomen Antropologisen Seuran omaa podcast-sarjaa, Antropodia, joka käsittelee ajankohtaisia ja ajattomia antropologisia aiheita, kuten tuoreita tutkimuksia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä, opetusta ja työelämää. 

Ohjelmaa julkaistaan yhteistyössä Voiman (https://voima.fi/) kanssa. RSSVERIFY</description>
    <copyright>AntroBlogi 2024. Kaikki aineisto julkaistaan CC BY-NC-ND -lisenssin alaisena.</copyright>
    <language>fi</language>
    <pubDate>Wed, 8 Apr 2026 18:20:30 +0000</pubDate>
    <lastBuildDate>Thu, 9 Apr 2026 05:16:27 +0000</lastBuildDate>
    <image>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <title>Radio Antro</title>
      <url>https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/6da0dc30-40a9-42f3-aad8-72b392aecf67/3000x3000/1.jpg?aid=rss_feed</url>
    </image>
    <link>https://antroblogi.fi</link>
    <itunes:type>episodic</itunes:type>
    <itunes:subtitle>SMOOTH LIMINAL</itunes:subtitle>
    <itunes:summary>Tieteen verkkojulkaisu AntroBlogin oma podcast kommentoi elämää ja yhteiskuntaa antropologisesta näkökulmasta. Radio Antrosta löydät artikkelimme kuunneltavassa muodossa. 

Radio Antron taajuudella julkaistaan myös Suomen Antropologisen Seuran omaa podcast-sarjaa, Antropodia, joka käsittelee ajankohtaisia ja ajattomia antropologisia aiheita, kuten tuoreita tutkimuksia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä, opetusta ja työelämää. 

Ohjelmaa julkaistaan yhteistyössä Voiman (https://voima.fi/) kanssa. RSSVERIFY</itunes:summary>
    <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
    <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
    <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/6da0dc30-40a9-42f3-aad8-72b392aecf67/3000x3000/1.jpg?aid=rss_feed"/>
    <itunes:new-feed-url>https://feeds.simplecast.com/EIFdM59w</itunes:new-feed-url>
    <itunes:keywords>matkailu, tiede, sosiaalitieteet, science, anthropology, yhteiskuntatieteet, sosiologia, antropologia, tutkimus, kulttuuri, tiedeviestintä, popular science, antroblogi, yhteiskuntatiede, yhteiskunta</itunes:keywords>
    <itunes:owner>
      <itunes:name>AntroBlogi</itunes:name>
      <itunes:email>toimitus@antroblogi.fi</itunes:email>
    </itunes:owner>
    <itunes:category text="Science">
      <itunes:category text="Social Sciences"/>
    </itunes:category>
    <itunes:category text="Society &amp; Culture">
      <itunes:category text="Places &amp; Travel"/>
    </itunes:category>
    <itunes:category text="News"/>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">fe957481-197c-4205-92c1-bf5a07cb4168</guid>
      <title>Queerin ja kinkyn historian tallentaminen on poliittinen valinta</title>
      <description><![CDATA[Queeriä ja kinkyä aineistoa on vasta alettu mieltämään kulttuurihistoriana, jota tallentaa museoihin ja arkistoihin. Marginalisoitujen identiteettiryhmien historian luokittelu kulttuuriperinnöksi ei ole ongelmatonta, mutta se voi olla yhteiskunnallisesti tärkeää. 
]]></description>
      <pubDate>Wed, 8 Apr 2026 18:20:30 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Johanna Pohtinen, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="17957659" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/media/audio/transcoded/5a26b795-7b94-4d3d-a30c-e3ac9acb6da6/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/audio/group/04fc73d2-a518-4ccc-bf8f-a8357cdb9197/group-item/b808aa73-d433-4845-90eb-c37549ce4233/128_default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Queerin ja kinkyn historian tallentaminen on poliittinen valinta</itunes:title>
      <itunes:author>Johanna Pohtinen, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:18:42</itunes:duration>
      <itunes:summary>Queeriä ja kinkyä aineistoa on vasta alettu mieltämään kulttuurihistoriana, jota tallentaa museoihin ja arkistoihin. Marginalisoitujen identiteettiryhmien historian luokittelu kulttuuriperinnöksi ei ole ongelmatonta, mutta se voi olla yhteiskunnallisesti tärkeää.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Queeriä ja kinkyä aineistoa on vasta alettu mieltämään kulttuurihistoriana, jota tallentaa museoihin ja arkistoihin. Marginalisoitujen identiteettiryhmien historian luokittelu kulttuuriperinnöksi ei ole ongelmatonta, mutta se voi olla yhteiskunnallisesti tärkeää.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, queer-identiteetti, kulttuuriperintö, queer, museot, kulttuuri, historia, antroblogi, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>524</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">fc2934e8-9f95-477f-9714-c798fd1677c6</guid>
      <title>Queerillä vastarinnalla on kokoaan suurempi mahdollisuus muuttaa maailmaa</title>
      <description><![CDATA[Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, kuten naisten itsemääräämisoikeuskin, pyritään ylikansallisen anti-gender-liikkeen piirissä leimaamaan vaarallisiksi ja hävittämään. Toisaalta esimerkiksi Libanonissa queer-liikkeiden parissa kritisoidaan yhä enenevissä määrin länsimaisia liberaaleja arvoja ja niihin kiinnittyneitä ylikansallisia LGBTQ-järjestöjä. Monet ruohonjuuritason queer-liikkeet kehittävätkin vastarinnan muotoja, joiden keskiössä on kansainvälisestä avustuspolitiikasta irrottautuminen ja paikallisyhteisöjen järjestäytyminen niiden omista tarpeista käsin. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 26 Mar 2026 07:33:49 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Laura Menard)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="15952709" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/media/audio/transcoded/5a26b795-7b94-4d3d-a30c-e3ac9acb6da6/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/audio/group/eb4ce6a2-51c0-47d5-bb45-cf98c44469f7/group-item/b267ccd3-eafa-4e6b-8de8-5356df505f9c/128_default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Queerillä vastarinnalla on kokoaan suurempi mahdollisuus muuttaa maailmaa</itunes:title>
      <itunes:author>Laura Menard</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/4711541d-5c96-4c2e-951c-90f191b724f0/3000x3000/queerilla_vastarinnalla.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:16:37</itunes:duration>
      <itunes:summary>Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, kuten naisten itsemääräämisoikeuskin, pyritään ylikansallisen anti-gender-liikkeen piirissä leimaamaan vaarallisiksi ja hävittämään. Toisaalta esimerkiksi Libanonissa queer-liikkeiden parissa kritisoidaan yhä enenevissä määrin länsimaisia liberaaleja arvoja ja niihin kiinnittyneitä ylikansallisia LGBTQ-järjestöjä. Monet ruohonjuuritason queer-liikkeet kehittävätkin vastarinnan muotoja, joiden keskiössä on kansainvälisestä avustuspolitiikasta irrottautuminen ja paikallisyhteisöjen järjestäytyminen niiden omista tarpeista käsin.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, kuten naisten itsemääräämisoikeuskin, pyritään ylikansallisen anti-gender-liikkeen piirissä leimaamaan vaarallisiksi ja hävittämään. Toisaalta esimerkiksi Libanonissa queer-liikkeiden parissa kritisoidaan yhä enenevissä määrin länsimaisia liberaaleja arvoja ja niihin kiinnittyneitä ylikansallisia LGBTQ-järjestöjä. Monet ruohonjuuritason queer-liikkeet kehittävätkin vastarinnan muotoja, joiden keskiössä on kansainvälisestä avustuspolitiikasta irrottautuminen ja paikallisyhteisöjen järjestäytyminen niiden omista tarpeista käsin.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, libanon, aktivismi, queer, kulttuuri, feminismi, antroblogi, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>523</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">b100db33-626b-49bb-9586-5e9b6276c569</guid>
      <title>Toivosta ja aktivismista – On hope &amp; activism</title>
      <description><![CDATA[In the third and final episode of the On hope & activism podcast series, anthropology students Hannah Anderson, Ida Eustergerling, and Anna Haglund interview Yevheniia Kuznetsova, a young Ukrainian refugee activist in Finland. 
]]></description>
      <pubDate>Mon, 16 Mar 2026 22:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Ida Eustergerling, Anna Haglund, Yevheniia Kuznetsova, Hannah Anderson, Maria Karuvuori, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="20857109" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/media/audio/transcoded/5a26b795-7b94-4d3d-a30c-e3ac9acb6da6/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/audio/group/6b3306f5-eef0-44fa-aa67-f1cd87478fa6/group-item/533400a4-c110-430e-b91b-daa8963fed26/128_default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Toivosta ja aktivismista – On hope &amp; activism</itunes:title>
      <itunes:author>Ida Eustergerling, Anna Haglund, Yevheniia Kuznetsova, Hannah Anderson, Maria Karuvuori, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/de1fddba-da12-436b-9c1f-c1af90d2a9fe/3000x3000/toivosta_ja_aktivismista_20copie2.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:21:43</itunes:duration>
      <itunes:summary>In the third and final episode of the On hope &amp; activism podcast series, anthropology students Hannah Anderson, Ida Eustergerling, and Anna Haglund interview Yevheniia Kuznetsova, a young Ukrainian refugee activist in Finland.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>In the third and final episode of the On hope &amp; activism podcast series, anthropology students Hannah Anderson, Ida Eustergerling, and Anna Haglund interview Yevheniia Kuznetsova, a young Ukrainian refugee activist in Finland.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, pakolaisuus, aktivismi, kulttuuri, ukraina, antroblogi, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>522</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">e7e8b2a3-5b5a-40f1-8a1b-85fb52492f92</guid>
      <title>Antropodi: Kun puolison hengityskin ärsyttää – Anni Kajanuksen antropologisia havaintoja ärtymyksestä</title>
      <description><![CDATA[Ärsytys ei ole vain ikävä tunne, vaan keskeinen yhteistyön säätelijä. Kuten monet muutkin sosiaaliset ilmiöt, ärsytys on myös kulttuurisidonnainen asia. Antropologian professori Anni Kajanuksen kahdessa tutkimushankkeessa ärsytystä tutkitaan ympäri maailmaa niin autenttisissa tilanteissa kuin koeasetelmien avulla. Mutta miten antropologi voi ylipäätään tutkia ärtymystä? Mitä Annin tutkimushankkeissa on saatu selville? Entä mitä tieteellisiä vinkkejä Annilla on seuraavaa ärsyttävää tilannetta varten? 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 3 Mar 2026 08:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Jukka Jouhki, Anni Kajanus, Suomen Antropologinen Seura)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="47338100" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/media/audio/transcoded/5a26b795-7b94-4d3d-a30c-e3ac9acb6da6/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/audio/group/e38f677e-a57c-4abc-ba42-1b2a01888426/group-item/b12e9421-9a43-4b07-95ba-ccc4d703a615/128_default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: Kun puolison hengityskin ärsyttää – Anni Kajanuksen antropologisia havaintoja ärtymyksestä</itunes:title>
      <itunes:author>Jukka Jouhki, Anni Kajanus, Suomen Antropologinen Seura</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/ac5b1b18-a917-4edc-ad2f-4ac72182d946/3000x3000/antropodi_logo.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:49:18</itunes:duration>
      <itunes:summary>Ärsytys ei ole vain ikävä tunne, vaan keskeinen yhteistyön säätelijä. Kuten monet muutkin sosiaaliset ilmiöt, ärsytys on myös kulttuurisidonnainen asia. Antropologian professori Anni Kajanuksen kahdessa tutkimushankkeessa ärsytystä tutkitaan ympäri maailmaa niin autenttisissa tilanteissa kuin koeasetelmien avulla. Mutta miten antropologi voi ylipäätään tutkia ärtymystä? Mitä Annin tutkimushankkeissa on saatu selville? Entä mitä tieteellisiä vinkkejä Annilla on seuraavaa ärsyttävää tilannetta varten?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Ärsytys ei ole vain ikävä tunne, vaan keskeinen yhteistyön säätelijä. Kuten monet muutkin sosiaaliset ilmiöt, ärsytys on myös kulttuurisidonnainen asia. Antropologian professori Anni Kajanuksen kahdessa tutkimushankkeessa ärsytystä tutkitaan ympäri maailmaa niin autenttisissa tilanteissa kuin koeasetelmien avulla. Mutta miten antropologi voi ylipäätään tutkia ärtymystä? Mitä Annin tutkimushankkeissa on saatu selville? Entä mitä tieteellisiä vinkkejä Annilla on seuraavaa ärsyttävää tilannetta varten?</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>sosiaalisuus, tunne, rakenne, kulttuuri, tutkimus, ärsytys</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>521</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">db9a730a-b15a-4bcb-8d73-c7a0cff56794</guid>
      <title>Antropodi: Kolme polkua antropologiaan</title>
      <description><![CDATA[Miten karaoke-emäntä päätyi antropologiksi? Entä miksi psykologian ja sosiologian opiskelijat loikkasivat antropologiaan? Tämänkertaisessa jaksossa keskustellaan siitä, miten antropologista tulee antropologi. Kolme antropologia, Adeliina Silvola, Marjukka Ajakainen ja Riikka Era kertovat, millaisia heidän polkunsa tieteenalan pariin ovat olleet. Jaksossa käsitellään myös sitä, millainen tieteenala antropologia on ja millaisia ilmiöitä sen avulla voidaan tutkia. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 10 Feb 2026 16:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Sofia Maliniemi, Marjukka Ajakainen, Adeliina Silvola, Suomen Antropologinen Seura, Riikka Era)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="55763739" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/06c24a61-13d3-4aa1-ad50-a259edbf9430/audio/8cc3c257-3854-454f-b488-1f701d854507/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: Kolme polkua antropologiaan</itunes:title>
      <itunes:author>Sofia Maliniemi, Marjukka Ajakainen, Adeliina Silvola, Suomen Antropologinen Seura, Riikka Era</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/3fcacab2-1f64-40ea-a1f9-826ce7abbda6/3000x3000/antropodi-20logo.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:58:05</itunes:duration>
      <itunes:summary>Miten karaoke-emäntä päätyi antropologiksi? Entä miksi psykologian ja sosiologian opiskelijat loikkasivat antropologiaan? Tämänkertaisessa jaksossa keskustellaan siitä, miten antropologista tulee antropologi. Kolme antropologia, Adeliina Silvola, Marjukka Ajakainen ja Riikka Era kertovat, millaisia heidän polkunsa tieteenalan pariin ovat olleet. Jaksossa käsitellään myös sitä, millainen tieteenala antropologia on ja millaisia ilmiöitä sen avulla voidaan tutkia.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Miten karaoke-emäntä päätyi antropologiksi? Entä miksi psykologian ja sosiologian opiskelijat loikkasivat antropologiaan? Tämänkertaisessa jaksossa keskustellaan siitä, miten antropologista tulee antropologi. Kolme antropologia, Adeliina Silvola, Marjukka Ajakainen ja Riikka Era kertovat, millaisia heidän polkunsa tieteenalan pariin ovat olleet. Jaksossa käsitellään myös sitä, millainen tieteenala antropologia on ja millaisia ilmiöitä sen avulla voidaan tutkia.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>tiede, opiskelu, ura, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>520</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">7fe0cf54-ae2d-4399-98d7-e0613e805c48</guid>
      <title>Miten kirjoittaa Palestiinasta, Irene Zidan?</title>
      <description><![CDATA[Isäni appelsiininkukkien maasta muistuttaa, että Gazan kansanmurha ja arki Suomessa ovat samaa todellisuutta. Kirjailija Irene Zidan avaa vuosi sitten ilmestyneen esikoisromaaninsa syntyprosessia ja taustaa Radio Antron haastattelussa. Pohdintaa myös kirjallisuuden ja journalismin vaikutusmahdollisuuksista. 
]]></description>
      <pubDate>Sat, 31 Jan 2026 19:39:56 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Irene Zidan, Suvi Baloch)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="25650650" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/956566a9-c8ec-468b-8fc5-5d7da5e188fb/audio/750b048b-f831-4daf-82ab-c837d6ced9c9/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Miten kirjoittaa Palestiinasta, Irene Zidan?</itunes:title>
      <itunes:author>Irene Zidan, Suvi Baloch</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/7fa8616c-d3da-4607-972d-2ac09089019a/3000x3000/9789510510407-frontcover.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:26:43</itunes:duration>
      <itunes:summary>Isäni appelsiininkukkien maasta muistuttaa, että Gazan kansanmurha ja arki Suomessa ovat samaa todellisuutta. Kirjailija Irene Zidan avaa vuosi sitten ilmestyneen esikoisromaaninsa syntyprosessia ja taustaa Radio Antron haastattelussa. Pohdintaa myös kirjallisuuden ja journalismin vaikutusmahdollisuuksista.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Isäni appelsiininkukkien maasta muistuttaa, että Gazan kansanmurha ja arki Suomessa ovat samaa todellisuutta. Kirjailija Irene Zidan avaa vuosi sitten ilmestyneen esikoisromaaninsa syntyprosessia ja taustaa Radio Antron haastattelussa. Pohdintaa myös kirjallisuuden ja journalismin vaikutusmahdollisuuksista.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, kirjallisuus, kulttuuri, haastattelu, antroblogi, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>518</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">e9d94155-2911-4926-95df-aad65cc662db</guid>
      <title>Toivosta &amp; aktivismista - On hope &amp; activism</title>
      <description><![CDATA[Tässä podcast-sarjassa pohditaan vaihtoehtoisia polkuja kohti parempaa maailmaa. Saamelaisvaikuttaja Janne Hirvasvuopio keskustelee opiskelijoiden kanssa muun muassa asuttajakolonialismin vaikutuksista, päällekkäisistä oikeusjärjestelmistä ja huumorista. 
]]></description>
      <pubDate>Wed, 21 Jan 2026 08:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Benjamin Byholm, Saima Heinänen, Janne Hirvasvuopio)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="35004609" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/06814f69-697e-46e7-92ed-3a8c4d6d4d5d/audio/1dec7dbd-8ce7-4bbb-a943-fd61a3fa117c/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Toivosta &amp; aktivismista - On hope &amp; activism</itunes:title>
      <itunes:author>Benjamin Byholm, Saima Heinänen, Janne Hirvasvuopio</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/42c75989-c0cd-4faa-a7d3-8bb9deb1ae99/3000x3000/toivosta-ja-aktivismista-20copie2.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:36:27</itunes:duration>
      <itunes:summary>Tässä podcast-sarjassa pohditaan vaihtoehtoisia polkuja kohti parempaa maailmaa. Saamelaisvaikuttaja Janne Hirvasvuopio keskustelee opiskelijoiden kanssa muun muassa asuttajakolonialismin vaikutuksista, päällekkäisistä oikeusjärjestelmistä ja huumorista.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Tässä podcast-sarjassa pohditaan vaihtoehtoisia polkuja kohti parempaa maailmaa. Saamelaisvaikuttaja Janne Hirvasvuopio keskustelee opiskelijoiden kanssa muun muassa asuttajakolonialismin vaikutuksista, päällekkäisistä oikeusjärjestelmistä ja huumorista.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, aktivismi, kulttuuri, saamelaiset, antroblogi, antropologia, vähemmistöt</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>504</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">95ec02e6-8656-4a2d-86ad-fd3f2ce510ae</guid>
      <title>Antopodi: Teoriasta käytäntöön - soveltava antropologia Anna Haverisen uralla</title>
      <description><![CDATA[Tässä jaksossa Anna Haverinen kertoo opintopolustaan ja antropologisen osaamisen hyödyntämisestä työelämässään. Miten rakentaa uraa aloittelevana antropologina ja millaista kilpailuetua antropologia voi tarjota työmarkkinoilla? Entä miten antropologiaa voi soveltaa työelämässä? Jakson lopussa Anna jakaa konkreettisia vinkkejä opiskelijoille, vastavalmistuneille ja antropologiasta kiinnostuneille. Lisäksi hän kertoo, millaisista aineksista ”antropologian salainen resepti” syntyy ja miksi kannattaa opiskella juuri antropologiaa. 



Annan lukuvinkkejä:  
- Anna Haverinen: Asiantuntijaksi, johtajaksi ja yrittäjäksi - humanismin ansiosta?  Teoksessa Lotta Aarikka & Piia Alvesalo (toim.): Ratkaiseva Humanisti – Kaksitoista innostavaa tarinaa työelämästä
- Jakob Krause-Jensen: The Flexible Firm – The Design of Culture at Bang & Olufsen
- Karen Ho: Liquidated – An Ethnography of Wall Street
- Whitney Phillips: This Is Why We Can’t Have Nice Things – Mapping the Relationship Between Online Trolling and Mainstream Culture 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 6 Jan 2026 08:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Suomen Antropologinen Seura, Anna Haverinen, Saana Silius, Camilla Villman)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="31744461" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/19436bcd-a95e-4e67-a2ab-a5f8aba11fd0/audio/f2f86be6-af00-4ea0-bca6-809a1411156d/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antopodi: Teoriasta käytäntöön - soveltava antropologia Anna Haverisen uralla</itunes:title>
      <itunes:author>Suomen Antropologinen Seura, Anna Haverinen, Saana Silius, Camilla Villman</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/d33afa3f-981f-4aab-a5c1-473a178d47b6/3000x3000/antropodi-20logo.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:33:04</itunes:duration>
      <itunes:summary>Tässä jaksossa Anna Haverinen kertoo opintopolustaan ja antropologisen osaamisen hyödyntämisestä työelämässään. Miten rakentaa uraa aloittelevana antropologina ja millaista kilpailuetua antropologia voi tarjota työmarkkinoilla? Entä miten antropologiaa voi soveltaa työelämässä? Jakson lopussa Anna jakaa konkreettisia vinkkejä opiskelijoille, vastavalmistuneille ja antropologiasta kiinnostuneille. Lisäksi hän kertoo, millaisista aineksista ”antropologian salainen resepti” syntyy ja miksi kannattaa opiskella juuri antropologiaa. 



Annan lukuvinkkejä:  
- Anna Haverinen: Asiantuntijaksi, johtajaksi ja yrittäjäksi - humanismin ansiosta?  Teoksessa Lotta Aarikka &amp; Piia Alvesalo (toim.): Ratkaiseva Humanisti – Kaksitoista innostavaa tarinaa työelämästä
- Jakob Krause-Jensen: The Flexible Firm – The Design of Culture at Bang &amp; Olufsen
- Karen Ho: Liquidated – An Ethnography of Wall Street
- Whitney Phillips: This Is Why We Can’t Have Nice Things – Mapping the Relationship Between Online Trolling and Mainstream Culture</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Tässä jaksossa Anna Haverinen kertoo opintopolustaan ja antropologisen osaamisen hyödyntämisestä työelämässään. Miten rakentaa uraa aloittelevana antropologina ja millaista kilpailuetua antropologia voi tarjota työmarkkinoilla? Entä miten antropologiaa voi soveltaa työelämässä? Jakson lopussa Anna jakaa konkreettisia vinkkejä opiskelijoille, vastavalmistuneille ja antropologiasta kiinnostuneille. Lisäksi hän kertoo, millaisista aineksista ”antropologian salainen resepti” syntyy ja miksi kannattaa opiskella juuri antropologiaa. 



Annan lukuvinkkejä:  
- Anna Haverinen: Asiantuntijaksi, johtajaksi ja yrittäjäksi - humanismin ansiosta?  Teoksessa Lotta Aarikka &amp; Piia Alvesalo (toim.): Ratkaiseva Humanisti – Kaksitoista innostavaa tarinaa työelämästä
- Jakob Krause-Jensen: The Flexible Firm – The Design of Culture at Bang &amp; Olufsen
- Karen Ho: Liquidated – An Ethnography of Wall Street
- Whitney Phillips: This Is Why We Can’t Have Nice Things – Mapping the Relationship Between Online Trolling and Mainstream Culture</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>työmarkkinat, työelämä, ura, antropologia, työ</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>516</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">dae995ab-4efc-4201-8e16-342370badd4f</guid>
      <title>Antropodi: Kertomusten itsenäisyyspäivä</title>
      <description><![CDATA[Joulukuun 6. on Suomessa päivä, jolloin kollektiivisesti kerrataan niitä avainsisältöjä, joista muodostuu itsenäisen Suomen kertomus. Linnan juhlat ovat tämän kansallisen rituaalin huippukohta, jossa uusinnetaan kansallista identiteettiä kertomalla suomalaisuuden merkityksistä. Mitä merkityksiä itsenäisyyspäivään ja sen viettämiseen on sisältynyt itsenäisen Suomen historian aikana? Mitä on itsenäinen Suomi kertomuksen tasolla, ja miten erilaiset poliittiset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset intressit ovat rakentaneet kertomusta?Jaksossa itsenäisyyspäivän kertomuksista ja niiden käytöstä keskustellaan väitöskirjatutkija Iisa Aaltosen kanssa. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 2 Dec 2025 08:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Iisa Aaltonen, Suomen Antropologinen Seura, Anna Karppinen)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="46981581" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/483240de-e971-4ba6-9452-64699721df9d/audio/3f4cd5e6-8ab0-4686-844d-83a1b5f2ff52/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: Kertomusten itsenäisyyspäivä</itunes:title>
      <itunes:author>Iisa Aaltonen, Suomen Antropologinen Seura, Anna Karppinen</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/0401bd92-6a35-4f9d-babd-e2d4bc7a7094/3000x3000/1000025982.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:48:56</itunes:duration>
      <itunes:summary>Joulukuun 6. on Suomessa päivä, jolloin kollektiivisesti kerrataan niitä avainsisältöjä, joista muodostuu itsenäisen Suomen kertomus. Linnan juhlat ovat tämän kansallisen rituaalin huippukohta, jossa uusinnetaan kansallista identiteettiä kertomalla suomalaisuuden merkityksistä. Mitä merkityksiä itsenäisyyspäivään ja sen viettämiseen on sisältynyt itsenäisen Suomen historian aikana? Mitä on itsenäinen Suomi kertomuksen tasolla, ja miten erilaiset poliittiset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset intressit ovat rakentaneet kertomusta?Jaksossa itsenäisyyspäivän kertomuksista ja niiden käytöstä keskustellaan väitöskirjatutkija Iisa Aaltosen kanssa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Joulukuun 6. on Suomessa päivä, jolloin kollektiivisesti kerrataan niitä avainsisältöjä, joista muodostuu itsenäisen Suomen kertomus. Linnan juhlat ovat tämän kansallisen rituaalin huippukohta, jossa uusinnetaan kansallista identiteettiä kertomalla suomalaisuuden merkityksistä. Mitä merkityksiä itsenäisyyspäivään ja sen viettämiseen on sisältynyt itsenäisen Suomen historian aikana? Mitä on itsenäinen Suomi kertomuksen tasolla, ja miten erilaiset poliittiset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset intressit ovat rakentaneet kertomusta?Jaksossa itsenäisyyspäivän kertomuksista ja niiden käytöstä keskustellaan väitöskirjatutkija Iisa Aaltosen kanssa.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, kertomus, sota, itsenäisyyspäivä, historia, suomi</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>514</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">3888cac0-8e40-429d-ae9a-b680cdc95518</guid>
      <title>Antropodi: Yksin ja yhdessä - kurkistus kommuuniasumisen maailmaan</title>
      <description><![CDATA[Tässä jaksossa avataan ovet kommuuniasumisen maailmaan ja keskustellaan esimerkiksi siitä, minkälaista uudenlaista intiimiyttä yhteisöasumisessa muodostuu ja voiko ystävän kanssa suunnitella ja rakentaa yhteistä tulevaisuutta. Jaksossa vieraana tutkijatohtori Anna Heinonen Itä-Suomen yliopistosta.

Haastattelijoina Heli Hannus, Anni Toivanen ja Veera Leinonen. Anna tutki väitöskirjassaan “Queering intimacies at home: Friendship and roommate relations in Finnish small-scale communes” (2024) intiimiyttä suomalaisissa (pien)kommuuneissa ja kimppakämpissä eletyissä ystävyys- ja kämppissuhteissa.

Voit tutustua Annan väitöskirjaan täällä: https://helda.helsinki.fi/items/7828de14-bf16-403f-9a19-7cf899d27940.  
]]></description>
      <pubDate>Wed, 12 Nov 2025 13:35:37 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Anna Heinonen, Anni Toivanen, Suomen Antropologinen Seura, Heli Hannus, Veera Leinonen)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="43522968" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/129457d1-d0ca-46e8-ab9c-9b998bece3a0/audio/f163d4b9-38db-443a-b40b-4c23976cba7a/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: Yksin ja yhdessä - kurkistus kommuuniasumisen maailmaan</itunes:title>
      <itunes:author>Anna Heinonen, Anni Toivanen, Suomen Antropologinen Seura, Heli Hannus, Veera Leinonen</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/c854d881-802e-4a0a-b73f-8b31575c7094/3000x3000/1000025982.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:45:20</itunes:duration>
      <itunes:summary>Tässä jaksossa avataan ovet kommuuniasumisen maailmaan ja keskustellaan esimerkiksi siitä, minkälaista uudenlaista intiimiyttä yhteisöasumisessa muodostuu ja voiko ystävän kanssa suunnitella ja rakentaa yhteistä tulevaisuutta. Jaksossa vieraana tutkijatohtori Anna Heinonen Itä-Suomen yliopistosta.

Haastattelijoina Heli Hannus, Anni Toivanen ja Veera Leinonen. Anna tutki väitöskirjassaan “Queering intimacies at home: Friendship and roommate relations in Finnish small-scale communes” (2024) intiimiyttä suomalaisissa (pien)kommuuneissa ja kimppakämpissä eletyissä ystävyys- ja kämppissuhteissa.

Voit tutustua Annan väitöskirjaan täällä: https://helda.helsinki.fi/items/7828de14-bf16-403f-9a19-7cf899d27940. </itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Tässä jaksossa avataan ovet kommuuniasumisen maailmaan ja keskustellaan esimerkiksi siitä, minkälaista uudenlaista intiimiyttä yhteisöasumisessa muodostuu ja voiko ystävän kanssa suunnitella ja rakentaa yhteistä tulevaisuutta. Jaksossa vieraana tutkijatohtori Anna Heinonen Itä-Suomen yliopistosta.

Haastattelijoina Heli Hannus, Anni Toivanen ja Veera Leinonen. Anna tutki väitöskirjassaan “Queering intimacies at home: Friendship and roommate relations in Finnish small-scale communes” (2024) intiimiyttä suomalaisissa (pien)kommuuneissa ja kimppakämpissä eletyissä ystävyys- ja kämppissuhteissa.

Voit tutustua Annan väitöskirjaan täällä: https://helda.helsinki.fi/items/7828de14-bf16-403f-9a19-7cf899d27940. </itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteisö, ystävyys, asuminen, perhe, arki</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>513</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">53d5f8b9-034b-44c7-bfbf-cceccf2b52b1</guid>
      <title>Antropodi: Etnografi laittaa itsensä likoon - vieraana työelämän tutkija Tuija Koivunen</title>
      <description><![CDATA[Miten tutkijan tunteet vaikuttavat etnografiseen tutkimukseen? Voiko autoetnografia paljastaa työelämän piilossa olevia ilmiöitä?

Jaksossa dosentti Tuija Koivunen kertoo etnografian mahdollisuuksista ja haasteista sekä omista kokemuksistaan työelämän tutkimuksessa.

Lukuvinkiksi Antropodi suosittelee Koivusen ja kumppaneiden tuoretta teosta "Työn arjen tarinat: työelämän etnografiaa" (toim. Tuija Koivunen, Eveliina Saari & Mervi Hasu, Tampere University Press, 2025). Kirja on vapaasti luettavissa osoitteessa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/228433/978-952-359-064-9.pdf.  
]]></description>
      <pubDate>Tue, 2 Sep 2025 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Jukka Jouhki, Suomen Antropologinen Seura, Tuija Koivunen)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="36863625" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/e566b9e5-25e0-493f-9279-9360d7c1d459/audio/5c0c737e-90c5-47c5-96bc-33dd05f8e4b8/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: Etnografi laittaa itsensä likoon - vieraana työelämän tutkija Tuija Koivunen</itunes:title>
      <itunes:author>Jukka Jouhki, Suomen Antropologinen Seura, Tuija Koivunen</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/f1513c30-3310-4a57-8d41-f4a75c3ea8f8/3000x3000/antropodi-20logo.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:38:23</itunes:duration>
      <itunes:summary>Miten tutkijan tunteet vaikuttavat etnografiseen tutkimukseen? Voiko autoetnografia paljastaa työelämän piilossa olevia ilmiöitä?

Jaksossa dosentti Tuija Koivunen kertoo etnografian mahdollisuuksista ja haasteista sekä omista kokemuksistaan työelämän tutkimuksessa.

Lukuvinkiksi Antropodi suosittelee Koivusen ja kumppaneiden tuoretta teosta &quot;Työn arjen tarinat: työelämän etnografiaa&quot; (toim. Tuija Koivunen, Eveliina Saari &amp; Mervi Hasu, Tampere University Press, 2025). Kirja on vapaasti luettavissa osoitteessa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/228433/978-952-359-064-9.pdf. </itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Miten tutkijan tunteet vaikuttavat etnografiseen tutkimukseen? Voiko autoetnografia paljastaa työelämän piilossa olevia ilmiöitä?

Jaksossa dosentti Tuija Koivunen kertoo etnografian mahdollisuuksista ja haasteista sekä omista kokemuksistaan työelämän tutkimuksessa.

Lukuvinkiksi Antropodi suosittelee Koivusen ja kumppaneiden tuoretta teosta &quot;Työn arjen tarinat: työelämän etnografiaa&quot; (toim. Tuija Koivunen, Eveliina Saari &amp; Mervi Hasu, Tampere University Press, 2025). Kirja on vapaasti luettavissa osoitteessa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/228433/978-952-359-064-9.pdf. </itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>tutkija, etnografia, työelämä, menetelmä, tutkimus</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>512</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">1ec8f4b5-a99f-463a-9f0b-e3b19bfb719a</guid>
      <title>Antropodi: Lapin elävä kulttuuriperintö - Porisevat porstuat ja pohjoiset kulttuurimaisemat</title>
      <description><![CDATA[Tällä kertaa Antropodissa selvitetään, miksi Lapin kulttuurista kannattaa kiinnostua juuri nyt. Antropologi Salla Marjakangas toimii projektityöntekijänä Porisevat porstuat ja pohjoiset kulttuurimaisemat -hankkeessa Lapissa. Saamme kuulla Sallan työstä Lapin omintakeisella kulttuuriperintökentällä, pohdintaa elävän perinnön vaalimisesta sekä Sallan polusta antropologiaan ja sitä kautta työelämään. Salla Marjakankaan haastattelu on tehty toukokuussa 2025. 

Hankkeen kotisivut: https://pohjoisinlappi.fi/hankkeet/omat-hankkeet/porisevat-porstuat-ja-pohjoiset-kulttuurimaisemat/
 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 5 Aug 2025 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Salla Marjakangas, Suomen Antropologinen Seura, Anni Koskela)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="31586472" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/00794a34-66c8-4ec7-b2d8-af47377a9fdc/audio/e72414af-fc94-4d9d-8175-823ce289cb35/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: Lapin elävä kulttuuriperintö - Porisevat porstuat ja pohjoiset kulttuurimaisemat</itunes:title>
      <itunes:author>Salla Marjakangas, Suomen Antropologinen Seura, Anni Koskela</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/45bf68de-f947-4cf5-bcc7-e1856c9d7057/3000x3000/antropodi-20logo.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:32:54</itunes:duration>
      <itunes:summary>Tällä kertaa Antropodissa selvitetään, miksi Lapin kulttuurista kannattaa kiinnostua juuri nyt. Antropologi Salla Marjakangas toimii projektityöntekijänä Porisevat porstuat ja pohjoiset kulttuurimaisemat -hankkeessa Lapissa. Saamme kuulla Sallan työstä Lapin omintakeisella kulttuuriperintökentällä, pohdintaa elävän perinnön vaalimisesta sekä Sallan polusta antropologiaan ja sitä kautta työelämään. Salla Marjakankaan haastattelu on tehty toukokuussa 2025. 

Hankkeen kotisivut: https://pohjoisinlappi.fi/hankkeet/omat-hankkeet/porisevat-porstuat-ja-pohjoiset-kulttuurimaisemat/
</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Tällä kertaa Antropodissa selvitetään, miksi Lapin kulttuurista kannattaa kiinnostua juuri nyt. Antropologi Salla Marjakangas toimii projektityöntekijänä Porisevat porstuat ja pohjoiset kulttuurimaisemat -hankkeessa Lapissa. Saamme kuulla Sallan työstä Lapin omintakeisella kulttuuriperintökentällä, pohdintaa elävän perinnön vaalimisesta sekä Sallan polusta antropologiaan ja sitä kautta työelämään. Salla Marjakankaan haastattelu on tehty toukokuussa 2025. 

Hankkeen kotisivut: https://pohjoisinlappi.fi/hankkeet/omat-hankkeet/porisevat-porstuat-ja-pohjoiset-kulttuurimaisemat/
</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>luonto, kulttuuriperintö, lappi, kulttuuri, työelämä, tutkimus</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>510</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">4405ab74-4ed8-45a3-852d-5f2aa2a16829</guid>
      <title>Antropodi: Keynote Lecture by Soumhya Venkatesan - Comparison, Gains and Losses</title>
      <description><![CDATA[What do anthropologists do when they compare, what do people do when they compare? Professor Soumhya Venkatesan shows how comparison produces meaning, including fresh ways of understanding the world and 
making particular projects worthwhile by way of contrast. Equally, she asks: when does comparison 
stop being helpful? When might greater insights be gained by staying with things? She will think 
through these questions ethnographically as well as synthetically, the latter mainly by focusing 
on decolonisation and its aspirational reach.  

Soumhya Venkatesan is Professor of Social Anthropology at the University of Manchester. She 
is the author of Decolonizing Anthropology: An Introduction (2024, Polity). She has conducted ethnographic 
fieldwork in South India among Muslim weavers and Hindu priests, and in England among 
freedom-loving Brexiteers and pub philosophers.
 
Venkatesan's keynote lecture was recorded on June 16, 2025 in Helsinki at the conference organized by the Finnish Anthropological Society. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 1 Jul 2025 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Soumhya Venkatesan, Jukka Jouhki, Suomen Antropologinen Seura)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="48760415" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/f10a4f63-6c9e-490f-b0ce-1ff56cd52e12/audio/8fef7f8d-f9ea-4ed0-ae42-26a2cb362115/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: Keynote Lecture by Soumhya Venkatesan - Comparison, Gains and Losses</itunes:title>
      <itunes:author>Soumhya Venkatesan, Jukka Jouhki, Suomen Antropologinen Seura</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/a5b69124-10f5-4d95-96e4-223355f6ecf1/3000x3000/antropodi-20logo-20-1.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:50:47</itunes:duration>
      <itunes:summary>What do anthropologists do when they compare, what do people do when they compare? Professor Soumhya Venkatesan shows how comparison produces meaning, including fresh ways of understanding the world and 
making particular projects worthwhile by way of contrast. Equally, she asks: when does comparison 
stop being helpful? When might greater insights be gained by staying with things? She will think 
through these questions ethnographically as well as synthetically, the latter mainly by focusing 
on decolonisation and its aspirational reach.  

Soumhya Venkatesan is Professor of Social Anthropology at the University of Manchester. She 
is the author of Decolonizing Anthropology: An Introduction (2024, Polity). She has conducted ethnographic 
fieldwork in South India among Muslim weavers and Hindu priests, and in England among 
freedom-loving Brexiteers and pub philosophers.
 
Venkatesan&apos;s keynote lecture was recorded on June 16, 2025 in Helsinki at the conference organized by the Finnish Anthropological Society.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>What do anthropologists do when they compare, what do people do when they compare? Professor Soumhya Venkatesan shows how comparison produces meaning, including fresh ways of understanding the world and 
making particular projects worthwhile by way of contrast. Equally, she asks: when does comparison 
stop being helpful? When might greater insights be gained by staying with things? She will think 
through these questions ethnographically as well as synthetically, the latter mainly by focusing 
on decolonisation and its aspirational reach.  

Soumhya Venkatesan is Professor of Social Anthropology at the University of Manchester. She 
is the author of Decolonizing Anthropology: An Introduction (2024, Polity). She has conducted ethnographic 
fieldwork in South India among Muslim weavers and Hindu priests, and in England among 
freedom-loving Brexiteers and pub philosophers.
 
Venkatesan&apos;s keynote lecture was recorded on June 16, 2025 in Helsinki at the conference organized by the Finnish Anthropological Society.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>methodology, academia, research, anthropology, comparison</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>508</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">58452ebb-b40c-4c22-9d2e-6914fb4fc3b1</guid>
      <title>Antropodi: Edward Westermarck lecture by Tom Boellstorff - The climate of comparison</title>
      <description><![CDATA[In their talk Prof. Tom Boellstorff explores comparison’s potential for anthropological inquiry in climates of technological transformation, global warming, and authoritarianism. Such attention to emergence benefits from historical perspective. They thus begin with comparison as a diachronic versus synchronic project. How have time and space shaped meanings and practices of comparison? In a second line of analysis, they examine the productively troubled boundary between the comparative and the ethnographic. How does comparison both constitute and destabilize the “fieldsite,” and culture itself? They then turn to comparison as method versus analysis. How does comparison shape fieldwork, how is it employed to convey the results of research, and how do these inform each other? A key point to emerge from this discussion is that the grids of similitude and difference through which comparison takes place are not ontologically prior to comparison itself. They are constituted through comparison, which is thus both emic and relational. Prof. Boellstorff develops these analyses of comparison through two interlinked case studies: the metaverse and global warming. In so doing he will argue for the importance of comparison for theorizing the relationship between the online and offline, as well as formations of the real in the context of authoritarianism.
 
Tom Boellstorff is Professor of Anthropology at the University of California, Irvine. A Fellow of the American Association for the Advancement of Science and former Editor-in-Chief of American Anthropologist, the flagship journal of the American Anthropological Association, their research has focused on topics including climate change, digital culture, disability, game studies, globalization, language, nationalism, queer studies, and the history of technology.
 
Boellstorff's Edward Westermarck lecture was recorded on June 17, 2025 in Helsinki at the conference organized by the Finnish Anthropological Society. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 1 Jul 2025 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Tom Boellstorff, Jukka Jouhki, Suomen Antropologinen Seura)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="42514015" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/8874261f-050a-4f72-a137-197e626ecab9/audio/4f972552-fbff-4a7e-a8f4-451cebcf5ca9/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: Edward Westermarck lecture by Tom Boellstorff - The climate of comparison</itunes:title>
      <itunes:author>Tom Boellstorff, Jukka Jouhki, Suomen Antropologinen Seura</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/75aeb180-a47d-4a6f-9b41-f8bc1ec58368/3000x3000/antropodi-20logo.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:44:17</itunes:duration>
      <itunes:summary>In their talk Prof. Tom Boellstorff explores comparison’s potential for anthropological inquiry in climates of technological transformation, global warming, and authoritarianism. Such attention to emergence benefits from historical perspective. They thus begin with comparison as a diachronic versus synchronic project. How have time and space shaped meanings and practices of comparison? In a second line of analysis, they examine the productively troubled boundary between the comparative and the ethnographic. How does comparison both constitute and destabilize the “fieldsite,” and culture itself? They then turn to comparison as method versus analysis. How does comparison shape fieldwork, how is it employed to convey the results of research, and how do these inform each other? A key point to emerge from this discussion is that the grids of similitude and difference through which comparison takes place are not ontologically prior to comparison itself. They are constituted through comparison, which is thus both emic and relational. Prof. Boellstorff develops these analyses of comparison through two interlinked case studies: the metaverse and global warming. In so doing he will argue for the importance of comparison for theorizing the relationship between the online and offline, as well as formations of the real in the context of authoritarianism.
 
Tom Boellstorff is Professor of Anthropology at the University of California, Irvine. A Fellow of the American Association for the Advancement of Science and former Editor-in-Chief of American Anthropologist, the flagship journal of the American Anthropological Association, their research has focused on topics including climate change, digital culture, disability, game studies, globalization, language, nationalism, queer studies, and the history of technology.
 
Boellstorff&apos;s Edward Westermarck lecture was recorded on June 17, 2025 in Helsinki at the conference organized by the Finnish Anthropological Society.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>In their talk Prof. Tom Boellstorff explores comparison’s potential for anthropological inquiry in climates of technological transformation, global warming, and authoritarianism. Such attention to emergence benefits from historical perspective. They thus begin with comparison as a diachronic versus synchronic project. How have time and space shaped meanings and practices of comparison? In a second line of analysis, they examine the productively troubled boundary between the comparative and the ethnographic. How does comparison both constitute and destabilize the “fieldsite,” and culture itself? They then turn to comparison as method versus analysis. How does comparison shape fieldwork, how is it employed to convey the results of research, and how do these inform each other? A key point to emerge from this discussion is that the grids of similitude and difference through which comparison takes place are not ontologically prior to comparison itself. They are constituted through comparison, which is thus both emic and relational. Prof. Boellstorff develops these analyses of comparison through two interlinked case studies: the metaverse and global warming. In so doing he will argue for the importance of comparison for theorizing the relationship between the online and offline, as well as formations of the real in the context of authoritarianism.
 
Tom Boellstorff is Professor of Anthropology at the University of California, Irvine. A Fellow of the American Association for the Advancement of Science and former Editor-in-Chief of American Anthropologist, the flagship journal of the American Anthropological Association, their research has focused on topics including climate change, digital culture, disability, game studies, globalization, language, nationalism, queer studies, and the history of technology.
 
Boellstorff&apos;s Edward Westermarck lecture was recorded on June 17, 2025 in Helsinki at the conference organized by the Finnish Anthropological Society.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>society, history, environment, technology, research, anthropology, politics</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>509</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">d9b82015-61e4-4e58-aea0-0b1042fbd668</guid>
      <title>Antropodi: Akateemista arkea ja outoa surua - virittäytymistä kesäkuun konferenssiin</title>
      <description><![CDATA[Antropodin kesäkuinen jakso ottaa varaslähdön Suomen antropologisen seuran 50. konferenssiin, jonka teemana on Comparisons eli vertailu. Mikä paikka vertailulla nykyantropologiassa on tai mikä sen tulisi olla?
 
Tässä jaksossa vastauksia ammennetaan akateemisen työn arkeen ja outoon suruun ankkuroituvista tutkimuksista. Sivupolkuja tehdään niin kollaboratiiviseen etnografiaan kuin akateemisten heimojen ja protoqueerin käsitteisiinkin. Jaksossa vierailevat tutkijatohtori Henna Juusola Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnasta sekä sukupuolentutkimuksen dosentti Antu Sorainen Helsingin yliopistosta.
 
Kolmipäiväinen konferenssi pidetään Helsingissä 16.-18.6.2025. Osallistujaksi voi rekisteröityä sunnuntaihin 15.6. asti osoitteessa https://blogs.helsinki.fi/fasconference2025/ 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 3 Jun 2025 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Henna Juusola, Antu Sorainen, Suvi Baloch, Suomen Antropologinen Seura)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="60008532" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/5a7bcb57-d0ed-46f9-9433-838ed9198274/audio/e5773e8f-a78c-4d8e-b955-20afcfce4482/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: Akateemista arkea ja outoa surua - virittäytymistä kesäkuun konferenssiin</itunes:title>
      <itunes:author>Henna Juusola, Antu Sorainen, Suvi Baloch, Suomen Antropologinen Seura</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/86361471-781e-4275-b783-752955779e45/3000x3000/antropodi-20logo.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>01:02:30</itunes:duration>
      <itunes:summary>Antropodin kesäkuinen jakso ottaa varaslähdön Suomen antropologisen seuran 50. konferenssiin, jonka teemana on Comparisons eli vertailu. Mikä paikka vertailulla nykyantropologiassa on tai mikä sen tulisi olla?
 
Tässä jaksossa vastauksia ammennetaan akateemisen työn arkeen ja outoon suruun ankkuroituvista tutkimuksista. Sivupolkuja tehdään niin kollaboratiiviseen etnografiaan kuin akateemisten heimojen ja protoqueerin käsitteisiinkin. Jaksossa vierailevat tutkijatohtori Henna Juusola Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnasta sekä sukupuolentutkimuksen dosentti Antu Sorainen Helsingin yliopistosta.
 
Kolmipäiväinen konferenssi pidetään Helsingissä 16.-18.6.2025. Osallistujaksi voi rekisteröityä sunnuntaihin 15.6. asti osoitteessa https://blogs.helsinki.fi/fasconference2025/</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Antropodin kesäkuinen jakso ottaa varaslähdön Suomen antropologisen seuran 50. konferenssiin, jonka teemana on Comparisons eli vertailu. Mikä paikka vertailulla nykyantropologiassa on tai mikä sen tulisi olla?
 
Tässä jaksossa vastauksia ammennetaan akateemisen työn arkeen ja outoon suruun ankkuroituvista tutkimuksista. Sivupolkuja tehdään niin kollaboratiiviseen etnografiaan kuin akateemisten heimojen ja protoqueerin käsitteisiinkin. Jaksossa vierailevat tutkijatohtori Henna Juusola Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnasta sekä sukupuolentutkimuksen dosentti Antu Sorainen Helsingin yliopistosta.
 
Kolmipäiväinen konferenssi pidetään Helsingissä 16.-18.6.2025. Osallistujaksi voi rekisteröityä sunnuntaihin 15.6. asti osoitteessa https://blogs.helsinki.fi/fasconference2025/</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>tiede, arki, tutkimus, tieto, työ</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>507</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">a8315348-eeeb-4745-b98a-561c7eb71d1f</guid>
      <title>Toivosta &amp; aktivismista - On hope &amp; activism</title>
      <description><![CDATA[In this episode of the On hope & activism podcast series, anthropology student Hiroki Nakayama interviews Sawa Yamanishi, a young Japanese peace activist and granddaughter of a Nagasaki atomic bomb survivor. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 20 May 2025 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Hiroki Nakayama, Sawa Yamanishi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="23134568" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/3615b0b9-4232-4d57-a9d2-265884c67e41/audio/1c289cb8-7916-42f4-bfb2-4d4145a68a6f/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Toivosta &amp; aktivismista - On hope &amp; activism</itunes:title>
      <itunes:author>Hiroki Nakayama, Sawa Yamanishi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/cd0f6103-68bf-4313-a511-8f9768ea5f4a/3000x3000/toivosta-ja-aktivismista-20copie2.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:24:05</itunes:duration>
      <itunes:summary>In this episode of the On hope &amp; activism podcast series, anthropology student Hiroki Nakayama interviews Sawa Yamanishi, a young Japanese peace activist and granddaughter of a Nagasaki atomic bomb survivor.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>In this episode of the On hope &amp; activism podcast series, anthropology student Hiroki Nakayama interviews Sawa Yamanishi, a young Japanese peace activist and granddaughter of a Nagasaki atomic bomb survivor.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, rauha, aktivismi, poliittinenantropologia, kulttuuri, nagasaki, antroblogi, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>506</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">77df331e-3e7b-4b11-8bae-4a1321983e49</guid>
      <title>Antropodi: The love letters - Dreams at the dawn of the Mao Zedong era</title>
      <description><![CDATA[This episode features Suvi Rautio's (University of Helsinki) lecture at the Finnish Anthropological Society's annual meeting on April 27th, 2025. Suvi discusses love letters between her Chinese grandfather and Finnish grandmother from the 1950s, stored in the family basement. These letters reveal their migration history from Europe to China and the political euphoria of the time. Suvi is currently researching memory and loss among Beijing’s intellectuals during the Maoist era. www.suvirautio.com. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 1 Apr 2025 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Suvi Rautio, Suomen Antropologinen Seura)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="39081035" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/89ae36bf-4a8d-4d7d-8153-c1913b6bffbb/audio/9325f282-3627-4b62-a6b2-17e246310b3e/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: The love letters - Dreams at the dawn of the Mao Zedong era</itunes:title>
      <itunes:author>Suvi Rautio, Suomen Antropologinen Seura</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/140fb278-7ffd-4f52-b1f7-0c49e136ee47/3000x3000/antropodi-20logo.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:40:42</itunes:duration>
      <itunes:summary>This episode features Suvi Rautio&apos;s (University of Helsinki) lecture at the Finnish Anthropological Society&apos;s annual meeting on April 27th, 2025. Suvi discusses love letters between her Chinese grandfather and Finnish grandmother from the 1950s, stored in the family basement. These letters reveal their migration history from Europe to China and the political euphoria of the time. Suvi is currently researching memory and loss among Beijing’s intellectuals during the Maoist era. www.suvirautio.com.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>This episode features Suvi Rautio&apos;s (University of Helsinki) lecture at the Finnish Anthropological Society&apos;s annual meeting on April 27th, 2025. Suvi discusses love letters between her Chinese grandfather and Finnish grandmother from the 1950s, stored in the family basement. These letters reveal their migration history from Europe to China and the political euphoria of the time. Suvi is currently researching memory and loss among Beijing’s intellectuals during the Maoist era. www.suvirautio.com.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, politiikka, history, rakkaus, muisto, memory, politics, love, historia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>505</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">a9f037f7-1ba2-447c-b53b-f578ff6c56f4</guid>
      <title>Mapuche, joka teki historiaa</title>
      <description><![CDATA[Mapuche-kansan jäsen, tutkija ja poliitikko Elisa Loncón oli osallisena Chilen  perustuslakiuudistuksessa, joka melkein onnistui. Prosessi ja sen epäonnistuminen kertovat alkuperäiskansojen ja valtion jännitteisestä suhteesta.  
]]></description>
      <pubDate>Thu, 13 Mar 2025 08:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Maria Karuvuori)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="15790541" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/dc709380-b046-4eba-a6ce-66ae64bfaf77/audio/ae94a331-e178-4bca-9949-3b04641c0b7d/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Mapuche, joka teki historiaa</itunes:title>
      <itunes:author>Maria Karuvuori</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/d51bb256-909d-409b-a391-8f4fddc0ef2e/3000x3000/artikkelikuva-loncon-r-c3-a9cup-c3-a9r-c3-a9.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:16:26</itunes:duration>
      <itunes:summary>Mapuche-kansan jäsen, tutkija ja poliitikko Elisa Loncón oli osallisena Chilen  perustuslakiuudistuksessa, joka melkein onnistui. Prosessi ja sen epäonnistuminen kertovat alkuperäiskansojen ja valtion jännitteisestä suhteesta. </itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Mapuche-kansan jäsen, tutkija ja poliitikko Elisa Loncón oli osallisena Chilen  perustuslakiuudistuksessa, joka melkein onnistui. Prosessi ja sen epäonnistuminen kertovat alkuperäiskansojen ja valtion jännitteisestä suhteesta. </itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, politiikka, perustuslaki, kulttuuri, alkuperäiskansat, chile, antroblogi, antropologia, vähemmistöt</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>503</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">f816e83b-95b2-4e8d-b419-4e15c5496a9c</guid>
      <title>Antropodi: Tasa-arvo ei synny tyhjiössä - keskustelua tasa-arvosta naistenpäivän innoittamana</title>
      <description><![CDATA[Virallista YK:n kansainvälistä naistenpäivää juhlitaan 8. maaliskuuta. Ihanaa naistenpäivää kaikille! 

Jaksossa keskustellaan tämän vuoden naistenpäivän teemasta inspiroituneina tasa-arvosta: mitä tasa-arvo oikeastaan tarkoittaa ja miten sitä voi edistää yliopistomaailmassa? 

Jaksossa vieraana kulttuuriantropologi ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiantuntija Taina Cooke. Taina kertoo, miksi tasa-arvotyön parissa työskenteleviä ihmisiä oikeastaan tarvitaan, mitä tasa-arvon eteen Oulun yliopistossa on jo tehty ja mitkä asiat vielä vaativat korjaamista. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 4 Mar 2025 08:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Taina Cooke, Suomen Antropologinen Seura, Anni Toivanen, Heli Hannus)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="33569688" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/d3408e17-b0e1-4e96-8d90-020fbc18d9de/audio/0ff5e13f-bc09-498f-8d54-c8331aa6d9b6/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: Tasa-arvo ei synny tyhjiössä - keskustelua tasa-arvosta naistenpäivän innoittamana</itunes:title>
      <itunes:author>Taina Cooke, Suomen Antropologinen Seura, Anni Toivanen, Heli Hannus</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/b29d50b2-8907-4762-9f8a-7ee694aa9b26/3000x3000/antropodi-20logo.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:34:58</itunes:duration>
      <itunes:summary>Virallista YK:n kansainvälistä naistenpäivää juhlitaan 8. maaliskuuta. Ihanaa naistenpäivää kaikille! 

Jaksossa keskustellaan tämän vuoden naistenpäivän teemasta inspiroituneina tasa-arvosta: mitä tasa-arvo oikeastaan tarkoittaa ja miten sitä voi edistää yliopistomaailmassa? 

Jaksossa vieraana kulttuuriantropologi ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiantuntija Taina Cooke. Taina kertoo, miksi tasa-arvotyön parissa työskenteleviä ihmisiä oikeastaan tarvitaan, mitä tasa-arvon eteen Oulun yliopistossa on jo tehty ja mitkä asiat vielä vaativat korjaamista.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Virallista YK:n kansainvälistä naistenpäivää juhlitaan 8. maaliskuuta. Ihanaa naistenpäivää kaikille! 

Jaksossa keskustellaan tämän vuoden naistenpäivän teemasta inspiroituneina tasa-arvosta: mitä tasa-arvo oikeastaan tarkoittaa ja miten sitä voi edistää yliopistomaailmassa? 

Jaksossa vieraana kulttuuriantropologi ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiantuntija Taina Cooke. Taina kertoo, miksi tasa-arvotyön parissa työskenteleviä ihmisiä oikeastaan tarvitaan, mitä tasa-arvon eteen Oulun yliopistossa on jo tehty ja mitkä asiat vielä vaativat korjaamista.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yliopisto, yhteiskunta, politiikka, naiset, tasa-arvo, valta</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>502</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">0fd32964-74cf-4226-a13e-e189838931b4</guid>
      <title>Myydäänkö teillä alkoholia? Syyrian vallankumouksen tulkitseminen islamin kautta</title>
      <description><![CDATA[Länsimaiden tapa tulkita Lähi-idän konflikteja uskonnon kautta voi kääntyä alkuperäistä tavoitetta vastaan ja vahvistaa jakolinjoja. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 27 Feb 2025 06:44:07 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="7866870" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/52127508-c896-46e3-81b1-7f9626edbeb1/audio/8e9bf6b0-3ba2-4b1c-a16d-2255985b2898/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Myydäänkö teillä alkoholia? Syyrian vallankumouksen tulkitseminen islamin kautta</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/279bfe0d-9b90-47a6-9f7a-7e94a7217995/3000x3000/umayyad-mosque-1886421-1280-1-1024x768.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:08:11</itunes:duration>
      <itunes:summary>Länsimaiden tapa tulkita Lähi-idän konflikteja uskonnon kautta voi kääntyä alkuperäistä tavoitetta vastaan ja vahvistaa jakolinjoja.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Länsimaiden tapa tulkita Lähi-idän konflikteja uskonnon kautta voi kääntyä alkuperäistä tavoitetta vastaan ja vahvistaa jakolinjoja.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, syyria, lähi-itä, kulttuuri, media, islam, antroblogi, antropologia, vähemmistöt</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>501</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">4d1ea97b-a738-45a7-90d3-ec7a96deb15e</guid>
      <title>Antropodi: Kovaa työtä Papua-Uusi-Guineassa - vieraana Tuomas Tammisto</title>
      <description><![CDATA[Antropologi Tuomas Tammisto kertoo tässä jaksossa juuri ilmestyneestä teoksestaan Hard Work: Producing places, relations and value on a Papua New Guinea resource frontier (2024). Miten Tuomas päätyi Papua-Uusi-Guineaan, ja millaista kenttätyö paikallisten mengenien parissa on ollut? 

Jaksossa Tuomas myös kertoo, mitä erityistä Papua-Uusi-Guinean mengenien ympäristösuhteessa on. Entä mitä mengenien mielestä on kova työ? Lisäksi jaksossa käsitellään  erilaisten arvojärjestelmien yhteentörmäystä, kun kansainvälistet hakkuu- ja plantaasiyhtiöt rantautuivat mengenien metsiin. Millaisia vaihtoehtoja kapitalistiselle arvojärjestelmälle on poikkeuksellisen tasa-arvoisessa mengen-yhteisössä? 

Bonuksena jakson lopussa vielä Tuomaksen pohdintoja Open Access -julkaisusta ja akateemisten tekstien saavutettavuudesta. Älä siis lopeta kuuntelua lopputunnariin! 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 4 Feb 2025 08:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Tuomas Tammisto, Sofia Maliniemi, Suomen Antropologinen Seura)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="67612882" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/f1814d9c-f198-4c2b-9f77-ee5229308c0a/audio/cffc074e-d2f3-442b-9950-e5d0a8a276ff/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: Kovaa työtä Papua-Uusi-Guineassa - vieraana Tuomas Tammisto</itunes:title>
      <itunes:author>Tuomas Tammisto, Sofia Maliniemi, Suomen Antropologinen Seura</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/deec80cd-34d7-49fb-ae0c-ad7b3bf679e5/3000x3000/antropodi-20logo.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>01:10:25</itunes:duration>
      <itunes:summary>Antropologi Tuomas Tammisto kertoo tässä jaksossa juuri ilmestyneestä teoksestaan Hard Work: Producing places, relations and value on a Papua New Guinea resource frontier (2024). Miten Tuomas päätyi Papua-Uusi-Guineaan, ja millaista kenttätyö paikallisten mengenien parissa on ollut? 

Jaksossa Tuomas myös kertoo, mitä erityistä Papua-Uusi-Guinean mengenien ympäristösuhteessa on. Entä mitä mengenien mielestä on kova työ? Lisäksi jaksossa käsitellään  erilaisten arvojärjestelmien yhteentörmäystä, kun kansainvälistet hakkuu- ja plantaasiyhtiöt rantautuivat mengenien metsiin. Millaisia vaihtoehtoja kapitalistiselle arvojärjestelmälle on poikkeuksellisen tasa-arvoisessa mengen-yhteisössä? 

Bonuksena jakson lopussa vielä Tuomaksen pohdintoja Open Access -julkaisusta ja akateemisten tekstien saavutettavuudesta. Älä siis lopeta kuuntelua lopputunnariin!</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Antropologi Tuomas Tammisto kertoo tässä jaksossa juuri ilmestyneestä teoksestaan Hard Work: Producing places, relations and value on a Papua New Guinea resource frontier (2024). Miten Tuomas päätyi Papua-Uusi-Guineaan, ja millaista kenttätyö paikallisten mengenien parissa on ollut? 

Jaksossa Tuomas myös kertoo, mitä erityistä Papua-Uusi-Guinean mengenien ympäristösuhteessa on. Entä mitä mengenien mielestä on kova työ? Lisäksi jaksossa käsitellään  erilaisten arvojärjestelmien yhteentörmäystä, kun kansainvälistet hakkuu- ja plantaasiyhtiöt rantautuivat mengenien metsiin. Millaisia vaihtoehtoja kapitalistiselle arvojärjestelmälle on poikkeuksellisen tasa-arvoisessa mengen-yhteisössä? 

Bonuksena jakson lopussa vielä Tuomaksen pohdintoja Open Access -julkaisusta ja akateemisten tekstien saavutettavuudesta. Älä siis lopeta kuuntelua lopputunnariin!</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, talous, arvot, ympäristö, yhteisöt, työ</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>500</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">668920c9-2721-40d1-81c4-d94638737b57</guid>
      <title>Numeroiden ominaisuuksista</title>
      <description><![CDATA[Numeroiden yleispätevyys on aihe, joka jakaa oppineita: ovatko numerot universaali ilmiö, siis tuntevatko kaikki ihmiset kaikkialla samat numerot, vai ovatko numerot kielen tapaan kulttuurisidonnaisia käsitteitä? 
]]></description>
      <pubDate>Fri, 24 Jan 2025 08:05:15 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Matti Eräsaari)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="12274668" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/f9d379f8-696f-449b-9f53-e80f19e91311/audio/a995fbfb-354b-497e-903b-5d9848d3b229/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Numeroiden ominaisuuksista</itunes:title>
      <itunes:author>Matti Eräsaari</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/a8d80a16-e2e8-40e8-8fef-8548718f3f1b/3000x3000/hyvan-mitta-fig-3-991x1024.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:12:47</itunes:duration>
      <itunes:summary>Numeroiden yleispätevyys on aihe, joka jakaa oppineita: ovatko numerot universaali ilmiö, siis tuntevatko kaikki ihmiset kaikkialla samat numerot, vai ovatko numerot kielen tapaan kulttuurisidonnaisia käsitteitä?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Numeroiden yleispätevyys on aihe, joka jakaa oppineita: ovatko numerot universaali ilmiö, siis tuntevatko kaikki ihmiset kaikkialla samat numerot, vai ovatko numerot kielen tapaan kulttuurisidonnaisia käsitteitä?</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, politiikka, numerot, keho, kulttuuri, kalenteri, antroblogi, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>499</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">70fc4768-1873-41e8-a448-2da532c94dfe</guid>
      <title>Antropodi: AntroBlogista tiedonpolitiikkaa</title>
      <description><![CDATA[Onko olemassa aktivismiantropologiaa? Entä millaista keittiöantropologia voisi olla? Keskustelua tiedonpolitiikasta, tiedeviestinnästä ja tieteen yleistajuistamisesta AntroBlogin päätoimittajien Saara Toukolehdon ja Niina Aholan kanssa.
 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 14 Jan 2025 08:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Suomen Antropologinen Seura, Niina Ahola, Saara Toukolehto, Suvi Baloch, Jukka Jouhki)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="57983102" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/cc204984-e93d-4ba2-b5ec-2be888bff950/audio/e55670eb-79e4-4825-b0a6-4148dafc70ed/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: AntroBlogista tiedonpolitiikkaa</itunes:title>
      <itunes:author>Suomen Antropologinen Seura, Niina Ahola, Saara Toukolehto, Suvi Baloch, Jukka Jouhki</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/a6379cd3-a28a-4cca-ad14-d0d92d3b11b3/3000x3000/antropodi-20logo.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>01:00:23</itunes:duration>
      <itunes:summary>Onko olemassa aktivismiantropologiaa? Entä millaista keittiöantropologia voisi olla? Keskustelua tiedonpolitiikasta, tiedeviestinnästä ja tieteen yleistajuistamisesta AntroBlogin päätoimittajien Saara Toukolehdon ja Niina Aholan kanssa.
</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Onko olemassa aktivismiantropologiaa? Entä millaista keittiöantropologia voisi olla? Keskustelua tiedonpolitiikasta, tiedeviestinnästä ja tieteen yleistajuistamisesta AntroBlogin päätoimittajien Saara Toukolehdon ja Niina Aholan kanssa.
</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>politiikka, tiede, aktivismi, media, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>498</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">0a600153-ae0c-442f-bed1-0ca5390dee8d</guid>
      <title>Saamelaiset Linnan juhlissa asutuskolonialismin koreografiassa</title>
      <description><![CDATA[Tänä vuonna Linnan juhliin kutsuttujen joukossa oli poikkeuksellinen määrä saamelaisia vieraita. Saamelaissovintoprosesseja väitöskirjassaan tutkiva Helga West tarkastelee juhliin liittyvää representaation ongelmaa Suomen harjoittaman asutuskolonialismin kontekstissa. 
]]></description>
      <pubDate>Fri, 20 Dec 2024 08:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Helga West)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="14999762" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/0b75e292-9688-4e94-82f8-187bbda292c2/audio/5ab93534-5a24-4326-96c9-94f1bc90fe6d/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Saamelaiset Linnan juhlissa asutuskolonialismin koreografiassa</itunes:title>
      <itunes:author>Helga West</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/ccb320a5-bf9d-4ee1-a14b-a5a3f48cb527/3000x3000/54186595827-564d553a3b-c.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:15:37</itunes:duration>
      <itunes:summary>Tänä vuonna Linnan juhliin kutsuttujen joukossa oli poikkeuksellinen määrä saamelaisia vieraita. Saamelaissovintoprosesseja väitöskirjassaan tutkiva Helga West tarkastelee juhliin liittyvää representaation ongelmaa Suomen harjoittaman asutuskolonialismin kontekstissa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Tänä vuonna Linnan juhliin kutsuttujen joukossa oli poikkeuksellinen määrä saamelaisia vieraita. Saamelaissovintoprosesseja väitöskirjassaan tutkiva Helga West tarkastelee juhliin liittyvää representaation ongelmaa Suomen harjoittaman asutuskolonialismin kontekstissa.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, asutuskolonialismi, politiikka, kulttuuri, saamelaiset, antroblogi, antropologia, vähemmistöt</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>497</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">aa0383e7-f179-42d3-bb72-4a6ecddda0cb</guid>
      <title>Antropodi: Tekoälyspesiaali</title>
      <description><![CDATA[Antropodin erikoisjakso on tallenne Suomen Antropologisen Seuran järjestämästä keskustelupaneelista 12. joulukuuta 2024. Keskustelussa eri tavoin tekoälyn kanssa tekemisissä olevat antropologit keskustelevat siitä, miten antropologit voivat hyödyntää tekoälyä tutkimuksessa, opetuksessa ja muussa työssä. 

Haastaako tekoäly tavan tehdä antropologista tutkimusta? Entä mitä annettavaa antropologialla on tekoälyilmiön ymmärtämiseksi? Panelisteina toimivat johtava tutkija Anna Haverinen (Un/Known), yliopettaja Jari Kupiainen (Karelia-AMK), yliopistotutkija Pekka Tuominen (Helsingin yliopisto) ja digitaalisen antropologian dosentti Johanna Ylipulli (Aalto-yliopisto). Keskustelupaneelin pj:nä toimi Jukka Jouhki, joka on myös toimittanut jakson.

Jakson aikaleimat: 
00h:00m:10s Johdanto 
00h:04m:19s Panelistien henkilökohtainen tekoälyn käyttö ja suhtautuminen
00h:19m:14s Tekoälyn mahdollisuudet antropologisessa tutkimuksessa 
00h:40m:53s Tekoälyn mahdollisuudet antropologian opetuksessa
00h:53m:47s Antropologit tekoälyilmiön tulkitsijoina
01h:11m:47s Yleisökysymys kielimallien poliittisesta taloudesta 
01h:17m:13s Tekoälyn eettiset kysymykset ja antropologien rooli niiden suhteen 01h:26m:29s Lopuksi: antropologisen gradun tekijä vuonna 2050 
]]></description>
      <pubDate>Wed, 18 Dec 2024 08:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Jari Kupiainen, Johanna Ylipulli, Jukka Jouhki, Anna Haverinen, Pekka Tuominen, Suomen Antropologinen Seura)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="85567706" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/975f09b4-18ae-4e6d-a307-0ac4aa9fe48c/audio/fbaf2db4-24d1-4a8b-867b-8b3b77acd2f2/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: Tekoälyspesiaali</itunes:title>
      <itunes:author>Jari Kupiainen, Johanna Ylipulli, Jukka Jouhki, Anna Haverinen, Pekka Tuominen, Suomen Antropologinen Seura</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/b940b070-f476-4ffa-a941-8b4cd7f61351/3000x3000/antropodi-20logo.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>01:29:07</itunes:duration>
      <itunes:summary>Antropodin erikoisjakso on tallenne Suomen Antropologisen Seuran järjestämästä keskustelupaneelista 12. joulukuuta 2024. Keskustelussa eri tavoin tekoälyn kanssa tekemisissä olevat antropologit keskustelevat siitä, miten antropologit voivat hyödyntää tekoälyä tutkimuksessa, opetuksessa ja muussa työssä. 

Haastaako tekoäly tavan tehdä antropologista tutkimusta? Entä mitä annettavaa antropologialla on tekoälyilmiön ymmärtämiseksi? Panelisteina toimivat johtava tutkija Anna Haverinen (Un/Known), yliopettaja Jari Kupiainen (Karelia-AMK), yliopistotutkija Pekka Tuominen (Helsingin yliopisto) ja digitaalisen antropologian dosentti Johanna Ylipulli (Aalto-yliopisto). Keskustelupaneelin pj:nä toimi Jukka Jouhki, joka on myös toimittanut jakson.

Jakson aikaleimat: 
00h:00m:10s Johdanto 
00h:04m:19s Panelistien henkilökohtainen tekoälyn käyttö ja suhtautuminen
00h:19m:14s Tekoälyn mahdollisuudet antropologisessa tutkimuksessa 
00h:40m:53s Tekoälyn mahdollisuudet antropologian opetuksessa
00h:53m:47s Antropologit tekoälyilmiön tulkitsijoina
01h:11m:47s Yleisökysymys kielimallien poliittisesta taloudesta 
01h:17m:13s Tekoälyn eettiset kysymykset ja antropologien rooli niiden suhteen 01h:26m:29s Lopuksi: antropologisen gradun tekijä vuonna 2050</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Antropodin erikoisjakso on tallenne Suomen Antropologisen Seuran järjestämästä keskustelupaneelista 12. joulukuuta 2024. Keskustelussa eri tavoin tekoälyn kanssa tekemisissä olevat antropologit keskustelevat siitä, miten antropologit voivat hyödyntää tekoälyä tutkimuksessa, opetuksessa ja muussa työssä. 

Haastaako tekoäly tavan tehdä antropologista tutkimusta? Entä mitä annettavaa antropologialla on tekoälyilmiön ymmärtämiseksi? Panelisteina toimivat johtava tutkija Anna Haverinen (Un/Known), yliopettaja Jari Kupiainen (Karelia-AMK), yliopistotutkija Pekka Tuominen (Helsingin yliopisto) ja digitaalisen antropologian dosentti Johanna Ylipulli (Aalto-yliopisto). Keskustelupaneelin pj:nä toimi Jukka Jouhki, joka on myös toimittanut jakson.

Jakson aikaleimat: 
00h:00m:10s Johdanto 
00h:04m:19s Panelistien henkilökohtainen tekoälyn käyttö ja suhtautuminen
00h:19m:14s Tekoälyn mahdollisuudet antropologisessa tutkimuksessa 
00h:40m:53s Tekoälyn mahdollisuudet antropologian opetuksessa
00h:53m:47s Antropologit tekoälyilmiön tulkitsijoina
01h:11m:47s Yleisökysymys kielimallien poliittisesta taloudesta 
01h:17m:13s Tekoälyn eettiset kysymykset ja antropologien rooli niiden suhteen 01h:26m:29s Lopuksi: antropologisen gradun tekijä vuonna 2050</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, tekoäly, tutkimus, työ</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>496</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">61ede292-31f8-4842-9031-ba90c60c67e8</guid>
      <title>Israelin rauhaa turvaamassa</title>
      <description><![CDATA[Tuhannet suomalaiset ovat palvelleet rauhanturvaajina Israelin miehittämillä Golanin kukkuloilla. Antropologi Laura Menard valottaa lapsuutensa rauhanturvaajaperheen arkea, jota sävyttivät etuoikeudet, eksotiikka ja orientalismi.  
]]></description>
      <pubDate>Tue, 17 Dec 2024 08:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Laura Menard)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="21237385" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/e57a55b3-75aa-4b62-b30c-57f1b535a4d1/audio/fb115580-3d1b-4647-aec1-8d974288f635/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Israelin rauhaa turvaamassa</itunes:title>
      <itunes:author>Laura Menard</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/509ba98d-6fea-4ee7-aa6a-f41c756b185c/3000x3000/golanin-kukkulat-512x246.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:22:07</itunes:duration>
      <itunes:summary>Tuhannet suomalaiset ovat palvelleet rauhanturvaajina Israelin miehittämillä Golanin kukkuloilla. Antropologi Laura Menard valottaa lapsuutensa rauhanturvaajaperheen arkea, jota sävyttivät etuoikeudet, eksotiikka ja orientalismi. </itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Tuhannet suomalaiset ovat palvelleet rauhanturvaajina Israelin miehittämillä Golanin kukkuloilla. Antropologi Laura Menard valottaa lapsuutensa rauhanturvaajaperheen arkea, jota sävyttivät etuoikeudet, eksotiikka ja orientalismi. </itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, orientalismi, israel, kulttuuri, perhe, rauhanturvajoukot, palestiina, antroblogi, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>495</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">cad5bacd-bc85-4918-871a-48b1ce6e455f</guid>
      <title>Thomas Hylland Eriksen ylikuumenevan maailman tulkkina</title>
      <description><![CDATA[Eurooppalaisen antropologian suuri nimi on poissa. Thomas Hylland Eriksen (1962–2024) jätti jälkeensä huomattavan tieteellisen perinnön, josta riittää ammennettavaa kansainvälisen tiedeyhteisön lisäksi alan opiskelijoille ja laajalle yleisölle vuosikymmeniksi eteenpäin. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 5 Dec 2024 08:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Ville Laakkonen)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="4873447" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/274939c3-91ef-4ef9-be29-02e9953a8413/audio/1b98c523-98f1-4441-8dd8-870fced44ba5/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Thomas Hylland Eriksen ylikuumenevan maailman tulkkina</itunes:title>
      <itunes:author>Ville Laakkonen</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/2cc6b79d-f75e-40df-ac6d-2f2637fd6710/3000x3000/thomas-hylland-eriksen-pressebilde-1024x702.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:05:04</itunes:duration>
      <itunes:summary>Eurooppalaisen antropologian suuri nimi on poissa. Thomas Hylland Eriksen (1962–2024) jätti jälkeensä huomattavan tieteellisen perinnön, josta riittää ammennettavaa kansainvälisen tiedeyhteisön lisäksi alan opiskelijoille ja laajalle yleisölle vuosikymmeniksi eteenpäin.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Eurooppalaisen antropologian suuri nimi on poissa. Thomas Hylland Eriksen (1962–2024) jätti jälkeensä huomattavan tieteellisen perinnön, josta riittää ammennettavaa kansainvälisen tiedeyhteisön lisäksi alan opiskelijoille ja laajalle yleisölle vuosikymmeniksi eteenpäin.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, kulttuuri, työelämä, antropologia, muistokirjoitus, akatemia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>494</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">5cc819bc-361d-4e63-8c89-69914be96591</guid>
      <title>Antropodi: jälkikoloniaalinen anteeksipyytäminen - kolme tarinaa lapsisiirtojen historiasta</title>
      <description><![CDATA[Antropologit Katja Uusihakala, Saana Hansen ja Hanna Rask kertovat tässä jaksossa projektistaan "Postkoloniaalinen anteeksipyyntö ja vaikean menneisyyden perintö". Tutkimusprojekti käsittelee kolonialismin alla tehtyjä lapsisiirtoja ja niitä koskevia sovitteluprosesseja kolmen tapaustutkimuksen avulla.

Jaksossa kuulemme Britanniasta Etelä-Rhodesiaan siirrettyjen lasten kokemuksista ja brittihallituksen anteeksipyynnöistä, Grönlannista Tanskaan tuotujen lasten tarinoista sekä Kanadan alkuperäiskansojen kokemista valtiollisista väliintuloista. Haastattelijana Anni Koskela.

Voit tutustua projektiin lisää sen blogista: https://blogs.helsinki.fi/postcolonial-apology/.  
]]></description>
      <pubDate>Wed, 4 Dec 2024 08:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Anni Koskela, Hanna Rask, Katja Uusihakala, Saana Hansen, Suomen Antropologinen Seura)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="52445979" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/ee72dc01-e567-4a0b-9d9c-e262f0400483/audio/0b4977ea-dea1-41a0-82a6-cd9769298444/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: jälkikoloniaalinen anteeksipyytäminen - kolme tarinaa lapsisiirtojen historiasta</itunes:title>
      <itunes:author>Anni Koskela, Hanna Rask, Katja Uusihakala, Saana Hansen, Suomen Antropologinen Seura</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/2aaa15aa-5c1e-40af-8341-bfe3f571ef42/3000x3000/antropodi-20logo.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:54:37</itunes:duration>
      <itunes:summary>Antropologit Katja Uusihakala, Saana Hansen ja Hanna Rask kertovat tässä jaksossa projektistaan &quot;Postkoloniaalinen anteeksipyyntö ja vaikean menneisyyden perintö&quot;. Tutkimusprojekti käsittelee kolonialismin alla tehtyjä lapsisiirtoja ja niitä koskevia sovitteluprosesseja kolmen tapaustutkimuksen avulla.

Jaksossa kuulemme Britanniasta Etelä-Rhodesiaan siirrettyjen lasten kokemuksista ja brittihallituksen anteeksipyynnöistä, Grönlannista Tanskaan tuotujen lasten tarinoista sekä Kanadan alkuperäiskansojen kokemista valtiollisista väliintuloista. Haastattelijana Anni Koskela.

Voit tutustua projektiin lisää sen blogista: https://blogs.helsinki.fi/postcolonial-apology/. </itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Antropologit Katja Uusihakala, Saana Hansen ja Hanna Rask kertovat tässä jaksossa projektistaan &quot;Postkoloniaalinen anteeksipyyntö ja vaikean menneisyyden perintö&quot;. Tutkimusprojekti käsittelee kolonialismin alla tehtyjä lapsisiirtoja ja niitä koskevia sovitteluprosesseja kolmen tapaustutkimuksen avulla.

Jaksossa kuulemme Britanniasta Etelä-Rhodesiaan siirrettyjen lasten kokemuksista ja brittihallituksen anteeksipyynnöistä, Grönlannista Tanskaan tuotujen lasten tarinoista sekä Kanadan alkuperäiskansojen kokemista valtiollisista väliintuloista. Haastattelijana Anni Koskela.

Voit tutustua projektiin lisää sen blogista: https://blogs.helsinki.fi/postcolonial-apology/. </itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, politiikka, jälkikolonialismi, kolonialismi, lapsi, lapset, historia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>493</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">178c2ca6-4a17-4a3f-a1f7-cf44c6eb9395</guid>
      <title>Antropodi: Aivojen tehostaminen – laitonta huumeiden käyttöä vai itsensä kehittämistä?</title>
      <description><![CDATA[Lääketieteen antropologi, sosiologi Aleksi Hupli on julkaissut kuluvana vuonna teoksen ”Älyä lääkkeistä ja päihteistä? Tajusteiden hyötykäyttö”. Kirja kertoo aivodopingista, huumausaineiden hyötykäytöstä. Tässä Antropodin jaksossa Hupli tarjoaa uutta luotaavan näkökulman ihmismielen muokkaukseen, päihteisiin ja huumepoliittiseen keskusteluun.Haastattelijana Kaisa Nissi.  
]]></description>
      <pubDate>Tue, 5 Nov 2024 14:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Aleksi Hupli, Kaisa Nissi, Suomen Antropologinen Seura)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="38147718" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/48769b9a-8872-43db-8ab7-ee874a3016b8/audio/4b274375-47d4-4dc7-8218-e6a85891dd44/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: Aivojen tehostaminen – laitonta huumeiden käyttöä vai itsensä kehittämistä?</itunes:title>
      <itunes:author>Aleksi Hupli, Kaisa Nissi, Suomen Antropologinen Seura</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/e0397869-2f2e-46ff-8031-5aa430faa0c8/3000x3000/antropodi-20logo-20-1.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:39:44</itunes:duration>
      <itunes:summary>Lääketieteen antropologi, sosiologi Aleksi Hupli on julkaissut kuluvana vuonna teoksen ”Älyä lääkkeistä ja päihteistä? Tajusteiden hyötykäyttö”. Kirja kertoo aivodopingista, huumausaineiden hyötykäytöstä. Tässä Antropodin jaksossa Hupli tarjoaa uutta luotaavan näkökulman ihmismielen muokkaukseen, päihteisiin ja huumepoliittiseen keskusteluun.Haastattelijana Kaisa Nissi. </itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Lääketieteen antropologi, sosiologi Aleksi Hupli on julkaissut kuluvana vuonna teoksen ”Älyä lääkkeistä ja päihteistä? Tajusteiden hyötykäyttö”. Kirja kertoo aivodopingista, huumausaineiden hyötykäytöstä. Tässä Antropodin jaksossa Hupli tarjoaa uutta luotaavan näkökulman ihmismielen muokkaukseen, päihteisiin ja huumepoliittiseen keskusteluun.Haastattelijana Kaisa Nissi. </itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>politiikka, huumeet, lääke, huume, mieli, päihteet</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>492</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">a12926b9-031e-4e78-a28d-1167b22c011e</guid>
      <title>Antropodi: Avaruusantropologian jäljillä</title>
      <description><![CDATA[Planetaarinen jalanjälki, resurssirintama ja maapallokeskeisen ajattelun rajat. Antropodin lokakuisessa jaksossa heittäydytään virkistävään, mutta kuumottavan ajankohtaiseen, ajatusleikkiin avaruusantropologian mahdollisuuksista Helsingin yliopiston globaalin kehitystutkimuksen professori Anja Nygrenin kanssa. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 1 Oct 2024 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Anja Nygren, Suvi Baloch, Suomen Antropologinen Seura)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="29367527" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/80bec284-dbfa-4ecf-97e9-a7650622ee0c/audio/7b547aec-ed41-46a8-a11b-d7c1a947882d/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: Avaruusantropologian jäljillä</itunes:title>
      <itunes:author>Anja Nygren, Suvi Baloch, Suomen Antropologinen Seura</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/4ae0c6a6-279f-49dd-891f-d0764783b000/3000x3000/antropodi-logo.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:30:35</itunes:duration>
      <itunes:summary>Planetaarinen jalanjälki, resurssirintama ja maapallokeskeisen ajattelun rajat. Antropodin lokakuisessa jaksossa heittäydytään virkistävään, mutta kuumottavan ajankohtaiseen, ajatusleikkiin avaruusantropologian mahdollisuuksista Helsingin yliopiston globaalin kehitystutkimuksen professori Anja Nygrenin kanssa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Planetaarinen jalanjälki, resurssirintama ja maapallokeskeisen ajattelun rajat. Antropodin lokakuisessa jaksossa heittäydytään virkistävään, mutta kuumottavan ajankohtaiseen, ajatusleikkiin avaruusantropologian mahdollisuuksista Helsingin yliopiston globaalin kehitystutkimuksen professori Anja Nygrenin kanssa.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, resurssit, planeetta, maapallo, maa, avaruus, ympäristö</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>491</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">4487c750-e0af-401f-8451-39d4eb5a074d</guid>
      <title>Antropodi: Vapaaksi miellyttämisestä!</title>
      <description><![CDATA[<p>Sosiaalisesti harmoninen yhteiskunta tarvitsee miellyttäviä eli huomaavaisia, joustavia ja avuliaita ihmisiä. Mutta mitä tapahtuu, kun miellyttämisen yhteisöllinen liima on yksilölle liian tahmaista ja tukahduttaa identiteetin? Entä millaisia suomalaiset ovat verrattuina japanilaisiin tai Latinalaisen Amerikan miellyttäjiin? Kuinka sukupuolittunut tai sukupolvinen ilmiö miellyttäminen on?</p><p> </p><p>Antropodin vieraana on ”Vapaaksi miellyttämisestä” -kirjan kirjoittanut antropologi, journalisti, ratkaisukeskeinen valmentaja ja mindfulness-ohjaaja Johanna Pohjola. </p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 3 Sep 2024 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Johanna Pohjola, Jukka Jouhki, Suomen Antropologinen Seura)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Sosiaalisesti harmoninen yhteiskunta tarvitsee miellyttäviä eli huomaavaisia, joustavia ja avuliaita ihmisiä. Mutta mitä tapahtuu, kun miellyttämisen yhteisöllinen liima on yksilölle liian tahmaista ja tukahduttaa identiteetin? Entä millaisia suomalaiset ovat verrattuina japanilaisiin tai Latinalaisen Amerikan miellyttäjiin? Kuinka sukupuolittunut tai sukupolvinen ilmiö miellyttäminen on?</p><p> </p><p>Antropodin vieraana on ”Vapaaksi miellyttämisestä” -kirjan kirjoittanut antropologi, journalisti, ratkaisukeskeinen valmentaja ja mindfulness-ohjaaja Johanna Pohjola. </p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="48127818" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/45aa6696-fdb6-42cd-84ea-82eed66bfbf0/audio/b5381e03-a22e-4b42-842b-fd920cc67969/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: Vapaaksi miellyttämisestä!</itunes:title>
      <itunes:author>Johanna Pohjola, Jukka Jouhki, Suomen Antropologinen Seura</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/a13397e7-cf07-413c-8458-f85a8ce9d39c/3000x3000/antropodi-logo.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:50:07</itunes:duration>
      <itunes:summary>Sosiaalisesti harmoninen yhteiskunta tarvitsee miellyttäviä eli huomaavaisia, joustavia ja avuliaita ihmisiä. Mutta mitä tapahtuu, kun miellyttämisen yhteisöllinen liima on yksilölle liian tahmaista ja tukahduttaa identiteetin? Entä millaisia suomalaiset ovat verrattuina japanilaisiin tai Latinalaisen Amerikan miellyttäjiin? Kuinka sukupuolittunut tai sukupolvinen ilmiö miellyttäminen on?

Antropodin vieraana on ”Vapaaksi miellyttämisestä” -kirjan kirjoittanut antropologi, journalisti, ratkaisukeskeinen valmentaja ja mindfulness-ohjaaja Johanna Pohjola. </itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Sosiaalisesti harmoninen yhteiskunta tarvitsee miellyttäviä eli huomaavaisia, joustavia ja avuliaita ihmisiä. Mutta mitä tapahtuu, kun miellyttämisen yhteisöllinen liima on yksilölle liian tahmaista ja tukahduttaa identiteetin? Entä millaisia suomalaiset ovat verrattuina japanilaisiin tai Latinalaisen Amerikan miellyttäjiin? Kuinka sukupuolittunut tai sukupolvinen ilmiö miellyttäminen on?

Antropodin vieraana on ”Vapaaksi miellyttämisestä” -kirjan kirjoittanut antropologi, journalisti, ratkaisukeskeinen valmentaja ja mindfulness-ohjaaja Johanna Pohjola. </itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, yhteisö, kulttuuri, miellyttäminen</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>490</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">216a815a-4101-43cb-8031-262c5c7130bb</guid>
      <title>Antropodi: Hyvä, paha suomalainen sisu - vieraana sisututkija Tanja Helminen</title>
      <description><![CDATA[Erilaiset sisukäsitykset ottivat yhteen jo Suomen sisällissodassa. Sisu on pahaa tai hyvää sinnikkyyttä, itsepäisyyttä, resilienssiä ja jopa kansainvälistä kilpailukykyä. Ennen kaikkea se on myytti, jota suomalaisuuden määrittelyssä on käytetty jo 1800-luvulta saakka. Sisukeskustelussa on myös taisteltu siitä, kenellä on oikeanlaista sisua. 

Tässä jaksossa selvitetään suomalaisen sisun kulttuurihistoriaa yhdessä sisututkija Tanja Helmisen kanssa. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 6 Aug 2024 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Anna Komulainen, Suomen Antropologinen Seura, Tanja Helminen)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="54183853" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/ad2b6107-c6d7-452b-955e-1daa4b97e413/audio/52cf20a2-6b13-496e-8585-f65ef386ff26/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: Hyvä, paha suomalainen sisu - vieraana sisututkija Tanja Helminen</itunes:title>
      <itunes:author>Anna Komulainen, Suomen Antropologinen Seura, Tanja Helminen</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/cd377949-1552-4eae-aa6e-cb291cdf37f7/3000x3000/antropodi-logo.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:56:26</itunes:duration>
      <itunes:summary>Erilaiset sisukäsitykset ottivat yhteen jo Suomen sisällissodassa. Sisu on pahaa tai hyvää sinnikkyyttä, itsepäisyyttä, resilienssiä ja jopa kansainvälistä kilpailukykyä. Ennen kaikkea se on myytti, jota suomalaisuuden määrittelyssä on käytetty jo 1800-luvulta saakka. Sisukeskustelussa on myös taisteltu siitä, kenellä on oikeanlaista sisua. 

Tässä jaksossa selvitetään suomalaisen sisun kulttuurihistoriaa yhdessä sisututkija Tanja Helmisen kanssa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Erilaiset sisukäsitykset ottivat yhteen jo Suomen sisällissodassa. Sisu on pahaa tai hyvää sinnikkyyttä, itsepäisyyttä, resilienssiä ja jopa kansainvälistä kilpailukykyä. Ennen kaikkea se on myytti, jota suomalaisuuden määrittelyssä on käytetty jo 1800-luvulta saakka. Sisukeskustelussa on myös taisteltu siitä, kenellä on oikeanlaista sisua. 

Tässä jaksossa selvitetään suomalaisen sisun kulttuurihistoriaa yhdessä sisututkija Tanja Helmisen kanssa.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, sisu, kukttuuri, kulttuuri, suomalaisuus, tutkimus, suomi</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>489</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">860e0372-86ba-4f4f-80a2-6d89d264ccc1</guid>
      <title>Antropodi: Kesäspesiaali - Turborealistisen antropologin näyttely Aurinkorannikon suomalaisista</title>
      <description><![CDATA[”Los moimoi de Fuengirola” on taiteilija Riiko Sakkisen luoma, antropologisella otteella toteutettu näyttely ”Suomen eteläisimmän kaupungin” suomalaisista. ”Fuge” näyttäytyy Sakkisen provosoivassa visiossa Suomeakin suomalaisempana yhteisönä, jota voi näyttelyssä tarkastella moninaisen kenttätyöaineiston muodossa. Tässä jaksossa ”turborealistista antropologia” haastattelee itsekin Aurinkorannikon suomalaisia tutkinut Jukka Jouhki.  
]]></description>
      <pubDate>Sun, 21 Jul 2024 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Riiko Sakkinen, Jukka Jouhki, Suomen Antropologinen Seura)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="52039854" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/1ebf116e-30e8-40f6-b07e-debb48c91242/audio/e786f52f-69bf-4e00-ae35-b6879a6e340c/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: Kesäspesiaali - Turborealistisen antropologin näyttely Aurinkorannikon suomalaisista</itunes:title>
      <itunes:author>Riiko Sakkinen, Jukka Jouhki, Suomen Antropologinen Seura</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/24cbec06-5179-4aa2-99b0-53d713f3b77b/3000x3000/antropodi-logo.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:54:12</itunes:duration>
      <itunes:summary>”Los moimoi de Fuengirola” on taiteilija Riiko Sakkisen luoma, antropologisella otteella toteutettu näyttely ”Suomen eteläisimmän kaupungin” suomalaisista. ”Fuge” näyttäytyy Sakkisen provosoivassa visiossa Suomeakin suomalaisempana yhteisönä, jota voi näyttelyssä tarkastella moninaisen kenttätyöaineiston muodossa. Tässä jaksossa ”turborealistista antropologia” haastattelee itsekin Aurinkorannikon suomalaisia tutkinut Jukka Jouhki. </itunes:summary>
      <itunes:subtitle>”Los moimoi de Fuengirola” on taiteilija Riiko Sakkisen luoma, antropologisella otteella toteutettu näyttely ”Suomen eteläisimmän kaupungin” suomalaisista. ”Fuge” näyttäytyy Sakkisen provosoivassa visiossa Suomeakin suomalaisempana yhteisönä, jota voi näyttelyssä tarkastella moninaisen kenttätyöaineiston muodossa. Tässä jaksossa ”turborealistista antropologia” haastattelee itsekin Aurinkorannikon suomalaisia tutkinut Jukka Jouhki. </itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, espanja, taide, kulttuuri, suomalaisuus, maahanmuutto, suomi</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>488</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">a6e42180-2d61-4012-8a7c-e9b454a96ba0</guid>
      <title>Apruven! -podcast: romanien holokausti, muisti ja unohtaminen</title>
      <description><![CDATA[Millä tavalla holokausti muistetaan romaniyhteisöissä, miten siitä kerrotaan ja millä tavoin romani-identiteetit kietoutuvat kansallisiin kertomuksiin ja historioihin? Apruven! Romaninuoret ja aktivismi -podcastsarjassa Vivian Isberg keskustelee holokaustista Cato Cujpersin ja Mari Orsilan kanssa.  
]]></description>
      <pubDate>Tue, 16 Jul 2024 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Vivian Isberg, Cato Cujpers, Mari Orsila)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="24199187" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/d56c41c1-0f0c-42c6-886b-2c237ee52126/audio/fc3f7f48-faf9-4d1c-87e8-f97e81d40274/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Apruven! -podcast: romanien holokausti, muisti ja unohtaminen</itunes:title>
      <itunes:author>Vivian Isberg, Cato Cujpers, Mari Orsila</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/15934afc-20d8-4c81-be02-faf84933fc9e/3000x3000/untitled-artwork-1.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:25:12</itunes:duration>
      <itunes:summary>Millä tavalla holokausti muistetaan romaniyhteisöissä, miten siitä kerrotaan ja millä tavoin romani-identiteetit kietoutuvat kansallisiin kertomuksiin ja historioihin? Apruven! Romaninuoret ja aktivismi -podcastsarjassa Vivian Isberg keskustelee holokaustista Cato Cujpersin ja Mari Orsilan kanssa. </itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Millä tavalla holokausti muistetaan romaniyhteisöissä, miten siitä kerrotaan ja millä tavoin romani-identiteetit kietoutuvat kansallisiin kertomuksiin ja historioihin? Apruven! Romaninuoret ja aktivismi -podcastsarjassa Vivian Isberg keskustelee holokaustista Cato Cujpersin ja Mari Orsilan kanssa. </itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, muistot, aktivismi, kulttuuri, romanien holokausti, historia, romanit, antroblogi, antropologia, vähemmistöt</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>487</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">786ff809-61c7-4d95-ab96-baff76d54803</guid>
      <title>Antropodi: Kulttuuriantropologiaa ja muita opiskelijoiden akateemisia seikkailuja</title>
      <description><![CDATA[Oletko koskaan miettinyt millaista on opiskella kulttuuriantropologiaa tai mitä antropologia oikein on? 

Antropologi Thomas Hylland Eriksenin mukaan “antropologia on kulttuurisen ja sosiaalisen elämän vertailevaa tutkimusta. Sen tärkein menetelmä on osallistuva havainnointi, joka kostuu pitkäaikaisesta kenttätyöstä tietyssä sosiaalisessa ympäristössä.” Perinteisesti antropologiassa on tutkittu kaukaisten etnisten ryhmien, heimojen tai kylien rituaaleja, uskomuksia ja perinteitä. Nykyisten antropologien kiinnostuksen kohteina voivat kuitenkin olla mitkä tahansa sosiokulttuuriseen todellisuuteen liittyvät, niin suuret kuin pienet ilmiöt, aina kahvin juomisesta globalisaatioon tai seksuaalikulttuurista yhteisöllisyyden muodostumiseen alkoholin käytön kautta.

Tässä jaksossa kolme kulttuuriantropologian opiskelijaa Heli Hannus, Veera Leinonen ja Anni Toivanen Oulun yliopistosta raottavat verhoa kulttuuriantropologian ja sen opiskelun ihmeelliseen maailmaan. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 2 Jul 2024 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Anni Toivanen, Heli Hannus, Suomen Antropologinen Seura, Veera Leinonen)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="46528887" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/1d2d23a2-d8b6-413e-ac09-85d6c0254ef8/audio/a87ca942-0ee1-4c6f-8816-fcfee61f8f23/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: Kulttuuriantropologiaa ja muita opiskelijoiden akateemisia seikkailuja</itunes:title>
      <itunes:author>Anni Toivanen, Heli Hannus, Suomen Antropologinen Seura, Veera Leinonen</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/2d166f08-23c2-45d9-87c9-0a4436174d68/3000x3000/antropodi-logo.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:48:28</itunes:duration>
      <itunes:summary>Oletko koskaan miettinyt millaista on opiskella kulttuuriantropologiaa tai mitä antropologia oikein on? 

Antropologi Thomas Hylland Eriksenin mukaan “antropologia on kulttuurisen ja sosiaalisen elämän vertailevaa tutkimusta. Sen tärkein menetelmä on osallistuva havainnointi, joka kostuu pitkäaikaisesta kenttätyöstä tietyssä sosiaalisessa ympäristössä.” Perinteisesti antropologiassa on tutkittu kaukaisten etnisten ryhmien, heimojen tai kylien rituaaleja, uskomuksia ja perinteitä. Nykyisten antropologien kiinnostuksen kohteina voivat kuitenkin olla mitkä tahansa sosiokulttuuriseen todellisuuteen liittyvät, niin suuret kuin pienet ilmiöt, aina kahvin juomisesta globalisaatioon tai seksuaalikulttuurista yhteisöllisyyden muodostumiseen alkoholin käytön kautta.

Tässä jaksossa kolme kulttuuriantropologian opiskelijaa Heli Hannus, Veera Leinonen ja Anni Toivanen Oulun yliopistosta raottavat verhoa kulttuuriantropologian ja sen opiskelun ihmeelliseen maailmaan.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Oletko koskaan miettinyt millaista on opiskella kulttuuriantropologiaa tai mitä antropologia oikein on? 

Antropologi Thomas Hylland Eriksenin mukaan “antropologia on kulttuurisen ja sosiaalisen elämän vertailevaa tutkimusta. Sen tärkein menetelmä on osallistuva havainnointi, joka kostuu pitkäaikaisesta kenttätyöstä tietyssä sosiaalisessa ympäristössä.” Perinteisesti antropologiassa on tutkittu kaukaisten etnisten ryhmien, heimojen tai kylien rituaaleja, uskomuksia ja perinteitä. Nykyisten antropologien kiinnostuksen kohteina voivat kuitenkin olla mitkä tahansa sosiokulttuuriseen todellisuuteen liittyvät, niin suuret kuin pienet ilmiöt, aina kahvin juomisesta globalisaatioon tai seksuaalikulttuurista yhteisöllisyyden muodostumiseen alkoholin käytön kautta.

Tässä jaksossa kolme kulttuuriantropologian opiskelijaa Heli Hannus, Veera Leinonen ja Anni Toivanen Oulun yliopistosta raottavat verhoa kulttuuriantropologian ja sen opiskelun ihmeelliseen maailmaan.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yliopisto, opinnot, kulttuuri, opiskelu, tutkimus, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>486</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">d22af11f-b465-4866-a604-a7c6d257c313</guid>
      <title>Nojatuolimatkoja rajaseuduilta kaukaisille planeetoille</title>
      <description><![CDATA[Hyvä kirja tempaa mukaansa ja kutsuu tutkimusmatkalle vieraisiin aikoihin ja paikkoihin. AntroBlogin toimitus on koonnut lukijoilleen kymmenen antropologiasta inspiroitunutta romaania kesälukemiseksi. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 25 Jun 2024 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Maria Karuvuori, Niina Ahola, Eemi Nordström)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="10962694" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/bc497fbd-3805-4ebe-a282-9db9f42129ff/audio/d1e4fca5-36a0-40b0-8277-3290b8f6f9aa/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Nojatuolimatkoja rajaseuduilta kaukaisille planeetoille</itunes:title>
      <itunes:author>Maria Karuvuori, Niina Ahola, Eemi Nordström</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/17622e36-746c-4452-9587-e44550eff5c4/3000x3000/astronautti.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:11:25</itunes:duration>
      <itunes:summary>Hyvä kirja tempaa mukaansa ja kutsuu tutkimusmatkalle vieraisiin aikoihin ja paikkoihin. AntroBlogin toimitus on koonnut lukijoilleen kymmenen antropologiasta inspiroitunutta romaania kesälukemiseksi.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Hyvä kirja tempaa mukaansa ja kutsuu tutkimusmatkalle vieraisiin aikoihin ja paikkoihin. AntroBlogin toimitus on koonnut lukijoilleen kymmenen antropologiasta inspiroitunutta romaania kesälukemiseksi.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, suositukset, kirjallisuus, kulttuuri, fiktio, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>485</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">eb117e8c-b9f0-41f2-a448-94602db02c68</guid>
      <title>Apruven! Romanikulttuurin kansainvälisyys ja kipeä historia</title>
      <description><![CDATA[Romaninuoret ja aktivismi -sarjan kolmannessa osassa Suomen romaniyhdistyksen nuorisotyön koordinaattori Dimitri Lindgren keskustelee Johanna Airaksisen ja Ilari Mäkilän kanssa kansainvälisestä yhteistyöstä ja lähihistorian tuntemuksesta. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 18 Jun 2024 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Dimitri Lindgren, Johanna Airaksinen, Ilari Mäkilä)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="25665781" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/ced4f15b-a13a-4f37-b771-20b45b55f839/audio/151fa6c7-d813-4e9c-844b-5d235e6190b2/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Apruven! Romanikulttuurin kansainvälisyys ja kipeä historia</itunes:title>
      <itunes:author>Dimitri Lindgren, Johanna Airaksinen, Ilari Mäkilä</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/4b2ebbd7-c692-4e8c-a3e6-1b2bc605a974/3000x3000/untitled-artwork-1.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:26:44</itunes:duration>
      <itunes:summary>Romaninuoret ja aktivismi -sarjan kolmannessa osassa Suomen romaniyhdistyksen nuorisotyön koordinaattori Dimitri Lindgren keskustelee Johanna Airaksisen ja Ilari Mäkilän kanssa kansainvälisestä yhteistyöstä ja lähihistorian tuntemuksesta.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Romaninuoret ja aktivismi -sarjan kolmannessa osassa Suomen romaniyhdistyksen nuorisotyön koordinaattori Dimitri Lindgren keskustelee Johanna Airaksisen ja Ilari Mäkilän kanssa kansainvälisestä yhteistyöstä ja lähihistorian tuntemuksesta.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>aktivismi, romanien holokausti, romanit, vähemmistöt, identiteetti</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>484</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">673f27f8-7757-480b-831b-54fd3ab7920e</guid>
      <title>Antropodi: Dyykkaus - roskisruokaa ja muita aarteita</title>
      <description><![CDATA[Illan hämärissä dyykkaajat etsivät jäteastioista esimerkiksi ruokaa, vaatteita ja tavaroita. Vaikka heitä ei juuri näy tai kuulu julkisuudessa, on ns. vapaaehtoinen dyykkaus voimissaan varsinkin suurissa kaupungeissa. 

Tässä jaksossa dyykkaaja Konsta Koivuniemi kertoo esimerkiksi siitä, millaista dyykkaus on ja mikä saa hänet sukeltamaan jäteastioiden syvyyksiin. Lisäksi jaksossa pohditaan, millaisia antropologisia näkökulmia dyykkauksen tarkasteluun voidaan ottaa. Miten dyykkaus kyseenalaistaa kulutusyhteiskuntaa? Mitä merkitystä on puhtaudella ja lialla dyykkauksessa? Mikä erottaa ruuan jätteestä? 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 4 Jun 2024 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Sofia Maliniemi, Konsta Koivuniemi, Suomen Antropologinen Seura)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="34220033" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/e15b6c9e-c1ac-4b94-a93e-144f85d5ff6e/audio/2f32fa32-fbdd-4b0e-9187-0e67f5d60d0c/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: Dyykkaus - roskisruokaa ja muita aarteita</itunes:title>
      <itunes:author>Sofia Maliniemi, Konsta Koivuniemi, Suomen Antropologinen Seura</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/6d73b363-2328-46c7-a1a2-25112ad64949/3000x3000/antropodi-logo.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:35:38</itunes:duration>
      <itunes:summary>Illan hämärissä dyykkaajat etsivät jäteastioista esimerkiksi ruokaa, vaatteita ja tavaroita. Vaikka heitä ei juuri näy tai kuulu julkisuudessa, on ns. vapaaehtoinen dyykkaus voimissaan varsinkin suurissa kaupungeissa. 

Tässä jaksossa dyykkaaja Konsta Koivuniemi kertoo esimerkiksi siitä, millaista dyykkaus on ja mikä saa hänet sukeltamaan jäteastioiden syvyyksiin. Lisäksi jaksossa pohditaan, millaisia antropologisia näkökulmia dyykkauksen tarkasteluun voidaan ottaa. Miten dyykkaus kyseenalaistaa kulutusyhteiskuntaa? Mitä merkitystä on puhtaudella ja lialla dyykkauksessa? Mikä erottaa ruuan jätteestä?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Illan hämärissä dyykkaajat etsivät jäteastioista esimerkiksi ruokaa, vaatteita ja tavaroita. Vaikka heitä ei juuri näy tai kuulu julkisuudessa, on ns. vapaaehtoinen dyykkaus voimissaan varsinkin suurissa kaupungeissa. 

Tässä jaksossa dyykkaaja Konsta Koivuniemi kertoo esimerkiksi siitä, millaista dyykkaus on ja mikä saa hänet sukeltamaan jäteastioiden syvyyksiin. Lisäksi jaksossa pohditaan, millaisia antropologisia näkökulmia dyykkauksen tarkasteluun voidaan ottaa. Miten dyykkaus kyseenalaistaa kulutusyhteiskuntaa? Mitä merkitystä on puhtaudella ja lialla dyykkauksessa? Mikä erottaa ruuan jätteestä?</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, normit, kuluttaminen, hävikki, ruoka</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>483</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">f7e3ce5b-dbf2-49a3-a2a6-4377a9951ccd</guid>
      <title>Apruven! Romaninuoret ja aktivismi -podcast sukeltaa dragin maailmaan</title>
      <description><![CDATA[Romaninuoret ja aktivismi -podcast-sarjan toisessa jaksossa romanitaustainen drag-artisti La León pohtii dragin merkitystä taiteena ja poliittisena toimintana. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 21 May 2024 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (La León, Petra Karkela, Johanna Wiens)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="41020766" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/e7b270f3-4c0d-4dd9-85b5-f9509d7f8002/audio/be0431d1-f7df-4d88-8630-387c927eba24/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Apruven! Romaninuoret ja aktivismi -podcast sukeltaa dragin maailmaan</itunes:title>
      <itunes:author>La León, Petra Karkela, Johanna Wiens</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/848223c5-6e46-4b28-bc43-d3e071ddcef9/3000x3000/romani2.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:42:43</itunes:duration>
      <itunes:summary>Romaninuoret ja aktivismi -podcast-sarjan toisessa jaksossa romanitaustainen drag-artisti La León pohtii dragin merkitystä taiteena ja poliittisena toimintana.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Romaninuoret ja aktivismi -podcast-sarjan toisessa jaksossa romanitaustainen drag-artisti La León pohtii dragin merkitystä taiteena ja poliittisena toimintana.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, politiikka, drag, queer, kulttuuri, romanit, antroblogi, antropologia, vähemmistöt</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>482</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">12996c51-a5a0-4513-97d2-6de5916dedaf</guid>
      <title>Antropodi: Mökkeily - mummonmökkejä ja modernia monipaikkaisuutta</title>
      <description><![CDATA[Mökki on monelle rakas paikka. Tässä jaksossa kurkistetaan suomalaiseen mökkikulttuuriin: sen historialliseen taustaan, tapakulttuuriin, ekologisuuteen ja erilaisiin yhteiskunnallisiin merkityksiin. 

Haastattelussa Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija, dosentti Kati Pitkänen. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 7 May 2024 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Suomen Antropologinen Seura, Kati Pitkänen, Anna Komulainen)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="53035761" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/11c1682c-64b4-4890-902e-a31a7374a91f/audio/4ada32e6-39e2-421b-bc7c-d30f613db2fe/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: Mökkeily - mummonmökkejä ja modernia monipaikkaisuutta</itunes:title>
      <itunes:author>Suomen Antropologinen Seura, Kati Pitkänen, Anna Komulainen</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/8dc58d79-13e5-4bb2-aae1-6913ce0cb7c6/3000x3000/1000025982.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:55:14</itunes:duration>
      <itunes:summary>Mökki on monelle rakas paikka. Tässä jaksossa kurkistetaan suomalaiseen mökkikulttuuriin: sen historialliseen taustaan, tapakulttuuriin, ekologisuuteen ja erilaisiin yhteiskunnallisiin merkityksiin. 

Haastattelussa Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija, dosentti Kati Pitkänen.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Mökki on monelle rakas paikka. Tässä jaksossa kurkistetaan suomalaiseen mökkikulttuuriin: sen historialliseen taustaan, tapakulttuuriin, ekologisuuteen ja erilaisiin yhteiskunnallisiin merkityksiin. 

Haastattelussa Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija, dosentti Kati Pitkänen.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, mökkeily, kulttuuri, suomalaisuus, tutkimus, mökki</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>481</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">e148cb1a-348b-4d22-9ac0-4f7d28a87903</guid>
      <title>Apruven! Romaninuoret ja aktivismi – uusi podcast-sarja pureutuu romanien asemaan</title>
      <description><![CDATA[AntroBlogin uudessa podcastsarjassa ääneen pääsevät romaninuoret. Ensimmäisessä jaksossa Natasha Roth keskustelee Iris Fontellin ja Laura Mäkirinteen kanssa ilosta ja huumorista sekä liittolaisuuden merkityksestä. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 16 Apr 2024 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Natasha Roth, Iris Fontell, Laura Mäkirinne)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="25512834" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/767265b1-6267-4af6-a16f-14ac958d2d7a/audio/5d1ff61d-3146-42af-bf8c-9cb04f379a94/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Apruven! Romaninuoret ja aktivismi – uusi podcast-sarja pureutuu romanien asemaan</itunes:title>
      <itunes:author>Natasha Roth, Iris Fontell, Laura Mäkirinne</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/01ad992d-1be8-47dd-91eb-01223dbbdf09/3000x3000/romani2.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:26:34</itunes:duration>
      <itunes:summary>AntroBlogin uudessa podcastsarjassa ääneen pääsevät romaninuoret. Ensimmäisessä jaksossa Natasha Roth keskustelee Iris Fontellin ja Laura Mäkirinteen kanssa ilosta ja huumorista sekä liittolaisuuden merkityksestä.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>AntroBlogin uudessa podcastsarjassa ääneen pääsevät romaninuoret. Ensimmäisessä jaksossa Natasha Roth keskustelee Iris Fontellin ja Laura Mäkirinteen kanssa ilosta ja huumorista sekä liittolaisuuden merkityksestä.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, aktivismi, kulttuuri, romanit, antroblogi, antropologia, vähemmistöt, representaatio, identiteetti</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>480</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">20b06f97-8bbf-4e21-8d68-223955bb80f3</guid>
      <title>Pahuus ja noituus meissä</title>
      <description><![CDATA[Argentiinan sotilasdiktatuurin vuodet ovat kipupiste maan historiassa. Antropologiasta ammentava kirjailija Mariana Enriquez avaa AntroBlogin haastattelussa Yö kuuluu meille -romaaninsa keskeisiä teemoja. Kaunokirjallinen teos on koskettava kuvaus siitä, miten kadonneiden läheisten kaipuu, noituus ja diktatuurin kauhut kietoutuvat yhteen argentiinalaisten kollektiivisessa muistissa.  
]]></description>
      <pubDate>Tue, 9 Apr 2024 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Mariana Enriquez, AntroBlogi, Suvi Lensu)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="13460419" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/e78b1ea0-a1dd-45da-b8fb-484509e7c446/audio/ae1e4d89-8f11-46a6-90ee-0caead3e4e92/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Pahuus ja noituus meissä</itunes:title>
      <itunes:author>Mariana Enriquez, AntroBlogi, Suvi Lensu</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/c143c0d2-ff2e-427c-914c-a0c2db8e4393/3000x3000/mountains-652136-960-720-256x256.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:14:01</itunes:duration>
      <itunes:summary>Argentiinan sotilasdiktatuurin vuodet ovat kipupiste maan historiassa. Antropologiasta ammentava kirjailija Mariana Enriquez avaa AntroBlogin haastattelussa Yö kuuluu meille -romaaninsa keskeisiä teemoja. Kaunokirjallinen teos on koskettava kuvaus siitä, miten kadonneiden läheisten kaipuu, noituus ja diktatuurin kauhut kietoutuvat yhteen argentiinalaisten kollektiivisessa muistissa. </itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Argentiinan sotilasdiktatuurin vuodet ovat kipupiste maan historiassa. Antropologiasta ammentava kirjailija Mariana Enriquez avaa AntroBlogin haastattelussa Yö kuuluu meille -romaaninsa keskeisiä teemoja. Kaunokirjallinen teos on koskettava kuvaus siitä, miten kadonneiden läheisten kaipuu, noituus ja diktatuurin kauhut kietoutuvat yhteen argentiinalaisten kollektiivisessa muistissa. </itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, diktatuuri, kauhukirjallisuus, noituus, argentiina, kirjallisuus, kulttuuri, antroblogi, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>479</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">fa385413-24e0-4e4d-ab28-f429ecde8c25</guid>
      <title>Antropodi: Kuriografia antropologisen uteliaisuuden jäljillä</title>
      <description><![CDATA[Miksi kysymme kysymyksiä? Miten oppia kuuntelemaan? Entä mitä on kohtelias uteliaisuus? Näitä ja monia muita kysymyksiä käsittelevässä jaksossa antaudutaan kuriografisen käsiteparven kanssamatkustajiksi. Oppainamme professori Anu Valtonen ja tutkijatohtori Tarja Salmela. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 2 Apr 2024 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Anu Valtonen, Tarja Salmela, Suomen Antropologinen Seura)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="48881728" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/901c9d14-e773-4b07-9d66-6c816f1ec6e7/audio/23355c03-3057-4d53-85c8-498a6e0317be/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: Kuriografia antropologisen uteliaisuuden jäljillä</itunes:title>
      <itunes:author>Anu Valtonen, Tarja Salmela, Suomen Antropologinen Seura</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/24bf2cc8-ccc7-4464-954e-68e2b0ba91eb/3000x3000/antropodi-logo.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:50:55</itunes:duration>
      <itunes:summary>Miksi kysymme kysymyksiä? Miten oppia kuuntelemaan? Entä mitä on kohtelias uteliaisuus? Näitä ja monia muita kysymyksiä käsittelevässä jaksossa antaudutaan kuriografisen käsiteparven kanssamatkustajiksi. Oppainamme professori Anu Valtonen ja tutkijatohtori Tarja Salmela.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Miksi kysymme kysymyksiä? Miten oppia kuuntelemaan? Entä mitä on kohtelias uteliaisuus? Näitä ja monia muita kysymyksiä käsittelevässä jaksossa antaudutaan kuriografisen käsiteparven kanssamatkustajiksi. Oppainamme professori Anu Valtonen ja tutkijatohtori Tarja Salmela.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>tiede, kulttuurintutkimus, ihminen, uteliaisuus, tutkimus, antropologia, akatemia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>478</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">d5b49505-34b0-4c66-af07-35ec82405665</guid>
      <title>Palestiinalainen tatreez-kirjonta: langalla kerrottuja tarinoita identiteetistä ja vastarinnasta</title>
      <description><![CDATA[Palestiinalaista tatreez-kirjontaa on käytetty asujen, asusteiden ja kodintekstiilien koristeluun. Esteettisyyden lisäksi tatreez kantaa myös poliittisia ja sosiaalisia merkityksiä. 
]]></description>
      <pubDate>Fri, 29 Mar 2024 10:46:43 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Ida Reini, Wafa Ghnaim, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="11914388" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/5c1f117a-5dd0-4786-bca3-7e107e4c375b/audio/fe95039e-8f2d-465b-96e4-e865a4d471af/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Palestiinalainen tatreez-kirjonta: langalla kerrottuja tarinoita identiteetistä ja vastarinnasta</itunes:title>
      <itunes:author>Ida Reini, Wafa Ghnaim, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/4e38fa94-876a-49b8-a0ee-df4f54bb0017/3000x3000/8.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:12:24</itunes:duration>
      <itunes:summary>Palestiinalaista tatreez-kirjontaa on käytetty asujen, asusteiden ja kodintekstiilien koristeluun. Esteettisyyden lisäksi tatreez kantaa myös poliittisia ja sosiaalisia merkityksiä.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Palestiinalaista tatreez-kirjontaa on käytetty asujen, asusteiden ja kodintekstiilien koristeluun. Esteettisyyden lisäksi tatreez kantaa myös poliittisia ja sosiaalisia merkityksiä.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, käsityöperinne, kirjonta, tatreez, israel, kulttuuri, palestiina, antroblogi, antropologia, kulttuurinen omiminen</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>477</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">201875d6-d88d-4763-963d-7f454f0d0345</guid>
      <title>Kelloaika ajan mittana</title>
      <description><![CDATA[Mittaamisen yksiköillä on erilaisia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat sekä siihen, millaisia numeroita niiden avulla saavutetaan, että siihen millaista maailmaa nämä mitta-asteikot auttavat rakentamaan. Ajan mittaaminen on hyvä tapa havainnollistaa sitä, kuinka kauaskantoisia seurauksia yksittäisen mittarin käyttöönotolla voi olla. 
]]></description>
      <pubDate>Fri, 15 Mar 2024 16:01:58 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Matti Eräsaari)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="12711854" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/8ee30dea-5527-4a1c-bd56-3dbc74617ba2/audio/8ab8d96d-c210-498a-93a8-ffa77ef6ff25/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kelloaika ajan mittana</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Matti Eräsaari</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/a1791a64-f501-477e-8bca-08eaf56847e2/3000x3000/hyvan-mitta-fig-2.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:13:14</itunes:duration>
      <itunes:summary>Mittaamisen yksiköillä on erilaisia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat sekä siihen, millaisia numeroita niiden avulla saavutetaan, että siihen millaista maailmaa nämä mitta-asteikot auttavat rakentamaan. Ajan mittaaminen on hyvä tapa havainnollistaa sitä, kuinka kauaskantoisia seurauksia yksittäisen mittarin käyttöönotolla voi olla.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Mittaamisen yksiköillä on erilaisia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat sekä siihen, millaisia numeroita niiden avulla saavutetaan, että siihen millaista maailmaa nämä mitta-asteikot auttavat rakentamaan. Ajan mittaaminen on hyvä tapa havainnollistaa sitä, kuinka kauaskantoisia seurauksia yksittäisen mittarin käyttöönotolla voi olla.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, havaiji, tonga, teollistuminen, aika, talous, kelloaika, kulttuuri, aikakäsitykset, antroblogi, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>476</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">dc212aff-622e-4633-8c5e-58660e650b92</guid>
      <title>Eettinen ennakkoarviointi kansainvälisen tutkimushankkeen koetinkivenä</title>
      <description><![CDATA[Tutkimuseettinen ennakkoarviointi on selvästi yleistynyt, ja sitä tarvitaan yhä useampiin tutkimushankkeisiin. Millaista on laatia eettistä ennakkoarviota isossa kansainvälisessä EU-rahoitteisessa konsortiohankkeessa, jossa on soviteltava yhteen eri maiden erilaisia arviointiprosesseja ja -käytänteitä? Ainakin käy ilmi, että EU:n vaateet tutkimuksen eettisyydestä, tietoturvasta ja avoimuudesta ovat osin ristiriidassa keskenään. 
]]></description>
      <pubDate>Wed, 13 Mar 2024 11:39:30 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Mitra Härkönen, AntroBlogi, Mari Korpela)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="20566143" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/716d84b4-830c-485c-bb9f-7dcd8533d01a/audio/633f6626-e7d1-4e31-aa04-96034819e302/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Eettinen ennakkoarviointi kansainvälisen tutkimushankkeen koetinkivenä</itunes:title>
      <itunes:author>Mitra Härkönen, AntroBlogi, Mari Korpela</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/9f3d34d2-2590-40a2-8da3-d7b677d6c282/3000x3000/artikkelikuva-e.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:21:25</itunes:duration>
      <itunes:summary>Tutkimuseettinen ennakkoarviointi on selvästi yleistynyt, ja sitä tarvitaan yhä useampiin tutkimushankkeisiin. Millaista on laatia eettistä ennakkoarviota isossa kansainvälisessä EU-rahoitteisessa konsortiohankkeessa, jossa on soviteltava yhteen eri maiden erilaisia arviointiprosesseja ja -käytänteitä? Ainakin käy ilmi, että EU:n vaateet tutkimuksen eettisyydestä, tietoturvasta ja avoimuudesta ovat osin ristiriidassa keskenään.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Tutkimuseettinen ennakkoarviointi on selvästi yleistynyt, ja sitä tarvitaan yhä useampiin tutkimushankkeisiin. Millaista on laatia eettistä ennakkoarviota isossa kansainvälisessä EU-rahoitteisessa konsortiohankkeessa, jossa on soviteltava yhteen eri maiden erilaisia arviointiprosesseja ja -käytänteitä? Ainakin käy ilmi, että EU:n vaateet tutkimuksen eettisyydestä, tietoturvasta ja avoimuudesta ovat osin ristiriidassa keskenään.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, kansainvälisyys, pseudonymisointi, ennakkoarviointi, tutkimusetiikka, anonymisointi, tutkimuskäytännöt, kulttuuri, gdpr, antroblogi, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>475</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">ff1b2a27-8780-4164-9fa7-d2a0ec8abce1</guid>
      <title>Eläinsatuja ei tule esittää tieteenä</title>
      <description><![CDATA[Helsingin Sanomien tiedetoimittaja Annikka Mutasen kolumni Ihminen on yksiavioinen eläin nojaa tieteelliseen auktoriteettiin mutta päätyy toistelemaan moralistisia argumentteja polyamorian luonnonvastaisuudesta. Antropologeina haluamme korjata muutamia Mutasen esittämiä väitteitä, jotka eivät kestä lähempää tarkastelua. Lisäksi haluamme peräänkuuluttaa median vastuuta siitä, mitä ne esittävät tieteenä. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 7 Mar 2024 08:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Laura Menard, Eemi Nordström, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="14978865" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/e1438d3e-430b-408c-b0ba-48884916fb65/audio/886948e7-f200-4a6d-8bc1-6b6bab3bef3f/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Eläinsatuja ei tule esittää tieteenä</itunes:title>
      <itunes:author>Laura Menard, Eemi Nordström, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/8a279376-72fe-4700-9347-b80539fac90f/3000x3000/prinsessa-sammakko.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:15:36</itunes:duration>
      <itunes:summary>Helsingin Sanomien tiedetoimittaja Annikka Mutasen kolumni Ihminen on yksiavioinen eläin nojaa tieteelliseen auktoriteettiin mutta päätyy toistelemaan moralistisia argumentteja polyamorian luonnonvastaisuudesta. Antropologeina haluamme korjata muutamia Mutasen esittämiä väitteitä, jotka eivät kestä lähempää tarkastelua. Lisäksi haluamme peräänkuuluttaa median vastuuta siitä, mitä ne esittävät tieteenä.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Helsingin Sanomien tiedetoimittaja Annikka Mutasen kolumni Ihminen on yksiavioinen eläin nojaa tieteelliseen auktoriteettiin mutta päätyy toistelemaan moralistisia argumentteja polyamorian luonnonvastaisuudesta. Antropologeina haluamme korjata muutamia Mutasen esittämiä väitteitä, jotka eivät kestä lähempää tarkastelua. Lisäksi haluamme peräänkuuluttaa median vastuuta siitä, mitä ne esittävät tieteenä.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, monogamia, polyamoria, journalismin etiikka, biologinen antropologia, kulttuuri, antroblogi, antropologia, tiedejournalismi, vähemmistöt</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>474</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">e3884902-dcf1-46f0-b78c-b0c9c4a4d12d</guid>
      <title>Antropodi: Anthropological edges to running</title>
      <description><![CDATA[This episode takes us on a journey into layered meanings of running, such as a self-discipline, exercise addiction, and class exceptionalism. It especially zooms on the so-called alternative running, fuelled by a quest for novel embodied and environmental experiences. 

The guest of the episode is Toomas Gross, a senior lecturer at the university of Helsinki, an avid runner, and an anthropologist of running and religion. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 5 Mar 2024 08:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Toomas Gross, Suomen Antropologinen Seura, Suvi Baloch)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="41959514" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/66dd37af-03da-467f-9b93-d593d7418581/audio/ec8c37eb-d720-44cd-b48f-ed9229428478/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: Anthropological edges to running</itunes:title>
      <itunes:author>Toomas Gross, Suomen Antropologinen Seura, Suvi Baloch</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/5d82c782-cb1c-4244-b2b8-c2ba6db21bf4/3000x3000/1000012622.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:43:42</itunes:duration>
      <itunes:summary>This episode takes us on a journey into layered meanings of running, such as a self-discipline, exercise addiction, and class exceptionalism. It especially zooms on the so-called alternative running, fuelled by a quest for novel embodied and environmental experiences. 

The guest of the episode is Toomas Gross, a senior lecturer at the university of Helsinki, an avid runner, and an anthropologist of running and religion.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>This episode takes us on a journey into layered meanings of running, such as a self-discipline, exercise addiction, and class exceptionalism. It especially zooms on the so-called alternative running, fuelled by a quest for novel embodied and environmental experiences. 

The guest of the episode is Toomas Gross, a senior lecturer at the university of Helsinki, an avid runner, and an anthropologist of running and religion.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>keho, exercise, academia, research, urheilu, health, body, tutkimus, sport</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>473</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">205198ee-e79f-4bbc-a461-24d4c5142a10</guid>
      <title>Mardi Gras on pitkä biletysrituaali</title>
      <description><![CDATA[Yhdysvalloissa vuosittain vietettävä Mardi Gras on Louisianan vastine Suomen laskiaiselle. Karnevaali edustaa kristillisen paastoon laskeutumisen ohella hedonistista ylikulutusjuhlaa sekä rituaaliksi naamioitua irtiottoa arjesta. 
]]></description>
      <pubDate>Wed, 14 Feb 2024 14:12:26 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Maria Karuvuori, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="12742783" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/43eb8941-0ea7-4d3b-a412-fb514fa0e1b0/audio/a46ec9f5-52f4-4d2d-80e8-56ec43c47a2f/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Mardi Gras on pitkä biletysrituaali</itunes:title>
      <itunes:author>Maria Karuvuori, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/8c772e3b-c3b8-4b98-a204-1a92acec4fda/3000x3000/jokeri-paraatiauto.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:13:16</itunes:duration>
      <itunes:summary>Yhdysvalloissa vuosittain vietettävä Mardi Gras on Louisianan vastine Suomen laskiaiselle. Karnevaali edustaa kristillisen paastoon laskeutumisen ohella hedonistista ylikulutusjuhlaa sekä rituaaliksi naamioitua irtiottoa arjesta.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Yhdysvalloissa vuosittain vietettävä Mardi Gras on Louisianan vastine Suomen laskiaiselle. Karnevaali edustaa kristillisen paastoon laskeutumisen ohella hedonistista ylikulutusjuhlaa sekä rituaaliksi naamioitua irtiottoa arjesta.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, mardi gras, rituaali, louisiana, viihde, kulttuuri, segregaatio, antroblogi, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>472</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">ca60ed84-d7f5-469e-8aea-ed7671703c14</guid>
      <title>Antropodi: Moninainen ulkonäkö - keskustelu taloussosiologi Erica Åbergin kanssa</title>
      <description><![CDATA[Turun yliopiston Erica Åberg on tutkinut väitöskirjassaan (2020) suomalaisten ulkonäkönormien sukupuolittuneisuutta. Åberg on myös Ulkonäköyhteiskunta-teoksen (2019, Into Kustannus) kirjoittaja. 

Tässä jaksossa pohditaan monenlaisia ulkonäköön liittyviä asioita, kuten ulkonäön kommentointia, luonnollisuuden ihannetta, sosiaalista mediaa, tatuointeja ja jopa kainalokarvaestetiikan nyansseja. Lopuksi Åberg kertoo, kuinka hänen tutkimustyönsä on vaikuttanut hänen omaan suhtautumiseensa ulkonäköasioissa.  
]]></description>
      <pubDate>Tue, 6 Feb 2024 08:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Erica Åberg, Jukka Jouhki, Suomen Antropologinen Seura)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="47888135" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/1dc43587-e72b-4667-85fc-abcac75952b2/audio/c900ec83-16f5-47a0-86a4-610cddd6a84d/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: Moninainen ulkonäkö - keskustelu taloussosiologi Erica Åbergin kanssa</itunes:title>
      <itunes:author>Erica Åberg, Jukka Jouhki, Suomen Antropologinen Seura</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/6745a2c7-b756-4016-b298-feadbbed2dd0/3000x3000/antropodi-logo.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:49:52</itunes:duration>
      <itunes:summary>Turun yliopiston Erica Åberg on tutkinut väitöskirjassaan (2020) suomalaisten ulkonäkönormien sukupuolittuneisuutta. Åberg on myös Ulkonäköyhteiskunta-teoksen (2019, Into Kustannus) kirjoittaja. 

Tässä jaksossa pohditaan monenlaisia ulkonäköön liittyviä asioita, kuten ulkonäön kommentointia, luonnollisuuden ihannetta, sosiaalista mediaa, tatuointeja ja jopa kainalokarvaestetiikan nyansseja. Lopuksi Åberg kertoo, kuinka hänen tutkimustyönsä on vaikuttanut hänen omaan suhtautumiseensa ulkonäköasioissa. </itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Turun yliopiston Erica Åberg on tutkinut väitöskirjassaan (2020) suomalaisten ulkonäkönormien sukupuolittuneisuutta. Åberg on myös Ulkonäköyhteiskunta-teoksen (2019, Into Kustannus) kirjoittaja. 

Tässä jaksossa pohditaan monenlaisia ulkonäköön liittyviä asioita, kuten ulkonäön kommentointia, luonnollisuuden ihannetta, sosiaalista mediaa, tatuointeja ja jopa kainalokarvaestetiikan nyansseja. Lopuksi Åberg kertoo, kuinka hänen tutkimustyönsä on vaikuttanut hänen omaan suhtautumiseensa ulkonäköasioissa. </itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>ihanne, sosiaalinen media, ulkonäkö, sukupuoli, tutkimus</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>471</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">35abd7e8-478c-40e1-9737-c076df6053f8</guid>
      <title>Antropodi: Antropologi tutkii start up -yrityksiä</title>
      <description><![CDATA[Tässä antropodin jaksossa Kaisa Nissi haastattelee antropologi Sakari Mesimäkeä. Hän on Cambridgen yliopiston väitöstutkija, joka tutkii start up -yrittäjyyttä Suomessa. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 2 Jan 2024 08:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Sakari Mesimäki, Kaisa Nissi, Suomen Antropologinen Seura)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="51204641" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/a350058e-099a-47b9-affd-bcbc77b3d4a9/audio/6482ed66-8671-4a20-9cb5-cdcb8963cb9a/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: Antropologi tutkii start up -yrityksiä</itunes:title>
      <itunes:author>Sakari Mesimäki, Kaisa Nissi, Suomen Antropologinen Seura</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/8c93617e-2b52-4ff0-bd4d-213fa681c1e0/3000x3000/antropodi-logo.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:53:20</itunes:duration>
      <itunes:summary>Tässä antropodin jaksossa Kaisa Nissi haastattelee antropologi Sakari Mesimäkeä. Hän on Cambridgen yliopiston väitöstutkija, joka tutkii start up -yrittäjyyttä Suomessa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Tässä antropodin jaksossa Kaisa Nissi haastattelee antropologi Sakari Mesimäkeä. Hän on Cambridgen yliopiston väitöstutkija, joka tutkii start up -yrittäjyyttä Suomessa.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>politiikka, yritys, talous, työelämä, raha, yrittäjyys</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>470</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">a45f7cd0-38fa-4de9-87e8-4073d8b2117e</guid>
      <title>Antropodi: Ekspatriaattien tutkimusta Intiassa ja Suomessa</title>
      <description><![CDATA[Millaista on länsimaalaisten elämä Intian Varanasissa tai Goalla? Entä kuinka etnografinen elokuva soveltuu tutkimukseen, jossa tarkastellaan kansainvälisen koulun nuorten arkea Suomessa? Haastattelussa Tampereen yliopiston Mari Korpela, jonka tutkijanura on keskittynyt erityisesti ekspatriaattielämän ymmärtämiseen. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 5 Dec 2023 08:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Mari Korpela, Jukka Jouhki, Suomen Antropologinen Seura)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="43571871" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/8e0cb10f-2e55-476f-bd79-ba70fbfc7823/audio/2ee869ae-eac2-492e-8f39-1cabe9b36ae6/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: Ekspatriaattien tutkimusta Intiassa ja Suomessa</itunes:title>
      <itunes:author>Mari Korpela, Jukka Jouhki, Suomen Antropologinen Seura</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/3b3f0a6e-ffec-453e-b9d1-5457073eb286/3000x3000/antropodi-logo.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:45:23</itunes:duration>
      <itunes:summary>Millaista on länsimaalaisten elämä Intian Varanasissa tai Goalla? Entä kuinka etnografinen elokuva soveltuu tutkimukseen, jossa tarkastellaan kansainvälisen koulun nuorten arkea Suomessa? Haastattelussa Tampereen yliopiston Mari Korpela, jonka tutkijanura on keskittynyt erityisesti ekspatriaattielämän ymmärtämiseen.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Millaista on länsimaalaisten elämä Intian Varanasissa tai Goalla? Entä kuinka etnografinen elokuva soveltuu tutkimukseen, jossa tarkastellaan kansainvälisen koulun nuorten arkea Suomessa? Haastattelussa Tampereen yliopiston Mari Korpela, jonka tutkijanura on keskittynyt erityisesti ekspatriaattielämän ymmärtämiseen.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, kansainvälisyys, intia, arki, ekspatriaatti, tutkimus, elämä</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>469</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">ee7e89a6-ab28-41b6-a1a8-452f4bcad26f</guid>
      <title>Antropodi: Mikrobit etnografin tutkimuskohteena</title>
      <description><![CDATA[Mikrobit ovat kaikkialla ympärillämme – ympäristössä, ihollamme ja sisällämme. Mikrobien tutkimus on perinteisesti ollut bio- ja lääketieteiden alaa. 

Tässä jaksossa professori Salla Sariola kertoo, mikä on etnografian rooli mikrobien sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa. Miksi poikkitieteellisyys ja menetelmälliset kokeilut ovat tässä tutkimuksessa tärkeitä? Entä voiko mikrobi olla etnografinen subjekti? 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 7 Nov 2023 08:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Viljami Kankaanpää-Kukkonen, Suomen Antropologinen Seura, Salla Sariola)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="57862847" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/13a5c7fd-fecf-494d-94bc-77abcae4e0cc/audio/5a318cc5-257f-4498-beb7-07af4de8a4e9/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: Mikrobit etnografin tutkimuskohteena</itunes:title>
      <itunes:author>Viljami Kankaanpää-Kukkonen, Suomen Antropologinen Seura, Salla Sariola</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/1db53636-59a2-4777-8773-e70da1da3138/3000x3000/antropodi-logo.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>01:00:16</itunes:duration>
      <itunes:summary>Mikrobit ovat kaikkialla ympärillämme – ympäristössä, ihollamme ja sisällämme. Mikrobien tutkimus on perinteisesti ollut bio- ja lääketieteiden alaa. 

Tässä jaksossa professori Salla Sariola kertoo, mikä on etnografian rooli mikrobien sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa. Miksi poikkitieteellisyys ja menetelmälliset kokeilut ovat tässä tutkimuksessa tärkeitä? Entä voiko mikrobi olla etnografinen subjekti?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Mikrobit ovat kaikkialla ympärillämme – ympäristössä, ihollamme ja sisällämme. Mikrobien tutkimus on perinteisesti ollut bio- ja lääketieteiden alaa. 

Tässä jaksossa professori Salla Sariola kertoo, mikä on etnografian rooli mikrobien sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa. Miksi poikkitieteellisyys ja menetelmälliset kokeilut ovat tässä tutkimuksessa tärkeitä? Entä voiko mikrobi olla etnografinen subjekti?</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>terveys, ihminen, keho, ympäristö, tutkimus</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>468</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">1b0a6c92-1b75-4de7-9915-fbb6bcdaa5c1</guid>
      <title>Antropodi: Pappina kuolevan vierellä</title>
      <description><![CDATA[”Emmä varmaan sitte jos on niinku muutama päivä -- jäljellä, ni kiitä itteeni siitä että mä oon -- siivonnu niin kauheesti, tiäksä, tai että mä oon ollut niin ahkera haravoimaan. Että kyllä sitä miettii niinku ihan muita asioina siinä.”

Sairaalapapin työ on muuttunut ajan saatossa ankarasta saarnaajasta ja huonojen uutisten lähettiläästä vierellä kulkijaksi ja kuuntelijaksi. Millaista papin työ on kuoleman äärellä ja miten kuoleman kohtaaminen on Suomessa muuttunut? Jaksossa Annamari Simpanen kertoo työstään sairaalapappina saattohoidossa. Haastattelijana toimii Kaisa NIssi.  
]]></description>
      <pubDate>Tue, 3 Oct 2023 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Annamari Simpanen, Suomen Antropologinen Seura, Kaisa Nissi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="43023508" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/2d4d6fbe-fc04-45d0-8349-7360f392ee38/audio/e5bed42e-4cd9-47c3-be5b-27e2f0ea9070/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: Pappina kuolevan vierellä</itunes:title>
      <itunes:author>Annamari Simpanen, Suomen Antropologinen Seura, Kaisa Nissi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/f1e36ddd-e8cc-42a6-b087-672d456f6b58/3000x3000/antropodi-logo.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:44:48</itunes:duration>
      <itunes:summary>”Emmä varmaan sitte jos on niinku muutama päivä -- jäljellä, ni kiitä itteeni siitä että mä oon -- siivonnu niin kauheesti, tiäksä, tai että mä oon ollut niin ahkera haravoimaan. Että kyllä sitä miettii niinku ihan muita asioina siinä.”

Sairaalapapin työ on muuttunut ajan saatossa ankarasta saarnaajasta ja huonojen uutisten lähettiläästä vierellä kulkijaksi ja kuuntelijaksi. Millaista papin työ on kuoleman äärellä ja miten kuoleman kohtaaminen on Suomessa muuttunut? Jaksossa Annamari Simpanen kertoo työstään sairaalapappina saattohoidossa. Haastattelijana toimii Kaisa NIssi. </itunes:summary>
      <itunes:subtitle>”Emmä varmaan sitte jos on niinku muutama päivä -- jäljellä, ni kiitä itteeni siitä että mä oon -- siivonnu niin kauheesti, tiäksä, tai että mä oon ollut niin ahkera haravoimaan. Että kyllä sitä miettii niinku ihan muita asioina siinä.”

Sairaalapapin työ on muuttunut ajan saatossa ankarasta saarnaajasta ja huonojen uutisten lähettiläästä vierellä kulkijaksi ja kuuntelijaksi. Millaista papin työ on kuoleman äärellä ja miten kuoleman kohtaaminen on Suomessa muuttunut? Jaksossa Annamari Simpanen kertoo työstään sairaalapappina saattohoidossa. Haastattelijana toimii Kaisa NIssi. </itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>ammatti, kirkko, uskonto, sairastuminen, kuolema, työ</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>467</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">fefde1d1-8944-4477-bf3f-549edbaf32fc</guid>
      <title>Antropodi: Antropologinen miesten ja maskuliinisuuksien tutkimus</title>
      <description><![CDATA[Mitä on antropologinen miesten ja maskuliinisuuksien tutkimus? Mitä tarkoittaa hegemoninen maskuliinisuus? Tässä monologijaksossa pohditaan, mitä antropologinen ajattelu voi tarjota kriittiselle miestutkimukselle. Entä miten antropologian kautta voidaan kuvitella uusia maskuliinisuuksia? 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 5 Sep 2023 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Ilmari Miettunen, Suomen Antropologinen Seura)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="39135404" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/afeb4787-7be2-4415-b7ee-e539150d237f/audio/1a2b237b-ab1e-4b44-b479-1e8ec7fd38b5/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: Antropologinen miesten ja maskuliinisuuksien tutkimus</itunes:title>
      <itunes:author>Ilmari Miettunen, Suomen Antropologinen Seura</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/6510b427-55e8-4c04-9a37-fdb14d18efbe/3000x3000/antropodi-logo-1.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:40:45</itunes:duration>
      <itunes:summary>Mitä on antropologinen miesten ja maskuliinisuuksien tutkimus? Mitä tarkoittaa hegemoninen maskuliinisuus? Tässä monologijaksossa pohditaan, mitä antropologinen ajattelu voi tarjota kriittiselle miestutkimukselle. Entä miten antropologian kautta voidaan kuvitella uusia maskuliinisuuksia?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Mitä on antropologinen miesten ja maskuliinisuuksien tutkimus? Mitä tarkoittaa hegemoninen maskuliinisuus? Tässä monologijaksossa pohditaan, mitä antropologinen ajattelu voi tarjota kriittiselle miestutkimukselle. Entä miten antropologian kautta voidaan kuvitella uusia maskuliinisuuksia?</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, miehet, maskuliinisuus, mies, tutkimus, teoria</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>466</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">6104cb36-77fd-42da-9a89-160937288219</guid>
      <title>Antropodi: Jokaisen sisällä asuu pieni marjastaja – marjojen kulttuurihistoriaa</title>
      <description><![CDATA[Millainen on suomalaisen suhde marjoihin? Tämän kertaisessa jaksossa perehdytään marjoihin tapojen, merkitysten ja ruokakulttuurin kautta. Jaksossa vieraana on kulttuurihistorian tutkija, dosentti, filosofian tohtori Hannele Klemettilä-McHale. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 4 Jul 2023 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Anna Komulainen, Suomen Antropologinen Seura, Hannele Klemettilä-McHale)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="45496535" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/0fea7abd-7b93-4adf-a745-2ad4a9c602bd/audio/400d00bd-937b-4fb9-a48d-0ab1fde2436f/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: Jokaisen sisällä asuu pieni marjastaja – marjojen kulttuurihistoriaa</itunes:title>
      <itunes:author>Anna Komulainen, Suomen Antropologinen Seura, Hannele Klemettilä-McHale</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/4fa1e0fb-a82d-44ce-ace4-7738d7e5f3e1/3000x3000/antropodi-logo.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:47:23</itunes:duration>
      <itunes:summary>Millainen on suomalaisen suhde marjoihin? Tämän kertaisessa jaksossa perehdytään marjoihin tapojen, merkitysten ja ruokakulttuurin kautta. Jaksossa vieraana on kulttuurihistorian tutkija, dosentti, filosofian tohtori Hannele Klemettilä-McHale.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Millainen on suomalaisen suhde marjoihin? Tämän kertaisessa jaksossa perehdytään marjoihin tapojen, merkitysten ja ruokakulttuurin kautta. Jaksossa vieraana on kulttuurihistorian tutkija, dosentti, filosofian tohtori Hannele Klemettilä-McHale.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>luonto, kulttuuri, ravinto, historia, marjat, ruoka</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>465</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">9696271c-9820-4fe6-856e-79a199fdfa9a</guid>
      <title>Hyttysten synty</title>
      <description><![CDATA[Hyttyset, nuo kesäiltojamme kaunistavat kiusankappaleet, ovat olleet suosittu myyttien aihe. Syitä pohjoisten alueiden hyttyspaljoudelle on etsitty muun muassa pirusta, poroista, valkeista kesäöistä ja muinaisista hirviöistä. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 8 Jun 2023 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Eemi Nordström, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="9281245" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/d1ec28f3-57c2-41df-9369-d5ece4a795e0/audio/20770d2a-61ac-43c5-9606-7acbcbd9508f/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Hyttysten synty</itunes:title>
      <itunes:author>Eemi Nordström, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/5c43b55c-79b7-4f53-8d7a-853ef86226a3/3000x3000/image-2023-06-08-090636301.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:09:40</itunes:duration>
      <itunes:summary>Hyttyset, nuo kesäiltojamme kaunistavat kiusankappaleet, ovat olleet suosittu myyttien aihe. Syitä pohjoisten alueiden hyttyspaljoudelle on etsitty muun muassa pirusta, poroista, valkeista kesäöistä ja muinaisista hirviöistä.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Hyttyset, nuo kesäiltojamme kaunistavat kiusankappaleet, ovat olleet suosittu myyttien aihe. Syitä pohjoisten alueiden hyttyspaljoudelle on etsitty muun muassa pirusta, poroista, valkeista kesäöistä ja muinaisista hirviöistä.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, luonto, saamenmaa, myytit, hyttyset, lappi, eläimet, kulttuuri, hyönteiset, ympäristö, kesä, historia, saamelaiset, alkuperäiskansat, antroblogi, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>464</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">88ac3c11-ffed-49d5-ba46-57bf7b2cb949</guid>
      <title>Kosmopolitanismista luonnon oikeuksiin</title>
      <description><![CDATA[Valtionrajojen jarruttaessa ratkaisuja ekokosmopolitanismi voisi vaikuttaa luontevalta viitekehykseltä ilmastokriisin hillitsemiseksi, mutta se ei ole onnistunut saamaan näkyvyyttä poliittisessa keskustelussa. Löytyisikö luonnon oikeuksia korostavasta ajattelusta sopivampia keinoja koko planeettaamme koskevien haasteiden ratkaisemiseksi? 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 8 Jun 2023 06:04:04 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Niklas Söderman, Katri Vihma, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="24194029" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/ddd6b87f-b618-44b0-97db-04a8b9485e8a/audio/972f8a6c-8069-4d41-bfc8-e1f638200f10/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kosmopolitanismista luonnon oikeuksiin</itunes:title>
      <itunes:author>Niklas Söderman, Katri Vihma, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/ba8f1262-7fdb-46fc-b8dc-93f2855f8af6/3000x3000/image-2023-06-08-085733068.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:25:12</itunes:duration>
      <itunes:summary>Valtionrajojen jarruttaessa ratkaisuja ekokosmopolitanismi voisi vaikuttaa luontevalta viitekehykseltä ilmastokriisin hillitsemiseksi, mutta se ei ole onnistunut saamaan näkyvyyttä poliittisessa keskustelussa. Löytyisikö luonnon oikeuksia korostavasta ajattelusta sopivampia keinoja koko planeettaamme koskevien haasteiden ratkaisemiseksi?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Valtionrajojen jarruttaessa ratkaisuja ekokosmopolitanismi voisi vaikuttaa luontevalta viitekehykseltä ilmastokriisin hillitsemiseksi, mutta se ei ole onnistunut saamaan näkyvyyttä poliittisessa keskustelussa. Löytyisikö luonnon oikeuksia korostavasta ajattelusta sopivampia keinoja koko planeettaamme koskevien haasteiden ratkaisemiseksi?</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>kosmopolitanismi, yhteiskunta, politiikka, luonto, ilmastokriisi, kulttuuri, ympäristö, ilmastonmuutos, antroblogi, antropologia, luontokato, ilmasto</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>463</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">562b84e4-ed09-43e1-adf7-1a0d79d8778a</guid>
      <title>Antropodi: Marianna Keisalo - antropologi, koomikko ja komiikan tutkija</title>
      <description><![CDATA[Helsingin yliopistossa antropologian yliopistonlehtorina toimiva Marianna Keisalo sekoitti aikoinaan työn ja huvin, kun hän alkoi tutkia stand up -komiikkaa. Etnografisessa tutkimuksessaan Keisalo opetteli myös itse koomikoksi. Nyt takana on yli kolmesataa keikkaa ja lukuisia julkaisuja aiheesta. Keisalo onkin yksi harvoja huumoria tutkivista antropologeista. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 6 Jun 2023 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Marianna Keisalo, Suomen Antropologinen Seura, Jukka Jouhki)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="33071236" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/9f75abd7-1699-49c0-8b00-a855d27c8d0e/audio/521b0bc0-da59-4da5-b171-665473f072b0/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: Marianna Keisalo - antropologi, koomikko ja komiikan tutkija</itunes:title>
      <itunes:author>Marianna Keisalo, Suomen Antropologinen Seura, Jukka Jouhki</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/a105572b-37db-48e1-9826-986c24fbd57e/3000x3000/antropodi-logo.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:34:26</itunes:duration>
      <itunes:summary>Helsingin yliopistossa antropologian yliopistonlehtorina toimiva Marianna Keisalo sekoitti aikoinaan työn ja huvin, kun hän alkoi tutkia stand up -komiikkaa. Etnografisessa tutkimuksessaan Keisalo opetteli myös itse koomikoksi. Nyt takana on yli kolmesataa keikkaa ja lukuisia julkaisuja aiheesta. Keisalo onkin yksi harvoja huumoria tutkivista antropologeista.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Helsingin yliopistossa antropologian yliopistonlehtorina toimiva Marianna Keisalo sekoitti aikoinaan työn ja huvin, kun hän alkoi tutkia stand up -komiikkaa. Etnografisessa tutkimuksessaan Keisalo opetteli myös itse koomikoksi. Nyt takana on yli kolmesataa keikkaa ja lukuisia julkaisuja aiheesta. Keisalo onkin yksi harvoja huumoria tutkivista antropologeista.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>komiikka, antropologi, tutkimus, antropologia, huumori</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>462</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">00fa95ce-8de5-462e-b608-dc1ecabdc0fc</guid>
      <title>Ihmiskunnan historian monimuotoisuuden valtava ylistys</title>
      <description><![CDATA[Onko ihminen lajina tuomittu eriarvoisuuteen? Luonnehtivatko hallitsijavalta, väkivallan monopoli ja byrokratia valtioita olennaisella tavalla? Antropologi David Graeberin ja arkeologi David Wengrow'n Alussa oli... Ihmiskunnan uusi historia -teos kritisoi lukuisia ihmiskuntaan ja sen historiaan liittyviä puhetapoja ja itsestäänselvyyksiä. Teos näyttää, että mitään lopullista totuutta tai alkuperää ei ole. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 23 May 2023 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Jenny Kangasvuo)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="13088017" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/7cfa0a18-e02a-4862-abbb-f4f417ae7cda/audio/9008eb58-a3bc-4a18-a4f7-b42911d8e0df/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Ihmiskunnan historian monimuotoisuuden valtava ylistys</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Jenny Kangasvuo</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/7037c7b3-6e1b-4604-9efe-dd94cfa322b8/3000x3000/aamunkoi.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:13:37</itunes:duration>
      <itunes:summary>Onko ihminen lajina tuomittu eriarvoisuuteen? Luonnehtivatko hallitsijavalta, väkivallan monopoli ja byrokratia valtioita olennaisella tavalla? Antropologi David Graeberin ja arkeologi David Wengrow&apos;n Alussa oli... Ihmiskunnan uusi historia -teos kritisoi lukuisia ihmiskuntaan ja sen historiaan liittyviä puhetapoja ja itsestäänselvyyksiä. Teos näyttää, että mitään lopullista totuutta tai alkuperää ei ole.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Onko ihminen lajina tuomittu eriarvoisuuteen? Luonnehtivatko hallitsijavalta, väkivallan monopoli ja byrokratia valtioita olennaisella tavalla? Antropologi David Graeberin ja arkeologi David Wengrow&apos;n Alussa oli... Ihmiskunnan uusi historia -teos kritisoi lukuisia ihmiskuntaan ja sen historiaan liittyviä puhetapoja ja itsestäänselvyyksiä. Teos näyttää, että mitään lopullista totuutta tai alkuperää ei ole.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, kulttuurit, politiikka, kehitys, eriarvoisuus, tiede, ihminen, david graeber, arkeologia, valta, david wengrow, talous, kirjallisuus, kulttuuri, ympäristö, historia, antroblogi, antropologia, kirja-arvio</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>461</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">c900c18e-53c8-46c0-a785-90677d22df58</guid>
      <title>Räppäri Azagaia [a]palautti toivon paremmasta yhteiskunnasta</title>
      <description><![CDATA[Mosambikilainen räpartisti Azagaia (6.5.1984–9.3.2023) kuoli maaliskuussa kotonaan Maputossa. Vasta 38-vuotias, erityisesti nuorempien sukupolvien rakastama, Azagaia oli maan tunnetuin räppäri, jota kuunneltiin kaikissa Portugalin entisissä siirtomaissa erityisesti Afrikassa, mutta myös Portugalissa, Brasiliassa ja muualla maailmassa. Hän oli korruption, sodan ja kolonialismin perinnön kärkäs arvostelija. Vuodesta 2010 saakka Mosambikin hiphopia tutkinut antropologi Janne Rantala osoittaa seuraavat muistosanat suoraan Azagaialle.    
]]></description>
      <pubDate>Tue, 9 May 2023 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Janne Rantala, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="17869471" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/2a9fef1c-e35b-40ac-b848-bd9e5c0c9bf3/audio/25076560-5ebf-4676-96d0-c7248e607c37/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Räppäri Azagaia [a]palautti toivon paremmasta yhteiskunnasta</itunes:title>
      <itunes:author>Janne Rantala, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/6f3bc094-353f-4cd1-90d0-0af4e42401fe/3000x3000/azagaia.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:18:36</itunes:duration>
      <itunes:summary>Mosambikilainen räpartisti Azagaia (6.5.1984–9.3.2023) kuoli maaliskuussa kotonaan Maputossa. Vasta 38-vuotias, erityisesti nuorempien sukupolvien rakastama, Azagaia oli maan tunnetuin räppäri, jota kuunneltiin kaikissa Portugalin entisissä siirtomaissa erityisesti Afrikassa, mutta myös Portugalissa, Brasiliassa ja muualla maailmassa. Hän oli korruption, sodan ja kolonialismin perinnön kärkäs arvostelija. Vuodesta 2010 saakka Mosambikin hiphopia tutkinut antropologi Janne Rantala osoittaa seuraavat muistosanat suoraan Azagaialle.   </itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Mosambikilainen räpartisti Azagaia (6.5.1984–9.3.2023) kuoli maaliskuussa kotonaan Maputossa. Vasta 38-vuotias, erityisesti nuorempien sukupolvien rakastama, Azagaia oli maan tunnetuin räppäri, jota kuunneltiin kaikissa Portugalin entisissä siirtomaissa erityisesti Afrikassa, mutta myös Portugalissa, Brasiliassa ja muualla maailmassa. Hän oli korruption, sodan ja kolonialismin perinnön kärkäs arvostelija. Vuodesta 2010 saakka Mosambikin hiphopia tutkinut antropologi Janne Rantala osoittaa seuraavat muistosanat suoraan Azagaialle.   </itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>politiikka, aktivismi, kulttuuri, azagaia, kuolema, antroblogi, antropologia, muistokirjoitus, musiikki</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>460</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">4bda84f4-afbf-487c-ad0b-7bad5d241784</guid>
      <title>Ethnographic Postcards - The Smartest Engineer</title>
      <description><![CDATA[This text was written in Helsinki in the Unioninkatu University meeting room in October 2022, as part of a flash ethnography project. At the time, I was writing a manuscript on multinational engineers based on fieldwork I completed in Israel, where my partner, Teddy, still works as a Chinese engineer at a local hydropower plant. This story came to mind when thinking about the quarrels and cooperations surrounding engineering standards between Chinese and Israeli engineers in their everyday practice. 
]]></description>
      <pubDate>Mon, 8 May 2023 06:30:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Zhuo Chen, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="10380896" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/600b916d-13d9-4ad2-986f-42f7874fb701/audio/2844eff4-3196-46ad-a7dc-c1488fcbb590/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Ethnographic Postcards - The Smartest Engineer</itunes:title>
      <itunes:author>Zhuo Chen, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/5bcbe07f-c4de-4ec6-8456-aa4322abaeae/3000x3000/image-2023-05-08-090818766.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:10:48</itunes:duration>
      <itunes:summary>This text was written in Helsinki in the Unioninkatu University meeting room in October 2022, as part of a flash ethnography project. At the time, I was writing a manuscript on multinational engineers based on fieldwork I completed in Israel, where my partner, Teddy, still works as a Chinese engineer at a local hydropower plant. This story came to mind when thinking about the quarrels and cooperations surrounding engineering standards between Chinese and Israeli engineers in their everyday practice.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>This text was written in Helsinki in the Unioninkatu University meeting room in October 2022, as part of a flash ethnography project. At the time, I was writing a manuscript on multinational engineers based on fieldwork I completed in Israel, where my partner, Teddy, still works as a Chinese engineer at a local hydropower plant. This story came to mind when thinking about the quarrels and cooperations surrounding engineering standards between Chinese and Israeli engineers in their everyday practice.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, china, sts, stem, ethnography, engineers, technology, anthropology, israel, kulttuuri, antroblogi, antropologia, hydropower, engineering</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>459</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">70b2f0da-7490-4303-bdb3-d43984320964</guid>
      <title>Antropodi: Matti Eräsaari - Tyynenmeren ja suurten kysymysten antropologi</title>
      <description><![CDATA[Matti Eräsaari on kiinnostunut ajasta, arvosta, mittaamisesta ja muukalaisista. Millainen polku vei hänet antropologiaan, kenttätöihin Fidžille ja lopulta EU-hankkeen johtajaksi tutkimaan arvoa? 

Mitä on onnellisuus Tyynellämerellä tai Suomessa? Miksi Eräsaaren mielestä antropologian idea kiteytyy ruuassa? 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 2 May 2023 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Suomen Antropologinen Seura, Jukka Jouhki, Matti Eräsaari)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="48048810" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/c3ff58d2-3a56-4321-8078-82abd254e63d/audio/77175cb1-4b9e-4aa5-b81e-647c0d9e6440/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: Matti Eräsaari - Tyynenmeren ja suurten kysymysten antropologi</itunes:title>
      <itunes:author>Suomen Antropologinen Seura, Jukka Jouhki, Matti Eräsaari</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/51f77773-5f9c-4566-b23a-4202e3887bd2/3000x3000/antropodi-logo.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:50:03</itunes:duration>
      <itunes:summary>Matti Eräsaari on kiinnostunut ajasta, arvosta, mittaamisesta ja muukalaisista. Millainen polku vei hänet antropologiaan, kenttätöihin Fidžille ja lopulta EU-hankkeen johtajaksi tutkimaan arvoa? 

Mitä on onnellisuus Tyynellämerellä tai Suomessa? Miksi Eräsaaren mielestä antropologian idea kiteytyy ruuassa?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Matti Eräsaari on kiinnostunut ajasta, arvosta, mittaamisesta ja muukalaisista. Millainen polku vei hänet antropologiaan, kenttätöihin Fidžille ja lopulta EU-hankkeen johtajaksi tutkimaan arvoa? 

Mitä on onnellisuus Tyynellämerellä tai Suomessa? Miksi Eräsaaren mielestä antropologian idea kiteytyy ruuassa?</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>aika, mittaaminen, antropologi, arvot, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>458</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">3a64267c-8cbb-475c-ab62-1233716f58a4</guid>
      <title>Maahanmuuton kontrolli koskettaa myös kansalaisia</title>
      <description><![CDATA[Miten ulkomaalaishallinto ‘muukalaistaa’ myös siirtolaisen suomalaiset perheenjäsenet prosessissa
maahanmuutosta kansalaisuuteen? Tutkija Mervi Leppäkorpi havainnollistaa tätä autoetnografisella
kuvailulla kumppaninsa kansalaisuuspäätöstä seuranneen vuorokauden kokemuksista. Hän kuvaa,
miten rajoittavat käytännöt vaikuttavat koko perheen arjessa. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 27 Apr 2023 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Mervi Leppäkorpi, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="17966855" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/609b4716-0168-4a85-9cc3-b7b32dca7fea/audio/ff9d0f62-8052-4e52-b3bf-db691b52e6ba/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Maahanmuuton kontrolli koskettaa myös kansalaisia</itunes:title>
      <itunes:author>Mervi Leppäkorpi, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/7b493f93-6bf9-4073-9bdc-a0e3e9f0c252/3000x3000/passikuva-antroblogi-256x256.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:18:42</itunes:duration>
      <itunes:summary>Miten ulkomaalaishallinto ‘muukalaistaa’ myös siirtolaisen suomalaiset perheenjäsenet prosessissa
maahanmuutosta kansalaisuuteen? Tutkija Mervi Leppäkorpi havainnollistaa tätä autoetnografisella
kuvailulla kumppaninsa kansalaisuuspäätöstä seuranneen vuorokauden kokemuksista. Hän kuvaa,
miten rajoittavat käytännöt vaikuttavat koko perheen arjessa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Miten ulkomaalaishallinto ‘muukalaistaa’ myös siirtolaisen suomalaiset perheenjäsenet prosessissa
maahanmuutosta kansalaisuuteen? Tutkija Mervi Leppäkorpi havainnollistaa tätä autoetnografisella
kuvailulla kumppaninsa kansalaisuuspäätöstä seuranneen vuorokauden kokemuksista. Hän kuvaa,
miten rajoittavat käytännöt vaikuttavat koko perheen arjessa.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, yhteiskuntatiede, politiikka, terveys, demokratia, kansallisvaltio, keho, talous, autoetnografia, kulttuuri, perhe, maahanmuutto, ympäristö, historia, antroblogi, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>457</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">faa8a2fc-ece6-4d8f-8ee2-b606acecaf46</guid>
      <title>Mittaaminen yksinkertaistaa todellisuutta ja rakentaa uusia maailmoja</title>
      <description><![CDATA[Työn yksikkö on tunti ja hinnan yksikkö on euro. Mutta miten yhteisöllisyys, hengenpelastus tai onnellisuus muutetaan numeroiksi? Kysymys kuulostaa hölmöltä, koska emme ole tottuneet ajattelemaan sitä yhteensovittavaa tehtävää, joka mittayksiköillä on puhtaiden numeroiden ja ihmisten asuttaman maailman välissä. Mitattavuus samanaikaisesti sekä yksinkertaistaa maailmaa että rakentaa sitä uudelleen valittujen mittareiden pohjalta. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 25 Apr 2023 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Matti Eräsaari, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="16046751" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/f1e1b573-0447-48ee-9086-4859e1b047dc/audio/c3f99609-416c-44cd-b79e-cab96e8377c9/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Mittaaminen yksinkertaistaa todellisuutta ja rakentaa uusia maailmoja</itunes:title>
      <itunes:author>Matti Eräsaari, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/01ffd9a8-4b2b-4ad5-b8f4-471adaef43c6/3000x3000/image-2023-04-24-222538074.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:16:42</itunes:duration>
      <itunes:summary>Työn yksikkö on tunti ja hinnan yksikkö on euro. Mutta miten yhteisöllisyys, hengenpelastus tai onnellisuus muutetaan numeroiksi? Kysymys kuulostaa hölmöltä, koska emme ole tottuneet ajattelemaan sitä yhteensovittavaa tehtävää, joka mittayksiköillä on puhtaiden numeroiden ja ihmisten asuttaman maailman välissä. Mitattavuus samanaikaisesti sekä yksinkertaistaa maailmaa että rakentaa sitä uudelleen valittujen mittareiden pohjalta.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Työn yksikkö on tunti ja hinnan yksikkö on euro. Mutta miten yhteisöllisyys, hengenpelastus tai onnellisuus muutetaan numeroiksi? Kysymys kuulostaa hölmöltä, koska emme ole tottuneet ajattelemaan sitä yhteensovittavaa tehtävää, joka mittayksiköillä on puhtaiden numeroiden ja ihmisten asuttaman maailman välissä. Mitattavuus samanaikaisesti sekä yksinkertaistaa maailmaa että rakentaa sitä uudelleen valittujen mittareiden pohjalta.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, todellisuus, hyvän mitta, taloustiede, talous, karl marx, mittaaminen, mittayksiköt, kulttuuri, glasgow, insinöörit, työvoima, raha, historia, ruoka, antroblogi, antropologia, teollisuus, arvo, marx, skotlanti, työ</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>456</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">37b70ee2-d73a-487a-ae00-70c1e04a379f</guid>
      <title>Ethnographic Postcards: The Good Polyester</title>
      <description><![CDATA[Polyester is widely considered an unsustainable fabric polluting our environment, but in Ghana, it is seen as a sustainable, good material. 
]]></description>
      <pubDate>Mon, 24 Apr 2023 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Emmi Holm, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="8200403" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/0f82a859-7bd1-4265-ba9a-6be90b560b5e/audio/4722503f-14f0-4848-af13-89f5847d6ef9/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Ethnographic Postcards: The Good Polyester</itunes:title>
      <itunes:author>Emmi Holm, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/b70bd9eb-b44f-4606-baec-64e8ad800903/3000x3000/image-2023-04-23-114957747.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:08:32</itunes:duration>
      <itunes:summary>Polyester is widely considered an unsustainable fabric polluting our environment, but in Ghana, it is seen as a sustainable, good material.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Polyester is widely considered an unsustainable fabric polluting our environment, but in Ghana, it is seen as a sustainable, good material.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, textiles, fabrics, materiality, ghana, plastics, ethnography, recycling, anthropology, africa, polyester, kulttuuri, sustainability, finland, antroblogi, antropologia, helsinki, fashion</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>455</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">f9588b52-b1cd-4949-a569-3ef789e56e65</guid>
      <title>Ethnographic Postcards: Porch Small Talk</title>
      <description><![CDATA[This text was written in Helsinki as part of the flash ethnography series. Struggling to pull together the last chapters of my book, “China’s Return to the Village”, this piece came to mind in my effort to dismantle a writer’s block that has developed over the years. This block carries a sort of gender bias, making it difficult to narrate the closest relationships with my female interlocutors during fieldwork, such as the one I had with Beiyun.  
]]></description>
      <pubDate>Wed, 19 Apr 2023 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Suvi Rautio, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="9888958" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/db65e19a-655d-4259-ba3f-8928bce0a222/audio/935bad0c-d843-40fc-9bdb-ca7d68e8ed01/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Ethnographic Postcards: Porch Small Talk</itunes:title>
      <itunes:author>Suvi Rautio, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/d8f685d6-5888-4191-b638-d3596129ada2/3000x3000/image-2023-04-18-204409118.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:10:18</itunes:duration>
      <itunes:summary>This text was written in Helsinki as part of the flash ethnography series. Struggling to pull together the last chapters of my book, “China’s Return to the Village”, this piece came to mind in my effort to dismantle a writer’s block that has developed over the years. This block carries a sort of gender bias, making it difficult to narrate the closest relationships with my female interlocutors during fieldwork, such as the one I had with Beiyun. </itunes:summary>
      <itunes:subtitle>This text was written in Helsinki as part of the flash ethnography series. Struggling to pull together the last chapters of my book, “China’s Return to the Village”, this piece came to mind in my effort to dismantle a writer’s block that has developed over the years. This block carries a sort of gender bias, making it difficult to narrate the closest relationships with my female interlocutors during fieldwork, such as the one I had with Beiyun. </itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, china, ethnography, friendship, anthropology, kulttuuri, fieldwork, gender, antroblogi, antropologia, culture, violence</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>454</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">05f64a7c-15c4-4076-90ff-906342b3b5f7</guid>
      <title>Antropodi: Tunteiden yliopisto - akateemisia affekteja tutkimassa</title>
      <description><![CDATA[Miltä tuntuu olla osa yliopistoa Suomessa? Millaisia tunteita rationaalisina hallintavälineinä näyttäytyvät tutkimusstrategiat herättävät? Kenen valta ja arvot nyky-yliopistossa painavat? 

Tässä jaksossa dosentti Tiina Suopajärvi ja tutkijatohtori Johanna Hokka keskustelevat tutkimusprojektistaan "Akateemisten affektien etnografia", ja valaisevat, mitä tunteet kertovat muuttuvasta yliopistomaailmasta. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 4 Apr 2023 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Tiina Suopajärvi, Johanna Hokka, Suomen Antropologinen Seura, Anni Rastas)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="42680462" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/6cd183ab-5e0b-4422-9d83-5068e63930a4/audio/6ac5018c-55a1-4883-956a-5dabd66305fd/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: Tunteiden yliopisto - akateemisia affekteja tutkimassa</itunes:title>
      <itunes:author>Tiina Suopajärvi, Johanna Hokka, Suomen Antropologinen Seura, Anni Rastas</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/c935aab0-c43b-493a-8398-5b2ff2beac86/3000x3000/antropodi-logo.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:44:27</itunes:duration>
      <itunes:summary>Miltä tuntuu olla osa yliopistoa Suomessa? Millaisia tunteita rationaalisina hallintavälineinä näyttäytyvät tutkimusstrategiat herättävät? Kenen valta ja arvot nyky-yliopistossa painavat? 

Tässä jaksossa dosentti Tiina Suopajärvi ja tutkijatohtori Johanna Hokka keskustelevat tutkimusprojektistaan &quot;Akateemisten affektien etnografia&quot;, ja valaisevat, mitä tunteet kertovat muuttuvasta yliopistomaailmasta.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Miltä tuntuu olla osa yliopistoa Suomessa? Millaisia tunteita rationaalisina hallintavälineinä näyttäytyvät tutkimusstrategiat herättävät? Kenen valta ja arvot nyky-yliopistossa painavat? 

Tässä jaksossa dosentti Tiina Suopajärvi ja tutkijatohtori Johanna Hokka keskustelevat tutkimusprojektistaan &quot;Akateemisten affektien etnografia&quot;, ja valaisevat, mitä tunteet kertovat muuttuvasta yliopistomaailmasta.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yliopisto, yhteiskunta, valta, tunteet, arvot, tutkimus, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>453</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">79d7d4f7-21d0-414b-8501-b418dbb87fb5</guid>
      <title>Antropodi: Mihin ihminen tarvitsee ärtymystä?</title>
      <description><![CDATA[Tunteiden kokeminen ilosta suruun ja häpeästä ärtymykseen yhdistävät ihmisiä. Mutta millaisia kulttuurieroja on tunteissa? Entä miksi ihmisiä kokevat niin paljon ärtymystä arjessaan? Onko turhaltakin vaikuttavalle ärsyyntymiselle hyvä syy?

Jaksossa antropologian professori Anni Kajanus kertoo tekemästään ärtymystutkimuksesta ja siitä, mihin antropologit pyrkivät tutkimalla tunteita.  

 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 7 Mar 2023 08:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Anni Kajanus, Suomen Antropologinen Seura, Meri Parkkinen, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="35931577" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/46f0bd6c-dd7c-45b1-b84a-1b9c762d3eff/audio/c963aa32-8579-4d1d-bf53-190d1487e012/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: Mihin ihminen tarvitsee ärtymystä?</itunes:title>
      <itunes:author>Anni Kajanus, Suomen Antropologinen Seura, Meri Parkkinen, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/2dbfaa72-60b5-4a68-aa24-642ad9bbe264/3000x3000/antropodi-logo.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:37:25</itunes:duration>
      <itunes:summary>Tunteiden kokeminen ilosta suruun ja häpeästä ärtymykseen yhdistävät ihmisiä. Mutta millaisia kulttuurieroja on tunteissa? Entä miksi ihmisiä kokevat niin paljon ärtymystä arjessaan? Onko turhaltakin vaikuttavalle ärsyyntymiselle hyvä syy?

Jaksossa antropologian professori Anni Kajanus kertoo tekemästään ärtymystutkimuksesta ja siitä, mihin antropologit pyrkivät tutkimalla tunteita.  

</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Tunteiden kokeminen ilosta suruun ja häpeästä ärtymykseen yhdistävät ihmisiä. Mutta millaisia kulttuurieroja on tunteissa? Entä miksi ihmisiä kokevat niin paljon ärtymystä arjessaan? Onko turhaltakin vaikuttavalle ärsyyntymiselle hyvä syy?

Jaksossa antropologian professori Anni Kajanus kertoo tekemästään ärtymystutkimuksesta ja siitä, mihin antropologit pyrkivät tutkimalla tunteita.  

</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, tunne, hyvinvointi, tunteet, kulttuuri, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>452</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">21a6fb6c-2119-4bf2-891a-35caa3ce5356</guid>
      <title>Yhdenvertainen seksuaalikasvatus on asennekysymys</title>
      <description><![CDATA[Seksuaalisuus on keskeinen elämän osa-alue, ja tasavertaisen seksuaalikasvatuksen saaminen on kaikkien oikeus. Antropologia tarjoaa välineitä seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolten moninaisuuden ymmärtämiseen sekä vallitsevien normien haastamiseen, jotta seksuaalikasvatus täyttäisi yhdenvertaisen kohtelun vaatimukset koulujen opetussuunnitelmassa. 
]]></description>
      <pubDate>Wed, 22 Feb 2023 08:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Heli Hannus, Veera Leinonen, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="11820765" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/ac10c1a3-7b0a-4a71-8ecd-c00ed89d99b2/audio/9114ea4e-bf96-45c5-ba64-9c1ea5daa5a3/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Yhdenvertainen seksuaalikasvatus on asennekysymys</itunes:title>
      <itunes:author>Heli Hannus, Veera Leinonen, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/4751fc40-4a5f-4b6d-8ae4-b31c2309f272/3000x3000/image-2023-02-22-090806779.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:12:18</itunes:duration>
      <itunes:summary>Seksuaalisuus on keskeinen elämän osa-alue, ja tasavertaisen seksuaalikasvatuksen saaminen on kaikkien oikeus. Antropologia tarjoaa välineitä seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolten moninaisuuden ymmärtämiseen sekä vallitsevien normien haastamiseen, jotta seksuaalikasvatus täyttäisi yhdenvertaisen kohtelun vaatimukset koulujen opetussuunnitelmassa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Seksuaalisuus on keskeinen elämän osa-alue, ja tasavertaisen seksuaalikasvatuksen saaminen on kaikkien oikeus. Antropologia tarjoaa välineitä seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolten moninaisuuden ymmärtämiseen sekä vallitsevien normien haastamiseen, jotta seksuaalikasvatus täyttäisi yhdenvertaisen kohtelun vaatimukset koulujen opetussuunnitelmassa.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, asenteet, seksuaalisuus, yhdenvertaisuus, kulttuuri, sukupuoli, antroblogi, antropologia, seksuaalikasvatus, seksi</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>451</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">d3a8a322-c480-43d7-a900-350591f9a4c3</guid>
      <title>Antropodi: Lääkärinä pakolaisten parissa</title>
      <description><![CDATA[Terveyskeskuslääkäri, psykoterapeutti Valentina Oroza tekee työtä pakolaistaustaisten potilaiden sairauksien ja traumojen kanssa Helsingin Kalasataman Pako-tiimissä. 

Tässä Antropodin jaksossa Kaisa Nissi keskustelee Valentina Orozan kanssa siitä, miten kulttuuri ja erilaiset taustat vaikuttavat terveyteen, hoidon toteutumiseen ja ylipäänsä lääkärin työhön niin kehollisen, psyykkisen kuin sosiaalisenkin hyvinvoinnin kautta tarkasteltuna. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 7 Feb 2023 08:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Valentina Oroza, Kaisa Nissi, Suomen Antropologinen Seura, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="39376396" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/7486f6e0-a3ab-4569-bee0-c50284ba5647/audio/e5d93469-b82a-4086-9305-50803875a30a/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: Lääkärinä pakolaisten parissa</itunes:title>
      <itunes:author>Valentina Oroza, Kaisa Nissi, Suomen Antropologinen Seura, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/91c12789-8104-4856-b4f8-f98162d64b4f/3000x3000/antropodi-logo.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:41:01</itunes:duration>
      <itunes:summary>Terveyskeskuslääkäri, psykoterapeutti Valentina Oroza tekee työtä pakolaistaustaisten potilaiden sairauksien ja traumojen kanssa Helsingin Kalasataman Pako-tiimissä. 

Tässä Antropodin jaksossa Kaisa Nissi keskustelee Valentina Orozan kanssa siitä, miten kulttuuri ja erilaiset taustat vaikuttavat terveyteen, hoidon toteutumiseen ja ylipäänsä lääkärin työhön niin kehollisen, psyykkisen kuin sosiaalisenkin hyvinvoinnin kautta tarkasteltuna.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Terveyskeskuslääkäri, psykoterapeutti Valentina Oroza tekee työtä pakolaistaustaisten potilaiden sairauksien ja traumojen kanssa Helsingin Kalasataman Pako-tiimissä. 

Tässä Antropodin jaksossa Kaisa Nissi keskustelee Valentina Orozan kanssa siitä, miten kulttuuri ja erilaiset taustat vaikuttavat terveyteen, hoidon toteutumiseen ja ylipäänsä lääkärin työhön niin kehollisen, psyykkisen kuin sosiaalisenkin hyvinvoinnin kautta tarkasteltuna.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, pakolaiset, terveys, pakolaisuus, hyvinvointi, kulttuuri, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>450</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">33e96ccb-b1bb-4fab-8c1f-93196eb19039</guid>
      <title>Ethnographic postcards: The Mean Girl</title>
      <description><![CDATA[This text was written around six months after finishing ethnographic fieldwork at an after-school club in Helsinki. I was working on a journal article based on my fieldwork data and spending a lot of time thinking about how the children in the study interacted with each other and the world around them. Overall, my fieldwork experience was wonderful, but there were several unsettling moments and characters that continue to play on my mind, leaving me with questions about my own role. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 31 Jan 2023 08:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Maija Sequeira, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="8418995" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/faf0d9b8-b500-44b9-8b54-feb853c2e577/audio/a1452a47-b6d5-4fe7-a6c9-dce94a19691b/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Ethnographic postcards: The Mean Girl</itunes:title>
      <itunes:author>Maija Sequeira, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/ea9d97a5-4508-4995-a9cd-b81ab7264a95/3000x3000/image-2023-01-30-222648184.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:08:46</itunes:duration>
      <itunes:summary>This text was written around six months after finishing ethnographic fieldwork at an after-school club in Helsinki. I was working on a journal article based on my fieldwork data and spending a lot of time thinking about how the children in the study interacted with each other and the world around them. Overall, my fieldwork experience was wonderful, but there were several unsettling moments and characters that continue to play on my mind, leaving me with questions about my own role.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>This text was written around six months after finishing ethnographic fieldwork at an after-school club in Helsinki. I was working on a journal article based on my fieldwork data and spending a lot of time thinking about how the children in the study interacted with each other and the world around them. Overall, my fieldwork experience was wonderful, but there were several unsettling moments and characters that continue to play on my mind, leaving me with questions about my own role.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, ethnography, children, anthropology, kulttuuri, bullying, antroblogi, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>449</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">cb92ba3e-3d71-40b0-8fb3-5352716bb974</guid>
      <title>Junan kyytiin vai sen alle – ajatuskoe ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuusvalinnoista</title>
      <description><![CDATA[Ratkaisuja kiihtyvään ilmastokriisiin etsitään kuumeisesti kansainvälisillä ilmastopolitiikan areenoilla. Ilmastoneuvottelujen teknistyvä eetos kätkee alleen kulttuurisia ja eettisiä valintoja siitä, millaisin keinoin kriisiä vältetään ja kenen piikkiin lasku laitetaan. Voisiko vaunuongelmana tunnettu eettinen ajatuskoe antaa eväitä kriittisten tulkintojen tekemiseen ilmastopolitiikan reiluudesta?  
]]></description>
      <pubDate>Thu, 26 Jan 2023 08:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Elina Mikola, Niko Humalisto, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="17921715" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/653bfebf-3c62-4d9d-b491-0dabf3ec7512/audio/fe989003-dd02-46a4-a0f7-31603d0fe3db/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Junan kyytiin vai sen alle – ajatuskoe ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuusvalinnoista</itunes:title>
      <itunes:author>Elina Mikola, Niko Humalisto, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/07aa10c6-fb6b-4e15-9549-a32095929e0b/3000x3000/image-2023-01-25-223947012.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:18:40</itunes:duration>
      <itunes:summary>Ratkaisuja kiihtyvään ilmastokriisiin etsitään kuumeisesti kansainvälisillä ilmastopolitiikan areenoilla. Ilmastoneuvottelujen teknistyvä eetos kätkee alleen kulttuurisia ja eettisiä valintoja siitä, millaisin keinoin kriisiä vältetään ja kenen piikkiin lasku laitetaan. Voisiko vaunuongelmana tunnettu eettinen ajatuskoe antaa eväitä kriittisten tulkintojen tekemiseen ilmastopolitiikan reiluudesta? </itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Ratkaisuja kiihtyvään ilmastokriisiin etsitään kuumeisesti kansainvälisillä ilmastopolitiikan areenoilla. Ilmastoneuvottelujen teknistyvä eetos kätkee alleen kulttuurisia ja eettisiä valintoja siitä, millaisin keinoin kriisiä vältetään ja kenen piikkiin lasku laitetaan. Voisiko vaunuongelmana tunnettu eettinen ajatuskoe antaa eväitä kriittisten tulkintojen tekemiseen ilmastopolitiikan reiluudesta? </itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>448</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">dbcbaa15-fd36-407d-b507-dc4fc2d08b93</guid>
      <title>Ihmisen psykedeelinen historia</title>
      <description><![CDATA[Erilaisia psykedeelejä on käytetty ympäri maailmaa niin parantamiseen kuin tietoisuuden kartoittamiseenkin. Nyt ne ovat kiihkeän monialaisen tutkimuksen kohteena. On esitetty, että psykedeelinen historiamme saattaisi ulottua jopa 50 000 vuoden taakse. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 13 Dec 2022 08:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Tuomas Kuusisto, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="24876556" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/cac59324-dd14-4820-86e5-b03d0db3abd2/audio/210e600a-5bfc-4dbe-8ffc-bdb3deed5b1f/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Ihmisen psykedeelinen historia</itunes:title>
      <itunes:author>Tuomas Kuusisto, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/6bb41c70-544f-41dd-bfc5-f355e1bca82a/3000x3000/evolution-3885331-1280-672x372.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:25:54</itunes:duration>
      <itunes:summary>Erilaisia psykedeelejä on käytetty ympäri maailmaa niin parantamiseen kuin tietoisuuden kartoittamiseenkin. Nyt ne ovat kiihkeän monialaisen tutkimuksen kohteena. On esitetty, että psykedeelinen historiamme saattaisi ulottua jopa 50 000 vuoden taakse.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Erilaisia psykedeelejä on käytetty ympäri maailmaa niin parantamiseen kuin tietoisuuden kartoittamiseenkin. Nyt ne ovat kiihkeän monialaisen tutkimuksen kohteena. On esitetty, että psykedeelinen historiamme saattaisi ulottua jopa 50 000 vuoden taakse.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, rituaali, kulttuuri, psykedeelit, mielenterveys, terapia, historia, alkuperäiskansat, antroblogi, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>447</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">a82d90e4-02fd-4226-bfcb-7e493d7b67fd</guid>
      <title>Antropodi: Tanssiva ihminen</title>
      <description><![CDATA[Tanssi ja tanssiminen ovat aina olleet osa ihmiselämää, ja usein tanssin eri muodot nähdään osana kansallista kulttuuriperintöä - näin myös Suomessa. Mutta mitä tarkoittaa aitous ja autenttisuus suomalaisessa kansantanssiperinteessä? Miten tämä vertautuu koltansaamelaiseen tanssiperinteeseen?

Tässä jaksossa pitkäaikainen tanssintutkija Petri Hoppu pohtii näiden kysymysten lisäksi tanssia ruumiillisena ja jaettuna kokemuksena sekä vastaa kysymykseen siitä, miksi kaikkien tulisi kiinnostua tanssista. 
]]></description>
      <pubDate>Wed, 7 Dec 2022 08:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Venla Sunikka, Petri Hoppu, Suomen Antropologinen Seura, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="40561014" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/9b4aa111-c730-4163-ad9d-7e930dbe3eb2/audio/a4ac37d0-0eb0-45b0-887d-7bed717971c8/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: Tanssiva ihminen</itunes:title>
      <itunes:author>Venla Sunikka, Petri Hoppu, Suomen Antropologinen Seura, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/c644a729-a45a-430f-8b94-6de09161e3e8/3000x3000/antropodi-logo.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:42:15</itunes:duration>
      <itunes:summary>Tanssi ja tanssiminen ovat aina olleet osa ihmiselämää, ja usein tanssin eri muodot nähdään osana kansallista kulttuuriperintöä - näin myös Suomessa. Mutta mitä tarkoittaa aitous ja autenttisuus suomalaisessa kansantanssiperinteessä? Miten tämä vertautuu koltansaamelaiseen tanssiperinteeseen?

Tässä jaksossa pitkäaikainen tanssintutkija Petri Hoppu pohtii näiden kysymysten lisäksi tanssia ruumiillisena ja jaettuna kokemuksena sekä vastaa kysymykseen siitä, miksi kaikkien tulisi kiinnostua tanssista.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Tanssi ja tanssiminen ovat aina olleet osa ihmiselämää, ja usein tanssin eri muodot nähdään osana kansallista kulttuuriperintöä - näin myös Suomessa. Mutta mitä tarkoittaa aitous ja autenttisuus suomalaisessa kansantanssiperinteessä? Miten tämä vertautuu koltansaamelaiseen tanssiperinteeseen?

Tässä jaksossa pitkäaikainen tanssintutkija Petri Hoppu pohtii näiden kysymysten lisäksi tanssia ruumiillisena ja jaettuna kokemuksena sekä vastaa kysymykseen siitä, miksi kaikkien tulisi kiinnostua tanssista.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, liikunta, kansantanssi, folklorismi, kulttuuri, suomi, antropologia, tanssi, perinne</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>446</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">f5cd221f-01f9-4be6-af11-aefeecdba8d9</guid>
      <title>Nautinnon merkitys etnografiassa</title>
      <description><![CDATA[Mitä merkitystä hauskanpidolla, aistillisuudella ja nautinnolla on etnografisessa kenttätyössä? Antropologi Siru Auran esikoisromaani Myötäjäiset haastaa kaikkivoipaisen sankaritutkijan myyttiä ja ohjaa lukijaa näkemään nautinnon poliittisuuden. 
]]></description>
      <pubDate>Mon, 5 Dec 2022 10:31:54 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (jelena salmi, antroblogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="20842832" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/614f2200-ce29-471c-a31c-ade6f4d3ad3d/audio/5e883335-5ec2-41c4-adf6-7a200a38b76f/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Nautinnon merkitys etnografiassa</itunes:title>
      <itunes:author>jelena salmi, antroblogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/7f1419d4-ca8a-4358-850e-82b9574b064e/3000x3000/oriento-mcn7xtteakw-unsplash-1-672x372.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:21:42</itunes:duration>
      <itunes:summary>Mitä merkitystä hauskanpidolla, aistillisuudella ja nautinnolla on etnografisessa kenttätyössä? Antropologi Siru Auran esikoisromaani Myötäjäiset haastaa kaikkivoipaisen sankaritutkijan myyttiä ja ohjaa lukijaa näkemään nautinnon poliittisuuden.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Mitä merkitystä hauskanpidolla, aistillisuudella ja nautinnolla on etnografisessa kenttätyössä? Antropologi Siru Auran esikoisromaani Myötäjäiset haastaa kaikkivoipaisen sankaritutkijan myyttiä ja ohjaa lukijaa näkemään nautinnon poliittisuuden.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, politiikka, etnografia, kirjallisuus, kulttuuri, metodologia, antroblogi, antropologia, nautinto</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>445</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">9827b940-321a-49b3-b929-494226864c14</guid>
      <title>Muodonmuuttajat kertovat ihmistä ja eläintä koskettavista muutoksista</title>
      <description><![CDATA[Ihmissusilla, nagualeilla ja muilla vastaavanlaisilla muodonmuuttajilla on taipumusta ilmaantua silloin, kun raja ihmisen ja eläimen välillä on järkkymässä.  
]]></description>
      <pubDate>Thu, 3 Nov 2022 08:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Eemi Nordström)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="20245151" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/6dae7820-23dc-422b-9b80-35f0f0e9988d/audio/0fe5512d-ad4c-4ed1-9653-5f6e008b27a4/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Muodonmuuttajat kertovat ihmistä ja eläintä koskettavista muutoksista</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Eemi Nordström</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/6e685d0f-8829-4646-85c6-6d0d3d374d40/3000x3000/muodonmuuttajat.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:21:05</itunes:duration>
      <itunes:summary>Ihmissusilla, nagualeilla ja muilla vastaavanlaisilla muodonmuuttajilla on taipumusta ilmaantua silloin, kun raja ihmisen ja eläimen välillä on järkkymässä. </itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Ihmissusilla, nagualeilla ja muilla vastaavanlaisilla muodonmuuttajilla on taipumusta ilmaantua silloin, kun raja ihmisen ja eläimen välillä on järkkymässä. </itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, koirat, yliluonnollinen, ihmissudet, susi, luonto, luontosuhde, noituus, lemmikit, myytit, meksiko, eläimet, eläinsuhde, sarjamurhaajat, kulttuuri, kansanusko, pelko, ympäristö, hirviöt, sudet, antroblogi, antropologia, muodonmuuttajat</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>444</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">a849cae5-a731-4c51-97e6-0b9fe8033771</guid>
      <title>Antropodi: Mielenterveystyötä Somalimaassa</title>
      <description><![CDATA[Millaista on mielenterveystyö ja sen kehittäminen kulttuurien välisellä kentällä? Psykologi Laura Happonen kertoo työstään Somalimaassa ja kokemuksistaan korona-aikana toteutetussa hankkeessa 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 1 Nov 2022 08:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Kaisa Nissi, Laura Happonen, AntroBlogi, Suomen Antropologinen Seura)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="26736893" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/a0c46bb3-83e6-48d4-b7a6-39cc6fe82520/audio/39c449e8-6b61-4fa0-b24b-d65cc64080b4/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: Mielenterveystyötä Somalimaassa</itunes:title>
      <itunes:author>Kaisa Nissi, Laura Happonen, AntroBlogi, Suomen Antropologinen Seura</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/2a5d000b-78bd-47ce-b1e6-d24407719f69/3000x3000/antropodi-logo.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:27:51</itunes:duration>
      <itunes:summary>Millaista on mielenterveystyö ja sen kehittäminen kulttuurien välisellä kentällä? Psykologi Laura Happonen kertoo työstään Somalimaassa ja kokemuksistaan korona-aikana toteutetussa hankkeessa</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Millaista on mielenterveystyö ja sen kehittäminen kulttuurien välisellä kentällä? Psykologi Laura Happonen kertoo työstään Somalimaassa ja kokemuksistaan korona-aikana toteutetussa hankkeessa</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, yhteisöllisyys, mielenterveys, somalimaa, ihmisoikeudet, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>443</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">ed322cf7-7078-4170-be54-fee3fdeb68b8</guid>
      <title>Monenlaisia tunteita lihavan liikkeen äärellä</title>
      <description><![CDATA[Feministinen tutkimus on kritisoinut objektiivisen tieteenteon ihannetta jo vuosikymmenet. Silti tutkija voi hämmentyä huomatessaan suhtautuvansa omaan tutkimuskohteeseensa ristiriitaisesti. Moninaiset tunteet on kuitenkin hyvä sanallistaa, jotta niistä voidaan käydä keskustelua ja jopa kääntää ne vahvuudeksi. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 27 Oct 2022 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Anna Puhakka, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="11121937" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/8d262923-8119-4a17-b8ef-3d7efc089b59/audio/310d4c3a-ef2f-4196-96a2-af52fb26df4f/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Monenlaisia tunteita lihavan liikkeen äärellä</itunes:title>
      <itunes:author>Anna Puhakka, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/f3705a0f-240f-4263-aac7-2c0456ec1482/3000x3000/image-2022-10-26-102844818.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:11:35</itunes:duration>
      <itunes:summary>Feministinen tutkimus on kritisoinut objektiivisen tieteenteon ihannetta jo vuosikymmenet. Silti tutkija voi hämmentyä huomatessaan suhtautuvansa omaan tutkimuskohteeseensa ristiriitaisesti. Moninaiset tunteet on kuitenkin hyvä sanallistaa, jotta niistä voidaan käydä keskustelua ja jopa kääntää ne vahvuudeksi.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Feministinen tutkimus on kritisoinut objektiivisen tieteenteon ihannetta jo vuosikymmenet. Silti tutkija voi hämmentyä huomatessaan suhtautuvansa omaan tutkimuskohteeseensa ristiriitaisesti. Moninaiset tunteet on kuitenkin hyvä sanallistaa, jotta niistä voidaan käydä keskustelua ja jopa kääntää ne vahvuudeksi.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, liikunta, keho, syrjintä, lihavuus, kulttuuri, sukupuoli, antroblogi, antropologia, liike, tanssi</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>442</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">446b447d-dc3d-41c0-96f8-ada9908cd7a3</guid>
      <title>Kansalaisraadit edustuksellisen demokratian pelastuksena</title>
      <description><![CDATA[Ilmastokriisi etenee ja kietoutuu yhteen edustuksellisen demokratian kriisin kanssa. Voisiko apu löytyä niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin kansalaisten osallistamisesta? Jasmin Immonen pohtii kysymystä yhdessä haastattelemansa Ellun Kanojen johtavan tutkijan Elina Kiiski-Katajan kanssa. 
]]></description>
      <pubDate>Wed, 12 Oct 2022 06:25:16 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Jasmin Immonen)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="23767711" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/75c0b0ae-f6bf-4820-9242-52f9d61efbb1/audio/f4dc676f-4c23-458a-b449-0cad33234e58/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kansalaisraadit edustuksellisen demokratian pelastuksena</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Jasmin Immonen</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/ee4cc344-1597-4892-b38a-48dbaaccf0e3/3000x3000/joao-marcelo-martins-hmszsgcuimk-unsplash.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:24:45</itunes:duration>
      <itunes:summary>Ilmastokriisi etenee ja kietoutuu yhteen edustuksellisen demokratian kriisin kanssa. Voisiko apu löytyä niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin kansalaisten osallistamisesta? Jasmin Immonen pohtii kysymystä yhdessä haastattelemansa Ellun Kanojen johtavan tutkijan Elina Kiiski-Katajan kanssa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Ilmastokriisi etenee ja kietoutuu yhteen edustuksellisen demokratian kriisin kanssa. Voisiko apu löytyä niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin kansalaisten osallistamisesta? Jasmin Immonen pohtii kysymystä yhdessä haastattelemansa Ellun Kanojen johtavan tutkijan Elina Kiiski-Katajan kanssa.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, osallistava demokratia, politiikka, demokratia, ilmastokriisi, kulttuuri, päätöksenteko, ilmastonmuutos, antroblogi, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>441</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">04f03303-acf2-4c9a-b8fd-312ba14184b6</guid>
      <title>Antropodi: Siru Auran esikoisromaanissa suomalainen antropologi yrittää ymmärtää Intiaa</title>
      <description><![CDATA[”Joka aamu herään tyytyväisenä ja hyvyys on läsnä kaikessa. Asemani on kohonnut. Minulla on rahaa, haaveita, perhe ja ystäviä. Sitten onni pysähtyy. Tulee kosinta.”

Mitä tapahtuu, kun antropologi kirjoittaa tutkimusaiheestaan romaanin? Jakson vieraana on Punaisen Ristin viestintäpäällikkö, antropologi Siru Aura. Hänen tuore esikoisromaaninsa Myötäjäiset käsittelee kolmen erilaisen naisen yhteen kietoutuvaa elämää intialaisessa suurkaupungissa. Yksi naisista on suomalainen antropologi Anu. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 4 Oct 2022 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Suomen Antropologinen Seura, Siru Aura, Jukka Jouhki)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="36079705" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/ea9d57f1-ec38-4a64-a755-c6ff50eabba1/audio/38f4b095-2a50-49dc-ae56-40c0884d6679/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: Siru Auran esikoisromaanissa suomalainen antropologi yrittää ymmärtää Intiaa</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Suomen Antropologinen Seura, Siru Aura, Jukka Jouhki</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/d736eb2c-c9be-471a-8eef-cba9b1df7eb2/3000x3000/antropodi-logo.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:37:34</itunes:duration>
      <itunes:summary>”Joka aamu herään tyytyväisenä ja hyvyys on läsnä kaikessa. Asemani on kohonnut. Minulla on rahaa, haaveita, perhe ja ystäviä. Sitten onni pysähtyy. Tulee kosinta.”

Mitä tapahtuu, kun antropologi kirjoittaa tutkimusaiheestaan romaanin? Jakson vieraana on Punaisen Ristin viestintäpäällikkö, antropologi Siru Aura. Hänen tuore esikoisromaaninsa Myötäjäiset käsittelee kolmen erilaisen naisen yhteen kietoutuvaa elämää intialaisessa suurkaupungissa. Yksi naisista on suomalainen antropologi Anu.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>”Joka aamu herään tyytyväisenä ja hyvyys on läsnä kaikessa. Asemani on kohonnut. Minulla on rahaa, haaveita, perhe ja ystäviä. Sitten onni pysähtyy. Tulee kosinta.”

Mitä tapahtuu, kun antropologi kirjoittaa tutkimusaiheestaan romaanin? Jakson vieraana on Punaisen Ristin viestintäpäällikkö, antropologi Siru Aura. Hänen tuore esikoisromaaninsa Myötäjäiset käsittelee kolmen erilaisen naisen yhteen kietoutuvaa elämää intialaisessa suurkaupungissa. Yksi naisista on suomalainen antropologi Anu.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, avioliitto, häät, naiset, häälahja, kaunokirjallisuus, intia, myötäjäiset, kirjat, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>440</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">008f8f84-0d46-4a56-983a-3d8b6ebde466</guid>
      <title>Antropodi: Katajainen kansa</title>
      <description><![CDATA[Suomessa ei ole koskaan ollut pulaa puista. Metsä on ollut tärkeä paikka uskonnon harjoittamiseen, sieltä on pyydetty ja kerätty ruokaa ja myöhemmin puusta on tullut tärkeä taloudellinen hyödyke. 
Miten nämä seikat ovat vaikuttaneet suomalaisten metsäsuhteeseen? Miten puut kietoutuvat osaksi arkeamme tänä päivänä?
Jaksossa antropologi Kaisa Vainio kertoo ihmisten ja yksittäisen puiden välisiin suhteisiin kohdistuvasta tutkimuksestaan ja Suomen Metsämuseo Luston amanuenssi Tuomas Juva valottaa suomalaisten monipuolista metsähistoriaa. 
 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 6 Sep 2022 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Tuomas Juva, AntroBlogi, Meri Parkkinen, Kaisa Vainio, Suomen Antropologinen Seura)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="25887698" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/a2f35402-e13d-461d-bda0-01a35519c971/audio/80fdd7f2-1114-4c7e-90d3-8fe3e0fdfa0f/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: Katajainen kansa</itunes:title>
      <itunes:author>Tuomas Juva, AntroBlogi, Meri Parkkinen, Kaisa Vainio, Suomen Antropologinen Seura</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/7cb43bec-5c92-4695-8668-03a0689d239e/3000x3000/antropodi-logo.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:26:57</itunes:duration>
      <itunes:summary>Suomessa ei ole koskaan ollut pulaa puista. Metsä on ollut tärkeä paikka uskonnon harjoittamiseen, sieltä on pyydetty ja kerätty ruokaa ja myöhemmin puusta on tullut tärkeä taloudellinen hyödyke. 
Miten nämä seikat ovat vaikuttaneet suomalaisten metsäsuhteeseen? Miten puut kietoutuvat osaksi arkeamme tänä päivänä?
Jaksossa antropologi Kaisa Vainio kertoo ihmisten ja yksittäisen puiden välisiin suhteisiin kohdistuvasta tutkimuksestaan ja Suomen Metsämuseo Luston amanuenssi Tuomas Juva valottaa suomalaisten monipuolista metsähistoriaa. 
</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Suomessa ei ole koskaan ollut pulaa puista. Metsä on ollut tärkeä paikka uskonnon harjoittamiseen, sieltä on pyydetty ja kerätty ruokaa ja myöhemmin puusta on tullut tärkeä taloudellinen hyödyke. 
Miten nämä seikat ovat vaikuttaneet suomalaisten metsäsuhteeseen? Miten puut kietoutuvat osaksi arkeamme tänä päivänä?
Jaksossa antropologi Kaisa Vainio kertoo ihmisten ja yksittäisen puiden välisiin suhteisiin kohdistuvasta tutkimuksestaan ja Suomen Metsämuseo Luston amanuenssi Tuomas Juva valottaa suomalaisten monipuolista metsähistoriaa. 
</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, luonto, koti, talous, puut, uskonto, metsä, historia, suomi, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>439</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">528950d3-196f-40a9-824f-bc8460e45eb4</guid>
      <title>Pysyvää ehkäisymenetelmää etsimässä</title>
      <description><![CDATA[Osa vapaaehtoisesti lapsettomista henkilöistä haluaisi hakeutua pysyvän ehkäisykeinon tarjoavaan sterilisaatiotoimenpiteeseen. Suomen steriloimislaissa määriteltyjen kriteerien vuoksi he joutuvat kuitenkin yleensä odottamaan kolmenkymmenen vuoden ikärajan täyttymistä saadakseen lähetteen toimenpiteeseen. Toimenpiteen tiukka sääntely viestii siitä, että kulttuurissamme elää yhä vahvoja lisääntymiseen liittyviä normeja.  
]]></description>
      <pubDate>Thu, 9 Jun 2022 06:56:30 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Nina Väkeväinen, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="27503848" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/41b111ab-538f-48c6-a83f-90b883340354/audio/59bdffdc-20fb-49e7-886f-11e9e80385d0/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Pysyvää ehkäisymenetelmää etsimässä</itunes:title>
      <itunes:author>Nina Väkeväinen, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/e83c7e37-43c5-4f72-802d-4fac3b7431ba/3000x3000/image-2022-06-09-093005840.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:28:38</itunes:duration>
      <itunes:summary>Osa vapaaehtoisesti lapsettomista henkilöistä haluaisi hakeutua pysyvän ehkäisykeinon tarjoavaan sterilisaatiotoimenpiteeseen. Suomen steriloimislaissa määriteltyjen kriteerien vuoksi he joutuvat kuitenkin yleensä odottamaan kolmenkymmenen vuoden ikärajan täyttymistä saadakseen lähetteen toimenpiteeseen. Toimenpiteen tiukka sääntely viestii siitä, että kulttuurissamme elää yhä vahvoja lisääntymiseen liittyviä normeja. </itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Osa vapaaehtoisesti lapsettomista henkilöistä haluaisi hakeutua pysyvän ehkäisykeinon tarjoavaan sterilisaatiotoimenpiteeseen. Suomen steriloimislaissa määriteltyjen kriteerien vuoksi he joutuvat kuitenkin yleensä odottamaan kolmenkymmenen vuoden ikärajan täyttymistä saadakseen lähetteen toimenpiteeseen. Toimenpiteen tiukka sääntely viestii siitä, että kulttuurissamme elää yhä vahvoja lisääntymiseen liittyviä normeja. </itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, terveys, sterilisaatio, tasa-arvo, lääketiede, terveydenhuolto, ehkäisy, kulttuuri, lisääntyminen, vapaaehtoinen lapsettomuus, väestö, biopolitiikka, valtio, lapsettomuus, sukupuoli, antroblogi, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>438</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">5042be2a-37ee-4e38-8a48-afaa16072953</guid>
      <title>Antropodi: Mitä on bisnesantropologia?</title>
      <description><![CDATA[Miten antropologia voi tukea vastuullista liiketoiminnan kehittämistä? Mitä bisnesantropologi tekee? Mistä kyseinen antropologian erikoisala sai alkunsa? Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan tällä kertaa Antropodi-podcastissa vieraamme Annika Lepistön kanssa. Annika on valmistunut sosiaali- ja kulttuuriantropologian maisteriksi Helsingin Yliopistosta ja työskentelee nyt Insight and Research Spesialistina konsulttitalo Milttonilla. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 7 Jun 2022 06:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Arttu Närhi, Suomen Antropologinen Seura, Annika Lepistö, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="38580703" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/a4ded658-78c7-4e0f-a395-1f82f2230402/audio/59c2ffb0-86da-4346-a304-fe7556c932fe/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: Mitä on bisnesantropologia?</itunes:title>
      <itunes:author>Arttu Närhi, Suomen Antropologinen Seura, Annika Lepistö, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/de9b56d8-8d5e-438e-97e6-04e4e688c75d/3000x3000/antropodi-logo.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:40:11</itunes:duration>
      <itunes:summary>Miten antropologia voi tukea vastuullista liiketoiminnan kehittämistä? Mitä bisnesantropologi tekee? Mistä kyseinen antropologian erikoisala sai alkunsa? Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan tällä kertaa Antropodi-podcastissa vieraamme Annika Lepistön kanssa. Annika on valmistunut sosiaali- ja kulttuuriantropologian maisteriksi Helsingin Yliopistosta ja työskentelee nyt Insight and Research Spesialistina konsulttitalo Milttonilla.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Miten antropologia voi tukea vastuullista liiketoiminnan kehittämistä? Mitä bisnesantropologi tekee? Mistä kyseinen antropologian erikoisala sai alkunsa? Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan tällä kertaa Antropodi-podcastissa vieraamme Annika Lepistön kanssa. Annika on valmistunut sosiaali- ja kulttuuriantropologian maisteriksi Helsingin Yliopistosta ja työskentelee nyt Insight and Research Spesialistina konsulttitalo Milttonilla.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, design antropologia, palvelumuotoilu, soveltava antropologia, bisnesantropologia, konsultointi, ihmistieteet, työelämä, ura, antropologia, liiketoiminta, työ</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>437</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">9dae5727-447b-4e3e-9b1c-24e7f5d85e27</guid>
      <title>Vaihtoehtohoidoista tarvitaan kulttuuritieteellistä ymmärrystä</title>
      <description><![CDATA[Keskustelu täydentävistä ja vaihtoehtoisista hoitomuodoista eli CAM-hoidoista on usein kiistanalaista ja polarisoitunutta. Niiden käyttöä on kuitenkin syytä pohtia rakentavasti ja erilaisia näkökantoja huomioiden. Miksi vaihtoehtoiset hoitomuodot puhuttelevat länsimaisen lääketieteen parissa kasvanutta nykyihmistä? 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 24 May 2022 05:55:41 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Antroblogi, Tiia-Tuulia Kankkunen, Anna Kinnunen)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="20239299" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/841f886a-a1aa-4551-b0ac-049d75237ab3/audio/dc8a1e85-71e4-4895-a5f2-60673bfa77ff/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Vaihtoehtohoidoista tarvitaan kulttuuritieteellistä ymmärrystä</itunes:title>
      <itunes:author>Antroblogi, Tiia-Tuulia Kankkunen, Anna Kinnunen</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/619dbb06-813e-4714-8da5-fdcb45138128/3000x3000/imagen-de-ios-1-672x372.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:21:04</itunes:duration>
      <itunes:summary>Keskustelu täydentävistä ja vaihtoehtoisista hoitomuodoista eli CAM-hoidoista on usein kiistanalaista ja polarisoitunutta. Niiden käyttöä on kuitenkin syytä pohtia rakentavasti ja erilaisia näkökantoja huomioiden. Miksi vaihtoehtoiset hoitomuodot puhuttelevat länsimaisen lääketieteen parissa kasvanutta nykyihmistä?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Keskustelu täydentävistä ja vaihtoehtoisista hoitomuodoista eli CAM-hoidoista on usein kiistanalaista ja polarisoitunutta. Niiden käyttöä on kuitenkin syytä pohtia rakentavasti ja erilaisia näkökantoja huomioiden. Miksi vaihtoehtoiset hoitomuodot puhuttelevat länsimaisen lääketieteen parissa kasvanutta nykyihmistä?</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, terveys, henkisyys, keho, kulttuuri, uskonto, terveydenhoito, ruoka, antroblogi, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>436</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">6dce574d-8fd5-4c15-8638-1ee12778a418</guid>
      <title>Kuvittele maailma ilman rajoja</title>
      <description><![CDATA[Erityisesti viimeisen 10-15 vuoden aikana pakolais- ja siirtolaisaktivismin kentällä on entistä voimakkaammin tuotu esille valtionrajojen ja rajateknologioiden vahingollista ja syrjivää perusluonnetta. Myös monet tutkijat ovat liittyneet mukaan vaatimuksiin näiden rajojen kaatamisesta. 
]]></description>
      <pubDate>Fri, 20 May 2022 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Ville Laakkonen, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="18592540" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/986414f5-d866-421e-9bb5-b3427c281a6f/audio/a9b876ec-5bc3-41c3-bc4d-5767560d14f2/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kuvittele maailma ilman rajoja</itunes:title>
      <itunes:author>Ville Laakkonen, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/2b38268d-df50-42e8-bda8-02617f7e766a/3000x3000/image-2022-05-19-202727840.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:19:22</itunes:duration>
      <itunes:summary>Erityisesti viimeisen 10-15 vuoden aikana pakolais- ja siirtolaisaktivismin kentällä on entistä voimakkaammin tuotu esille valtionrajojen ja rajateknologioiden vahingollista ja syrjivää perusluonnetta. Myös monet tutkijat ovat liittyneet mukaan vaatimuksiin näiden rajojen kaatamisesta.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Erityisesti viimeisen 10-15 vuoden aikana pakolais- ja siirtolaisaktivismin kentällä on entistä voimakkaammin tuotu esille valtionrajojen ja rajateknologioiden vahingollista ja syrjivää perusluonnetta. Myös monet tutkijat ovat liittyneet mukaan vaatimuksiin näiden rajojen kaatamisesta.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, sota, politiikka, pakolaiset, siirtolaisuus, rajat, valta, liikkuvuus, kulttuuri, maahanmuutto, valtio, rajavalvonta, antroblogi, antropologia, liike</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>435</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">38315dac-f6b9-4f11-9879-8c8a2bfcd0ba</guid>
      <title>Isänmaalliset laulut Ukrainan somesodassa</title>
      <description><![CDATA[Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, isänmaallisista lauluista tuli somesodan aseita videopalvelu YouTubessa. Niiden avulla pyydetään ja osoitetaan tukea Ukrainan sotaponnisteluille sekä käsitellään sodan aiheuttamia tunteita. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 19 May 2022 06:22:58 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Aila Mustamo)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="12354081" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/4ef054b4-0ec9-41da-b91c-d706d161520e/audio/3baa1bdd-398b-4448-82f8-4327e4f83326/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Isänmaalliset laulut Ukrainan somesodassa</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Aila Mustamo</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/b7b6862b-253f-4d24-9156-77a9c1e97af0/3000x3000/sheet-music-g06008a4e2-1920-672x372.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:12:52</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, isänmaallisista lauluista tuli somesodan aseita videopalvelu YouTubessa. Niiden avulla pyydetään ja osoitetaan tukea Ukrainan sotaponnisteluille sekä käsitellään sodan aiheuttamia tunteita.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, isänmaallisista lauluista tuli somesodan aseita videopalvelu YouTubessa. Niiden avulla pyydetään ja osoitetaan tukea Ukrainan sotaponnisteluille sekä käsitellään sodan aiheuttamia tunteita.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, sota, politiikka, kulttuuri, ukraina, media, antroblogi, antropologia, musiikki</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>434</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">e7e627b7-df5c-4f28-8f91-1d3a96301ce1</guid>
      <title>Ärtymystä, riitaa ja vastakkainasettelua 1800-luvun lopun mielipidekirjoituksissa</title>
      <description><![CDATA[1800-luvun lopun suomalaislehdistön keskustelukulttuuri oli tunnepitoinen ja riitaisa. Mielipahan ja vihan kaltaiset tunteet räiskyivät yleisönosastokirjoituksissa, joita kynäilivät enimmäkseen keskiluokkaiset miehet. Usein ärtymyksen motiivina oli henkilökohtaisen tai kollektiivisen kunnian loukkaus.  
]]></description>
      <pubDate>Fri, 13 May 2022 06:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Satu Sorvali, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="18337585" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/f3178d79-f8c7-4575-91f9-62b725b94583/audio/36db6a72-64b1-4d05-9f4d-188db7a82768/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Ärtymystä, riitaa ja vastakkainasettelua 1800-luvun lopun mielipidekirjoituksissa</itunes:title>
      <itunes:author>Satu Sorvali, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/aa6b3199-8c6f-4af0-86e3-4af99307c075/3000x3000/image-2022-05-12-140139300.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:19:06</itunes:duration>
      <itunes:summary>1800-luvun lopun suomalaislehdistön keskustelukulttuuri oli tunnepitoinen ja riitaisa. Mielipahan ja vihan kaltaiset tunteet räiskyivät yleisönosastokirjoituksissa, joita kynäilivät enimmäkseen keskiluokkaiset miehet. Usein ärtymyksen motiivina oli henkilökohtaisen tai kollektiivisen kunnian loukkaus. </itunes:summary>
      <itunes:subtitle>1800-luvun lopun suomalaislehdistön keskustelukulttuuri oli tunnepitoinen ja riitaisa. Mielipahan ja vihan kaltaiset tunteet räiskyivät yleisönosastokirjoituksissa, joita kynäilivät enimmäkseen keskiluokkaiset miehet. Usein ärtymyksen motiivina oli henkilökohtaisen tai kollektiivisen kunnian loukkaus. </itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, sanomalehdet, tunteet, kulttuuri, media, 1800-luku, historia, vihapuhe, antroblogi, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>433</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">03521e0e-0894-4c0f-a8b5-d91f1ae9dffe</guid>
      <title>Antropodi: Anastasia Piliavsky, antropologi sodassa</title>
      <description><![CDATA[NB! This podcast episode is published in English and its English description is available below.

*** FI *** 

“Ellen tekisi kaikkea auttaakseni, kärsisin valtavasti.”

Tohtori Anastasia Piliavsky johtaa apua Ukrainan sodan uhreille toimittavaa Ukraine ─ Direct Aid ‑organisaatiota.

Piliavsky syntyi ja kasvoi Neuvosto-Ukrainassa, mistä hän pakeni Yhdysvaltoihin. Nyt hän opettaa antropologiaa ja politiikan tutkimusta Lontoon King’s Collegessa.

Jaksossa Piliavsky puhuu Ukrainan ja Venäjän historiallisesta suhteesta sekä Ukrainan tulevaisuudesta lännen kanssa. Hän pohtii myös Putinin roolia yksinvaltiaana ja missä mielessä häntä voi ajatella Venäjän poliittisen järjestelmän tuotteena.

Lisäksi Piliavsky kertoo pettymyksestään siihen, miten englanninkielisessä antropologisessa keskustelussa on reagoitu sotaan. Se johdattaa hänet myös kritisoimaan tieteenalan eettistä käännettä.

Huom! Jakso on poikkeuksellisesti englanninkielinen.

*** EN***

Antropodi: Anastasia Piliavsky, an anthropologist at war

“If I wasn’t doing absolutely everything I could to help, I would suffer greatly.” 

Dr. Anastasia Piliavsky is in charge of Ukraine ─ Direct Aid, a rapid relief organization helping Ukraine’s war victims. 

Piliavsky was born and raised in Soviet Ukraine, fled to the US as a refugee, and is now teaching Anthropology and Politics at King’s College London. 

Piliavsky talks about Ukraine’s history with Russia and its future with the West, and also considers Putin the autocrat vis-à-vis Putin as a product of the system. 

Piliavsky further discusses her disappointment in the reactions of Anglophone anthropologists to the war, leading into her critique of the ethical turn of the discipline. 

***

Antropodi on Suomen Antropologisen Seuran toimittama podcast-sarja, jota julkaistaan yhteistyössä AntroBlogin kanssa. Sarja käsittelee ajankohtaisia ja ajattomia antropologisia aiheita, kuten tuoreita tutkimuksia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä, opetusta ja työelämää. Antropodin uusi jakso ilmestyy aina kuun ensimmäisenä tiistaina, mutta toisinaan saatamme julkaista lisäksi erikoisjaksoja. 

Ohjelmistoa julkaistaan yhteistyössä Voiman kanssa. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 3 May 2022 06:30:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Suomen antropologinen seura, AntroBlogi, Anastasia Piliavsky)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="64673998" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/d2eab572-c823-4349-a136-ef6261be57a5/audio/eae7f52b-74c1-49a6-a0c4-b3237dfd1400/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: Anastasia Piliavsky, antropologi sodassa</itunes:title>
      <itunes:author>Suomen antropologinen seura, AntroBlogi, Anastasia Piliavsky</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/229b1f36-9a62-4852-9ea1-021efb0df62f/3000x3000/antropodi-logo.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>01:07:22</itunes:duration>
      <itunes:summary>NB! This podcast episode is published in English and its English description is available below.

*** FI *** 

“Ellen tekisi kaikkea auttaakseni, kärsisin valtavasti.”

Tohtori Anastasia Piliavsky johtaa apua Ukrainan sodan uhreille toimittavaa Ukraine ─ Direct Aid ‑organisaatiota.

Piliavsky syntyi ja kasvoi Neuvosto-Ukrainassa, mistä hän pakeni Yhdysvaltoihin. Nyt hän opettaa antropologiaa ja politiikan tutkimusta Lontoon King’s Collegessa.

Jaksossa Piliavsky puhuu Ukrainan ja Venäjän historiallisesta suhteesta sekä Ukrainan tulevaisuudesta lännen kanssa. Hän pohtii myös Putinin roolia yksinvaltiaana ja missä mielessä häntä voi ajatella Venäjän poliittisen järjestelmän tuotteena.

Lisäksi Piliavsky kertoo pettymyksestään siihen, miten englanninkielisessä antropologisessa keskustelussa on reagoitu sotaan. Se johdattaa hänet myös kritisoimaan tieteenalan eettistä käännettä.

Huom! Jakso on poikkeuksellisesti englanninkielinen.

*** EN***

Antropodi: Anastasia Piliavsky, an anthropologist at war

“If I wasn’t doing absolutely everything I could to help, I would suffer greatly.” 

Dr. Anastasia Piliavsky is in charge of Ukraine ─ Direct Aid, a rapid relief organization helping Ukraine’s war victims. 

Piliavsky was born and raised in Soviet Ukraine, fled to the US as a refugee, and is now teaching Anthropology and Politics at King’s College London. 

Piliavsky talks about Ukraine’s history with Russia and its future with the West, and also considers Putin the autocrat vis-à-vis Putin as a product of the system. 

Piliavsky further discusses her disappointment in the reactions of Anglophone anthropologists to the war, leading into her critique of the ethical turn of the discipline. 

***

Antropodi on Suomen Antropologisen Seuran toimittama podcast-sarja, jota julkaistaan yhteistyössä AntroBlogin kanssa. Sarja käsittelee ajankohtaisia ja ajattomia antropologisia aiheita, kuten tuoreita tutkimuksia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä, opetusta ja työelämää. Antropodin uusi jakso ilmestyy aina kuun ensimmäisenä tiistaina, mutta toisinaan saatamme julkaista lisäksi erikoisjaksoja. 

Ohjelmistoa julkaistaan yhteistyössä Voiman kanssa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>NB! This podcast episode is published in English and its English description is available below.

*** FI *** 

“Ellen tekisi kaikkea auttaakseni, kärsisin valtavasti.”

Tohtori Anastasia Piliavsky johtaa apua Ukrainan sodan uhreille toimittavaa Ukraine ─ Direct Aid ‑organisaatiota.

Piliavsky syntyi ja kasvoi Neuvosto-Ukrainassa, mistä hän pakeni Yhdysvaltoihin. Nyt hän opettaa antropologiaa ja politiikan tutkimusta Lontoon King’s Collegessa.

Jaksossa Piliavsky puhuu Ukrainan ja Venäjän historiallisesta suhteesta sekä Ukrainan tulevaisuudesta lännen kanssa. Hän pohtii myös Putinin roolia yksinvaltiaana ja missä mielessä häntä voi ajatella Venäjän poliittisen järjestelmän tuotteena.

Lisäksi Piliavsky kertoo pettymyksestään siihen, miten englanninkielisessä antropologisessa keskustelussa on reagoitu sotaan. Se johdattaa hänet myös kritisoimaan tieteenalan eettistä käännettä.

Huom! Jakso on poikkeuksellisesti englanninkielinen.

*** EN***

Antropodi: Anastasia Piliavsky, an anthropologist at war

“If I wasn’t doing absolutely everything I could to help, I would suffer greatly.” 

Dr. Anastasia Piliavsky is in charge of Ukraine ─ Direct Aid, a rapid relief organization helping Ukraine’s war victims. 

Piliavsky was born and raised in Soviet Ukraine, fled to the US as a refugee, and is now teaching Anthropology and Politics at King’s College London. 

Piliavsky talks about Ukraine’s history with Russia and its future with the West, and also considers Putin the autocrat vis-à-vis Putin as a product of the system. 

Piliavsky further discusses her disappointment in the reactions of Anglophone anthropologists to the war, leading into her critique of the ethical turn of the discipline. 

***

Antropodi on Suomen Antropologisen Seuran toimittama podcast-sarja, jota julkaistaan yhteistyössä AntroBlogin kanssa. Sarja käsittelee ajankohtaisia ja ajattomia antropologisia aiheita, kuten tuoreita tutkimuksia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä, opetusta ja työelämää. Antropodin uusi jakso ilmestyy aina kuun ensimmäisenä tiistaina, mutta toisinaan saatamme julkaista lisäksi erikoisjaksoja. 

Ohjelmistoa julkaistaan yhteistyössä Voiman kanssa.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, society, apu, sota, politiikka, history, war, russia, antropologi, anthropology, aid, kulttuuri, politics, ukraina, ukraine, anthropologist, historia, venäjä, auttaminen</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>432</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">0ed94aab-27ca-4e96-a2ac-827bc8bea8e2</guid>
      <title>Etelä-Afrikan yliopistot siirtyivät rotusorrosta luokkasotaan</title>
      <description><![CDATA[Etelä-Afrikkaa markkinoidaan länsimaisille turisteille luonnonpuistojen, viinin ja ikonisen Pöytävuoren maana. Apartheidin ajan rotusorto ja mellakat sen sijaan näyttäisivät kuuluvan jo historiaan. Todellisuudessa maassa vallitsee nyt luokkasota, jonka taistelutantereena toimivat yliopistokampukset. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 28 Apr 2022 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (antroblogi, Veera Tagliabue)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="19679662" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/071d79ee-3ba4-4a48-abbb-4f7ffa785b81/audio/fb19aede-006e-4e79-8940-7ffcd25b8d34/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Etelä-Afrikan yliopistot siirtyivät rotusorrosta luokkasotaan</itunes:title>
      <itunes:author>antroblogi, Veera Tagliabue</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/a83693fc-2ce3-4035-a941-fc4e51e9699b/3000x3000/51197420421-c46c9817d6-k-672x372.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:20:51</itunes:duration>
      <itunes:summary>Etelä-Afrikkaa markkinoidaan länsimaisille turisteille luonnonpuistojen, viinin ja ikonisen Pöytävuoren maana. Apartheidin ajan rotusorto ja mellakat sen sijaan näyttäisivät kuuluvan jo historiaan. Todellisuudessa maassa vallitsee nyt luokkasota, jonka taistelutantereena toimivat yliopistokampukset.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Etelä-Afrikkaa markkinoidaan länsimaisille turisteille luonnonpuistojen, viinin ja ikonisen Pöytävuoren maana. Apartheidin ajan rotusorto ja mellakat sen sijaan näyttäisivät kuuluvan jo historiaan. Todellisuudessa maassa vallitsee nyt luokkasota, jonka taistelutantereena toimivat yliopistokampukset.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yliopisto, yhteiskunta, politiikka, kolonialismi, yhteiskuntaluokka, kulttuuri, antroblogi, antropologia, identiteetti</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>431</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">f3b0f160-dfee-4514-b650-11ba7c3d2ed5</guid>
      <title>Kansasntanssiin sodan puolesta</title>
      <description><![CDATA[Venäjän sosiaalisessa mediassa kiertää videoita, joissa Venäjän vähemmistöjen ja etnisten venäläisten yhteisöjen perinnettä esittävät tanssiryhmät kannustavat Ukrainassa taistelevia sotilaita. Performansseissa sotapropaganda yhdistyy keskusjohtoiseen mutta paikallisesti toteutettuun kulttuurituotantoon, jonka juuret ovat Neuvostoliitossa. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 26 Apr 2022 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Karina Lukin)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="14631663" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/749ef877-7c95-4726-ae44-03151f5ab983/audio/345139d5-39ab-49bf-8cc4-91621c1161e0/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kansasntanssiin sodan puolesta</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Karina Lukin</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/104737f6-caae-4d8c-917a-b24c5394cef6/3000x3000/ukraine-gd8b36d7fd-1920-672x372.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:15:17</itunes:duration>
      <itunes:summary>Venäjän sosiaalisessa mediassa kiertää videoita, joissa Venäjän vähemmistöjen ja etnisten venäläisten yhteisöjen perinnettä esittävät tanssiryhmät kannustavat Ukrainassa taistelevia sotilaita. Performansseissa sotapropaganda yhdistyy keskusjohtoiseen mutta paikallisesti toteutettuun kulttuurituotantoon, jonka juuret ovat Neuvostoliitossa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Venäjän sosiaalisessa mediassa kiertää videoita, joissa Venäjän vähemmistöjen ja etnisten venäläisten yhteisöjen perinnettä esittävät tanssiryhmät kannustavat Ukrainassa taistelevia sotilaita. Performansseissa sotapropaganda yhdistyy keskusjohtoiseen mutta paikallisesti toteutettuun kulttuurituotantoon, jonka juuret ovat Neuvostoliitossa.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, sota, atroblogi, kulttuuri, media, antropologia, vähemmistöt</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>430</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">97523814-2ce6-44a7-93ec-b4a5f03becc6</guid>
      <title>Suojelua ja paimentamista elämän kehdossa</title>
      <description><![CDATA[Luomakunnan vartijat -elokuva keskustelee ihmisyyttä ja ympäristöä koskettavista muutoksista itäisessä Afrikassa. Ympäristönsuojelijoiden ja tutkijoiden ollessa huolissaan suurten nisäkkäiden sukupuutosta ja fossiilien suojelemisesta, paikalliset daasanach-paimentolaiset huolehtivat toimeentulostaan, sosiaalisista suhteistaan sekä maasta ja vedestä.  
]]></description>
      <pubDate>Wed, 20 Apr 2022 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Jenni Mölkänen, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="16736383" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/a137ff7d-9f48-4766-8781-8233e0d0d8b9/audio/17b58230-ead9-4be5-9249-e7c426a84dde/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Suojelua ja paimentamista elämän kehdossa</itunes:title>
      <itunes:author>Jenni Mölkänen, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/119295a2-03c5-4454-9234-4841f81a732f/3000x3000/image-2022-04-20-093846213.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:17:26</itunes:duration>
      <itunes:summary>Luomakunnan vartijat -elokuva keskustelee ihmisyyttä ja ympäristöä koskettavista muutoksista itäisessä Afrikassa. Ympäristönsuojelijoiden ja tutkijoiden ollessa huolissaan suurten nisäkkäiden sukupuutosta ja fossiilien suojelemisesta, paikalliset daasanach-paimentolaiset huolehtivat toimeentulostaan, sosiaalisista suhteistaan sekä maasta ja vedestä. </itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Luomakunnan vartijat -elokuva keskustelee ihmisyyttä ja ympäristöä koskettavista muutoksista itäisessä Afrikassa. Ympäristönsuojelijoiden ja tutkijoiden ollessa huolissaan suurten nisäkkäiden sukupuutosta ja fossiilien suojelemisesta, paikalliset daasanach-paimentolaiset huolehtivat toimeentulostaan, sosiaalisista suhteistaan sekä maasta ja vedestä. </itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, afrikka, etnobiologia, etiopia, kenia, luonto, rituaali, metsästys, valta, elokuvat, dokumentit, eläimet, paimentolaisuus, kulttuuri, ympäristö, luonnonsuojelu, antroblogi, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>429</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">80611f47-7703-4e74-9909-7d5cbb8ebd8a</guid>
      <title>Joulupukki ja noitarumpu – saamelaisuus vääristyy edelleen Lapin matkailussa</title>
      <description><![CDATA[Saamelainen seisoo värikkäässä puvussaan keskellä tuntureiden lumikenttiä. Alle on kirjoitettu Lapland Finland. Tästä asetelmasta tuli pohjoisen maiseman symboli jo 1600-luvulla. Millaisena saamelaiset ja heidän kulttuurinsa tällä hetkellä esitetään osana Lapin matkailumaisemaa? Reportaasi valaisee saamelaiskulttuurin tuotteistamiseen ja esittämiseen liittyviä ongelmia Lapin matkailussa. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 12 Apr 2022 15:38:41 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Suvi Jaakkola, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="19904932" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/6fbc5d24-5445-45ef-9adb-7a5df158e6bd/audio/faeda597-4723-4ebf-8d09-f60a997af5fa/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Joulupukki ja noitarumpu – saamelaisuus vääristyy edelleen Lapin matkailussa</itunes:title>
      <itunes:author>Suvi Jaakkola, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/9997e0a4-0d89-42e7-a986-248f09e43142/3000x3000/image-2022-04-12-120608562.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:20:44</itunes:duration>
      <itunes:summary>Saamelainen seisoo värikkäässä puvussaan keskellä tuntureiden lumikenttiä. Alle on kirjoitettu Lapland Finland. Tästä asetelmasta tuli pohjoisen maiseman symboli jo 1600-luvulla. Millaisena saamelaiset ja heidän kulttuurinsa tällä hetkellä esitetään osana Lapin matkailumaisemaa? Reportaasi valaisee saamelaiskulttuurin tuotteistamiseen ja esittämiseen liittyviä ongelmia Lapin matkailussa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Saamelainen seisoo värikkäässä puvussaan keskellä tuntureiden lumikenttiä. Alle on kirjoitettu Lapland Finland. Tästä asetelmasta tuli pohjoisen maiseman symboli jo 1600-luvulla. Millaisena saamelaiset ja heidän kulttuurinsa tällä hetkellä esitetään osana Lapin matkailumaisemaa? Reportaasi valaisee saamelaiskulttuurin tuotteistamiseen ja esittämiseen liittyviä ongelmia Lapin matkailussa.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, kolonialismi, luonto, markkinointi, etiikka, valta, lappi, kulttuuri, maisema, turismi, matkailu, perinteet, suomi, saamelaiset, alkuperäiskansat, antroblogi, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>428</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">f4ec97d1-a0b1-4a0a-9080-2f2e074490be</guid>
      <title>Tutkija ja kutsumuksen kirous</title>
      <description><![CDATA[ 
]]></description>
      <pubDate>Wed, 6 Apr 2022 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (antroblogi, mairanna keisalo)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="17342936" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/21069443-4f74-4e56-a9dd-376e23c16d8f/audio/d00ee1b8-1389-42de-afd1-3a2a36385eea/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Tutkija ja kutsumuksen kirous</itunes:title>
      <itunes:author>antroblogi, mairanna keisalo</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/521437d5-e602-4150-a155-16496bf4158f/3000x3000/thomas-franke-b-rjsdrnxyw-unsplash-672x372.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:18:35</itunes:duration>
      <itunes:summary></itunes:summary>
      <itunes:subtitle></itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yliopisto, yhteiskunta, kulttuuri, raha, tutkimus, antroblogi, antropologia, akatemia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>427</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">8bd5ae5c-0830-45f7-adce-abfcd25fe740</guid>
      <title>Antropodi: Mitä meidän tulisi ajatella Kontulasta?</title>
      <description><![CDATA[Itä-Helsingissä sijaitsevaa Kontulaa kuvataan usein ongelmalähiöksi, jota odottaa joko ghettoutuminen tai gentrifikoituminen eli alueen keskiluokkaistuminen, jos alueen nykyisillä asukkailla ei enää tulevaisuudessa ole varaa asua siellä. Ovatko nämä tosiaan ainoat näkökulmat Kontulan ymmärtämiseksi?

Helsingin yliopistossa työskentelevä sosiaali- ja kulttuuriantropologi Pekka Tuominen on tutkinut etnografisin menetelmin lähiöitä Turkissa ja Suomessa ja pohtii kanssamme mm. alueellista ja sisäistettyä stigmaa, paikallisylpeyttä, alueiden välistä hierarkiaa sekä sitä, miten alueellinen keskiluokkaistuminen ja eriytyminen ovat tulleet esille hänen Kontula-tutkimuksessaan. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 5 Apr 2022 04:52:51 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Pekka Tuominen, AntroBlogi, Suomen Antropologinen Seura)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="26332043" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/8de4b8e7-a96e-4d23-89a6-65d42e7c49fa/audio/5c7f54ff-feff-4525-af9d-5f764275ca59/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: Mitä meidän tulisi ajatella Kontulasta?</itunes:title>
      <itunes:author>Pekka Tuominen, AntroBlogi, Suomen Antropologinen Seura</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/3a31e509-49ca-4399-bf8a-4e97eb6953ea/3000x3000/antropodin-logo.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:27:26</itunes:duration>
      <itunes:summary>Itä-Helsingissä sijaitsevaa Kontulaa kuvataan usein ongelmalähiöksi, jota odottaa joko ghettoutuminen tai gentrifikoituminen eli alueen keskiluokkaistuminen, jos alueen nykyisillä asukkailla ei enää tulevaisuudessa ole varaa asua siellä. Ovatko nämä tosiaan ainoat näkökulmat Kontulan ymmärtämiseksi?

Helsingin yliopistossa työskentelevä sosiaali- ja kulttuuriantropologi Pekka Tuominen on tutkinut etnografisin menetelmin lähiöitä Turkissa ja Suomessa ja pohtii kanssamme mm. alueellista ja sisäistettyä stigmaa, paikallisylpeyttä, alueiden välistä hierarkiaa sekä sitä, miten alueellinen keskiluokkaistuminen ja eriytyminen ovat tulleet esille hänen Kontula-tutkimuksessaan.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Itä-Helsingissä sijaitsevaa Kontulaa kuvataan usein ongelmalähiöksi, jota odottaa joko ghettoutuminen tai gentrifikoituminen eli alueen keskiluokkaistuminen, jos alueen nykyisillä asukkailla ei enää tulevaisuudessa ole varaa asua siellä. Ovatko nämä tosiaan ainoat näkökulmat Kontulan ymmärtämiseksi?

Helsingin yliopistossa työskentelevä sosiaali- ja kulttuuriantropologi Pekka Tuominen on tutkinut etnografisin menetelmin lähiöitä Turkissa ja Suomessa ja pohtii kanssamme mm. alueellista ja sisäistettyä stigmaa, paikallisylpeyttä, alueiden välistä hierarkiaa sekä sitä, miten alueellinen keskiluokkaistuminen ja eriytyminen ovat tulleet esille hänen Kontula-tutkimuksessaan.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>gentrifikaatio, tutkija, kontula, etnografia, lähiöt, kaupunki, tutkimus, helsinki</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>426</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">9168248f-5558-437a-afc2-0f9e3cdd5284</guid>
      <title>Tšernobyl-unelmia: atomimatkailijoiden tarinoita suojavyöhykkeeltä</title>
      <description><![CDATA[Tšernobylin suojavyöhyke muodostettiin toukokuussa 1986, ydinvoimalan nelosreaktorin räjähdyksen jälkeen. Nyt se on hetkessä muuttunut kehittyvästä turistikohteesta turvallisuusuhaksi. Ydinvoiman uhat ja mahdollisuudet näyttäytyvät hyvin eri tavoin sodan kuin rauhan aikana. Kulttuuriperinnöllinen tutkimus suojavyöhykkeestä valottaa turismin merkitystä ydinvoiman mielikuvien tuottajana.  
]]></description>
      <pubDate>Wed, 30 Mar 2022 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Veera Ojala, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="14881480" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/e0e15dd1-d57c-4841-8d8e-49b36c05f0b9/audio/5c45fca8-c3f3-4850-8213-1e09eb172134/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Tšernobyl-unelmia: atomimatkailijoiden tarinoita suojavyöhykkeeltä</itunes:title>
      <itunes:author>Veera Ojala, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/aab6da02-9012-4ec1-b29e-a00953712b2a/3000x3000/image-2022-03-29-163201.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:15:30</itunes:duration>
      <itunes:summary>Tšernobylin suojavyöhyke muodostettiin toukokuussa 1986, ydinvoimalan nelosreaktorin räjähdyksen jälkeen. Nyt se on hetkessä muuttunut kehittyvästä turistikohteesta turvallisuusuhaksi. Ydinvoiman uhat ja mahdollisuudet näyttäytyvät hyvin eri tavoin sodan kuin rauhan aikana. Kulttuuriperinnöllinen tutkimus suojavyöhykkeestä valottaa turismin merkitystä ydinvoiman mielikuvien tuottajana. </itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Tšernobylin suojavyöhyke muodostettiin toukokuussa 1986, ydinvoimalan nelosreaktorin räjähdyksen jälkeen. Nyt se on hetkessä muuttunut kehittyvästä turistikohteesta turvallisuusuhaksi. Ydinvoiman uhat ja mahdollisuudet näyttäytyvät hyvin eri tavoin sodan kuin rauhan aikana. Kulttuuriperinnöllinen tutkimus suojavyöhykkeestä valottaa turismin merkitystä ydinvoiman mielikuvien tuottajana. </itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, katastrofit, stalker, kulttuuriperintö, kulttuuri, ydinvoima, tsernobyl, ukraina, maailmanloppu, turismi, antroposeeni, antroblogi, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>425</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">d2ee4b06-21eb-412a-b2f2-bf7cf0fd43fb</guid>
      <title>Maahanmuuttajiin kohdistuu täydellisyyden vaatimuksia</title>
      <description><![CDATA[Maahanmuuttajien integraatiosta käydään yhä äänekkäämpää julkista keskustelua Suomessa. Integraatiokeskustelussa maahanmuuttajilta odotetaan täydellisen kansalaisen suoritusta, jota mitataan vastaanottavan yhteiskunnan näkökulmasta käsin. Muslimimaahanmuuttajanaisten haastatteluista käy ilmi naisten monikerroksinen näkökulma integraatioon ja sukupuolen merkitys kotoutumiselle. 
]]></description>
      <pubDate>Wed, 23 Mar 2022 06:39:19 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (antroblogi, waged arabi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="31507479" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/648dc26e-097d-481c-95a5-8fd0105b784f/audio/986d285b-580c-4cf3-9b55-e782232087c3/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Maahanmuuttajiin kohdistuu täydellisyyden vaatimuksia</itunes:title>
      <itunes:author>antroblogi, waged arabi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/6664a129-9a43-48e4-a0fd-a02afc024ebd/3000x3000/mostafa-meraji-n64tcuscglc-unsplash-2-672x372.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:32:49</itunes:duration>
      <itunes:summary>Maahanmuuttajien integraatiosta käydään yhä äänekkäämpää julkista keskustelua Suomessa. Integraatiokeskustelussa maahanmuuttajilta odotetaan täydellisen kansalaisen suoritusta, jota mitataan vastaanottavan yhteiskunnan näkökulmasta käsin. Muslimimaahanmuuttajanaisten haastatteluista käy ilmi naisten monikerroksinen näkökulma integraatioon ja sukupuolen merkitys kotoutumiselle.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Maahanmuuttajien integraatiosta käydään yhä äänekkäämpää julkista keskustelua Suomessa. Integraatiokeskustelussa maahanmuuttajilta odotetaan täydellisen kansalaisen suoritusta, jota mitataan vastaanottavan yhteiskunnan näkökulmasta käsin. Muslimimaahanmuuttajanaisten haastatteluista käy ilmi naisten monikerroksinen näkökulma integraatioon ja sukupuolen merkitys kotoutumiselle.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, politiikka, kulttuuri, maahanmuutto, islam, antroblogi, antropologia, vähemmistöt</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>424</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">0d050976-b004-495a-b5ac-3ed36c0a195f</guid>
      <title>Turvaton ja tukala terveydenhuolto</title>
      <description><![CDATA[Laadukasta terveydenhuoltoa pidetään usein suomalaisen hyvinvointivaltion peruskivenä, johon kaikilla kansalaisilla on oikeus. Mutta minkälaista on asioida terveydenhuollossa, kun kuuluu vähemmistöön, johon suhtautuminen vaihtelee suuresti?

Ohjelmaa julkaistaan yhteistyössä Voiman (https://voima.fi/) kanssa. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 3 Mar 2022 08:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Ida Loponen, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="18679893" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/7cb3c879-17eb-4289-be03-285548bd891a/audio/ac1f36c0-70c6-44c6-b2c2-56d9714f5f50/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Turvaton ja tukala terveydenhuolto</itunes:title>
      <itunes:author>Ida Loponen, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/08a791a9-d0cd-4b6c-95ab-029f1d30a767/3000x3000/image-2022-03-02-234738.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:19:27</itunes:duration>
      <itunes:summary>Laadukasta terveydenhuoltoa pidetään usein suomalaisen hyvinvointivaltion peruskivenä, johon kaikilla kansalaisilla on oikeus. Mutta minkälaista on asioida terveydenhuollossa, kun kuuluu vähemmistöön, johon suhtautuminen vaihtelee suuresti?

Ohjelmaa julkaistaan yhteistyössä Voiman (https://voima.fi/) kanssa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Laadukasta terveydenhuoltoa pidetään usein suomalaisen hyvinvointivaltion peruskivenä, johon kaikilla kansalaisilla on oikeus. Mutta minkälaista on asioida terveydenhuollossa, kun kuuluu vähemmistöön, johon suhtautuminen vaihtelee suuresti?

Ohjelmaa julkaistaan yhteistyössä Voiman (https://voima.fi/) kanssa.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, terveys, asenteet, keho, terveydenhuolto, syrjintä, transsukupuolisuus, kulttuuri, sukupuoli, terveyspolitiikka, antroblogi, antropologia, vähemmistöt, transihmiset</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>423</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">bb72af9d-4db1-45ca-97e0-ff9e3597d68b</guid>
      <title>Antropodi: Luomakuntaa vartioimassa</title>
      <description><![CDATA[Antropodin toimittaja Anni Rastas sukeltaa dokumenttielokuvaohjaaja Iiris Härmän kanssa dokumentaarisen elokuvan teon ja ympäristönsuojelun monimutkaisiin maailmoihin. Härmän ohjaama, Guerilla Filmsin tuottama elokuva Luomakunnan vartijat vie katsojan Turkanan alueelle Keniaan seuraamaan Helsingin yliopiston tutkijoiden ja paikallisen daasanach-yhteisön kohtaamista nopeasti muuttuvassa ympäristössä, jota värittävät monenlaiset valtahierarkiat ja konfliktit.

***
Antropodi on Suomen Antropologisen Seuran toimittama podcast-sarja, jota julkaistaan yhteistyössä AntroBlogin kanssa. Sarja käsittelee ajankohtaisia ja ajattomia antropologisia aiheita, kuten tuoreita tutkimuksia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä, opetusta ja työelämää. Antropodin uusi jakso ilmestyy aina kuun ensimmäisenä tiistaina, mutta toisinaan saatamme julkaista lisäksi erikoisjaksoja. 

Ohjelmistoa julkaistaan yhteistyössä Voiman kanssa. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 1 Mar 2022 06:48:59 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Anni Rastas, Iiris Härmä, AntroBlogi, Voima, Suomen Antropologinen Seura)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="20817155" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/20c1e9e7-4b5e-45fd-9bdb-7aee2c98674b/audio/20e0b4b9-0fa1-4230-85d3-6294eaadee18/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: Luomakuntaa vartioimassa</itunes:title>
      <itunes:author>Anni Rastas, Iiris Härmä, AntroBlogi, Voima, Suomen Antropologinen Seura</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/75f8cb8f-7587-4d95-b72a-ca16af8a6950/3000x3000/naeyttoekuva-630.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:35:30</itunes:duration>
      <itunes:summary>Antropodin toimittaja Anni Rastas sukeltaa dokumenttielokuvaohjaaja Iiris Härmän kanssa dokumentaarisen elokuvan teon ja ympäristönsuojelun monimutkaisiin maailmoihin. Härmän ohjaama, Guerilla Filmsin tuottama elokuva Luomakunnan vartijat vie katsojan Turkanan alueelle Keniaan seuraamaan Helsingin yliopiston tutkijoiden ja paikallisen daasanach-yhteisön kohtaamista nopeasti muuttuvassa ympäristössä, jota värittävät monenlaiset valtahierarkiat ja konfliktit.

***
Antropodi on Suomen Antropologisen Seuran toimittama podcast-sarja, jota julkaistaan yhteistyössä AntroBlogin kanssa. Sarja käsittelee ajankohtaisia ja ajattomia antropologisia aiheita, kuten tuoreita tutkimuksia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä, opetusta ja työelämää. Antropodin uusi jakso ilmestyy aina kuun ensimmäisenä tiistaina, mutta toisinaan saatamme julkaista lisäksi erikoisjaksoja. 

Ohjelmistoa julkaistaan yhteistyössä Voiman kanssa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Antropodin toimittaja Anni Rastas sukeltaa dokumenttielokuvaohjaaja Iiris Härmän kanssa dokumentaarisen elokuvan teon ja ympäristönsuojelun monimutkaisiin maailmoihin. Härmän ohjaama, Guerilla Filmsin tuottama elokuva Luomakunnan vartijat vie katsojan Turkanan alueelle Keniaan seuraamaan Helsingin yliopiston tutkijoiden ja paikallisen daasanach-yhteisön kohtaamista nopeasti muuttuvassa ympäristössä, jota värittävät monenlaiset valtahierarkiat ja konfliktit.

***
Antropodi on Suomen Antropologisen Seuran toimittama podcast-sarja, jota julkaistaan yhteistyössä AntroBlogin kanssa. Sarja käsittelee ajankohtaisia ja ajattomia antropologisia aiheita, kuten tuoreita tutkimuksia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä, opetusta ja työelämää. Antropodin uusi jakso ilmestyy aina kuun ensimmäisenä tiistaina, mutta toisinaan saatamme julkaista lisäksi erikoisjaksoja. 

Ohjelmistoa julkaistaan yhteistyössä Voiman kanssa.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yliopisto, yhteiskunta, tutkija, kenia, dokumenttielokuva, valta, dokumentit, ympäristönsuojelu, kulttuuri, ympäristö, tutkimus, konfliktit, ilmasto</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>422</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">6dad6874-1f64-4919-916e-483f3cfdfa34</guid>
      <title>Antropodi: Elämää tavarapaljouden keskellä</title>
      <description><![CDATA[Tavarat vaikuttavat monin tavoin arkeemme: ne sujuvoittavat elämää, edustavat arvojamme, ovat luksusta ja välttämättömyyksiä. Mutta miten tavaran runsaus rakentaa suhdettamme tavaraan? 

Tavarapaljouden keskellä eläminen voi totuttaa valinnanvaraan, mutta se voi myös houkutella toimimaan toisin, jolloin minimalismista voi tulla luksusta. Tässä jaksossa pohditaan, miten omaisuuden karsiminen voi olla elämäntapamuutos. 

Asiantuntijoina ovat minimalisti, kirjailija-bloggaaja Teemu Kunto ja muun muassa Aalto-yliopistossa luksusta tutkiva Linda Turunen, joka on myös taloussosiologian dosentti Turun yliopistossa. Toimittaja: Meri Parkkinen.

***
Antropodi on Suomen Antropologisen Seuran toimittama podcast-sarja, jota julkaistaan yhteistyössä AntroBlogin kanssa. Sarja käsittelee ajankohtaisia ja ajattomia antropologisia aiheita, kuten tuoreita tutkimuksia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä, opetusta ja työelämää. Antropodin uusi jakso ilmestyy aina kuun ensimmäisenä tiistaina, mutta toisinaan saatamme julkaista lisäksi erikoisjaksoja.  
]]></description>
      <pubDate>Tue, 1 Feb 2022 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Suomen antropologinen seura, Meri Parkkinen, Teemu Kunto, Linda Turunen)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="28330263" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/35e78c36-3227-4272-aec8-f5e21b5a5202/audio/3b488ed7-9a2a-48bd-a6d0-f7ee5ed6fb25/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropodi: Elämää tavarapaljouden keskellä</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Suomen antropologinen seura, Meri Parkkinen, Teemu Kunto, Linda Turunen</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/2e137c2c-5f24-4061-9ba4-91f67ae5fb13/3000x3000/antropodi-logo.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:29:31</itunes:duration>
      <itunes:summary>Tavarat vaikuttavat monin tavoin arkeemme: ne sujuvoittavat elämää, edustavat arvojamme, ovat luksusta ja välttämättömyyksiä. Mutta miten tavaran runsaus rakentaa suhdettamme tavaraan? 

Tavarapaljouden keskellä eläminen voi totuttaa valinnanvaraan, mutta se voi myös houkutella toimimaan toisin, jolloin minimalismista voi tulla luksusta. Tässä jaksossa pohditaan, miten omaisuuden karsiminen voi olla elämäntapamuutos. 

Asiantuntijoina ovat minimalisti, kirjailija-bloggaaja Teemu Kunto ja muun muassa Aalto-yliopistossa luksusta tutkiva Linda Turunen, joka on myös taloussosiologian dosentti Turun yliopistossa. Toimittaja: Meri Parkkinen.

***
Antropodi on Suomen Antropologisen Seuran toimittama podcast-sarja, jota julkaistaan yhteistyössä AntroBlogin kanssa. Sarja käsittelee ajankohtaisia ja ajattomia antropologisia aiheita, kuten tuoreita tutkimuksia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä, opetusta ja työelämää. Antropodin uusi jakso ilmestyy aina kuun ensimmäisenä tiistaina, mutta toisinaan saatamme julkaista lisäksi erikoisjaksoja. </itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Tavarat vaikuttavat monin tavoin arkeemme: ne sujuvoittavat elämää, edustavat arvojamme, ovat luksusta ja välttämättömyyksiä. Mutta miten tavaran runsaus rakentaa suhdettamme tavaraan? 

Tavarapaljouden keskellä eläminen voi totuttaa valinnanvaraan, mutta se voi myös houkutella toimimaan toisin, jolloin minimalismista voi tulla luksusta. Tässä jaksossa pohditaan, miten omaisuuden karsiminen voi olla elämäntapamuutos. 

Asiantuntijoina ovat minimalisti, kirjailija-bloggaaja Teemu Kunto ja muun muassa Aalto-yliopistossa luksusta tutkiva Linda Turunen, joka on myös taloussosiologian dosentti Turun yliopistossa. Toimittaja: Meri Parkkinen.

***
Antropodi on Suomen Antropologisen Seuran toimittama podcast-sarja, jota julkaistaan yhteistyössä AntroBlogin kanssa. Sarja käsittelee ajankohtaisia ja ajattomia antropologisia aiheita, kuten tuoreita tutkimuksia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä, opetusta ja työelämää. Antropodin uusi jakso ilmestyy aina kuun ensimmäisenä tiistaina, mutta toisinaan saatamme julkaista lisäksi erikoisjaksoja. </itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, minimalismi, tavarat, koti, kulttuuri, elämäntapa, arki, tutkimus, elämä, materialismi, tavara, omaisuus</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>421</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">dc1d3e2e-e806-4fa7-813e-45bf30edeae7</guid>
      <title>Viesti Afrikan ekokylistä: Tiede on tyhjää ilman viisautta</title>
      <description><![CDATA[Ekokylien visio elää vahvana ympäri Afrikkaa. Afrikkalainen ylpeys nousee tiedosta, että tarvittava osaaminen on jo yhteisöjen omissa käsissä. Ekokylät pyrkivät vastaamaan ilmastokriisiin ja viitoittamaan tietä kohti sellaista kehitystä, joka ottaa ihmisen ja maapallon huomioon kokonaisuutena. 
]]></description>
      <pubDate>Wed, 19 Jan 2022 08:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (antroblogi, heidi nummi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="14126073" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/c1724012-98c9-4b66-99ee-b41200c21a20/audio/80679f8a-531d-4f14-bad5-2562427c1d0f/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Viesti Afrikan ekokylistä: Tiede on tyhjää ilman viisautta</itunes:title>
      <itunes:author>antroblogi, heidi nummi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/8f0bd7b3-7bcc-48ba-bf3f-1281bc5300d5/3000x3000/ekokyla-artikkelikuva-2-672x372.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:15:34</itunes:duration>
      <itunes:summary>Ekokylien visio elää vahvana ympäri Afrikkaa. Afrikkalainen ylpeys nousee tiedosta, että tarvittava osaaminen on jo yhteisöjen omissa käsissä. Ekokylät pyrkivät vastaamaan ilmastokriisiin ja viitoittamaan tietä kohti sellaista kehitystä, joka ottaa ihmisen ja maapallon huomioon kokonaisuutena.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Ekokylien visio elää vahvana ympäri Afrikkaa. Afrikkalainen ylpeys nousee tiedosta, että tarvittava osaaminen on jo yhteisöjen omissa käsissä. Ekokylät pyrkivät vastaamaan ilmastokriisiin ja viitoittamaan tietä kohti sellaista kehitystä, joka ottaa ihmisen ja maapallon huomioon kokonaisuutena.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, politiikka, kulttuuri, ympäristö, ilmastonmuutos, antroblogi, antropologia, ekokylä</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>420</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">42c789a4-ed7d-4222-be00-a8d8d0e832e1</guid>
      <title>Rokotekriittisyyden taustalta löytyy epäluottamusta</title>
      <description><![CDATA[Päätös kieltäytyä koronarokotteesta voi perustua moniin syihin. Huoli rokotteen mahdollisista haitoista sekä epäluottamus viranomaistoimijoita kohtaan on yleistä. Epäluottamuksen syvenemisen ja rokotekeskustelun polarisoitumisen ehkäisemiseksi on syytä pyrkiä ymmärtämään, mistä huoli ja kritiikki rokottamista kohtaan kumpuavat. 
]]></description>
      <pubDate>Wed, 8 Dec 2021 08:07:19 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Johanna Nurmi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="21347828" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/f5a59b80-6e26-4453-86fb-79cefbe595d3/audio/3878b2f1-1fe0-4ac4-941c-830d1892b469/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Rokotekriittisyyden taustalta löytyy epäluottamusta</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Johanna Nurmi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/6373160e-e8b1-4f5b-8c70-6cec1596a385/3000x3000/vaccination-g1c4e694ff-1920.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:22:25</itunes:duration>
      <itunes:summary>Päätös kieltäytyä koronarokotteesta voi perustua moniin syihin. Huoli rokotteen mahdollisista haitoista sekä epäluottamus viranomaistoimijoita kohtaan on yleistä. Epäluottamuksen syvenemisen ja rokotekeskustelun polarisoitumisen ehkäisemiseksi on syytä pyrkiä ymmärtämään, mistä huoli ja kritiikki rokottamista kohtaan kumpuavat.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Päätös kieltäytyä koronarokotteesta voi perustua moniin syihin. Huoli rokotteen mahdollisista haitoista sekä epäluottamus viranomaistoimijoita kohtaan on yleistä. Epäluottamuksen syvenemisen ja rokotekeskustelun polarisoitumisen ehkäisemiseksi on syytä pyrkiä ymmärtämään, mistä huoli ja kritiikki rokottamista kohtaan kumpuavat.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, terveys, keho, terveydenhuolto, rokotevastaisuus, rokotukset, kulttuuri, koronarokote, suomi, rokotekriittisyys</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>419</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">9715f50b-dbce-49dd-bd1a-8a4cb27be129</guid>
      <title>Poliittinen ja symbolinen susi</title>
      <description><![CDATA[Keskustelu susista on Suomessa poikkeuksellisen kiihkeää vaikka susikannan aiheuttamat taloudelliset menetykset ovat vähäisiä. Taustalla vaikuttavat maatalouden kriisi ja metsästyksen yhteiskunnallisen merkityksen murros. Suden ja ihmisen välisten vuorovaikutussuhteiden yhteiskunnallisia ulottuvuuksia tarkastelemalla suden voi nähdä symboloivan erilaisia, keskenään ristiriitaisia tapoja arvottaa luontoa. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 30 Nov 2021 08:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Sanna Komi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="28048866" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/a8c64cda-cf57-4dd9-a54f-a823abd122af/audio/994a745d-ed85-456e-b02f-d271fe485984/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Poliittinen ja symbolinen susi</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Sanna Komi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/0b63c7fb-b8ad-4015-9ef8-b20f0f8e1c73/3000x3000/thomas-bonometti-dtfyrukg7uy-unsplash-672x372.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:29:13</itunes:duration>
      <itunes:summary>Keskustelu susista on Suomessa poikkeuksellisen kiihkeää vaikka susikannan aiheuttamat taloudelliset menetykset ovat vähäisiä. Taustalla vaikuttavat maatalouden kriisi ja metsästyksen yhteiskunnallisen merkityksen murros. Suden ja ihmisen välisten vuorovaikutussuhteiden yhteiskunnallisia ulottuvuuksia tarkastelemalla suden voi nähdä symboloivan erilaisia, keskenään ristiriitaisia tapoja arvottaa luontoa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Keskustelu susista on Suomessa poikkeuksellisen kiihkeää vaikka susikannan aiheuttamat taloudelliset menetykset ovat vähäisiä. Taustalla vaikuttavat maatalouden kriisi ja metsästyksen yhteiskunnallisen merkityksen murros. Suden ja ihmisen välisten vuorovaikutussuhteiden yhteiskunnallisia ulottuvuuksia tarkastelemalla suden voi nähdä symboloivan erilaisia, keskenään ristiriitaisia tapoja arvottaa luontoa.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, politiikka, luonto, maatalous, mestästys, eläimet, kulttuuri, ympäristö, luonnonsuojelu, antroblogi, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>418</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">c0b14251-a32d-4898-bbed-db6916d945a5</guid>
      <title>Andien solidaarinen talous haastaa kapitalismin logiikan</title>
      <description><![CDATA[Ecoferia on luomutuottajien yhteisö, jonka jäsenet ovat keskenään kuin perhettä. Pääoman kerryttäminen ei yhteisöä kiinnosta, vaan keskeistä on jakaminen – hyvä elämä. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 11 Nov 2021 08:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Yhteisiin käsiin - mitä voimme oppia solidaarisuustalouksilta?, Heidi Nummi, Nabor Mendizabal, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="11616801" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/9ae3d237-cec2-475f-94e5-6bc3e2697590/audio/a67bc1e6-fac2-4449-b3a1-23e9ff7d343c/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Andien solidaarinen talous haastaa kapitalismin logiikan</itunes:title>
      <itunes:author>Yhteisiin käsiin - mitä voimme oppia solidaarisuustalouksilta?, Heidi Nummi, Nabor Mendizabal, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/7454967d-c8ea-4b4e-8cab-cf321dd764b5/3000x3000/image-2021-11-10-213955.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:12:06</itunes:duration>
      <itunes:summary>Ecoferia on luomutuottajien yhteisö, jonka jäsenet ovat keskenään kuin perhettä. Pääoman kerryttäminen ei yhteisöä kiinnosta, vaan keskeistä on jakaminen – hyvä elämä.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Ecoferia on luomutuottajien yhteisö, jonka jäsenet ovat keskenään kuin perhettä. Pääoman kerryttäminen ei yhteisöä kiinnosta, vaan keskeistä on jakaminen – hyvä elämä.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, luomu, talous, maanviljely, luomuviljely, kulttuuri, bolivia, kapitalismi, ympäristö, alkuperäiskansat, ruoka, antroblogi, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>417</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">45c8c99a-cc2e-49e4-a94f-da127a062b97</guid>
      <title>Vieraan pelko</title>
      <description><![CDATA[Nykyisessä ”maahanmuuttokriittisessä” keskustelussa pyritään irrottautumaan rasismin käsitteestä nostamalla keskusteluun uskonto- ja kulttuurieroja “rodun” sijaan. Poliittinen oikeisto on kehittänyt uusrasistisen retoriikan, jossa turvapaikanhakijat ja maahanmuuttajat koetaan uhkaksi niin sanotulle kansalliselle yhtenäisyydelle. Ilmiöstä voidaan käyttää nimitystä ‘kulttuurifundamentalismi’, ja sen keskeisenä elementtinä näyttäytyy ksenofobia eli vieraan pelko. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 9 Nov 2021 07:00:54 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Henna Helminen, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="26379119" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/d7d77c19-12c2-447b-a853-3b05c6f0d3f1/audio/7c405060-031b-482d-9b38-ca17d183cea9/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Vieraan pelko</itunes:title>
      <itunes:author>Henna Helminen, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/c4f8c257-47e9-4a75-8173-d31c78a7cd4e/3000x3000/2uusrasismi1170x550-672x372.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:27:29</itunes:duration>
      <itunes:summary>Nykyisessä ”maahanmuuttokriittisessä” keskustelussa pyritään irrottautumaan rasismin käsitteestä nostamalla keskusteluun uskonto- ja kulttuurieroja “rodun” sijaan. Poliittinen oikeisto on kehittänyt uusrasistisen retoriikan, jossa turvapaikanhakijat ja maahanmuuttajat koetaan uhkaksi niin sanotulle kansalliselle yhtenäisyydelle. Ilmiöstä voidaan käyttää nimitystä ‘kulttuurifundamentalismi’, ja sen keskeisenä elementtinä näyttäytyy ksenofobia eli vieraan pelko.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Nykyisessä ”maahanmuuttokriittisessä” keskustelussa pyritään irrottautumaan rasismin käsitteestä nostamalla keskusteluun uskonto- ja kulttuurieroja “rodun” sijaan. Poliittinen oikeisto on kehittänyt uusrasistisen retoriikan, jossa turvapaikanhakijat ja maahanmuuttajat koetaan uhkaksi niin sanotulle kansalliselle yhtenäisyydelle. Ilmiöstä voidaan käyttää nimitystä ‘kulttuurifundamentalismi’, ja sen keskeisenä elementtinä näyttäytyy ksenofobia eli vieraan pelko.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, politiikka, uusrasismi, syrjintä, kulttuuri, rasismi, maahanmuutto, media, antroblogi, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>416</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">0d351489-5173-430b-a869-22f42ab44312</guid>
      <title>Kielipolitiikkaa koulujen käytävillä</title>
      <description><![CDATA[Yksikielisyys ja kielten erottelu toisistaan ovat kouluissa vaikuttavan kielipolitiikan lähtökohtia. Kasvatustieteiden tohtori Tuuli From tutki etnografisessa väitöskirjassaan kysymyksiä kielipolitiikasta, tilasta ja vallasta kaksikielisissä kouluympäristöissä Suomessa ja Ruotsissa. 
 
Fromia kiinnostivat erityisesti koulujen toimintaa ohjaavan virallisen kielipolitiikan päämäärät ja miten ne heijastuvat koulujen arkisiin tiloihin.
 
AntroBlogin Suvi Lensun luotsaamassa podcast-haastattelussa Tuuli From kertoo tutkimuksensa toteutuksesta ja havainnoista.
 
Tuuli Fromin väitöskirja on luettavissa osoitteessa:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/319808
 
]]></description>
      <pubDate>Fri, 5 Nov 2021 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Suvi Lensu, Tuuli From, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="46149459" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/c6a731b4-a932-4545-934d-4e2f93601589/audio/cf80cba7-b26c-43b4-b05e-81d7aa3ce49e/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kielipolitiikkaa koulujen käytävillä</itunes:title>
      <itunes:author>Suvi Lensu, Tuuli From, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/3bc07e6a-29df-44eb-bfec-05a16ab35de6/3000x3000/school-g2599658e5-1920.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:48:04</itunes:duration>
      <itunes:summary>Yksikielisyys ja kielten erottelu toisistaan ovat kouluissa vaikuttavan kielipolitiikan lähtökohtia. Kasvatustieteiden tohtori Tuuli From tutki etnografisessa väitöskirjassaan kysymyksiä kielipolitiikasta, tilasta ja vallasta kaksikielisissä kouluympäristöissä Suomessa ja Ruotsissa. 
 
Fromia kiinnostivat erityisesti koulujen toimintaa ohjaavan virallisen kielipolitiikan päämäärät ja miten ne heijastuvat koulujen arkisiin tiloihin.
 
AntroBlogin Suvi Lensun luotsaamassa podcast-haastattelussa Tuuli From kertoo tutkimuksensa toteutuksesta ja havainnoista.
 
Tuuli Fromin väitöskirja on luettavissa osoitteessa:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/319808
</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Yksikielisyys ja kielten erottelu toisistaan ovat kouluissa vaikuttavan kielipolitiikan lähtökohtia. Kasvatustieteiden tohtori Tuuli From tutki etnografisessa väitöskirjassaan kysymyksiä kielipolitiikasta, tilasta ja vallasta kaksikielisissä kouluympäristöissä Suomessa ja Ruotsissa. 
 
Fromia kiinnostivat erityisesti koulujen toimintaa ohjaavan virallisen kielipolitiikan päämäärät ja miten ne heijastuvat koulujen arkisiin tiloihin.
 
AntroBlogin Suvi Lensun luotsaamassa podcast-haastattelussa Tuuli From kertoo tutkimuksensa toteutuksesta ja havainnoista.
 
Tuuli Fromin väitöskirja on luettavissa osoitteessa:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/319808
</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, koulu, ruotsi, ruotsin kieli, suomen kieli, koululaiset, kansalaisuus, etnografia, tila, valta, kieli, kulttuuri, kielipolitiikka, tutkimus, suomi, koulut, antroblogi</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>415</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">a3713a52-1523-4a51-99fb-828281bf6405</guid>
      <title>Korona teki Tornion ja Haaparannan välisen rajan näkyväksi</title>
      <description><![CDATA[Tornion-Haaparannan kaksoiskaupunki sijaitsee Suomen ja Ruotsin välisen rajan molemmin
puolin. Huolimatta kaupungin halkaisevasta rajasta, alueen asukkaat ovat tähän asti
muodostaneet yhtenäisen yhteisön. Koronapandemian aikainen rajan vahvistaminen
kuitenkin aiheutti kansallista eriytyneisyyttä ja jopa vihanpitoa alueella. 
]]></description>
      <pubDate>Wed, 3 Nov 2021 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (helena ruotsala, antroblogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="25087626" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/4d2c0030-4d6b-4f4c-940c-fa47d09bba77/audio/3d33a524-6edc-4027-b4b7-5dcba1b2b6c9/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Korona teki Tornion ja Haaparannan välisen rajan näkyväksi</itunes:title>
      <itunes:author>helena ruotsala, antroblogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/06ba2d67-d102-4ab8-9237-f9024ea44c73/3000x3000/toivo-mikkosen-kuva-rajaleikista-maskit.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:26:08</itunes:duration>
      <itunes:summary>Tornion-Haaparannan kaksoiskaupunki sijaitsee Suomen ja Ruotsin välisen rajan molemmin
puolin. Huolimatta kaupungin halkaisevasta rajasta, alueen asukkaat ovat tähän asti
muodostaneet yhtenäisen yhteisön. Koronapandemian aikainen rajan vahvistaminen
kuitenkin aiheutti kansallista eriytyneisyyttä ja jopa vihanpitoa alueella.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Tornion-Haaparannan kaksoiskaupunki sijaitsee Suomen ja Ruotsin välisen rajan molemmin
puolin. Huolimatta kaupungin halkaisevasta rajasta, alueen asukkaat ovat tähän asti
muodostaneet yhtenäisen yhteisön. Koronapandemian aikainen rajan vahvistaminen
kuitenkin aiheutti kansallista eriytyneisyyttä ja jopa vihanpitoa alueella.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, koronarajoitukset, politiikka, rajat, korona, kulttuuri, antroblogi, antropologia, identiteetti</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>414</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">a15cce92-be82-49dc-9e11-329a4c0254d1</guid>
      <title>Suomenruotsalaisuutta etsimässä</title>
      <description><![CDATA[Suomenruotsalainen identiteetti ja kulttuuri ovat vaikeasti määriteltävissä, mutta ne voivat luoda vankan perustan minuudelle ja ryhmään kuulumiselle. Pelko tämän vähemmistökielen ja -identiteetin menettämisestä on elänyt jo 1800-luvulta lähtien.  
]]></description>
      <pubDate>Tue, 2 Nov 2021 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Bruno Gronow, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="12768697" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/1b3776d3-7df5-49f5-a31b-f0e177c99c56/audio/33a6ff73-0ee1-44c8-9acb-6fd8d43f0103/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Suomenruotsalaisuutta etsimässä</itunes:title>
      <itunes:author>Bruno Gronow, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/5de137d7-d2c9-4675-b661-b64f6b5b19cd/3000x3000/image-2021-11-01-195554.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:13:18</itunes:duration>
      <itunes:summary>Suomenruotsalainen identiteetti ja kulttuuri ovat vaikeasti määriteltävissä, mutta ne voivat luoda vankan perustan minuudelle ja ryhmään kuulumiselle. Pelko tämän vähemmistökielen ja -identiteetin menettämisestä on elänyt jo 1800-luvulta lähtien. </itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Suomenruotsalainen identiteetti ja kulttuuri ovat vaikeasti määriteltävissä, mutta ne voivat luoda vankan perustan minuudelle ja ryhmään kuulumiselle. Pelko tämän vähemmistökielen ja -identiteetin menettämisestä on elänyt jo 1800-luvulta lähtien. </itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, ruotsi, kieli, suomenruotsalaiset, kulttuuri, kaksikielisyys, antroblogi, antropologia, identiteetti</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>413</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">1d9425f2-298a-4977-995b-52d2ee47a67d</guid>
      <title>Rakas, typistetty kaksikielisyyteni</title>
      <description><![CDATA[Suurin osa maailman väestöstä on kaksi- tai monikielisiä. Miten hyvin kieliä pitää osata, jotta voi sanoa olevansa kaksikielinen? Miten kahden kielen puhuminen pienestä pitäen voi olla identiteetin kannalta niin merkittävää?  AntroBlogin toimittaja Bea Bergholm on pohdiskellut asiaa koko ikänsä ja yrittää vihdoin antaa itselleen oikeuden olla omalla tavallaan kaksikielinen - täydellisesti tai typistetysti. 
]]></description>
      <pubDate>Mon, 1 Nov 2021 07:07:24 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Bea Bergholm, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="11761415" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/cb867134-a8d1-4de8-8696-1f1c1e3daeaa/audio/567ce696-0a1d-4fec-a753-ab91fa8d1078/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Rakas, typistetty kaksikielisyyteni</itunes:title>
      <itunes:author>Bea Bergholm, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/a5cc4965-91ab-4f10-b5cf-5e7f70065318/3000x3000/volodymyr-hryshchenko-v5vqwc9gyeu-unsplash-2048x1365.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:12:15</itunes:duration>
      <itunes:summary>Suurin osa maailman väestöstä on kaksi- tai monikielisiä. Miten hyvin kieliä pitää osata, jotta voi sanoa olevansa kaksikielinen? Miten kahden kielen puhuminen pienestä pitäen voi olla identiteetin kannalta niin merkittävää?  AntroBlogin toimittaja Bea Bergholm on pohdiskellut asiaa koko ikänsä ja yrittää vihdoin antaa itselleen oikeuden olla omalla tavallaan kaksikielinen - täydellisesti tai typistetysti.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Suurin osa maailman väestöstä on kaksi- tai monikielisiä. Miten hyvin kieliä pitää osata, jotta voi sanoa olevansa kaksikielinen? Miten kahden kielen puhuminen pienestä pitäen voi olla identiteetin kannalta niin merkittävää?  AntroBlogin toimittaja Bea Bergholm on pohdiskellut asiaa koko ikänsä ja yrittää vihdoin antaa itselleen oikeuden olla omalla tavallaan kaksikielinen - täydellisesti tai typistetysti.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, ruotsi, kieli, suomenruotsalaiset, kulttuuri, kaksikielisyys, antroblogi, antropologia, identiteetti</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>412</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">d0698eaf-60e0-4789-a4bb-d4a5825fb878</guid>
      <title>Ilmastonmuutoksen antropologia</title>
      <description><![CDATA[On vaikeaa keksiä ajankohtaisempaa tutkimusaihetta kuin globaali ilmastonmuutos. Se on paitsi ekologinen, myös perustavanlaatuinen yhteiskunnallinen kriisi, joka liittyy erityisesti vauraiden teollistuneiden maiden kestämättömiin elintapoihin. Ilmastonmuutoksen antropologia lähestyykin ilmastonmuutosta suhteessa rakenteelliseen epätasa-arvoon. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 26 Oct 2021 08:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Jelena Salmi, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="22400566" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/8f97e840-bbd1-4915-ac57-25abd58a5193/audio/5e6a7a20-38d5-4993-b11b-16c18b24d67d/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Ilmastonmuutoksen antropologia</itunes:title>
      <itunes:author>Jelena Salmi, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/23e7d49b-9a93-4747-b088-6fab3631f584/3000x3000/callum-shaw-tytot-osoittavat-mielta-7se389kuvgw-unsplash-672x372.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:23:20</itunes:duration>
      <itunes:summary>On vaikeaa keksiä ajankohtaisempaa tutkimusaihetta kuin globaali ilmastonmuutos. Se on paitsi ekologinen, myös perustavanlaatuinen yhteiskunnallinen kriisi, joka liittyy erityisesti vauraiden teollistuneiden maiden kestämättömiin elintapoihin. Ilmastonmuutoksen antropologia lähestyykin ilmastonmuutosta suhteessa rakenteelliseen epätasa-arvoon.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>On vaikeaa keksiä ajankohtaisempaa tutkimusaihetta kuin globaali ilmastonmuutos. Se on paitsi ekologinen, myös perustavanlaatuinen yhteiskunnallinen kriisi, joka liittyy erityisesti vauraiden teollistuneiden maiden kestämättömiin elintapoihin. Ilmastonmuutoksen antropologia lähestyykin ilmastonmuutosta suhteessa rakenteelliseen epätasa-arvoon.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, eriarvoisuus, luonto, kulttuuri, ympäristö, ilmastonmuutos, antroblogi, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>411</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">54e6c859-1b7b-4960-bc72-d54c7bcefdc1</guid>
      <title>Kentällä lääketieteessä</title>
      <description><![CDATA[Kokemukset terveydestä ja sairaudesta eivät ole kaikkialla samankaltaisia. Työkentällä-haastattelussa pitkän uran tehnyt lääkäri ja antropologi Marja-Liisa Honkasalo kertoo, miksi lääketiede tarjosi hänelle liian kapean näkökulman ihmiselämään. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 21 Oct 2021 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Julia Räisänen, Marja-Liisa Honkasalo)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="13888827" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/799797c8-4542-4c9f-a546-06504a1a60c6/audio/abce51e7-c387-446d-be6e-fbf4ffe4fffd/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kentällä lääketieteessä</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Julia Räisänen, Marja-Liisa Honkasalo</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/4b6c5449-d520-422e-90c6-8b59de301726/3000x3000/image-2021-10-20-213059.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:14:28</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kokemukset terveydestä ja sairaudesta eivät ole kaikkialla samankaltaisia. Työkentällä-haastattelussa pitkän uran tehnyt lääkäri ja antropologi Marja-Liisa Honkasalo kertoo, miksi lääketiede tarjosi hänelle liian kapean näkökulman ihmiselämään.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kokemukset terveydestä ja sairaudesta eivät ole kaikkialla samankaltaisia. Työkentällä-haastattelussa pitkän uran tehnyt lääkäri ja antropologi Marja-Liisa Honkasalo kertoo, miksi lääketiede tarjosi hänelle liian kapean näkökulman ihmiselämään.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, tiede, lääketiede, kulttuuri, haastattelu, antroblogi, antropologia, akatemia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>410</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">7a8f9e04-bc43-4f13-8f55-42dc7c7c55b3</guid>
      <title>Yhteiskunta vähättelee naisiin kohdistuvaa parisuhteen jälkeistä vainoa</title>
      <description><![CDATA[Noin puolet väkivaltaisen parisuhteen päättäneistä naisista joutuu entisen kumppanin vainoamaksi. Lähestymiskielto on keino saada vaino loppumaan, mutta sitä rikotaan usein. Suomi on saanut kansainvälistä kritiikkiä vainottujen suojelemisen toimimattomuudesta ja suunnittelee nyt kovempien keinojen käyttöönottoa. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 19 Oct 2021 05:56:49 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Linnea Jämsä)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="22076783" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/db618220-1558-4a3e-8167-829dd19f5000/audio/4176ec38-b440-4be3-9c0d-25232cb8939c/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Yhteiskunta vähättelee naisiin kohdistuvaa parisuhteen jälkeistä vainoa</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Linnea Jämsä</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/7e597888-8a56-4350-86d0-042976978bb0/3000x3000/sydney-sims-fz2hmphirbi-unsplash-672x372.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:23:04</itunes:duration>
      <itunes:summary>Noin puolet väkivaltaisen parisuhteen päättäneistä naisista joutuu entisen kumppanin vainoamaksi. Lähestymiskielto on keino saada vaino loppumaan, mutta sitä rikotaan usein. Suomi on saanut kansainvälistä kritiikkiä vainottujen suojelemisen toimimattomuudesta ja suunnittelee nyt kovempien keinojen käyttöönottoa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Noin puolet väkivaltaisen parisuhteen päättäneistä naisista joutuu entisen kumppanin vainoamaksi. Lähestymiskielto on keino saada vaino loppumaan, mutta sitä rikotaan usein. Suomi on saanut kansainvälistä kritiikkiä vainottujen suojelemisen toimimattomuudesta ja suunnittelee nyt kovempien keinojen käyttöönottoa.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, politiikka, parisuhde, valta, kulttuuri, perhe, mielenterveys, sukupuoli, antroblogi, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>409</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">e479f588-85d5-43b4-bc9c-d9916b960f41</guid>
      <title>Etelän tytöt ovat feministisen talouden pioneereja</title>
      <description><![CDATA[Miksi maailmanloppu on helpompi kuvitella kuin kapitalismin loppu? Ehkä siksi, että elää valkoisen miehen kuplassa, sanovat feministisen talouden asiantuntijat Felogene Anumo ja Ana Abelenda. Kun puhutaan vaihtoehdoista nykyiselle talousjärjestelmälle, pitäisi suunnata katse Etelään – ja tyttöihin. 
]]></description>
      <pubDate>Fri, 15 Oct 2021 06:04:05 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Yhteisiin käsiin - mitä voimme oppia solidaarisuustalouksilta?, AntroBlogi, Heidi Nummi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="12561807" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/54c6b0e2-9261-4c7c-90df-3a9c1634bc44/audio/53f0631c-cb5a-4d1c-b159-b93b74e8019d/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Etelän tytöt ovat feministisen talouden pioneereja</itunes:title>
      <itunes:author>Yhteisiin käsiin - mitä voimme oppia solidaarisuustalouksilta?, AntroBlogi, Heidi Nummi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/586d96b9-08bf-4825-b895-fe5d40c3d917/3000x3000/etelantytot-ab.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:13:05</itunes:duration>
      <itunes:summary>Miksi maailmanloppu on helpompi kuvitella kuin kapitalismin loppu? Ehkä siksi, että elää valkoisen miehen kuplassa, sanovat feministisen talouden asiantuntijat Felogene Anumo ja Ana Abelenda. Kun puhutaan vaihtoehdoista nykyiselle talousjärjestelmälle, pitäisi suunnata katse Etelään – ja tyttöihin.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Miksi maailmanloppu on helpompi kuvitella kuin kapitalismin loppu? Ehkä siksi, että elää valkoisen miehen kuplassa, sanovat feministisen talouden asiantuntijat Felogene Anumo ja Ana Abelenda. Kun puhutaan vaihtoehdoista nykyiselle talousjärjestelmälle, pitäisi suunnata katse Etelään – ja tyttöihin.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, talous, kulttuuri, feminismi, sukupuoli, antroblogi, antropologia, uuskolonialismi</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>408</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">2524410c-24a1-4596-9ec1-961fcb53e2fd</guid>
      <title>Tuttu, tuntematon sisu suomalaisuuden rakentajana</title>
      <description><![CDATA[Kun sisu liitetään suomalaisuuteen, puhutaan yleensä ‘suomalaisesta sisusta’ tai ‘sisukkuudesta’. Sisun moninaiset merkitykset ja niiden syntyminen sekä sisun kehittyminen suomalaisuuden kuvaajaksi kuitenkin tunnetaan huonosti. Millainen yhteys sisulla on suomalaisuuteen? Entä miten sisu näkyy sukupuolittuneena käsitteenä ja Suomi-brändin rakentajana? 
]]></description>
      <pubDate>Wed, 6 Oct 2021 06:01:22 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Tanja Helminen)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="18200076" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/4e08cb15-ec2a-48bd-9088-e2f1fafa92b1/audio/e4fa838b-a855-4c1d-9453-0d821461ce40/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Tuttu, tuntematon sisu suomalaisuuden rakentajana</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Tanja Helminen</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/b2e4074e-6501-4642-8771-5e7d74e62538/3000x3000/m44-himhimvv760121-155.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:18:57</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kun sisu liitetään suomalaisuuteen, puhutaan yleensä ‘suomalaisesta sisusta’ tai ‘sisukkuudesta’. Sisun moninaiset merkitykset ja niiden syntyminen sekä sisun kehittyminen suomalaisuuden kuvaajaksi kuitenkin tunnetaan huonosti. Millainen yhteys sisulla on suomalaisuuteen? Entä miten sisu näkyy sukupuolittuneena käsitteenä ja Suomi-brändin rakentajana?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kun sisu liitetään suomalaisuuteen, puhutaan yleensä ‘suomalaisesta sisusta’ tai ‘sisukkuudesta’. Sisun moninaiset merkitykset ja niiden syntyminen sekä sisun kehittyminen suomalaisuuden kuvaajaksi kuitenkin tunnetaan huonosti. Millainen yhteys sisulla on suomalaisuuteen? Entä miten sisu näkyy sukupuolittuneena käsitteenä ja Suomi-brändin rakentajana?</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, sisu, kirjallisuus, kulttuuri, suomalaisuus, suomi, antroblogi, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>407</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">a6ecd593-b7fb-4289-9eba-3b7775a36afd</guid>
      <title>Tyttöjen seksuaalisuuden kontrollointia Gambiassa</title>
      <description><![CDATA[Gambiassa joitain vuosia sitten voimaan tullut lapsiavioliitot ja tyttöjen ympärileikkauksen kieltävä lainsäädäntö on otettu vaihtelevasti vastaan. Perinteet elävät vahvana ja lapsiavioliitot ovat yhä erityisesti köyhien perheiden tapa ehkäistä aviottomien lasten aiheuttamaa häpeää ja taloudellista taakkaa. Tyttöjen sukuelinten silpominen taas on  seksuaalisen kontrolloimisen väline. Monet järjestöt tekevät parhaansa muuttaakseen käytäntöjä vetoamalla terveyteen ja äitiyden ihanteeseen, ei niinkään tasa-arvoon. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 28 Sep 2021 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Jukka Jouhki, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="19788173" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/fc7798dc-4e1c-4a8c-9f56-089d250711f1/audio/0e969a7e-4cb2-4c38-8280-9d63e98e6884/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Tyttöjen seksuaalisuuden kontrollointia Gambiassa</itunes:title>
      <itunes:author>Jukka Jouhki, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/cfa18ff6-eca8-4639-b1b7-b80263ddda1b/3000x3000/kansikuva1170x550-672x372.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:20:48</itunes:duration>
      <itunes:summary>Gambiassa joitain vuosia sitten voimaan tullut lapsiavioliitot ja tyttöjen ympärileikkauksen kieltävä lainsäädäntö on otettu vaihtelevasti vastaan. Perinteet elävät vahvana ja lapsiavioliitot ovat yhä erityisesti köyhien perheiden tapa ehkäistä aviottomien lasten aiheuttamaa häpeää ja taloudellista taakkaa. Tyttöjen sukuelinten silpominen taas on  seksuaalisen kontrolloimisen väline. Monet järjestöt tekevät parhaansa muuttaakseen käytäntöjä vetoamalla terveyteen ja äitiyden ihanteeseen, ei niinkään tasa-arvoon.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Gambiassa joitain vuosia sitten voimaan tullut lapsiavioliitot ja tyttöjen ympärileikkauksen kieltävä lainsäädäntö on otettu vaihtelevasti vastaan. Perinteet elävät vahvana ja lapsiavioliitot ovat yhä erityisesti köyhien perheiden tapa ehkäistä aviottomien lasten aiheuttamaa häpeää ja taloudellista taakkaa. Tyttöjen sukuelinten silpominen taas on  seksuaalisen kontrolloimisen väline. Monet järjestöt tekevät parhaansa muuttaakseen käytäntöjä vetoamalla terveyteen ja äitiyden ihanteeseen, ei niinkään tasa-arvoon.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, terveys, keho, valta, seksuaalisuus, kulttuuri, ympärileikkaus, lapsiavioliitto, antroblogi, antropologia, silpominen</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>406</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">1a621e6d-ff86-48e9-b067-f51b70530e2c</guid>
      <title>Valtioita ymmärtää parhaiten länsimaiset taustaoletukset purkamalla</title>
      <description><![CDATA[
Valtiot ja niiden tutkimus eivät erityisesti kiinnostaneet minua nuorempana. Kuitenkin juuri kiinnostus vastarintaan sekä yhteistyö aktivistien kanssa toi minut tutkijana vallan äärelle. Enkä nyt puhu vallasta vain kaikkialle ulottuvina hallintakäytäntöinä ja tiedon ja asiantuntijuuden muotoina, kuten yhteiskuntatieteissä usein nykyään ajatellaan, vaan myös auktoriteettina, alistamisena ja väkivaltana, jota valtio yhä monille – esimerkiksi alkuperäiskansoille – merkitsee. 
 
]]></description>
      <pubDate>Wed, 22 Sep 2021 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Eija Ranta)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="5249193" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/ec409da3-7f13-495e-b13f-b0137b9fc162/audio/669b0f61-2c89-440e-892e-588a2220060f/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Valtioita ymmärtää parhaiten länsimaiset taustaoletukset purkamalla</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Eija Ranta</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/e71f8f62-ed0d-4853-bcc6-c8a1c1705121/3000x3000/zamponada-5216680-1920-1.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:05:28</itunes:duration>
      <itunes:summary>
Valtiot ja niiden tutkimus eivät erityisesti kiinnostaneet minua nuorempana. Kuitenkin juuri kiinnostus vastarintaan sekä yhteistyö aktivistien kanssa toi minut tutkijana vallan äärelle. Enkä nyt puhu vallasta vain kaikkialle ulottuvina hallintakäytäntöinä ja tiedon ja asiantuntijuuden muotoina, kuten yhteiskuntatieteissä usein nykyään ajatellaan, vaan myös auktoriteettina, alistamisena ja väkivaltana, jota valtio yhä monille – esimerkiksi alkuperäiskansoille – merkitsee. 
</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>
Valtiot ja niiden tutkimus eivät erityisesti kiinnostaneet minua nuorempana. Kuitenkin juuri kiinnostus vastarintaan sekä yhteistyö aktivistien kanssa toi minut tutkijana vallan äärelle. Enkä nyt puhu vallasta vain kaikkialle ulottuvina hallintakäytäntöinä ja tiedon ja asiantuntijuuden muotoina, kuten yhteiskuntatieteissä usein nykyään ajatellaan, vaan myös auktoriteettina, alistamisena ja väkivaltana, jota valtio yhä monille – esimerkiksi alkuperäiskansoille – merkitsee. 
</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, valta, kulttuuri, bolivia, valtio, alkuperäiskansat, antroblogi, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>405</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">ecaa099a-d8dd-4197-8510-6faecadcd88d</guid>
      <title>Verotus mittaa arvoa</title>
      <description><![CDATA[Verotus on valtion asettama mittausjärjestelmä, jonka avulla punnitaan asioiden arvoa. Miksi maksamme veroja juuri rahassa? Voisiko verotuksen perusyksikkö olla euron sijasta kerta-annos ruokaa? Muun muassa näitä kysymyksiä voi tarkastella uppoutumalla arvon mittaamisen ideologisiin ulottuvuuksiin suomalaisessa ja fidžiläisessä valtionverotuksessa. 
]]></description>
      <pubDate>Mon, 20 Sep 2021 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Matti Eräsaari, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="17497069" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/d70057eb-357e-4996-9f6d-10bf4ba15d6e/audio/f9c0f28d-bcc2-4c8c-baf8-38499f4e0308/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Verotus mittaa arvoa</itunes:title>
      <itunes:author>Matti Eräsaari, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/2dbaae94-e014-44fc-9ec2-0295c68d3070/3000x3000/jp-valery-9batp4ovw2i-unsplash-scaled-e1631968889942-672x372.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:18:13</itunes:duration>
      <itunes:summary>Verotus on valtion asettama mittausjärjestelmä, jonka avulla punnitaan asioiden arvoa. Miksi maksamme veroja juuri rahassa? Voisiko verotuksen perusyksikkö olla euron sijasta kerta-annos ruokaa? Muun muassa näitä kysymyksiä voi tarkastella uppoutumalla arvon mittaamisen ideologisiin ulottuvuuksiin suomalaisessa ja fidžiläisessä valtionverotuksessa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Verotus on valtion asettama mittausjärjestelmä, jonka avulla punnitaan asioiden arvoa. Miksi maksamme veroja juuri rahassa? Voisiko verotuksen perusyksikkö olla euron sijasta kerta-annos ruokaa? Muun muassa näitä kysymyksiä voi tarkastella uppoutumalla arvon mittaamisen ideologisiin ulottuvuuksiin suomalaisessa ja fidžiläisessä valtionverotuksessa.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, aika, fidzi-saaret, vero, kulttuuri, alkuperäisväestö, valtio, raha, tutkimus, antroblogi, antropologia, arvo</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>404</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">7d2d841d-ac10-49fe-8e60-0a93e522ab06</guid>
      <title>Himalajan ekofeministinen liike ei suostu suuryritysten kyykytettäväksi</title>
      <description><![CDATA[Intian viljelijät ovat yhä riippuvaisempia ostetuista siemenistä ja lannoitteista samaan aikaan, kun maaperä köyhtyy. Tunnetun ympäristöaktivistin Vandana Shivan perustama maatalouden vallankumousliike ajaa ”maademokratiaa” ja kerää tietotaitoa ajalta ennen teollisen maanviljelyn alkua. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 16 Sep 2021 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Yhteisiin käsiin - mitä voimme oppia solidaarisuustalouksilta?, AntroBlogi, Heidi Nummi, Drona Chetri)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="11418688" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/8fee3580-a1c9-4448-9f5b-9af0e868ac6f/audio/694ff62b-b6e5-4d21-9b04-48af4fbb63d4/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Himalajan ekofeministinen liike ei suostu suuryritysten kyykytettäväksi</itunes:title>
      <itunes:author>Yhteisiin käsiin - mitä voimme oppia solidaarisuustalouksilta?, AntroBlogi, Heidi Nummi, Drona Chetri</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/66a3b46d-38cb-454a-b7b2-dea3266899b8/3000x3000/ekofeminismi-himalaja.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:11:54</itunes:duration>
      <itunes:summary>Intian viljelijät ovat yhä riippuvaisempia ostetuista siemenistä ja lannoitteista samaan aikaan, kun maaperä köyhtyy. Tunnetun ympäristöaktivistin Vandana Shivan perustama maatalouden vallankumousliike ajaa ”maademokratiaa” ja kerää tietotaitoa ajalta ennen teollisen maanviljelyn alkua.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Intian viljelijät ovat yhä riippuvaisempia ostetuista siemenistä ja lannoitteista samaan aikaan, kun maaperä köyhtyy. Tunnetun ympäristöaktivistin Vandana Shivan perustama maatalouden vallankumousliike ajaa ”maademokratiaa” ja kerää tietotaitoa ajalta ennen teollisen maanviljelyn alkua.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, bhutan, ekofeminismi, aktivismi, maanviljely, luomuviljely, intia, kulttuuri, himalaja, ympäristö, solidaarisuus, antroblogi, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>402</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">560d850f-9377-4444-b7f9-82528fc6d89f</guid>
      <title>Kinky osana omannäköistä arkea</title>
      <description><![CDATA[Kinky näyttäytyy monella tavalla ihmisten elämässä, ja se merkitsee erilaisia asioita kokijoilleen. Yhdelle kinky voi olla elämäntapa, toiselle identiteetti ja kolmannelle harrastustoimintaa – tai kaikkia näitä limittäin ja vuorotellen. Yhteistä kuitenkin tuntuu olevan, että kinky tekee elämästä mielekkäämpää. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 14 Sep 2021 06:24:32 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Johanna Pohtinen, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="21664958" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/2af86031-4e6f-4b50-b3b2-e7560d5220e7/audio/7411968c-7bd0-4cff-a72e-264b427c36fa/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kinky osana omannäköistä arkea</itunes:title>
      <itunes:author>Johanna Pohtinen, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/2a2144fa-09f2-4612-b99b-ad57c40e0f29/3000x3000/kansi1170x550.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:22:34</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kinky näyttäytyy monella tavalla ihmisten elämässä, ja se merkitsee erilaisia asioita kokijoilleen. Yhdelle kinky voi olla elämäntapa, toiselle identiteetti ja kolmannelle harrastustoimintaa – tai kaikkia näitä limittäin ja vuorotellen. Yhteistä kuitenkin tuntuu olevan, että kinky tekee elämästä mielekkäämpää.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kinky näyttäytyy monella tavalla ihmisten elämässä, ja se merkitsee erilaisia asioita kokijoilleen. Yhdelle kinky voi olla elämäntapa, toiselle identiteetti ja kolmannelle harrastustoimintaa – tai kaikkia näitä limittäin ja vuorotellen. Yhteistä kuitenkin tuntuu olevan, että kinky tekee elämästä mielekkäämpää.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, yhteisö, shibari, parisuhde, fetissit, seksuaalisuus, kulttuuri, bdsm, arki, alakulttuuri, kinky, sidonta, tutkimus, elämä, antropologia, seksi, bondage</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>403</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">5841a17b-08c6-4033-9e9b-c45396356b0d</guid>
      <title>Millainen on Jeesus, jonka luulet tuntevasi?</title>
      <description><![CDATA[Jeesusta pidetään oletusarvoisesti valkoisena miehenä. Tätä on perusteltu kieliopilla ja evankeliumien kuvauksilla ”Jumalan Pojasta”. Myös hegemoninen käsitys miessukupuolen paremmuudesta on vaikuttanut Jeesus-kuvaan. Mitä tapahtuu, kun tämä kuva kyseenalaistetaan ja Jeesuksen hahmo puretaan miehisistä kahleistaan? Alta paljastuu Jeesus, joka on queer. 
]]></description>
      <pubDate>Mon, 28 Jun 2021 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Moona Kinnunen, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="19281337" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/17856cef-853c-4a33-a683-71d88d23baa5/audio/25111e3b-f38d-4593-80dc-87ba5f662f5d/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Millainen on Jeesus, jonka luulet tuntevasi?</itunes:title>
      <itunes:author>Moona Kinnunen, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/3c92e5c6-74d5-4304-8c43-346079af79e2/3000x3000/jeesus-1b.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:20:05</itunes:duration>
      <itunes:summary>Jeesusta pidetään oletusarvoisesti valkoisena miehenä. Tätä on perusteltu kieliopilla ja evankeliumien kuvauksilla ”Jumalan Pojasta”. Myös hegemoninen käsitys miessukupuolen paremmuudesta on vaikuttanut Jeesus-kuvaan. Mitä tapahtuu, kun tämä kuva kyseenalaistetaan ja Jeesuksen hahmo puretaan miehisistä kahleistaan? Alta paljastuu Jeesus, joka on queer.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Jeesusta pidetään oletusarvoisesti valkoisena miehenä. Tätä on perusteltu kieliopilla ja evankeliumien kuvauksilla ”Jumalan Pojasta”. Myös hegemoninen käsitys miessukupuolen paremmuudesta on vaikuttanut Jeesus-kuvaan. Mitä tapahtuu, kun tämä kuva kyseenalaistetaan ja Jeesuksen hahmo puretaan miehisistä kahleistaan? Alta paljastuu Jeesus, joka on queer.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, kristinusko, jeesus, queer, kulttuuri, uskonto, antroblogi, antropologia, raamattu</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>400</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">012efa9c-1061-4633-a8ea-a5b7fd24b6d9</guid>
      <title>Islamia Queeristi - haastattelussa Wisam Elfadl ja Mire Mroué</title>
      <description><![CDATA[Millaista on olla muslimi ja queer? Islamia queeristi -hankkeen takana oleva Wasla-kollektiivi haluaa tuoda moninaisuutta islamin tulkintaan, purkaa sortavia valtarakenteita ja tuoda queer-muslimit yhteen ja näkyviksi. 
]]></description>
      <pubDate>Mon, 28 Jun 2021 06:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Wisam Elfadl, Mire Mroué, Annika Lepistö, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="25096423" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/dd0dd0bf-7ba8-4727-9268-18536d053196/audio/8115b81d-c55e-47a0-8c3b-1e067036d4e1/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Islamia Queeristi - haastattelussa Wisam Elfadl ja Mire Mroué</itunes:title>
      <itunes:author>Wisam Elfadl, Mire Mroué, Annika Lepistö, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/b3d3c8ea-0fa5-44d4-9879-2925469a774a/3000x3000/118871505-2739216939666544-1227963716509758344-n-672x372.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:26:15</itunes:duration>
      <itunes:summary>Millaista on olla muslimi ja queer? Islamia queeristi -hankkeen takana oleva Wasla-kollektiivi haluaa tuoda moninaisuutta islamin tulkintaan, purkaa sortavia valtarakenteita ja tuoda queer-muslimit yhteen ja näkyviksi.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Millaista on olla muslimi ja queer? Islamia queeristi -hankkeen takana oleva Wasla-kollektiivi haluaa tuoda moninaisuutta islamin tulkintaan, purkaa sortavia valtarakenteita ja tuoda queer-muslimit yhteen ja näkyviksi.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, yhteisö, queer-identiteetti, seksuaalisuus, muslimius, kulttuuri, uskonto, sukupuoli, islamia queeristi, islam, lhbtiq+, antroblogi, antropologia, identiteetti, opetus</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>401</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">77fc29fa-37cd-4fdf-a9ff-1ca07e359b6b</guid>
      <title>Muxet - kolmas sukupuoli</title>
      <description><![CDATA[Muxet ovat Meksikon alkuperäiskansa zapoteekkien seksuaali- ja sukupuolivähemmistö. Muxeista on alettu puhua vasta hiljattain laajemmin ja heidän asuttamiaan zapoteekkialueita on mediassa kuvattu jopa muxejen paratiisiksi. Sukupuoli, seksuaalisuus ja muxejen rooli yhteiskunnassa ovat kuitenkin paljon monimutkaisempia. 
]]></description>
      <pubDate>Mon, 28 Jun 2021 06:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Annika Lepistö, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="23856208" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/7eb9b472-56ce-4d3a-9d38-a2d4461c4306/audio/c6c7409d-9112-40a8-8670-3bd7e92a884a/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Muxet - kolmas sukupuoli</itunes:title>
      <itunes:author>Annika Lepistö, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/9ceeb228-6df8-40a8-8793-7bcea5cdd1ba/3000x3000/muxet-2-672x372.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:25:25</itunes:duration>
      <itunes:summary>Muxet ovat Meksikon alkuperäiskansa zapoteekkien seksuaali- ja sukupuolivähemmistö. Muxeista on alettu puhua vasta hiljattain laajemmin ja heidän asuttamiaan zapoteekkialueita on mediassa kuvattu jopa muxejen paratiisiksi. Sukupuoli, seksuaalisuus ja muxejen rooli yhteiskunnassa ovat kuitenkin paljon monimutkaisempia.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Muxet ovat Meksikon alkuperäiskansa zapoteekkien seksuaali- ja sukupuolivähemmistö. Muxeista on alettu puhua vasta hiljattain laajemmin ja heidän asuttamiaan zapoteekkialueita on mediassa kuvattu jopa muxejen paratiisiksi. Sukupuoli, seksuaalisuus ja muxejen rooli yhteiskunnassa ovat kuitenkin paljon monimutkaisempia.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, kolonialismi, meksiko, seksuaalisuus, pride, vähemmistö, kulttuuri, muxe, sukupuoli, globalisaatio, alkuperäiskansa, antroblogi, antropologia, identiteetti</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>398</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">18d5a2f7-f430-48ae-9879-9248a550ef27</guid>
      <title>Näkymätön sateenkaarinuoruus 1970- ja 80-luvun Keravalla</title>
      <description><![CDATA[Nuoruuteen liitetään orastava seksuaalisuus. 1970- ja 80-luvun Keravalla nuorten seurustelu oli verrattain vapaata, mutta ei kaikille: homous oli vaiettu ja pelätty aihe.  
]]></description>
      <pubDate>Mon, 28 Jun 2021 04:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Antroblogi, Marianna Keisalo)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="11300824" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/3f668722-1953-4230-931b-d3173ca21fdf/audio/495381e2-7473-48fe-8eb4-2b4f1cdce61e/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Näkymätön sateenkaarinuoruus 1970- ja 80-luvun Keravalla</itunes:title>
      <itunes:author>Antroblogi, Marianna Keisalo</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/0860b016-19f4-468e-a046-0d2de7f8bfc4/3000x3000/pawel-szvmanski-kwmbayjk8fs-unsplash-scaled.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:11:46</itunes:duration>
      <itunes:summary>Nuoruuteen liitetään orastava seksuaalisuus. 1970- ja 80-luvun Keravalla nuorten seurustelu oli verrattain vapaata, mutta ei kaikille: homous oli vaiettu ja pelätty aihe. </itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Nuoruuteen liitetään orastava seksuaalisuus. 1970- ja 80-luvun Keravalla nuorten seurustelu oli verrattain vapaata, mutta ei kaikille: homous oli vaiettu ja pelätty aihe. </itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, populaarikulttuuri, nuoruus, rocknroll, seksuaalisuus, pride, kulttuuri, sateenkaarinuoruus, homoseksuaalisuus, kerava, sukupuoli, näyttelyt</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>397</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">06c5ebf4-015d-4d2e-8fdd-e29e5701a1e7</guid>
      <title>Bi vai pan, mitä väliä?</title>
      <description><![CDATA[Biseksuaalisuus on käsitteenä vakiintunut, mutta panseksuaalisuus on monille vieras ilmiö. Millaisia kokemuksia nämä toisiinsa limittyneet käsitteet kuvaavat? Yksi keskeinen erottava tekijä on se, miten pan- ja biseksuaalit painottavat sukupuolen merkitystä itselleen. 
]]></description>
      <pubDate>Mon, 28 Jun 2021 04:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Jenny Kangasvuo, Antroblogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="25946114" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/433b686e-bbc5-44c7-8445-af858a0f63ee/audio/bfc8e2eb-b442-409e-af10-46d0ecfc2994/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Bi vai pan, mitä väliä?</itunes:title>
      <itunes:author>Jenny Kangasvuo, Antroblogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/89d5c531-6594-47cb-9e46-9d315d622a58/3000x3000/anna-shvets2-scaled-1.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:27:02</itunes:duration>
      <itunes:summary>Biseksuaalisuus on käsitteenä vakiintunut, mutta panseksuaalisuus on monille vieras ilmiö. Millaisia kokemuksia nämä toisiinsa limittyneet käsitteet kuvaavat? Yksi keskeinen erottava tekijä on se, miten pan- ja biseksuaalit painottavat sukupuolen merkitystä itselleen.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Biseksuaalisuus on käsitteenä vakiintunut, mutta panseksuaalisuus on monille vieras ilmiö. Millaisia kokemuksia nämä toisiinsa limittyneet käsitteet kuvaavat? Yksi keskeinen erottava tekijä on se, miten pan- ja biseksuaalit painottavat sukupuolen merkitystä itselleen.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, politiikka, muunsukupuolisuus, seksuaalisuus, pride, kulttuuri, panseksuaalisuus, sukupuoli, seksuaalivähemmistöt, biseksuaalisuus, antroblogi, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>399</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">685110f9-af6f-4d22-8d87-503a49381ecd</guid>
      <title>Äidiksi koronan aikaan</title>
      <description><![CDATA[Covid-19 -pandemia on varjostanut odottavien äitien raskausaikaa ja perheen ensimmäistä vauvavuotta. Sekä pelko viruksen vaikutuksesta äidin ja vauvan terveyteen että koronarajoitukset ovat eristäneet monen äidin sosiaalisista kontakteista ja tehneet odotuksesta yksinäistä. Perheen perustamiseen liittyvien riittien puuttuminen on jättänyt useat vanhemmat tyhjän päälle ja lisännyt omillaan pärjäämisen painetta. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 27 May 2021 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Suvi Lensu, Antroblogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="24373333" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/d7d387f1-e8c3-440a-89f0-0a044489fea8/audio/2343b6b9-86c0-450b-b5e1-6a363d655fe7/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Äidiksi koronan aikaan</itunes:title>
      <itunes:author>Suvi Lensu, Antroblogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/26f9598c-fff8-439c-a637-3260e0586a16/3000x3000/mama-672x372.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:25:23</itunes:duration>
      <itunes:summary>Covid-19 -pandemia on varjostanut odottavien äitien raskausaikaa ja perheen ensimmäistä vauvavuotta. Sekä pelko viruksen vaikutuksesta äidin ja vauvan terveyteen että koronarajoitukset ovat eristäneet monen äidin sosiaalisista kontakteista ja tehneet odotuksesta yksinäistä. Perheen perustamiseen liittyvien riittien puuttuminen on jättänyt useat vanhemmat tyhjän päälle ja lisännyt omillaan pärjäämisen painetta.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Covid-19 -pandemia on varjostanut odottavien äitien raskausaikaa ja perheen ensimmäistä vauvavuotta. Sekä pelko viruksen vaikutuksesta äidin ja vauvan terveyteen että koronarajoitukset ovat eristäneet monen äidin sosiaalisista kontakteista ja tehneet odotuksesta yksinäistä. Perheen perustamiseen liittyvien riittien puuttuminen on jättänyt useat vanhemmat tyhjän päälle ja lisännyt omillaan pärjäämisen painetta.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, epidemia, äitiys, koti, raskaus, isyys, korona, kulttuuri, perhe, motherhood, äitiminen, terveydenhoito, vanhemmuus, antroblogi, antropologia, pandemia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>396</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">2f253e03-ec9b-4a6a-b913-9ffe05bd6026</guid>
      <title>Latinalaisamerikkalaisen feminismin koreografia toimii myös Suomessa</title>
      <description><![CDATA[Julkiset performanssit ja taide ovat latinalaisamerikkalaisen feminismin keskeinen työkalu kamppailussa eriarvoisuutta ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Sen vaikutus näkyy nykyisin laajalti maailmassa, myös Suomessa. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 25 May 2021 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Jasmin Immonen, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="26834341" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/285c78bd-4f4c-4768-8f01-45805a55a5a1/audio/ee1f404c-3aa9-4ae9-aa24-06d444ff12cb/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Latinalaisamerikkalaisen feminismin koreografia toimii myös Suomessa</itunes:title>
      <itunes:author>Jasmin Immonen, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/8b9a516d-ba48-4cf6-bc80-8a01a77002bc/3000x3000/49155049571-b53b2e7345-c-672x372.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:28:12</itunes:duration>
      <itunes:summary>Julkiset performanssit ja taide ovat latinalaisamerikkalaisen feminismin keskeinen työkalu kamppailussa eriarvoisuutta ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Sen vaikutus näkyy nykyisin laajalti maailmassa, myös Suomessa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Julkiset performanssit ja taide ovat latinalaisamerikkalaisen feminismin keskeinen työkalu kamppailussa eriarvoisuutta ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Sen vaikutus näkyy nykyisin laajalti maailmassa, myös Suomessa.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, politiikka, performanssi, kulttuuri, feminismi, antroblogi, antropologia, latinalainen amerikka, vaikuttaminen, väkivalta</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>395</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">6a3e6e33-f0eb-4b49-abaa-a69d70be4d14</guid>
      <title>Professori Paul Rabinow&apos;n opissa</title>
      <description><![CDATA[Tunnettu yhdysvaltalainen antropologi Paul Rabinow menehtyi huhtikuussa 76-vuotiaana. Muun tieteellisen työn ohella Rabinow oli myös yliopisto-opettaja. Millainen mielikuva Rabinow’sta jäi hänen entiselle oppilaalleen?  
]]></description>
      <pubDate>Fri, 21 May 2021 09:33:54 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Steven McGannon, Antroblogi, Paul Rabinow)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="10936364" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/d2803b6d-33ef-4b4b-bbd3-24405bf70d0e/audio/6eaaac83-0726-4e16-b69b-2840cfa1e888/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Professori Paul Rabinow&apos;n opissa</itunes:title>
      <itunes:author>Steven McGannon, Antroblogi, Paul Rabinow</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/9e0f0763-9dd1-4249-8888-bceddf6510e0/3000x3000/miguel-henriques-ixjqgec3ogm-unsplash-scaled.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:11:23</itunes:duration>
      <itunes:summary>Tunnettu yhdysvaltalainen antropologi Paul Rabinow menehtyi huhtikuussa 76-vuotiaana. Muun tieteellisen työn ohella Rabinow oli myös yliopisto-opettaja. Millainen mielikuva Rabinow’sta jäi hänen entiselle oppilaalleen? </itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Tunnettu yhdysvaltalainen antropologi Paul Rabinow menehtyi huhtikuussa 76-vuotiaana. Muun tieteellisen työn ohella Rabinow oli myös yliopisto-opettaja. Millainen mielikuva Rabinow’sta jäi hänen entiselle oppilaalleen? </itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, biososiaalisuus, etiikka, nykyajan antropologia, paul rabinow, kulttuuri, antroblogi, antropologia, biotekniikka, foucault</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>394</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">51c51488-f6b0-44d9-9724-dfaec0be929b</guid>
      <title>Monilajinen antropologia</title>
      <description><![CDATA[Monilajinen antropologia tarkastelee ihmisen ja muiden elollisten välistä vuorovaikutusta. Sen perusidea on lähestyä muunlajisia eliöitä aktiivisina osallistujina ihmisyhteisöjen elämään eikä vain ruokana, välineinä tai symboleina. 
]]></description>
      <pubDate>Wed, 19 May 2021 11:28:21 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Eemi Nordström)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="28603916" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/eef1a5b1-e119-4dc0-a4dc-d8988dc51520/audio/2072b67e-d50e-4767-a883-2b7b3dfc791b/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Monilajinen antropologia</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Eemi Nordström</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/f16e4875-35e8-43a1-ba6b-49cc79f528be/3000x3000/maruo-sueo-6vwxu0srxyc-unsplash-1024x481.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:29:48</itunes:duration>
      <itunes:summary>Monilajinen antropologia tarkastelee ihmisen ja muiden elollisten välistä vuorovaikutusta. Sen perusidea on lähestyä muunlajisia eliöitä aktiivisina osallistujina ihmisyhteisöjen elämään eikä vain ruokana, välineinä tai symboleina.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Monilajinen antropologia tarkastelee ihmisen ja muiden elollisten välistä vuorovaikutusta. Sen perusidea on lähestyä muunlajisia eliöitä aktiivisina osallistujina ihmisyhteisöjen elämään eikä vain ruokana, välineinä tai symboleina.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, posthumanismi, luonto, etnografia, eläimet, kulttuuri, antroblogi, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>393</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">6928ee70-f42c-43ed-acab-1d4131d98437</guid>
      <title>Marshall Sahlins ja radikaalin kulttuurieron antropologia</title>
      <description><![CDATA[Marshall Sahlins (1930–1921) oli yksi antropologian kaikkien aikojen merkittävimmistä
ajattelijoista sekä periaatteitaan tarpeen tullen ärhäkästikin puolustava idealisti ja aktivisti.
Teoreetikkona Sahlinsia kiinnostivat erityisesti kulttuurierot, historiallinen muutos, talous ja
valta. Sahlins tullaan muistamaan tinkimättömästä antropologisesta tuotannostaan, joka
pakottaa aina lukijansa kyseenalaistamaan ennakko-oletuksensa. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 13 May 2021 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Matti Eräsaari, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="18509407" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/f0f74afb-d977-4424-8ac6-4c8759dd7907/audio/c1a71f91-27bc-4c2f-adcb-5b35231af9ed/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Marshall Sahlins ja radikaalin kulttuurieron antropologia</itunes:title>
      <itunes:author>Matti Eräsaari, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/5a3d2bdd-5c30-4d00-8f47-de9d16c49e67/3000x3000/marshall-sahlins-1930-2021-672x372-1.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:20:23</itunes:duration>
      <itunes:summary>Marshall Sahlins (1930–1921) oli yksi antropologian kaikkien aikojen merkittävimmistä
ajattelijoista sekä periaatteitaan tarpeen tullen ärhäkästikin puolustava idealisti ja aktivisti.
Teoreetikkona Sahlinsia kiinnostivat erityisesti kulttuurierot, historiallinen muutos, talous ja
valta. Sahlins tullaan muistamaan tinkimättömästä antropologisesta tuotannostaan, joka
pakottaa aina lukijansa kyseenalaistamaan ennakko-oletuksensa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Marshall Sahlins (1930–1921) oli yksi antropologian kaikkien aikojen merkittävimmistä
ajattelijoista sekä periaatteitaan tarpeen tullen ärhäkästikin puolustava idealisti ja aktivisti.
Teoreetikkona Sahlinsia kiinnostivat erityisesti kulttuurierot, historiallinen muutos, talous ja
valta. Sahlins tullaan muistamaan tinkimättömästä antropologisesta tuotannostaan, joka
pakottaa aina lukijansa kyseenalaistamaan ennakko-oletuksensa.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, etnografia, valta, kulttuuri, marshall sahlins, tutkimus, historia, antroblogi, antropologia, akateeminen anarkismi, teoria</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>392</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">78b2b70d-e89e-43da-a789-946aaebaaae4</guid>
      <title>Hilma Granqvist, etnografisen kenttätyön edelläkävijä</title>
      <description><![CDATA[Hilma Granqvist on yksi antropologisen kenttätyön uranuurtajista, mutta hänen tutkimuksensa jäi aikanaan vähälle huomiolle. Suomen ruotsalaisen kirjallisuuden seuran ja Suomen Lähi-Idän instituutin järjestämässä tapahtumassa sukellettiin Granqvistin äskettäin digitalisoituun kenttätyöarkistoon, joka nostaa tutkijan perinnön vihdoin sen ansaitsemaan arvoon. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 6 May 2021 10:13:05 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Antroblogi, Hilma Granqvist, Miia Martikainen)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="11303332" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/57cfdd16-c78c-43a4-894c-6315235befe0/audio/b2cefdf8-21cb-42fa-895d-6d40997b38db/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Hilma Granqvist, etnografisen kenttätyön edelläkävijä</itunes:title>
      <itunes:author>Antroblogi, Hilma Granqvist, Miia Martikainen</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/1b7cd623-18f7-479e-8e1c-d3bb4e69af4f/3000x3000/image-from-ios.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:11:46</itunes:duration>
      <itunes:summary>Hilma Granqvist on yksi antropologisen kenttätyön uranuurtajista, mutta hänen tutkimuksensa jäi aikanaan vähälle huomiolle. Suomen ruotsalaisen kirjallisuuden seuran ja Suomen Lähi-Idän instituutin järjestämässä tapahtumassa sukellettiin Granqvistin äskettäin digitalisoituun kenttätyöarkistoon, joka nostaa tutkijan perinnön vihdoin sen ansaitsemaan arvoon.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Hilma Granqvist on yksi antropologisen kenttätyön uranuurtajista, mutta hänen tutkimuksensa jäi aikanaan vähälle huomiolle. Suomen ruotsalaisen kirjallisuuden seuran ja Suomen Lähi-Idän instituutin järjestämässä tapahtumassa sukellettiin Granqvistin äskettäin digitalisoituun kenttätyöarkistoon, joka nostaa tutkijan perinnön vihdoin sen ansaitsemaan arvoon.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, osallistuva havainnointi, etnografia, sls, fime, kenttätyö, kulttuuri, artas, edward westermarck, palestiina, antropologia, hilma granqvist</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>391</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">20f20b7f-a15c-4179-83c5-ef7d0f9e997c</guid>
      <title>Kapinalipun alla: amerikkalainen nuoruus Keravalla</title>
      <description><![CDATA[Miten keravalainen nuoruus 1970- ja 1980-luvuilla liittyy 50-luvun rock ‘n’ rolliin ja Yhdysvaltojen etelävaltioiden lippuun? Lippuun yhdistyy paljon ristiriitaisia merkityksiä, joita joudutaan pohtimaan, kun lipun historiaa ja erilaisia käyttöyhteyksiä esitellään suomalaisen museon kontekstissa 2020-luvulla. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 4 May 2021 21:20:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Marianna Keisalo, antrblogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="23203785" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/f098876c-5a90-4a31-8ad5-d9ff8025dc22/audio/906fc157-54d5-4f26-a005-4592a645e33b/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kapinalipun alla: amerikkalainen nuoruus Keravalla</itunes:title>
      <itunes:author>Marianna Keisalo, antrblogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/53e9541c-5830-4b5d-91e3-89833fc94f23/3000x3000/4483079452-4f5c2e0c5e-o-672x372.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:24:50</itunes:duration>
      <itunes:summary>Miten keravalainen nuoruus 1970- ja 1980-luvuilla liittyy 50-luvun rock ‘n’ rolliin ja Yhdysvaltojen etelävaltioiden lippuun? Lippuun yhdistyy paljon ristiriitaisia merkityksiä, joita joudutaan pohtimaan, kun lipun historiaa ja erilaisia käyttöyhteyksiä esitellään suomalaisen museon kontekstissa 2020-luvulla.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Miten keravalainen nuoruus 1970- ja 1980-luvuilla liittyy 50-luvun rock ‘n’ rolliin ja Yhdysvaltojen etelävaltioiden lippuun? Lippuun yhdistyy paljon ristiriitaisia merkityksiä, joita joudutaan pohtimaan, kun lipun historiaa ja erilaisia käyttöyhteyksiä esitellään suomalaisen museon kontekstissa 2020-luvulla.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, lippu, populaarikulttuuri, rotusorto, rockabilly, kulttuuri, nuorisokulttuuri, symbolismi, 1970-luku, historia, rock n&apos; roll, amerikka, antroblogi, antropologia, identiteetti</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>390</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">f2c4096f-acf1-47c1-bd27-71d8ab45445e</guid>
      <title>Oulun seksuaalirikokset ja kriisipuheen voima</title>
      <description><![CDATA[Kuinka monta seksuaalirikosta vaaditaan kriisiin? Kriisit ovat aina määrittelykysymyksiä ja kriisipuhe poliittisten ja taloudellisten motiivien värittämää. Kriisipuhe hyödyttää usein esittäjäänsä, mutta tilanteen kuvaaminen kriisinä voi olla arvokasta myös laajempien yhteiskunnallisten epäkohtien paljastamisessa. 
]]></description>
      <pubDate>Fri, 30 Apr 2021 09:15:11 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Antroblogi, Taina Cooke)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="18088899" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/dd74c17a-b672-45ce-b6fc-ffb4fc37b88f/audio/7b25ab68-6fca-423d-bfef-0f618415e7d3/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Oulun seksuaalirikokset ja kriisipuheen voima</itunes:title>
      <itunes:author>Antroblogi, Taina Cooke</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/c2723b2e-a0e8-4e4a-822c-d982fa3181eb/3000x3000/markus-spiske-vo5w2ida70s-unsplash-1170x550.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:18:50</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kuinka monta seksuaalirikosta vaaditaan kriisiin? Kriisit ovat aina määrittelykysymyksiä ja kriisipuhe poliittisten ja taloudellisten motiivien värittämää. Kriisipuhe hyödyttää usein esittäjäänsä, mutta tilanteen kuvaaminen kriisinä voi olla arvokasta myös laajempien yhteiskunnallisten epäkohtien paljastamisessa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kuinka monta seksuaalirikosta vaaditaan kriisiin? Kriisit ovat aina määrittelykysymyksiä ja kriisipuhe poliittisten ja taloudellisten motiivien värittämää. Kriisipuhe hyödyttää usein esittäjäänsä, mutta tilanteen kuvaaminen kriisinä voi olla arvokasta myös laajempien yhteiskunnallisten epäkohtien paljastamisessa.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, politiikka, projektiuttaminen, talous, kriisipuhe, kulttuuri, kriisi, maahanmuutto, antroblogi, antropologia, projekti, seksuaalirikokset</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>389</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">e3b6ed20-a4b3-4df0-a2ae-6feb772be862</guid>
      <title>Koukuissa roikkumisen hyvä kipu ja haastava hauskuus</title>
      <description><![CDATA[Body suspensionissa haastetaan koukuissa roikkumalla sekä itseä että kehoon ja kipuun liitettyjä kulttuurisia käytäntöjä. Vapaaehtoisesti valittuna kipu näyttäytyy negatiivisen ja sairauteen liitettävän aistimuksen sijaan positiivisena välineenä arkielämästä poikkeavaan keholliseen olemassaoloon. Kivun ja kehollisen leikin välisessä vuorovaikutuksessa itsestäänselvänä pidetty kyseenalaistuu ja tulee näkyväksi muodostaen näin body suspensionin haastavan hauskuuden.  
]]></description>
      <pubDate>Thu, 29 Apr 2021 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (niina heikkinen, antroblogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="23631456" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/e7a83d95-92cb-4842-b27c-97f027b7762f/audio/b7fbfb36-2a3f-48d3-88d1-8942a52b1465/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Koukuissa roikkumisen hyvä kipu ja haastava hauskuus</itunes:title>
      <itunes:author>niina heikkinen, antroblogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/2b2869fc-463c-4a0d-afee-c1883afda810/3000x3000/finsterling-2-672x372.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:24:37</itunes:duration>
      <itunes:summary>Body suspensionissa haastetaan koukuissa roikkumalla sekä itseä että kehoon ja kipuun liitettyjä kulttuurisia käytäntöjä. Vapaaehtoisesti valittuna kipu näyttäytyy negatiivisen ja sairauteen liitettävän aistimuksen sijaan positiivisena välineenä arkielämästä poikkeavaan keholliseen olemassaoloon. Kivun ja kehollisen leikin välisessä vuorovaikutuksessa itsestäänselvänä pidetty kyseenalaistuu ja tulee näkyväksi muodostaen näin body suspensionin haastavan hauskuuden. </itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Body suspensionissa haastetaan koukuissa roikkumalla sekä itseä että kehoon ja kipuun liitettyjä kulttuurisia käytäntöjä. Vapaaehtoisesti valittuna kipu näyttäytyy negatiivisen ja sairauteen liitettävän aistimuksen sijaan positiivisena välineenä arkielämästä poikkeavaan keholliseen olemassaoloon. Kivun ja kehollisen leikin välisessä vuorovaikutuksessa itsestäänselvänä pidetty kyseenalaistuu ja tulee näkyväksi muodostaen näin body suspensionin haastavan hauskuuden. </itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, suspensio, kipu, lävistykset, rituaali, body suspension, keho, kehonmuokkaus, kulttuuri, tutkimus, antroblogi, antropologia, pro gradu</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>388</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">3d5db1b2-6c75-4bed-b2c4-d333bdaf7e82</guid>
      <title>Kaupunkiantropologia</title>
      <description><![CDATA[Suuri osa ihmisistä asuu kaupungistumisen myötä urbaanissa elinympäristössä. Kaupunkien tutkiminen on siten merkittävä osa antropologista tutkimusta. Kaupunkiantropologia tarkastelee urbaanin elämän eri ulottuvuuksia kuten kaupungeissa muodostuvia sosiaalisia verkostoja, tilan käyttöä ja kaupunkisuunnittelun vaikutuksia kaupunkilaisten elämään. 
]]></description>
      <pubDate>Mon, 26 Apr 2021 09:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Veera Suomalainen, antroblogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="9581288" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/532d3e83-0328-4bf3-890d-92ae82e5c834/audio/ecd45ef4-fbea-450d-a0a9-ecdbf15a74d7/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kaupunkiantropologia</itunes:title>
      <itunes:author>Veera Suomalainen, antroblogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/0bc3b3de-f714-41c8-98e0-fa4ead41a21b/3000x3000/mg-3470-1920px-900x550.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:10:42</itunes:duration>
      <itunes:summary>Suuri osa ihmisistä asuu kaupungistumisen myötä urbaanissa elinympäristössä. Kaupunkien tutkiminen on siten merkittävä osa antropologista tutkimusta. Kaupunkiantropologia tarkastelee urbaanin elämän eri ulottuvuuksia kuten kaupungeissa muodostuvia sosiaalisia verkostoja, tilan käyttöä ja kaupunkisuunnittelun vaikutuksia kaupunkilaisten elämään.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Suuri osa ihmisistä asuu kaupungistumisen myötä urbaanissa elinympäristössä. Kaupunkien tutkiminen on siten merkittävä osa antropologista tutkimusta. Kaupunkiantropologia tarkastelee urbaanin elämän eri ulottuvuuksia kuten kaupungeissa muodostuvia sosiaalisia verkostoja, tilan käyttöä ja kaupunkisuunnittelun vaikutuksia kaupunkilaisten elämään.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, antopologia, yhteisö, erikoisala, muotoilu, suunnittelu, kulttuuri, kaupunki, antroblogi, vaikuttaminen</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>387</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">2bf28e8a-5c49-4f82-b6e7-b3cdc0021760</guid>
      <title>Poliittinen antropologia</title>
      <description><![CDATA[Poliittinen antropologia on tarkastelee yhteiskunnallisia valtasuhteita osana sosiaalista kanssakäymistä. Alan tutkimuskohteena ovat niin vallankäyttäjät kuin vallankäytön kohteet sekä epäviralliset politiikanteon muodot virallisten poliittisten instituutioiden rinnalla. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 15 Apr 2021 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Niina Ahola, Antroblogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="10729892" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/9a46b7b1-8620-4aa3-a891-a4404e122c4f/audio/227caa1f-26b5-423b-8345-e3a1178f89ba/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Poliittinen antropologia</itunes:title>
      <itunes:author>Niina Ahola, Antroblogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/f24583ac-19b8-41ae-99a9-aefd570e7fb3/3000x3000/paallikko-e1487788912541-1.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:11:11</itunes:duration>
      <itunes:summary>Poliittinen antropologia on tarkastelee yhteiskunnallisia valtasuhteita osana sosiaalista kanssakäymistä. Alan tutkimuskohteena ovat niin vallankäyttäjät kuin vallankäytön kohteet sekä epäviralliset politiikanteon muodot virallisten poliittisten instituutioiden rinnalla.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Poliittinen antropologia on tarkastelee yhteiskunnallisia valtasuhteita osana sosiaalista kanssakäymistä. Alan tutkimuskohteena ovat niin vallankäyttäjät kuin vallankäytön kohteet sekä epäviralliset politiikanteon muodot virallisten poliittisten instituutioiden rinnalla.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, michel foucault, politiikka, vallankäyttö, demokratia, valta, kulttuuri, instituutiot, politiikantutkimus, globalisaatio, antroblogi, antropologia, modernisaatio</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>386</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">7e4a5f9f-4b1f-47d9-816d-4c5e972d2b67</guid>
      <title>Utelias ja avoin katse elokuvaan</title>
      <description><![CDATA[Dokumentaarista elokuvaa ja antropologiaa yhdistää yhteiskunnallisten ilmiöiden tarkastelu heidän näkökulmastaan, joita ilmiöt koskettavat. Työkentällä-haastattelussa elokuvantekijä Elina Talvensaari kertoo, kuinka antropologia on läsnä hänen elokuvallisessa katseessaan. Talvensaaren viimeisin elokuvateos on Jussi-palkintoehdokas Neiti Aika. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 13 Apr 2021 07:50:55 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Antroblogi, Elina Talvensaari, Iisa Arvelin)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="14327266" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/cb773407-277e-4cbf-93b5-df80b2204d80/audio/a6c94322-92bd-4208-a141-50cb66cdc725/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Utelias ja avoin katse elokuvaan</itunes:title>
      <itunes:author>Antroblogi, Elina Talvensaari, Iisa Arvelin</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/f595591b-0f0a-49a5-afa2-beb05845140a/3000x3000/elinatalvensaari-ladytime-still1photo-joonaspulkkanen-scaled.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:14:55</itunes:duration>
      <itunes:summary>Dokumentaarista elokuvaa ja antropologiaa yhdistää yhteiskunnallisten ilmiöiden tarkastelu heidän näkökulmastaan, joita ilmiöt koskettavat. Työkentällä-haastattelussa elokuvantekijä Elina Talvensaari kertoo, kuinka antropologia on läsnä hänen elokuvallisessa katseessaan. Talvensaaren viimeisin elokuvateos on Jussi-palkintoehdokas Neiti Aika.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Dokumentaarista elokuvaa ja antropologiaa yhdistää yhteiskunnallisten ilmiöiden tarkastelu heidän näkökulmastaan, joita ilmiöt koskettavat. Työkentällä-haastattelussa elokuvantekijä Elina Talvensaari kertoo, kuinka antropologia on läsnä hänen elokuvallisessa katseessaan. Talvensaaren viimeisin elokuvateos on Jussi-palkintoehdokas Neiti Aika.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, elina talvensaari, ohjaus, käsikirjoitus, kulttuuri, katse, elokuva, dokumentti, visuaalinen antropologia, antroblogi, antropologia, filmiteollisuus, neiti aika</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>385</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">a167cb5d-02f5-4b00-895a-1664ed9fb993</guid>
      <title>Uskontoantropologia</title>
      <description><![CDATA[Uskontoantropologia on antropologian ja uskontotieteen erikoisala. Sen pyrkimys on kuvata, luokitella ja tutkia erilaisia tapoja, joilla uskonnolliset ajatukset ja käytännöt eri kulttuureissa ilmenevät. 
]]></description>
      <pubDate>Wed, 7 Apr 2021 14:15:55 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Minna Kulmala, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="8114721" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/888da466-82b3-4083-9cbc-97b0b5019475/audio/6b8b36b3-c95d-4c1b-a48a-3ea3161f96c8/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Uskontoantropologia</itunes:title>
      <itunes:author>Minna Kulmala, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/59120209-2c45-4ad9-8d08-01bf6b3489a6/3000x3000/uskontoantropologia-ankh.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:08:27</itunes:duration>
      <itunes:summary>Uskontoantropologia on antropologian ja uskontotieteen erikoisala. Sen pyrkimys on kuvata, luokitella ja tutkia erilaisia tapoja, joilla uskonnolliset ajatukset ja käytännöt eri kulttuureissa ilmenevät.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Uskontoantropologia on antropologian ja uskontotieteen erikoisala. Sen pyrkimys on kuvata, luokitella ja tutkia erilaisia tapoja, joilla uskonnolliset ajatukset ja käytännöt eri kulttuureissa ilmenevät.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, henkisyys, uskontotiede, rituaalit, kulttuuri, uskonto, antroblogi, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>384</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">fbb034f7-df34-4706-bd3c-6d813a8d25ff</guid>
      <title>Creepypasta on kauhua, joka tavoittelee aitoutta ja vapautta</title>
      <description><![CDATA[Verkossa yhteisöllisesti kehitellyt kauhutarinat pyrkivät vaikuttamaan aidoilta ja hämärtämään fiktion ja todellisuuden rajoja. Kaupalliset tahot ja omaehtoiset yhteisöt ruokkivat toisiaan, ja kysymykset omistajuudesta muuttuvat epäselviksi. Kenelle kauhu kuuluu? 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 1 Apr 2021 08:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Antroblogi, Toni Saarinen)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="22160657" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/a9a764ea-1894-4b30-9526-f83997fb2dc5/audio/12af725f-e08f-4af0-ab39-b5cc5344fd6d/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Creepypasta on kauhua, joka tavoittelee aitoutta ja vapautta</itunes:title>
      <itunes:author>Antroblogi, Toni Saarinen</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/1c81f409-d16b-4455-8191-4ca8b49d5276/3000x3000/creepypasta-instagram.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:23:05</itunes:duration>
      <itunes:summary>Verkossa yhteisöllisesti kehitellyt kauhutarinat pyrkivät vaikuttamaan aidoilta ja hämärtämään fiktion ja todellisuuden rajoja. Kaupalliset tahot ja omaehtoiset yhteisöt ruokkivat toisiaan, ja kysymykset omistajuudesta muuttuvat epäselviksi. Kenelle kauhu kuuluu?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Verkossa yhteisöllisesti kehitellyt kauhutarinat pyrkivät vaikuttamaan aidoilta ja hämärtämään fiktion ja todellisuuden rajoja. Kaupalliset tahot ja omaehtoiset yhteisöt ruokkivat toisiaan, ja kysymykset omistajuudesta muuttuvat epäselviksi. Kenelle kauhu kuuluu?</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, tekijänoikeudet, slenderman, vernakulaari, internet, talous, kauhu, creepypasta, folkloristiikka, kulttuuri, instituutiot, kaupallisuus, antroblogi, antropologia, omaisuus</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>383</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">9c46e7d6-169a-4f1f-9b96-1f36862f5598</guid>
      <title>Talousantropologia</title>
      <description><![CDATA[Talousantropologia tarkastelee ihmisten taloudellista toimintaa sosiaalisessa ja kulttuurisessa viitekehyksessä. Siinä taloutta lähestytään laajemmin kuin taloustieteessä. Huomiota kiinnitetään esimerkiksi erilaisiin vaihdon käytänteisiin ja niihin liittyviin merkityksiin ja arvoihin. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 30 Mar 2021 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Juuso Koponen)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="14586819" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/ed685aa6-91fa-4987-a6cf-81ed59cd0af0/audio/a1be0a63-4664-470e-a688-d17f3ddfa2bb/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Talousantropologia</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Juuso Koponen</itunes:author>
      <itunes:duration>00:15:12</itunes:duration>
      <itunes:summary>Talousantropologia tarkastelee ihmisten taloudellista toimintaa sosiaalisessa ja kulttuurisessa viitekehyksessä. Siinä taloutta lähestytään laajemmin kuin taloustieteessä. Huomiota kiinnitetään esimerkiksi erilaisiin vaihdon käytänteisiin ja niihin liittyviin merkityksiin ja arvoihin.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Talousantropologia tarkastelee ihmisten taloudellista toimintaa sosiaalisessa ja kulttuurisessa viitekehyksessä. Siinä taloutta lähestytään laajemmin kuin taloustieteessä. Huomiota kiinnitetään esimerkiksi erilaisiin vaihdon käytänteisiin ja niihin liittyviin merkityksiin ja arvoihin.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, taloustiede, talous, kulttuuri, vaihto, antroblogi, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>382</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">a484758b-95d6-4659-b700-23b540b0d457</guid>
      <title>Kuvataide ja tutkimus täydentävät toisiaan</title>
      <description><![CDATA[Toisinaan elämä vetää vastakkaisiin suuntiin. Maija Lassilan uralla yhdistyvät hänen kaksi intohimoaan, kuvataide sekä antropologia. Työkentällä-haastattelussa hän kertoo, miten keskenään erilaiset lähestymistavat kietoutuvat yhteisen teeman ympärille. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 25 Mar 2021 08:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Minerva Aalto, Maija Lassila, antroblogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="14379561" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/328aac91-4fd1-4770-90b3-ec5262d30406/audio/1c75e4f3-0866-48b3-8059-8a5a44eb098e/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kuvataide ja tutkimus täydentävät toisiaan</itunes:title>
      <itunes:author>Minerva Aalto, Maija Lassila, antroblogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/02181d94-425e-43b3-b13e-ee55e63afbe6/3000x3000/balazs-busznyak-mo695hfc0j0-unsplash-e1616512778241-672x372.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:15:33</itunes:duration>
      <itunes:summary>Toisinaan elämä vetää vastakkaisiin suuntiin. Maija Lassilan uralla yhdistyvät hänen kaksi intohimoaan, kuvataide sekä antropologia. Työkentällä-haastattelussa hän kertoo, miten keskenään erilaiset lähestymistavat kietoutuvat yhteisen teeman ympärille.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Toisinaan elämä vetää vastakkaisiin suuntiin. Maija Lassilan uralla yhdistyvät hänen kaksi intohimoaan, kuvataide sekä antropologia. Työkentällä-haastattelussa hän kertoo, miten keskenään erilaiset lähestymistavat kietoutuvat yhteisen teeman ympärille.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, saamenmaa, sakati, taide, polynesia, kenttätyö, kulttuuri, metodologia, tutkimus, visuaalinen antropologia, antroblogi, antropologia, kuvataide</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>381</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">def652f5-c016-4673-a600-413c587815bd</guid>
      <title>Kielitieteellinen antropologia</title>
      <description><![CDATA[Kielitieteellinen antropologia tutkii ihmisyhteisöjen tapoja kommunikoida kielen välityksellä. Sen erottaa muista kieltä tutkivista tieteenaloista kielten tarkasteleminen ensisijaisesti osana niiden sosiaalista ja kulttuurista kontekstia. Kielen ja maailman välisen suhteen pohtiminen on yksi alan keskeisistä kysymyksistä. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 9 Mar 2021 08:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (antroblogi, Marianna Keisalo)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="8780044" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/58ade26a-1c86-4289-ba0b-0c1e64a09561/audio/b72b331e-b29e-4d77-80a4-52b10ebb69c7/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kielitieteellinen antropologia</itunes:title>
      <itunes:author>antroblogi, Marianna Keisalo</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/96629b7f-87ad-4a4d-a1f4-2147596b69b1/3000x3000/3096377410-fcb52d6ded-b-900x550.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:10:13</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kielitieteellinen antropologia tutkii ihmisyhteisöjen tapoja kommunikoida kielen välityksellä. Sen erottaa muista kieltä tutkivista tieteenaloista kielten tarkasteleminen ensisijaisesti osana niiden sosiaalista ja kulttuurista kontekstia. Kielen ja maailman välisen suhteen pohtiminen on yksi alan keskeisistä kysymyksistä.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kielitieteellinen antropologia tutkii ihmisyhteisöjen tapoja kommunikoida kielen välityksellä. Sen erottaa muista kieltä tutkivista tieteenaloista kielten tarkasteleminen ensisijaisesti osana niiden sosiaalista ja kulttuurista kontekstia. Kielen ja maailman välisen suhteen pohtiminen on yksi alan keskeisistä kysymyksistä.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, lingvistiikka, kieli, folkloristiikka, kulttuuri, ilmaisu, kielitiede, antroblogi, antropologia, kumunikointi</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>380</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">c5e25bd6-b2a3-4a67-ab0c-ffd689030008</guid>
      <title>Bisnestä kuukautisilla</title>
      <description><![CDATA[Kuukautiset olivat häpeällinen ja piilotettava asia vielä silloin, kun ensimmäisiä tehdasvalmisteisia kuukautissiteitä alettiin mainostaa Suomessa 1900-luvun alussa. Kuukautistuotteiden markkinoinnilla on ollut keskeinen rooli kuukautiskäsitysten muokkaamisessa länsimaissa ja kaupallisuus määrittää edelleen julkista puhetta asiasta. Nyt “kuukautisvallankumous” sekä murtaa tabuja että luo pohjaa uudenlaiselle bisnekselle kuukautisten ympärillä. 
]]></description>
      <pubDate>Wed, 3 Mar 2021 22:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Jenni Räikkönen, Antroblogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="21048050" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/1f22669e-dc35-43fc-ac66-cd85ccdf29c9/audio/de2233d9-f366-4977-9169-1739452abd0f/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Bisnestä kuukautisilla</itunes:title>
      <itunes:author>Jenni Räikkönen, Antroblogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/4331e756-d8d3-4d97-acc2-34f1c827a357/3000x3000/kuva1.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:21:55</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kuukautiset olivat häpeällinen ja piilotettava asia vielä silloin, kun ensimmäisiä tehdasvalmisteisia kuukautissiteitä alettiin mainostaa Suomessa 1900-luvun alussa. Kuukautistuotteiden markkinoinnilla on ollut keskeinen rooli kuukautiskäsitysten muokkaamisessa länsimaissa ja kaupallisuus määrittää edelleen julkista puhetta asiasta. Nyt “kuukautisvallankumous” sekä murtaa tabuja että luo pohjaa uudenlaiselle bisnekselle kuukautisten ympärillä.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kuukautiset olivat häpeällinen ja piilotettava asia vielä silloin, kun ensimmäisiä tehdasvalmisteisia kuukautissiteitä alettiin mainostaa Suomessa 1900-luvun alussa. Kuukautistuotteiden markkinoinnilla on ollut keskeinen rooli kuukautiskäsitysten muokkaamisessa länsimaissa ja kaupallisuus määrittää edelleen julkista puhetta asiasta. Nyt “kuukautisvallankumous” sekä murtaa tabuja että luo pohjaa uudenlaiselle bisnekselle kuukautisten ympärillä.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, kulutus, femcare, kulttuuri, kapitalismi, feminismi, historia, kuukautiset, antroblogi, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>379</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">f721ae34-483e-48a2-a96f-c528a3a6d078</guid>
      <title>Fyysinen antropologia</title>
      <description><![CDATA[Fyysinen antropologia on ihmisen biologisen variaation ja evoluution tutkimusta. Ihmisen näkyviä ja toisaalta piileviä eroja tutkimalla fyysinen antropologia pyrkii selvittämään ja ymmärtämään, millainen ihminen on lajina, mikä synnyttää näitä eroja saman lajin edustajien välillä ja millaisia nämä kehityskulut ovat olleet. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 2 Mar 2021 08:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Laura Calderón Westö, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="7744827" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/2bceb8c3-d53a-4a5b-b13f-2b809918bbcf/audio/b70c1c0f-a076-4591-86d0-066fa6c1b975/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Fyysinen antropologia</itunes:title>
      <itunes:author>Laura Calderón Westö, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/90257328-2557-4608-a6b0-1a7905d102b3/3000x3000/evo.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:08:04</itunes:duration>
      <itunes:summary>Fyysinen antropologia on ihmisen biologisen variaation ja evoluution tutkimusta. Ihmisen näkyviä ja toisaalta piileviä eroja tutkimalla fyysinen antropologia pyrkii selvittämään ja ymmärtämään, millainen ihminen on lajina, mikä synnyttää näitä eroja saman lajin edustajien välillä ja millaisia nämä kehityskulut ovat olleet.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Fyysinen antropologia on ihmisen biologisen variaation ja evoluution tutkimusta. Ihmisen näkyviä ja toisaalta piileviä eroja tutkimalla fyysinen antropologia pyrkii selvittämään ja ymmärtämään, millainen ihminen on lajina, mikä synnyttää näitä eroja saman lajin edustajien välillä ja millaisia nämä kehityskulut ovat olleet.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, anatomia, kulttuuri, biologia, antroblogi, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>378</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">9b7dd697-5364-4121-90bc-6a6a661bb87d</guid>
      <title>David Graeber, kulttuurievoluution harha ja valistuksen sokaiseva hohde</title>
      <description><![CDATA[Edustuksellinen demokratia sai alkunsa Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen kritiikistä eurooppalaista yhteiskuntaa kohtaan yli 300 vuotta sitten. Edesmennyt antropologi David Graeber ja arkeologi David Wengrow jäljittivät kritiikin alkujuuria ja asettivat kyseenalaiseksi olettamukset, joiden perusteella kertomus ihmisen kulttuurievoluutiosta on laadittu. 
]]></description>
      <pubDate>Wed, 17 Feb 2021 08:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Aki Hakonen, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="24785859" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/101f9861-c5a0-40ad-87e2-97c22b030215/audio/db4e3308-f825-4f42-be22-33721fa0f5fc/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>David Graeber, kulttuurievoluution harha ja valistuksen sokaiseva hohde</itunes:title>
      <itunes:author>Aki Hakonen, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/53aac6b2-300b-46bb-a3c3-c880219b060c/3000x3000/st-pauls-cathedral-768778-1920-672x372.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:25:50</itunes:duration>
      <itunes:summary>Edustuksellinen demokratia sai alkunsa Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen kritiikistä eurooppalaista yhteiskuntaa kohtaan yli 300 vuotta sitten. Edesmennyt antropologi David Graeber ja arkeologi David Wengrow jäljittivät kritiikin alkujuuria ja asettivat kyseenalaiseksi olettamukset, joiden perusteella kertomus ihmisen kulttuurievoluutiosta on laadittu.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Edustuksellinen demokratia sai alkunsa Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen kritiikistä eurooppalaista yhteiskuntaa kohtaan yli 300 vuotta sitten. Edesmennyt antropologi David Graeber ja arkeologi David Wengrow jäljittivät kritiikin alkujuuria ja asettivat kyseenalaiseksi olettamukset, joiden perusteella kertomus ihmisen kulttuurievoluutiosta on laadittu.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, hyvinvointivaltio, voltaire, politiikka, pohjois-amerikka, david graeber, filosofia, david wengrow, talous, kulttuurievoluutio, montesquieu, graffigny, kulttuuri, turgot, valistus, eurooppa, ranska, rousseau, alkuperäiskansa, antroblogi, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>377</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">9eeeffe3-82f3-408b-afdd-7099e2b0c992</guid>
      <title>Kriisiviestintää katastrofien keskellä</title>
      <description><![CDATA[Oikea-aikaisen ja luotettavan viestinnän merkitys korostuu nopeaa reagointia vaativissa kriisitilanteissa, joita Punaisen Ristin viestintäpäällikkö, antropologi Siru Aura kohtaa työssään. Työkentällä-haastattelussa hän kertoo, millaista on työskennellä viestinnän parissa globaalia auttamistyötä tekevässä järjestössä. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 11 Feb 2021 08:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Siru Aura, AntroBlogi, Julia Räisänen)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="13785173" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/f9e3670f-0e8f-4ac0-94ff-7ccf0ea9a110/audio/a87c542f-7773-428c-ab90-4c6c2b463f1c/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kriisiviestintää katastrofien keskellä</itunes:title>
      <itunes:author>Siru Aura, AntroBlogi, Julia Räisänen</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/2b6e91c9-5afc-4c1d-bbc4-d8d612ac075c/3000x3000/20180503-spr-kuopio-bs-004-1024x683.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:14:21</itunes:duration>
      <itunes:summary>Oikea-aikaisen ja luotettavan viestinnän merkitys korostuu nopeaa reagointia vaativissa kriisitilanteissa, joita Punaisen Ristin viestintäpäällikkö, antropologi Siru Aura kohtaa työssään. Työkentällä-haastattelussa hän kertoo, millaista on työskennellä viestinnän parissa globaalia auttamistyötä tekevässä järjestössä.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Oikea-aikaisen ja luotettavan viestinnän merkitys korostuu nopeaa reagointia vaativissa kriisitilanteissa, joita Punaisen Ristin viestintäpäällikkö, antropologi Siru Aura kohtaa työssään. Työkentällä-haastattelussa hän kertoo, millaista on työskennellä viestinnän parissa globaalia auttamistyötä tekevässä järjestössä.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, kriisiviestintä, kulttuuri, viestintä, järjestötoiminta, punainen risti, antroblogi, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>376</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">5371c9b9-852e-4d25-b291-af82dc610665</guid>
      <title>Suomiräpin kotiseutukerrontaa espoolaislähiöistä</title>
      <description><![CDATA[Suomiräpin yksi kantavista teemoista, paikallisuus, kuuluu räppäreiden sanoituksissa ja vilahtelee musiikkivideoilla. 1980-luvulla Suomeen rantautunut räp on noussut pienistä piireistä soittolistojen suosikkigenreksi. Miten keskiluokkaisen Espoon mielikuvat valjastetaan käyttöön usein vastarinnasta energiaa saavassa musiikissa? Miten esityksissä rakennetaan kotiseutua ja keiden ääni siinä kuuluu? 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 9 Feb 2021 08:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Antroblogi, Annukka Saaristo)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="22603454" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/597cf328-35dc-4753-9dbd-ee49f9dc8f06/audio/85383ff1-59c0-4258-9797-48e257fbc7c2/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Suomiräpin kotiseutukerrontaa espoolaislähiöistä</itunes:title>
      <itunes:author>Antroblogi, Annukka Saaristo</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/9998afab-5d5b-4729-9311-f2bc82caffe9/3000x3000/1000px-espoo-vaakuna-svg.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:24:19</itunes:duration>
      <itunes:summary>Suomiräpin yksi kantavista teemoista, paikallisuus, kuuluu räppäreiden sanoituksissa ja vilahtelee musiikkivideoilla. 1980-luvulla Suomeen rantautunut räp on noussut pienistä piireistä soittolistojen suosikkigenreksi. Miten keskiluokkaisen Espoon mielikuvat valjastetaan käyttöön usein vastarinnasta energiaa saavassa musiikissa? Miten esityksissä rakennetaan kotiseutua ja keiden ääni siinä kuuluu?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Suomiräpin yksi kantavista teemoista, paikallisuus, kuuluu räppäreiden sanoituksissa ja vilahtelee musiikkivideoilla. 1980-luvulla Suomeen rantautunut räp on noussut pienistä piireistä soittolistojen suosikkigenreksi. Miten keskiluokkaisen Espoon mielikuvat valjastetaan käyttöön usein vastarinnasta energiaa saavassa musiikissa? Miten esityksissä rakennetaan kotiseutua ja keiden ääni siinä kuuluu?</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, rap, suomiräp, lähiö, kulttuuri, haastattelu, kaupunki, paikallisuus, espoo, antroblogi, antropologia, räp, helsinki, musiikki, sosiaalipolitiikka</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>375</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">1e4c04db-d37d-4e01-9bf6-89ce0bfe067d</guid>
      <title>Unien tutkimus keskittyy nyt yksilön lisäksi yhteisöön</title>
      <description><![CDATA[Unien näkeminen ja muistaminen kiehtovat meitä niin arkisten unikertomusten kuin
unien tutkimuksen tasolla. Unien yhteisölliset merkitykset ovat yhä keskeisempiä
tutkimuskohteita. Kansainvälisellä kentällä suomalainen unitutkimus näyttäytyy
monipuolisena ja omaleimaisena. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 4 Feb 2021 08:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Silja Heikkilä, antroblogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="14046940" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/24ccc107-498b-41c8-8906-ce740883ead3/audio/7edc9f46-eb5c-47cc-a628-6bee3add969d/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Unien tutkimus keskittyy nyt yksilön lisäksi yhteisöön</itunes:title>
      <itunes:author>Silja Heikkilä, antroblogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/4db92756-cf3e-4acc-a572-4fd3e589ca77/3000x3000/johannes-plenio-dkix6un55mw-unsplash.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:15:26</itunes:duration>
      <itunes:summary>Unien näkeminen ja muistaminen kiehtovat meitä niin arkisten unikertomusten kuin
unien tutkimuksen tasolla. Unien yhteisölliset merkitykset ovat yhä keskeisempiä
tutkimuskohteita. Kansainvälisellä kentällä suomalainen unitutkimus näyttäytyy
monipuolisena ja omaleimaisena.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Unien näkeminen ja muistaminen kiehtovat meitä niin arkisten unikertomusten kuin
unien tutkimuksen tasolla. Unien yhteisölliset merkitykset ovat yhä keskeisempiä
tutkimuskohteita. Kansainvälisellä kentällä suomalainen unitutkimus näyttäytyy
monipuolisena ja omaleimaisena.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, unikäsitykset, uni, kulttuuri, psykologia, koronapandemia, antroblogi, antropologia, poikkeusolot, parapsykologia, muutos</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>374</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">e4892a0d-20ac-4cdb-9d9b-b35121a1e592</guid>
      <title>Pilasiko covid-19 kenttätyön?</title>
      <description><![CDATA[Suomen Antropologinen Seura järjesti joulukuussa 2020 virtuaalitapahtuman, jossa keskusteltiin covid-19-pandemian vaikutuksista antropologiseen kenttätyöhön. Mitä tapahtuu, kun kentällä ei voi fyysisesti oleilla? Entä miten tutkittavien kanssa voidaan luoda luottamuksellinen suhde, kun vuorovaikutus ottaa uusia muotoja?

 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 28 Jan 2021 08:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Minerva Aalto)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="13251439" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/2205646f-0f52-4be0-93b1-2cce1413fb0e/audio/113a585f-1080-48dd-bbcb-a5e86bd02c4a/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Pilasiko covid-19 kenttätyön?</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Minerva Aalto</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/37ef1045-6e80-4046-9edf-e6c4a3c5a87b/3000x3000/covid19kentta.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:13:48</itunes:duration>
      <itunes:summary>Suomen Antropologinen Seura järjesti joulukuussa 2020 virtuaalitapahtuman, jossa keskusteltiin covid-19-pandemian vaikutuksista antropologiseen kenttätyöhön. Mitä tapahtuu, kun kentällä ei voi fyysisesti oleilla? Entä miten tutkittavien kanssa voidaan luoda luottamuksellinen suhde, kun vuorovaikutus ottaa uusia muotoja?

</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Suomen Antropologinen Seura järjesti joulukuussa 2020 virtuaalitapahtuman, jossa keskusteltiin covid-19-pandemian vaikutuksista antropologiseen kenttätyöhön. Mitä tapahtuu, kun kentällä ei voi fyysisesti oleilla? Entä miten tutkittavien kanssa voidaan luoda luottamuksellinen suhde, kun vuorovaikutus ottaa uusia muotoja?

</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, etnografia, kenttätyö, kulttuuri, covid-19, antroblogi, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>373</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">ebecd2d4-e120-4398-b25e-0a4245245026</guid>
      <title>Huippuravintolan reseptinä ruoka-antropologia</title>
      <description><![CDATA[Antropologiaa on alettu hyödyntää autenttisuuden lähteenä luovilla aloilla elokuvateollisuudesta gastronomiaan. Työkentällä-haastattelussa tutustutaan turkkilaiseen ruoka-antropologi Tangör Taniin ja siihen, mitä hän tekee istanbulilaisen huippuravintola Miklan taustajoukoissa. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 21 Jan 2021 08:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Sonja Tiitola, Tangör Tan, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="15244687" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/8a17f4f2-4bb9-4392-80b0-a2170c6feac9/audio/059fb674-4e91-40e0-9cf0-45f141d81a1f/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Huippuravintolan reseptinä ruoka-antropologia</itunes:title>
      <itunes:author>Sonja Tiitola, Tangör Tan, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/adc7c283-db9c-46ed-82fa-61fae95dbd55/3000x3000/markus-spiske-zknsvqbrspe-unsplash-2048x1365.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:15:53</itunes:duration>
      <itunes:summary>Antropologiaa on alettu hyödyntää autenttisuuden lähteenä luovilla aloilla elokuvateollisuudesta gastronomiaan. Työkentällä-haastattelussa tutustutaan turkkilaiseen ruoka-antropologi Tangör Taniin ja siihen, mitä hän tekee istanbulilaisen huippuravintola Miklan taustajoukoissa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Antropologiaa on alettu hyödyntää autenttisuuden lähteenä luovilla aloilla elokuvateollisuudesta gastronomiaan. Työkentällä-haastattelussa tutustutaan turkkilaiseen ruoka-antropologi Tangör Taniin ja siihen, mitä hän tekee istanbulilaisen huippuravintola Miklan taustajoukoissa.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, ravintolat, kulttuuri, turkki, ruoka, antroblogi, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>372</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">bc0f0b8d-c6e5-46c1-a2fe-e66c12ee8150</guid>
      <title>Self-care kannustaa huolehtimaan itsestä ensin</title>
      <description><![CDATA[On taas terveiden elämäntapojen aika – tipaton tammikuu, uusi kunto-ohjelma tai päivittäinen meditaatio. Ihminen, joka huolehtii omasta hyvinvoinnistaan näyttäytyy terveenä, vastuullisena kansalaisena. Millaisiin arvoihin hyvinvointiin keskittyminen pohjaa? Mitä tapa puhua hyvinvoinnista voi kertoa meille itsestämme? 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 19 Jan 2021 08:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Sannamari Kurki)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="12378403" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/cc1e9e74-cc75-4d40-a5a1-c7607b99746c/audio/80ae7a2a-a1a9-4bca-aa6d-69f8d5fa42d9/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Self-care kannustaa huolehtimaan itsestä ensin</itunes:title>
      <itunes:author>Sannamari Kurki</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/31cd770a-b336-4dbb-a455-693c22d1063e/3000x3000/fairy-3347588-1280.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:19:02</itunes:duration>
      <itunes:summary>On taas terveiden elämäntapojen aika – tipaton tammikuu, uusi kunto-ohjelma tai päivittäinen meditaatio. Ihminen, joka huolehtii omasta hyvinvoinnistaan näyttäytyy terveenä, vastuullisena kansalaisena. Millaisiin arvoihin hyvinvointiin keskittyminen pohjaa? Mitä tapa puhua hyvinvoinnista voi kertoa meille itsestämme?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>On taas terveiden elämäntapojen aika – tipaton tammikuu, uusi kunto-ohjelma tai päivittäinen meditaatio. Ihminen, joka huolehtii omasta hyvinvoinnistaan näyttäytyy terveenä, vastuullisena kansalaisena. Millaisiin arvoihin hyvinvointiin keskittyminen pohjaa? Mitä tapa puhua hyvinvoinnista voi kertoa meille itsestämme?</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, terveys, liikunta, hyvinvointi, mediaatio, kuntoilu, kulttuuri, arki, kunto</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>371</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">f044f6eb-a55d-4810-87fe-e0086b111fb6</guid>
      <title>Myytti rahan alkuperästä</title>
      <description><![CDATA[Rahaa ei keksitty vaihtokaupan helpottamiseksi. Antropologit, historiantutkijat ja taloustieteilijät ovat tienneet tämän jo ainakin sadan vuoden ajan. Silti monelle on yhä itsestäänselvyys, että raha täytyi keksiä, koska tavaroiden vaihtokauppa kävi liian vaivalloiseksi. Miksi virheellinen käsitys rahan alkuperästä elää niin sitkeästi? 
]]></description>
      <pubDate>Wed, 9 Dec 2020 07:32:39 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="13830731" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/b73f7edf-3026-4b44-9648-d1d03d477dd8/audio/ef6332e1-3f71-4cb9-932d-a300b1e0bab8/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Myytti rahan alkuperästä</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/ad17f1d7-087c-4e28-ab71-863408e2d98a/3000x3000/freddie-collins-uxwpg9umwt8-unsplash-1170x550.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:14:24</itunes:duration>
      <itunes:summary>Rahaa ei keksitty vaihtokaupan helpottamiseksi. Antropologit, historiantutkijat ja taloustieteilijät ovat tienneet tämän jo ainakin sadan vuoden ajan. Silti monelle on yhä itsestäänselvyys, että raha täytyi keksiä, koska tavaroiden vaihtokauppa kävi liian vaivalloiseksi. Miksi virheellinen käsitys rahan alkuperästä elää niin sitkeästi?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Rahaa ei keksitty vaihtokaupan helpottamiseksi. Antropologit, historiantutkijat ja taloustieteilijät ovat tienneet tämän jo ainakin sadan vuoden ajan. Silti monelle on yhä itsestäänselvyys, että raha täytyi keksiä, koska tavaroiden vaihtokauppa kävi liian vaivalloiseksi. Miksi virheellinen käsitys rahan alkuperästä elää niin sitkeästi?</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, myytit, talous, kulttuuri, raha, historia, antroblogi, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>370</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">b8b2fc98-af67-410f-a141-bb4e2378ea6b</guid>
      <title>Sielun ulottuvuuksia eri aikakausina</title>
      <description><![CDATA[Mielenterveyden ongelmat mielletään nykyään ainakin länsimaissa kansantaudiksi. Länsimaiseen sielunhoitoon, psykologiaan ja psykiatriaan perustuva diagnosointi, lääkitseminen ja terapiamenetelmät ovat integroituneet osaksi terveydenhuoltoa. Yksilön ja yhteisöjen eheytymistä ja hyvinvointia tarkastellaan yhä enemmän myös vaihtoehtoisista näkökulmista, paikallisiin ja alueellisiin perinteisiin nojaten. 
]]></description>
      <pubDate>Mon, 7 Dec 2020 10:15:41 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Helena Oikarinen-Yabai)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="10792218" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/60bd70fd-ed98-439d-b860-feeebf451484/audio/d36ca64e-d0f5-4e3b-a239-696e03bc6247/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Sielun ulottuvuuksia eri aikakausina</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Helena Oikarinen-Yabai</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/3b351b3e-1956-4337-b20c-77453a3694e9/3000x3000/kuva-1-1-2048x1365.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:16:44</itunes:duration>
      <itunes:summary>Mielenterveyden ongelmat mielletään nykyään ainakin länsimaissa kansantaudiksi. Länsimaiseen sielunhoitoon, psykologiaan ja psykiatriaan perustuva diagnosointi, lääkitseminen ja terapiamenetelmät ovat integroituneet osaksi terveydenhuoltoa. Yksilön ja yhteisöjen eheytymistä ja hyvinvointia tarkastellaan yhä enemmän myös vaihtoehtoisista näkökulmista, paikallisiin ja alueellisiin perinteisiin nojaten.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Mielenterveyden ongelmat mielletään nykyään ainakin länsimaissa kansantaudiksi. Länsimaiseen sielunhoitoon, psykologiaan ja psykiatriaan perustuva diagnosointi, lääkitseminen ja terapiamenetelmät ovat integroituneet osaksi terveydenhuoltoa. Yksilön ja yhteisöjen eheytymistä ja hyvinvointia tarkastellaan yhä enemmän myös vaihtoehtoisista näkökulmista, paikallisiin ja alueellisiin perinteisiin nojaten.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>henkisyys, psykiatria, sielu, lääketiede, hyvinvointi, terveydenhuolto, kulttuuri, uskonto, mielenterveys, terapia, sairaus, suomi, psykologia, antropologia, mieli</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>369</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">646c4dbb-67bf-44c8-a74b-806ed8d0ddef</guid>
      <title>Koronavirus asettui taloksi</title>
      <description><![CDATA[Koronavirustapausten määrä on jälleen kääntynyt kasvuun. Tilanne on tutumpi kuin keväällä, mutta aiheuttaa edelleen huolta ja epävarmuutta. Julkisessa keskustelussa koronaviruksesta puhutaan näkymättömänä vihollisena, joka tulee päihittää. Henkisen hyvinvointimme kannalta saattaisi olla parempi suhtautua virukseen kutsumattomana vieraana vihollismielikuvien ruokkimisen sijaan. 
]]></description>
      <pubDate>Wed, 2 Dec 2020 06:44:22 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Niina Ahola, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="20143168" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/2869e7e2-05e1-4949-b758-0b9e9b6506e8/audio/89d2dc09-cce1-4653-9f40-8791ab5fa3d4/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Koronavirus asettui taloksi</itunes:title>
      <itunes:author>Niina Ahola, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/9a312a30-7f5a-4e4a-8812-d1608f5e231c/3000x3000/talot-1170x550.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:20:59</itunes:duration>
      <itunes:summary>Koronavirustapausten määrä on jälleen kääntynyt kasvuun. Tilanne on tutumpi kuin keväällä, mutta aiheuttaa edelleen huolta ja epävarmuutta. Julkisessa keskustelussa koronaviruksesta puhutaan näkymättömänä vihollisena, joka tulee päihittää. Henkisen hyvinvointimme kannalta saattaisi olla parempi suhtautua virukseen kutsumattomana vieraana vihollismielikuvien ruokkimisen sijaan.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Koronavirustapausten määrä on jälleen kääntynyt kasvuun. Tilanne on tutumpi kuin keväällä, mutta aiheuttaa edelleen huolta ja epävarmuutta. Julkisessa keskustelussa koronaviruksesta puhutaan näkymättömänä vihollisena, joka tulee päihittää. Henkisen hyvinvointimme kannalta saattaisi olla parempi suhtautua virukseen kutsumattomana vieraana vihollismielikuvien ruokkimisen sijaan.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, terveys, hyvinvointi, koti, koronavirus, korona, kulttuuri, covid-19, antropologia, virus, pandemia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>368</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">259e0208-2dfd-4baf-935e-c4cfbc5fc649</guid>
      <title>Maailma jalkojen näkökulmasta</title>
      <description><![CDATA[Jalkoihin voidaan kiinnittää monenlaista teknologiaa eri ympäristöjä varten, ja niitä voidaan käyttää luovasti apuna niin arkisissa askareissa kuin urheilusuorituksissa. Jalkojen roolin ymmärtäminen pelkkinä ihmistä liikuttavina mekaanisina laitteina voi paitsi muokata jalkojen toimintaa ja fyysistä rakennetta, myös vaikuttaa taustaoletuksina tieteellisissä teorioissa. 
]]></description>
      <pubDate>Mon, 30 Nov 2020 09:23:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Timo Tahkola, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="7219121" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/bea1c89a-809a-4277-9202-95b5f2ea7025/audio/b11c8716-b9f2-4e35-bc17-b08da977d2ed/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Maailma jalkojen näkökulmasta</itunes:title>
      <itunes:author>Timo Tahkola, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/b8378f73-8c01-45a2-ae5b-d509ac8043c8/3000x3000/desert-1326572-1280-1170x550.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:11:15</itunes:duration>
      <itunes:summary>Jalkoihin voidaan kiinnittää monenlaista teknologiaa eri ympäristöjä varten, ja niitä voidaan käyttää luovasti apuna niin arkisissa askareissa kuin urheilusuorituksissa. Jalkojen roolin ymmärtäminen pelkkinä ihmistä liikuttavina mekaanisina laitteina voi paitsi muokata jalkojen toimintaa ja fyysistä rakennetta, myös vaikuttaa taustaoletuksina tieteellisissä teorioissa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Jalkoihin voidaan kiinnittää monenlaista teknologiaa eri ympäristöjä varten, ja niitä voidaan käyttää luovasti apuna niin arkisissa askareissa kuin urheilusuorituksissa. Jalkojen roolin ymmärtäminen pelkkinä ihmistä liikuttavina mekaanisina laitteina voi paitsi muokata jalkojen toimintaa ja fyysistä rakennetta, myös vaikuttaa taustaoletuksina tieteellisissä teorioissa.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>evoluutio, liikunta, keho, teknologia, urheilu, kulttuuri, arki, tutkimus, antropologia, jalat</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>367</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">3e118064-ca22-4a66-877f-cb71beb14e1e</guid>
      <title>Autoetnografia ja tutkimuskentän muuttuvat rajat</title>
      <description><![CDATA[Autoetnografinen tutkimus haastaa tarkastelemaan kriittisesti kentän ja tietämisen kysymyksiä kulttuurintutkimuksessa. Koronapandemian seurauksena etnografista kenttätyötä tehdään entistä enemmän verkkoympäristössä, jolloin tutkimuskentän rajat piirtyvät eri tavalla kuin fyysisissä kohtaamisissa. Samalla posthumanistiset teoriat ovat siirtämässä ihmistä pois tutkimuksen keskiöstä. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 26 Nov 2020 07:25:53 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Eino Heikkilä, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="15293170" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/fb77a36f-f847-451d-bfc6-fbe3ab0a3980/audio/c2af170e-95ff-4c71-b064-53d7416dbb05/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Autoetnografia ja tutkimuskentän muuttuvat rajat</itunes:title>
      <itunes:author>Eino Heikkilä, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/7b1ba11d-7794-4c79-9b25-0856f3ee27c7/3000x3000/vince-fleming-vmr8bgurexo-unsplash-1170x550.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:15:56</itunes:duration>
      <itunes:summary>Autoetnografinen tutkimus haastaa tarkastelemaan kriittisesti kentän ja tietämisen kysymyksiä kulttuurintutkimuksessa. Koronapandemian seurauksena etnografista kenttätyötä tehdään entistä enemmän verkkoympäristössä, jolloin tutkimuskentän rajat piirtyvät eri tavalla kuin fyysisissä kohtaamisissa. Samalla posthumanistiset teoriat ovat siirtämässä ihmistä pois tutkimuksen keskiöstä.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Autoetnografinen tutkimus haastaa tarkastelemaan kriittisesti kentän ja tietämisen kysymyksiä kulttuurintutkimuksessa. Koronapandemian seurauksena etnografista kenttätyötä tehdään entistä enemmän verkkoympäristössä, jolloin tutkimuskentän rajat piirtyvät eri tavalla kuin fyysisissä kohtaamisissa. Samalla posthumanistiset teoriat ovat siirtämässä ihmistä pois tutkimuksen keskiöstä.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>etnografia, kulttuurintutkimus, kulttuuri, tutkimus, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>366</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">7ab59829-8c98-48f0-aa56-d5c69aee5598</guid>
      <title>Jos kuuntelet tarkkaan, kuuletko savupiipun puhuvan?</title>
      <description><![CDATA[Suomessa on runsaasti kyliä, joita kuvaillaan kuoleviksi. Niistä näyttävät kadonneet sekä asukkaat että perinteiset maaseutuelinkeinot. Moni lomamatkalainen painaa näiden kylien kohdalla mieluusti kaasua, sillä niiden ei oleteta tarjoavan kauniita maisemia saati muita elämyksiä. Kylään pysähtyvä ja sitä läheltä tarkasteleva etnografi tietää kuitenkin paremmin! Hänelle juttelevat kylän savupiiputkin.  
]]></description>
      <pubDate>Tue, 24 Nov 2020 07:36:24 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Eeva Uusitalo)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="18753860" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/d36b4710-a621-4796-b90a-f324b60b6263/audio/33ea507e-1d2e-4db5-a92a-7cb928bf8fb1/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Jos kuuntelet tarkkaan, kuuletko savupiipun puhuvan?</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Eeva Uusitalo</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/5c10a2cb-d5df-4004-9e21-2781db63b2b6/3000x3000/annie-spratt-oubbb8kcnxa-unsplash-700x500.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:19:49</itunes:duration>
      <itunes:summary>Suomessa on runsaasti kyliä, joita kuvaillaan kuoleviksi. Niistä näyttävät kadonneet sekä asukkaat että perinteiset maaseutuelinkeinot. Moni lomamatkalainen painaa näiden kylien kohdalla mieluusti kaasua, sillä niiden ei oleteta tarjoavan kauniita maisemia saati muita elämyksiä. Kylään pysähtyvä ja sitä läheltä tarkasteleva etnografi tietää kuitenkin paremmin! Hänelle juttelevat kylän savupiiputkin. </itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Suomessa on runsaasti kyliä, joita kuvaillaan kuoleviksi. Niistä näyttävät kadonneet sekä asukkaat että perinteiset maaseutuelinkeinot. Moni lomamatkalainen painaa näiden kylien kohdalla mieluusti kaasua, sillä niiden ei oleteta tarjoavan kauniita maisemia saati muita elämyksiä. Kylään pysähtyvä ja sitä läheltä tarkasteleva etnografi tietää kuitenkin paremmin! Hänelle juttelevat kylän savupiiputkin. </itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, sota, maaseutu, muisti, etnografia, muistot, elinkeinot, koti, kylä, muutto, kulttuuri, kylät, tutkimus, muuttoliike, suomi, antroblogi, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>365</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">6a6b7120-4052-44a4-b3b3-6e4620243a54</guid>
      <title>Journalistina inkeriläisten mailla</title>
      <description><![CDATA[Ilman työsuhdetta työskentelevän toimittajan työ on paikoin epävarmaa, mutta usein palkitsevaa. Työkentällä-haastattelussa freelancetoimittaja ja järjestöviestijä Lea Pakkanen kertoo uusimmasta inkerinsuomalaisuutta käsittelevästä näyttely- ja tietokirjahankkeestaan, joka vei hänet matkalle sukunsa historiaan. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 19 Nov 2020 09:19:18 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Minerva Aalto, Lea Pakkanen, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="13682355" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/1a518b00-db41-47e7-9c34-2a69c55576fd/audio/76c5e95d-89de-4130-b87f-013af19d9804/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Journalistina inkeriläisten mailla</itunes:title>
      <itunes:author>Minerva Aalto, Lea Pakkanen, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/12cc356b-98c2-42d1-b9ee-aeace60d6a8d/3000x3000/inkerilaiset-hires-8-1170x550.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:14:15</itunes:duration>
      <itunes:summary>Ilman työsuhdetta työskentelevän toimittajan työ on paikoin epävarmaa, mutta usein palkitsevaa. Työkentällä-haastattelussa freelancetoimittaja ja järjestöviestijä Lea Pakkanen kertoo uusimmasta inkerinsuomalaisuutta käsittelevästä näyttely- ja tietokirjahankkeestaan, joka vei hänet matkalle sukunsa historiaan.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Ilman työsuhdetta työskentelevän toimittajan työ on paikoin epävarmaa, mutta usein palkitsevaa. Työkentällä-haastattelussa freelancetoimittaja ja järjestöviestijä Lea Pakkanen kertoo uusimmasta inkerinsuomalaisuutta käsittelevästä näyttely- ja tietokirjahankkeestaan, joka vei hänet matkalle sukunsa historiaan.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, järjestöt, toimittaja, journalismi, inkerinsuomalaiset, antropologi, tietokirja, kulttuuri, haastattelu, työelämä, näyttelyt, historia, työ</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>364</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">0fa9538c-0b76-4abe-b057-cd6d6daaad19</guid>
      <title>Modernien maailmanloppukertomusten laaja kirjo</title>
      <description><![CDATA[Maailmanloppu ei ehkä tunnu modernille ajalle keskeiseltä kertomukselta. Moderni herättää mielikuvia jatkuvasta kasvusta ja edistyksestä – maailmanjärjestyksestä, jota ei voi paeta. Moderni mielikuvitus kuitenkin villiintyy ajatuksesta, että vallitseva järjestelmä voisi myös loppua. Maailmanlopusta kertovat myyttimme ovat moniäänisempiä kuin koskaan. 
]]></description>
      <pubDate>Wed, 18 Nov 2020 09:08:32 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Toni Saarinen, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="13039541" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/21233c2b-521e-41c1-ac81-88a497d5577f/audio/3148af37-c765-4925-a184-a0fac239ab2d/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Modernien maailmanloppukertomusten laaja kirjo</itunes:title>
      <itunes:author>Toni Saarinen, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/8fabcbc5-7b35-4b3f-b9de-f390a97ed0a6/3000x3000/apocalypse-510961-1280-1170x550.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:19:58</itunes:duration>
      <itunes:summary>Maailmanloppu ei ehkä tunnu modernille ajalle keskeiseltä kertomukselta. Moderni herättää mielikuvia jatkuvasta kasvusta ja edistyksestä – maailmanjärjestyksestä, jota ei voi paeta. Moderni mielikuvitus kuitenkin villiintyy ajatuksesta, että vallitseva järjestelmä voisi myös loppua. Maailmanlopusta kertovat myyttimme ovat moniäänisempiä kuin koskaan.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Maailmanloppu ei ehkä tunnu modernille ajalle keskeiseltä kertomukselta. Moderni herättää mielikuvia jatkuvasta kasvusta ja edistyksestä – maailmanjärjestyksestä, jota ei voi paeta. Moderni mielikuvitus kuitenkin villiintyy ajatuksesta, että vallitseva järjestelmä voisi myös loppua. Maailmanlopusta kertovat myyttimme ovat moniäänisempiä kuin koskaan.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, tulevaisuus, myytti, myytit, kulttuuri, uskonto, maailmanloppu, ympäristö, historia, kertomukset, antropologia, salaliitto</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>363</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">3ab15421-4aaf-485c-a1d8-5138691e111f</guid>
      <title>Sukellus alkoholismin pinnan alle</title>
      <description><![CDATA[Alkoholismi on kansansairaus, jonka julkinen keskustelu pyörii rajoitusten ympärillä sen sijaan, että puhuttaisiin tunteista tai ihmisistä sairauden takana. Toimittaja Johanna Pohjolan tietokirja ‘Isä pullossa – Matka alkoholistin mieleen ja maailmaan’ pureutuu alkoholismin inhimilliseen puoleen. Haastattelussa hän kertoo sukelluksestaan alkoholiriippuvuuden maailmaan. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 17 Nov 2020 07:59:19 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Johanna Pohjola, AntroBlogi, Niina Ahola)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="19879504" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/c59f0880-34dd-4506-8531-57f4146fbf4e/audio/1e8c990d-9bce-4f95-8dcc-03e351de4bc3/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Sukellus alkoholismin pinnan alle</itunes:title>
      <itunes:author>Johanna Pohjola, AntroBlogi, Niina Ahola</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/1318952f-bf9a-47c9-b536-c443c7888bc4/3000x3000/jerry-zhang-2jzy-vfhi04-unsplash.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:21:10</itunes:duration>
      <itunes:summary>Alkoholismi on kansansairaus, jonka julkinen keskustelu pyörii rajoitusten ympärillä sen sijaan, että puhuttaisiin tunteista tai ihmisistä sairauden takana. Toimittaja Johanna Pohjolan tietokirja ‘Isä pullossa – Matka alkoholistin mieleen ja maailmaan’ pureutuu alkoholismin inhimilliseen puoleen. Haastattelussa hän kertoo sukelluksestaan alkoholiriippuvuuden maailmaan.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Alkoholismi on kansansairaus, jonka julkinen keskustelu pyörii rajoitusten ympärillä sen sijaan, että puhuttaisiin tunteista tai ihmisistä sairauden takana. Toimittaja Johanna Pohjolan tietokirja ‘Isä pullossa – Matka alkoholistin mieleen ja maailmaan’ pureutuu alkoholismin inhimilliseen puoleen. Haastattelussa hän kertoo sukelluksestaan alkoholiriippuvuuden maailmaan.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, alkoholi, terveys, kirja, riippuvuus, tietokirja, kulttuuri, perhe, alkoholismi, sairaus, historia, suomi</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>362</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">af2209c8-0d18-47d7-9a64-0ceefd4a57c1</guid>
      <title>Videopelien hiljainen queer-vallankumous</title>
      <description><![CDATA[Naiset ovat kauan olleet pelialan sokea piste. Koska oletettu pelaaja on heteromies, ovat naiset pelihahmoina aliedustettuja ja vääristyneesti kuvattuja. Peleistä alkaa kuitenkin pikkuhiljaa löytyä myös toisenlaisia naiseuden esitystapoja, kuten The Last of Us ‑pelisarja osoittaa. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 10 Nov 2020 07:14:14 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="16494028" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/20b31438-ace4-4c8d-a408-a9386a779c7d/audio/7e895949-f5db-4e00-b60d-26a7216bca92/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Videopelien hiljainen queer-vallankumous</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/1c4d91ee-7881-4358-a667-78136f2463fc/3000x3000/oh8a5shtmdbqx73cv765.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:25:41</itunes:duration>
      <itunes:summary>Naiset ovat kauan olleet pelialan sokea piste. Koska oletettu pelaaja on heteromies, ovat naiset pelihahmoina aliedustettuja ja vääristyneesti kuvattuja. Peleistä alkaa kuitenkin pikkuhiljaa löytyä myös toisenlaisia naiseuden esitystapoja, kuten The Last of Us ‑pelisarja osoittaa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Naiset ovat kauan olleet pelialan sokea piste. Koska oletettu pelaaja on heteromies, ovat naiset pelihahmoina aliedustettuja ja vääristyneesti kuvattuja. Peleistä alkaa kuitenkin pikkuhiljaa löytyä myös toisenlaisia naiseuden esitystapoja, kuten The Last of Us ‑pelisarja osoittaa.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>seksuaalisuus, syrjintä, pelaaminen, the last of us, sukupuoli, pelit, vihapuhe, vähemmistöt, videopelit</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>361</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">cb4585bc-d498-4b69-a509-6d0d1379c7b6</guid>
      <title>George Floydin murhavideo ja palava poliisiasema kertovat kahta tarinaa Yhdysvalloista</title>
      <description><![CDATA[George Floydin murha nosti Yhdysvalloissa esille afroamerikkalaiseen väestöön kohdistuvan poliisiväkivallan ja rakenteellisen rasismin. Kun Floydin murhavideota ja livelähetyksiä sen kirvoittamista mielenosoituksista tarkastellaan rinnakkain, ne avaavat näkymän amerikkalaista yhteiskuntaa läpäiseviin ristiriitoihin. Vastakkain asettuvat valkoisen ylivallan perinne ja rodullistettujen amerikkalaisten vastarinnan jatkumo. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 29 Oct 2020 07:31:11 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Dimitri Ollikainen, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="20092177" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/31ab5ba1-2c0b-42ab-8613-f56c040b212b/audio/0d5256a0-9b56-4a85-bc47-92b8bb8f58cf/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>George Floydin murhavideo ja palava poliisiasema kertovat kahta tarinaa Yhdysvalloista</itunes:title>
      <itunes:author>Dimitri Ollikainen, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/e1f1f7e7-0c8f-4246-a7db-81b094dddf02/3000x3000/leslie-cross-lr43y-dlg7g-unsplash-scaled.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:20:56</itunes:duration>
      <itunes:summary>George Floydin murha nosti Yhdysvalloissa esille afroamerikkalaiseen väestöön kohdistuvan poliisiväkivallan ja rakenteellisen rasismin. Kun Floydin murhavideota ja livelähetyksiä sen kirvoittamista mielenosoituksista tarkastellaan rinnakkain, ne avaavat näkymän amerikkalaista yhteiskuntaa läpäiseviin ristiriitoihin. Vastakkain asettuvat valkoisen ylivallan perinne ja rodullistettujen amerikkalaisten vastarinnan jatkumo.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>George Floydin murha nosti Yhdysvalloissa esille afroamerikkalaiseen väestöön kohdistuvan poliisiväkivallan ja rakenteellisen rasismin. Kun Floydin murhavideota ja livelähetyksiä sen kirvoittamista mielenosoituksista tarkastellaan rinnakkain, ne avaavat näkymän amerikkalaista yhteiskuntaa läpäiseviin ristiriitoihin. Vastakkain asettuvat valkoisen ylivallan perinne ja rodullistettujen amerikkalaisten vastarinnan jatkumo.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, usa, protestit, aktivismi, yhdysvallat, black lives matter, kulttuuri, poliisi, rasismi, george floyd, blm, väkivalta</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>360</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">a5e864ab-b3e5-4634-99ea-ef2f2337d9d4</guid>
      <title>Ihmistieteellinen osaaminen yritysten strategiatyössä</title>
      <description><![CDATA[Strategiakonsultti Mikko Leskelältä julkaistiin lokakuun alussa teos ‘Bisnesantropologia ja muut ihmistieteet strategiatyössä’. Nimensä mukaisesti kirja valottaa, miten yritysten strategiatyö on muuttunut, miten ihmistieteellisellä osaamisella voidaan selvittää strategiatyön vaikeimpia kysymyksiä ja miten ihmistieteellistä konsultointia käytännössä tehdään. Design-antropologi Anna Haverinen tarttuu teokseen kirja-arvostelussa. 
]]></description>
      <pubDate>Mon, 26 Oct 2020 07:35:37 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Mikko Leskelä, AntroBlogi, Anna Haverinen)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="18019752" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/bf07f399-5dad-4db1-a164-9f04b30d7ab7/audio/978527e3-ed2d-469b-bb51-4cf75dc68b33/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Ihmistieteellinen osaaminen yritysten strategiatyössä</itunes:title>
      <itunes:author>Mikko Leskelä, AntroBlogi, Anna Haverinen</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/778dcf32-5f73-47bb-97cb-4bb91d07e6f6/3000x3000/question-1170x550.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:18:55</itunes:duration>
      <itunes:summary>Strategiakonsultti Mikko Leskelältä julkaistiin lokakuun alussa teos ‘Bisnesantropologia ja muut ihmistieteet strategiatyössä’. Nimensä mukaisesti kirja valottaa, miten yritysten strategiatyö on muuttunut, miten ihmistieteellisellä osaamisella voidaan selvittää strategiatyön vaikeimpia kysymyksiä ja miten ihmistieteellistä konsultointia käytännössä tehdään. Design-antropologi Anna Haverinen tarttuu teokseen kirja-arvostelussa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Strategiakonsultti Mikko Leskelältä julkaistiin lokakuun alussa teos ‘Bisnesantropologia ja muut ihmistieteet strategiatyössä’. Nimensä mukaisesti kirja valottaa, miten yritysten strategiatyö on muuttunut, miten ihmistieteellisellä osaamisella voidaan selvittää strategiatyön vaikeimpia kysymyksiä ja miten ihmistieteellistä konsultointia käytännössä tehdään. Design-antropologi Anna Haverinen tarttuu teokseen kirja-arvostelussa.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>kirja, yritys, konsultointi, ihmistieteet, strategia, työelämä, antropologia, kirja-arvio, työ, osaaminen</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>359</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">01078dcb-9dc4-4728-90fd-6223ef3df47d</guid>
      <title>Koronakevään epävarmuudesta syntyi tietokirja</title>
      <description><![CDATA[Miia Halme-Tuomisaari innostui kirjoittamaan kirjan koronapandemiasta toimittajien kanssa käymiensä keskustelujen ja AntroBlogin uutiskommentin pohjalta. Kaikki kotona ‑kirjassa pohditaan, mitä pandemia on paljastanut ihmisistä niin Suomessa kuin maailmalla. Kirjailijaa itseään ilahduttaa ajatus siitä, että kirjastoissa teokseen voivat tutustua myös he, joille antropologia ei ole entuudestaan tuttua. 
]]></description>
      <pubDate>Wed, 14 Oct 2020 07:55:38 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Miia Halme-Tuomisaari, Laura Kippola, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="10141726" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/0d34f5ff-ad23-4645-b2d1-07c92785f53b/audio/14985d3a-9cc4-4554-9d94-8bef29a841ec/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Koronakevään epävarmuudesta syntyi tietokirja</itunes:title>
      <itunes:author>Miia Halme-Tuomisaari, Laura Kippola, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/27f1db78-2a5b-4e0d-90fe-801fa4753cb2/3000x3000/social-distance-4954540-1920.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:13:51</itunes:duration>
      <itunes:summary>Miia Halme-Tuomisaari innostui kirjoittamaan kirjan koronapandemiasta toimittajien kanssa käymiensä keskustelujen ja AntroBlogin uutiskommentin pohjalta. Kaikki kotona ‑kirjassa pohditaan, mitä pandemia on paljastanut ihmisistä niin Suomessa kuin maailmalla. Kirjailijaa itseään ilahduttaa ajatus siitä, että kirjastoissa teokseen voivat tutustua myös he, joille antropologia ei ole entuudestaan tuttua.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Miia Halme-Tuomisaari innostui kirjoittamaan kirjan koronapandemiasta toimittajien kanssa käymiensä keskustelujen ja AntroBlogin uutiskommentin pohjalta. Kaikki kotona ‑kirjassa pohditaan, mitä pandemia on paljastanut ihmisistä niin Suomessa kuin maailmalla. Kirjailijaa itseään ilahduttaa ajatus siitä, että kirjastoissa teokseen voivat tutustua myös he, joille antropologia ei ole entuudestaan tuttua.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>sosiaalinen etäisyys, koti, koronavirus, korona, perhe, eristys, suomi, yksinäisyys, pandemia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>358</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">aaeddf00-33ff-4c39-b4af-27b71d3cca95</guid>
      <title>Ihmisymmärrystä yritysmaailmassa</title>
      <description><![CDATA[Asiakasymmärrys on noussut yrityskentällä tärkeäksi teemaksi, ja antropologiselle kokonaisvaltaiselle ihmisymmärrykselle on yhä enemmän kysyntää. Työkentällä-haastattelussa design-antropologi Anna Haverinen kertoo, kuinka päätyi verkkotutkimuksen ja museotyön parista markkinoinnin maailmaan. 
]]></description>
      <pubDate>Wed, 7 Oct 2020 06:48:27 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Anna Haverinen, Annika Lepistö)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="10532737" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/a446c66f-da08-4ae7-831a-f71294f9f8f0/audio/d8b38df4-493e-4913-ad54-ae96ffcc5df7/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Ihmisymmärrystä yritysmaailmassa</itunes:title>
      <itunes:author>Anna Haverinen, Annika Lepistö</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/3632b2d6-ad10-444e-b72d-ae90e40970a5/3000x3000/119669148-372486803774323-3715442817408019989-n.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:15:54</itunes:duration>
      <itunes:summary>Asiakasymmärrys on noussut yrityskentällä tärkeäksi teemaksi, ja antropologiselle kokonaisvaltaiselle ihmisymmärrykselle on yhä enemmän kysyntää. Työkentällä-haastattelussa design-antropologi Anna Haverinen kertoo, kuinka päätyi verkkotutkimuksen ja museotyön parista markkinoinnin maailmaan.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Asiakasymmärrys on noussut yrityskentällä tärkeäksi teemaksi, ja antropologiselle kokonaisvaltaiselle ihmisymmärrykselle on yhä enemmän kysyntää. Työkentällä-haastattelussa design-antropologi Anna Haverinen kertoo, kuinka päätyi verkkotutkimuksen ja museotyön parista markkinoinnin maailmaan.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>design, etnografia, markkinointi, asiakasymmärrys, yhteiskuntatieteet, haastattelu, työelämä, antropologia, työ</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>357</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">a6968ccf-49d8-4096-b63f-180ab9cfc6bd</guid>
      <title>Pietarin LHBTIQ+-aktivistit toimivat yleisönsä valikoiden</title>
      <description><![CDATA[Venäjän uuskonservatiivisessa ja poliittisesti jännittyneessä ilmapiirissä LHBTIQ+-aktivistit etsivät ja hyödyntävät erilaisia taktiikoita, joilla he pyrkivät kiertämään aktivismille asetettuja rajoituksia. Ideoita näihin aktivistit soveltavat useista lähteistä – myös Venäjän kulttuurihistoriasta, jonka sateenkaarevat värit ovat jääneet virallisen historiankirjoituksen varjoon. Moniääniselle LHBTIQ+-liikkeelle ne kaikki ovat tärkeitä. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 1 Oct 2020 07:08:07 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Pauliina Lukinmaa)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="15982385" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/4e4f50d5-640c-4415-bfbe-985e661d478c/audio/3dbd27ac-6f09-4a75-93c4-9a9142791a3b/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Pietarin LHBTIQ+-aktivistit toimivat yleisönsä valikoiden</itunes:title>
      <itunes:author>Pauliina Lukinmaa</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/f4654783-6170-4785-afa1-53b84ea32713/3000x3000/kuva1-1170x550.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:16:39</itunes:duration>
      <itunes:summary>Venäjän uuskonservatiivisessa ja poliittisesti jännittyneessä ilmapiirissä LHBTIQ+-aktivistit etsivät ja hyödyntävät erilaisia taktiikoita, joilla he pyrkivät kiertämään aktivismille asetettuja rajoituksia. Ideoita näihin aktivistit soveltavat useista lähteistä – myös Venäjän kulttuurihistoriasta, jonka sateenkaarevat värit ovat jääneet virallisen historiankirjoituksen varjoon. Moniääniselle LHBTIQ+-liikkeelle ne kaikki ovat tärkeitä.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Venäjän uuskonservatiivisessa ja poliittisesti jännittyneessä ilmapiirissä LHBTIQ+-aktivistit etsivät ja hyödyntävät erilaisia taktiikoita, joilla he pyrkivät kiertämään aktivismille asetettuja rajoituksia. Ideoita näihin aktivistit soveltavat useista lähteistä – myös Venäjän kulttuurihistoriasta, jonka sateenkaarevat värit ovat jääneet virallisen historiankirjoituksen varjoon. Moniääniselle LHBTIQ+-liikkeelle ne kaikki ovat tärkeitä.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>aktivistit, aktivismi, syrjintä, sukupuoli, seksuaalivähemmistöt, pietari, lhbtiq+, venäjä, identiteetti</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>356</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">b090614b-ccde-45b2-83f8-7e21ce72bad6</guid>
      <title>Kirja-arvio: Ekstremismin määritelmää etsimässä</title>
      <description><![CDATA[J.M. Bergerin kirjoittama teos Ekstremismi tarjoaa ajankohtaisen näkökulman ekstremismiä koskevaan keskusteluun ja tutkimukseen. Bergerin esittää oman määritelmänsä sille, mitä ekstremismi on ja kuvailee niitä olosuhteita, jotka luovat pohjaa ääriajattelulle. Kirja on tiivis johdatus aihepiiriin. Mistä vastakkainasettelu ja ääriajattelu kumpuavat? 
]]></description>
      <pubDate>Wed, 30 Sep 2020 08:28:07 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Juuso Koponen)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="9452161" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/episodes/da78dbbd-737a-4288-a4c3-6fe7e92fd920/audio/510ee9b2-9824-463e-83a3-6070e8e3ef8a/default_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kirja-arvio: Ekstremismin määritelmää etsimässä</itunes:title>
      <itunes:author>Juuso Koponen</itunes:author>
      <itunes:duration>00:14:22</itunes:duration>
      <itunes:summary>J.M. Bergerin kirjoittama teos Ekstremismi tarjoaa ajankohtaisen näkökulman ekstremismiä koskevaan keskusteluun ja tutkimukseen. Bergerin esittää oman määritelmänsä sille, mitä ekstremismi on ja kuvailee niitä olosuhteita, jotka luovat pohjaa ääriajattelulle. Kirja on tiivis johdatus aihepiiriin. Mistä vastakkainasettelu ja ääriajattelu kumpuavat?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>J.M. Bergerin kirjoittama teos Ekstremismi tarjoaa ajankohtaisen näkökulman ekstremismiä koskevaan keskusteluun ja tutkimukseen. Bergerin esittää oman määritelmänsä sille, mitä ekstremismi on ja kuvailee niitä olosuhteita, jotka luovat pohjaa ääriajattelulle. Kirja on tiivis johdatus aihepiiriin. Mistä vastakkainasettelu ja ääriajattelu kumpuavat?</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>ääriajattelu, ekstrimismi, kirjat, historia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>355</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">1998382b-5d5b-4bdf-bfbf-c1378ba6ee68</guid>
      <title>Shamanismi voimistuu nykypäivän Suomessa</title>
      <description><![CDATA[Shamanismia on kutsuttu ihmiskunnan vanhimmaksi henkiseksi perinteeksi. Sen harjoittajien määrä Suomessa näyttää olevan kasvussa, ja shamanismi on aiempaa näkyvämpää. Shamanismin tutkija pohtii kysymyksiä tietämisen tavoista ja tutkimuksen taustalla vaikuttavasta maailmankuvasta. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 17 Sep 2020 07:26:33 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Helena Karhu, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="18949477" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/59ef33ec-415b-4486-8ea4-2b6de16704e3/shamanismi-pod-3_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Shamanismi voimistuu nykypäivän Suomessa</itunes:title>
      <itunes:author>Helena Karhu, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/529929f8-d0d3-4cff-b9a0-318c6da00b3f/3000x3000/shamaanisauvat-scaled.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:19:44</itunes:duration>
      <itunes:summary>Shamanismia on kutsuttu ihmiskunnan vanhimmaksi henkiseksi perinteeksi. Sen harjoittajien määrä Suomessa näyttää olevan kasvussa, ja shamanismi on aiempaa näkyvämpää. Shamanismin tutkija pohtii kysymyksiä tietämisen tavoista ja tutkimuksen taustalla vaikuttavasta maailmankuvasta.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Shamanismia on kutsuttu ihmiskunnan vanhimmaksi henkiseksi perinteeksi. Sen harjoittajien määrä Suomessa näyttää olevan kasvussa, ja shamanismi on aiempaa näkyvämpää. Shamanismin tutkija pohtii kysymyksiä tietämisen tavoista ja tutkimuksen taustalla vaikuttavasta maailmankuvasta.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>shamanismi, henkisyys, rituaali, kulttuuri, uskonto, shamaanit, tutkimus, perinteet, suomi, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>354</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">749188fe-2176-43f2-ac3b-ae643a5d33a7</guid>
      <title>Aikamatka tulevaisuuteen syväjäädyttämällä</title>
      <description><![CDATA[Ihmisten syväjäädyttäminen eli kryoniikka on nykyään melko pitkälti epätieteeksi ja toiveajatteluksi leimattua. Kryoniikan kannattajat luottavat tulevaisuuden teknologiaan, jonka avulla jäädytetyt ihmiset voitaisiin herättää henkiin ja antaa heille uusi elämä. Heräävät kuolleet aikanaan henkiin säilytystankeistaan tai eivät, aihe yhdistää kysymyksiä aikakäsityksistä, taloudesta ja suhtautumisestamme kuolemaan. 
]]></description>
      <pubDate>Wed, 9 Sep 2020 08:07:15 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Bea Bergholm, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="12649578" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/6c3b09c9-da8e-427c-ba7a-5930cf0e7d79/bergholm-kryoniikka_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Aikamatka tulevaisuuteen syväjäädyttämällä</itunes:title>
      <itunes:author>Bea Bergholm, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:13:11</itunes:duration>
      <itunes:summary>Ihmisten syväjäädyttäminen eli kryoniikka on nykyään melko pitkälti epätieteeksi ja toiveajatteluksi leimattua. Kryoniikan kannattajat luottavat tulevaisuuden teknologiaan, jonka avulla jäädytetyt ihmiset voitaisiin herättää henkiin ja antaa heille uusi elämä. Heräävät kuolleet aikanaan henkiin säilytystankeistaan tai eivät, aihe yhdistää kysymyksiä aikakäsityksistä, taloudesta ja suhtautumisestamme kuolemaan.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Ihmisten syväjäädyttäminen eli kryoniikka on nykyään melko pitkälti epätieteeksi ja toiveajatteluksi leimattua. Kryoniikan kannattajat luottavat tulevaisuuden teknologiaan, jonka avulla jäädytetyt ihmiset voitaisiin herättää henkiin ja antaa heille uusi elämä. Heräävät kuolleet aikanaan henkiin säilytystankeistaan tai eivät, aihe yhdistää kysymyksiä aikakäsityksistä, taloudesta ja suhtautumisestamme kuolemaan.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>tulevaisuus, aika, kryoniikka, syväjäädytys, teknologia, kuolema, elämä, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>353</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">5335e972-bcc0-460b-8cde-075ab840e0b1</guid>
      <title>Jääkaapin ovessa näkyvät arvot ja identiteetti</title>
      <description><![CDATA[Jääkaappi löytyy joka kodista. Se ei ole pelkkä kodinkone, vaan toimii myös rituaaliesineenä, joka kertoo paljon käyttäjistään. Millaisia asioita jääkaapin ovi ja siihen ripustetut esineet edustavat? 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 1 Sep 2020 05:58:06 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Suvi Jaakkola, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="10276845" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/b4224021-60ce-415b-aabf-896cb8f0fbf8/jaeaekaapin-ovessa-naekyvaet_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Jääkaapin ovessa näkyvät arvot ja identiteetti</itunes:title>
      <itunes:author>Suvi Jaakkola, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/96ae7a0a-8f42-41bd-a4d1-2e9950cef275/3000x3000/beautiful-magnets-on-a-vintage-fridge-unsplash-scaled.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:15:08</itunes:duration>
      <itunes:summary>Jääkaappi löytyy joka kodista. Se ei ole pelkkä kodinkone, vaan toimii myös rituaaliesineenä, joka kertoo paljon käyttäjistään. Millaisia asioita jääkaapin ovi ja siihen ripustetut esineet edustavat?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Jääkaappi löytyy joka kodista. Se ei ole pelkkä kodinkone, vaan toimii myös rituaaliesineenä, joka kertoo paljon käyttäjistään. Millaisia asioita jääkaapin ovi ja siihen ripustetut esineet edustavat?</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, koti, jääkaappi, arvot, lapset, kulttuuri, perhe, suomi, ruoka, antropologia, keittiö</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>352</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">c35a2da4-c42d-4868-aba1-ce613c5835b5</guid>
      <title>Kesäloma alkaa muuttuneella aikakäsityksellä</title>
      <description><![CDATA[Toimituksemme suuntaa kohti kesälomaa epätavallisissa tunnelmissa. Koronapandemia on muiden lieveilmiöiden ohella tuottanut muuntuneen kokemuksen ajan kulumisesta. Antropologinen toteamus, jonka mukaan aika on sosiaalinen konstruktio ja altis muutoksille, tuntuu todemmalta kuin koskaan.  
]]></description>
      <pubDate>Tue, 9 Jun 2020 13:53:47 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="5275684" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/0fef2922-56fc-4d24-b0d1-363b633eaadc/kesaeloma-alkaa-muuttuneella-aikakaesityksellae_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kesäloma alkaa muuttuneella aikakäsityksellä</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:08:12</itunes:duration>
      <itunes:summary>Toimituksemme suuntaa kohti kesälomaa epätavallisissa tunnelmissa. Koronapandemia on muiden lieveilmiöiden ohella tuottanut muuntuneen kokemuksen ajan kulumisesta. Antropologinen toteamus, jonka mukaan aika on sosiaalinen konstruktio ja altis muutoksille, tuntuu todemmalta kuin koskaan. </itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Toimituksemme suuntaa kohti kesälomaa epätavallisissa tunnelmissa. Koronapandemia on muiden lieveilmiöiden ohella tuottanut muuntuneen kokemuksen ajan kulumisesta. Antropologinen toteamus, jonka mukaan aika on sosiaalinen konstruktio ja altis muutoksille, tuntuu todemmalta kuin koskaan. </itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>vapaa-aika, aika, kesäloma, koronavirus, korona, loma, covid-19, kesä, pandemia, työ</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>351</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">07cdb909-04a7-47d0-9558-71216aea32fa</guid>
      <title>Koronavirus ja paaston aika Indonesiassa</title>
      <description><![CDATA[Pahimmat skenaariot koronaviruksen etenemisestä Indonesiassa eivät toistaiseksi ole toteutuneet. Toukokuun lopulla päättyi muslimien paastokuukausi ramadan, mikä tavallisesti tarkoittaa hyvin vilkasta, juhlien ja tapaamisten sävyttämää aikaa. Tänä vuonna tilanne on kuitenkin toinen: sekä poliittiset että uskonnolliset johtajat pyytävät kansalaisia pysymään kotona. 
]]></description>
      <pubDate>Mon, 8 Jun 2020 06:33:25 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Heikki Wilenius, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="11064677" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/7768f787-9a63-4158-9ff4-9f8db22504b6/korona-indonesia_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Koronavirus ja paaston aika Indonesiassa</itunes:title>
      <itunes:author>Heikki Wilenius, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:11:32</itunes:duration>
      <itunes:summary>Pahimmat skenaariot koronaviruksen etenemisestä Indonesiassa eivät toistaiseksi ole toteutuneet. Toukokuun lopulla päättyi muslimien paastokuukausi ramadan, mikä tavallisesti tarkoittaa hyvin vilkasta, juhlien ja tapaamisten sävyttämää aikaa. Tänä vuonna tilanne on kuitenkin toinen: sekä poliittiset että uskonnolliset johtajat pyytävät kansalaisia pysymään kotona.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Pahimmat skenaariot koronaviruksen etenemisestä Indonesiassa eivät toistaiseksi ole toteutuneet. Toukokuun lopulla päättyi muslimien paastokuukausi ramadan, mikä tavallisesti tarkoittaa hyvin vilkasta, juhlien ja tapaamisten sävyttämää aikaa. Tänä vuonna tilanne on kuitenkin toinen: sekä poliittiset että uskonnolliset johtajat pyytävät kansalaisia pysymään kotona.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, koronavirus, korona, uskonto, covid-19, indonesia, islam, paasto, pandemia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>350</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">dd4d9212-a4bb-4d5b-8918-a977f6198cf7</guid>
      <title>Vihainen kissa, Seppo-koira ja muut inhimillistetyt somelemmikit</title>
      <description><![CDATA[Sosiaalisessa mediassa on yhä enemmän ja yhä suositumpia tilejä lemmikkieläinten nimissä. Vaikka tilit ja päivitykset ovat ihmisten tekeminä, voi tilejä pitää seurauksena lemmikkien ja ihmisten muuttuvista suhteista. 
]]></description>
      <pubDate>Fri, 5 Jun 2020 07:36:10 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Tuija Koivunen, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="9392273" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/416f194c-8e6e-421b-b406-0f2b8fe480b4/vihainen-kissa-seppo-koira-ja-muut-inhimillistetyt-somelemmikit_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Vihainen kissa, Seppo-koira ja muut inhimillistetyt somelemmikit</itunes:title>
      <itunes:author>Tuija Koivunen, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:14:14</itunes:duration>
      <itunes:summary>Sosiaalisessa mediassa on yhä enemmän ja yhä suositumpia tilejä lemmikkieläinten nimissä. Vaikka tilit ja päivitykset ovat ihmisten tekeminä, voi tilejä pitää seurauksena lemmikkien ja ihmisten muuttuvista suhteista.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Sosiaalisessa mediassa on yhä enemmän ja yhä suositumpia tilejä lemmikkieläinten nimissä. Vaikka tilit ja päivitykset ovat ihmisten tekeminä, voi tilejä pitää seurauksena lemmikkien ja ihmisten muuttuvista suhteista.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, koirat, lemmikit, kissat, koti, eläimet, sosiaalinen media, kulttuuri, some</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>349</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">a8569aa2-cdb4-4231-892a-4d6a076095fb</guid>
      <title>Syljeskelyä ja sievistelyä oopperassa</title>
      <description><![CDATA[Ooppera on 400 vuoden aikana kasvanut ruhtinaiden yksityisestä huvista miljoonien viihteeksi, ja ollut aina vahvassa vuorovaikutuksessa yleisönsä kanssa. Yleisön monipuolistuessa oopperan luonne on muuttunut, ja yläluokan sekavasta sosiaalisesta salongista on tullut suuren yleisön harras musiikin temppeli.  
]]></description>
      <pubDate>Tue, 2 Jun 2020 07:02:15 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Bruno Gronow)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="13910441" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/81e0fdf5-5613-4ff6-9c79-b5781b7674a5/syljeskelyae-ja-sievistelyae-oopperassa1-1_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Syljeskelyä ja sievistelyä oopperassa</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Bruno Gronow</itunes:author>
      <itunes:duration>00:20:33</itunes:duration>
      <itunes:summary>Ooppera on 400 vuoden aikana kasvanut ruhtinaiden yksityisestä huvista miljoonien viihteeksi, ja ollut aina vahvassa vuorovaikutuksessa yleisönsä kanssa. Yleisön monipuolistuessa oopperan luonne on muuttunut, ja yläluokan sekavasta sosiaalisesta salongista on tullut suuren yleisön harras musiikin temppeli. </itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Ooppera on 400 vuoden aikana kasvanut ruhtinaiden yksityisestä huvista miljoonien viihteeksi, ja ollut aina vahvassa vuorovaikutuksessa yleisönsä kanssa. Yleisön monipuolistuessa oopperan luonne on muuttunut, ja yläluokan sekavasta sosiaalisesta salongista on tullut suuren yleisön harras musiikin temppeli. </itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, myytit, ooppera, viihde, kulttuuri, historia, musiikki</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>348</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">1f016b23-2ddd-48ce-b2c1-85b74f0036d1</guid>
      <title>Kotisohvalta maailman huippukonferensseihin</title>
      <description><![CDATA[Maailmanlaajuiset poikkeustilanteet pakottavat meidät pohtimaan vaihtoehtoja matkustamiselle ja kasvokkain tapaamiselle. Yhä useammat tapahtumat on järjestetty kokonaan virtuaalisesti — niin myös monet konferenssit. Toukokuinen antropologian virtuaalikonferenssi tarjosi kiinnostavan sisällön lisäksi ideoita siitä, miltä tapahtumien uudet muodot voivat näyttää tulevaisuudessa. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 28 May 2020 06:44:18 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Bea Bergholm)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="11117340" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/76c38c98-8cdf-4e75-a2d9-753dcb7e3e8f/kotisohvalta-maailman-huippukonferensseihin_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kotisohvalta maailman huippukonferensseihin</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Bea Bergholm</itunes:author>
      <itunes:duration>00:11:35</itunes:duration>
      <itunes:summary>Maailmanlaajuiset poikkeustilanteet pakottavat meidät pohtimaan vaihtoehtoja matkustamiselle ja kasvokkain tapaamiselle. Yhä useammat tapahtumat on järjestetty kokonaan virtuaalisesti — niin myös monet konferenssit. Toukokuinen antropologian virtuaalikonferenssi tarjosi kiinnostavan sisällön lisäksi ideoita siitä, miltä tapahtumien uudet muodot voivat näyttää tulevaisuudessa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Maailmanlaajuiset poikkeustilanteet pakottavat meidät pohtimaan vaihtoehtoja matkustamiselle ja kasvokkain tapaamiselle. Yhä useammat tapahtumat on järjestetty kokonaan virtuaalisesti — niin myös monet konferenssit. Toukokuinen antropologian virtuaalikonferenssi tarjosi kiinnostavan sisällön lisäksi ideoita siitä, miltä tapahtumien uudet muodot voivat näyttää tulevaisuudessa.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>etäosallistuminen, konferenssit, korona, elokuvafestivaali, antropologia, pandemia, tapahtumat</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>347</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">df501108-a1cf-46f2-8e86-52218a1dbd88</guid>
      <title>Rajat ylittävää demokratiayhteistyötä</title>
      <description><![CDATA[Demokratian tilasta maailmassa puhutaan paljon. Aihe nousee tapetille erityisesti koronapandemian kaltaisten poikkeusolojen aikana. Suomessa monipuolueyhteistyötä ja demokratiaa arvostetaan ja sen oppeja viedään myös maailmalle. Mukana demokratiaa tukemassa on Demon toiminnanjohtaja Anu Juvonen, joka Työkentällä-haastattelussa kertoo urastaan järjestömaailmassa. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 26 May 2020 06:39:23 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Bea Bergholm, Anu Juvonen, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="15020243" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/bbe5ea0a-7e02-4081-8d87-50dca2d904cb/rajat-ylittavaa-demo_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Rajat ylittävää demokratiayhteistyötä</itunes:title>
      <itunes:author>Bea Bergholm, Anu Juvonen, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:15:39</itunes:duration>
      <itunes:summary>Demokratian tilasta maailmassa puhutaan paljon. Aihe nousee tapetille erityisesti koronapandemian kaltaisten poikkeusolojen aikana. Suomessa monipuolueyhteistyötä ja demokratiaa arvostetaan ja sen oppeja viedään myös maailmalle. Mukana demokratiaa tukemassa on Demon toiminnanjohtaja Anu Juvonen, joka Työkentällä-haastattelussa kertoo urastaan järjestömaailmassa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Demokratian tilasta maailmassa puhutaan paljon. Aihe nousee tapetille erityisesti koronapandemian kaltaisten poikkeusolojen aikana. Suomessa monipuolueyhteistyötä ja demokratiaa arvostetaan ja sen oppeja viedään myös maailmalle. Mukana demokratiaa tukemassa on Demon toiminnanjohtaja Anu Juvonen, joka Työkentällä-haastattelussa kertoo urastaan järjestömaailmassa.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, järjestöt, politiikka, demo, demokratia, antropologi, haastattelu, työelämä, työ</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>346</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">4165b245-dd72-4742-bb84-1967bb5d4439</guid>
      <title>Koronapandemia Latinalaisen Amerikan hauraissa ympäristöissä</title>
      <description><![CDATA[Koronavirus on tuonut pinnalle eriarvoisuuden kipupisteitä Latinalaisessa Amerikassa. Pandemian keskellä puhdas ja turvallinen ympäristö ovat olleet vain harvojen ulottuvilla olevaa luksusta. Kaikkein hauraimmassa asemassa ovat kaupunkien ja maaseutujen vähäosaisimmat asukkaat. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 21 May 2020 06:13:21 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Anna Heikkinen)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="12685105" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/6e90d2c0-0e8b-4765-9e88-851b13de89c9/koronapandemia-latinalaisen-amerikan-hauraissa-ympaeristoeissae_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Koronapandemia Latinalaisen Amerikan hauraissa ympäristöissä</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Anna Heikkinen</itunes:author>
      <itunes:duration>00:13:13</itunes:duration>
      <itunes:summary>Koronavirus on tuonut pinnalle eriarvoisuuden kipupisteitä Latinalaisessa Amerikassa. Pandemian keskellä puhdas ja turvallinen ympäristö ovat olleet vain harvojen ulottuvilla olevaa luksusta. Kaikkein hauraimmassa asemassa ovat kaupunkien ja maaseutujen vähäosaisimmat asukkaat.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Koronavirus on tuonut pinnalle eriarvoisuuden kipupisteitä Latinalaisessa Amerikassa. Pandemian keskellä puhdas ja turvallinen ympäristö ovat olleet vain harvojen ulottuvilla olevaa luksusta. Kaikkein hauraimmassa asemassa ovat kaupunkien ja maaseutujen vähäosaisimmat asukkaat.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, politiikka, terveys, talous, koronavirus, korona, covid-19, ympäristö, alkuperäiskansat, latinalainen amerikka, pandemia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>345</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">88186e5c-a8e7-4edb-8e7d-8d3657570bf6</guid>
      <title>Herätys, nukut räp-planeetan päällä</title>
      <description><![CDATA[Hiphop-kulttuuri luotiin lähes 50 vuotta sitten New Yorkin ghetoissa, josta se yllättäen levisi kaikkialle maailmaan. Kaupallisesta menestyksestä huolimatta hiphopin ytimessä on säilynyt kyky yhdistää erilaisia ihmisiä ja penseys ansaitsemattomia etuoikeuksia kohtaan. 
]]></description>
      <pubDate>Wed, 20 May 2020 07:17:14 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Janne Rantala)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="13582313" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/fb154488-2f0e-44ed-9252-fea97af2ab5e/heraetys-nukut-raep-planeetan-paeaellae-1_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Herätys, nukut räp-planeetan päällä</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Janne Rantala</itunes:author>
      <itunes:duration>00:20:51</itunes:duration>
      <itunes:summary>Hiphop-kulttuuri luotiin lähes 50 vuotta sitten New Yorkin ghetoissa, josta se yllättäen levisi kaikkialle maailmaan. Kaupallisesta menestyksestä huolimatta hiphopin ytimessä on säilynyt kyky yhdistää erilaisia ihmisiä ja penseys ansaitsemattomia etuoikeuksia kohtaan.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Hiphop-kulttuuri luotiin lähes 50 vuotta sitten New Yorkin ghetoissa, josta se yllättäen levisi kaikkialle maailmaan. Kaupallisesta menestyksestä huolimatta hiphopin ytimessä on säilynyt kyky yhdistää erilaisia ihmisiä ja penseys ansaitsemattomia etuoikeuksia kohtaan.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, rap, populaarikulttuuri, hiphop, rap-musiikki, räp, musiikki</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>344</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">90a6d642-4835-4b5e-9547-3c8f236e28ca</guid>
      <title>Veroskeptikko uskoo eriarvoisuuden luonnollisuuteen</title>
      <description><![CDATA[Taloudellinen eriarvoisuus kasvaa maailmanlaajuisesti. Verotuksen kehittämistä eriarvoisuuden hillitsemiseksi vastustetaan argumenteilla, joiden mukaan ilmiö on luonnollinen tai sen korjaaminen vahingoittaa taloutta. Väitteissä on samoja piirteitä kuin niissä, joita tutkimustietoon epäilevästi suhtautuvat ilmastoskeptikot heittävät kapuloiksi ilmastopolitiikan tekemisen rattaisiin. 
]]></description>
      <pubDate>Wed, 20 May 2020 07:13:42 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Niko Humalisto)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="13299505" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/264902b9-1a2b-4139-b7b6-3a5b92fb4519/veroskeptikko_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Veroskeptikko uskoo eriarvoisuuden luonnollisuuteen</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Niko Humalisto</itunes:author>
      <itunes:duration>00:13:51</itunes:duration>
      <itunes:summary>Taloudellinen eriarvoisuus kasvaa maailmanlaajuisesti. Verotuksen kehittämistä eriarvoisuuden hillitsemiseksi vastustetaan argumenteilla, joiden mukaan ilmiö on luonnollinen tai sen korjaaminen vahingoittaa taloutta. Väitteissä on samoja piirteitä kuin niissä, joita tutkimustietoon epäilevästi suhtautuvat ilmastoskeptikot heittävät kapuloiksi ilmastopolitiikan tekemisen rattaisiin.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Taloudellinen eriarvoisuus kasvaa maailmanlaajuisesti. Verotuksen kehittämistä eriarvoisuuden hillitsemiseksi vastustetaan argumenteilla, joiden mukaan ilmiö on luonnollinen tai sen korjaaminen vahingoittaa taloutta. Väitteissä on samoja piirteitä kuin niissä, joita tutkimustietoon epäilevästi suhtautuvat ilmastoskeptikot heittävät kapuloiksi ilmastopolitiikan tekemisen rattaisiin.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, tasa-arvo, talous, vero, verovälttely, raha, ilmastonmuutos, suomi, verotus, ilmasto</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>343</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">71683d45-55c4-4c0a-b1a9-3c21543adf33</guid>
      <title>Metsäpalot ja epävarma tulevaisuus</title>
      <description><![CDATA[Ilmastonmuutoksen myötä laajoja tuhoja aiheuttavista metsäpaloista on tullut maailmanlaajuinen ongelma. Indonesian Keski-Kalimantanilla ne ovat aiheuttaneet toistuvan ympäristökriisin, joka näkyy paikallisten arjessa ja kyvyssä suunnitella tulevaisuuttaan. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 14 May 2020 06:31:30 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Anu Lounela)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="14353598" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/fba4e1c9-f335-49f1-976c-c7195bc532f6/lounela-tulipalot_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Metsäpalot ja epävarma tulevaisuus</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Anu Lounela</itunes:author>
      <itunes:duration>00:14:57</itunes:duration>
      <itunes:summary>Ilmastonmuutoksen myötä laajoja tuhoja aiheuttavista metsäpaloista on tullut maailmanlaajuinen ongelma. Indonesian Keski-Kalimantanilla ne ovat aiheuttaneet toistuvan ympäristökriisin, joka näkyy paikallisten arjessa ja kyvyssä suunnitella tulevaisuuttaan.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Ilmastonmuutoksen myötä laajoja tuhoja aiheuttavista metsäpaloista on tullut maailmanlaajuinen ongelma. Indonesian Keski-Kalimantanilla ne ovat aiheuttaneet toistuvan ympäristökriisin, joka näkyy paikallisten arjessa ja kyvyssä suunnitella tulevaisuuttaan.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>luonto, talous, metsäpalot, ympäristö, indonesia, ilmastonmuutos, ilmasto</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>342</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">14390f95-0974-4816-aae0-e294504b8db4</guid>
      <title>Eruv ja juutalainen sapatti</title>
      <description><![CDATA[Ortodoksijuutalaisissa yhteisöissä eruv on symbolinen raja. Sen sisäpuolella saa tehdä sapattina muuten kiellettyjä asioita, kuten kantaa tavaroita tai työntää lastenvaunuja. Laajentaessaan kodin piiriä julkiseen tilaan eruv tuo samalla esiin sapattisääntöjen noudattamista koskevat neuvottelut, mikä on kiinnostavana sivujuonteena Netflixin tuoreessa Unorthodox-sarjassa. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 12 May 2020 06:44:56 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Eino Heikkilä)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="8839044" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/74c9fc34-6a70-406d-9e4c-9595cecf87ab/eruv_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Eruv ja juutalainen sapatti</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Eino Heikkilä</itunes:author>
      <itunes:duration>00:09:12</itunes:duration>
      <itunes:summary>Ortodoksijuutalaisissa yhteisöissä eruv on symbolinen raja. Sen sisäpuolella saa tehdä sapattina muuten kiellettyjä asioita, kuten kantaa tavaroita tai työntää lastenvaunuja. Laajentaessaan kodin piiriä julkiseen tilaan eruv tuo samalla esiin sapattisääntöjen noudattamista koskevat neuvottelut, mikä on kiinnostavana sivujuonteena Netflixin tuoreessa Unorthodox-sarjassa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Ortodoksijuutalaisissa yhteisöissä eruv on symbolinen raja. Sen sisäpuolella saa tehdä sapattina muuten kiellettyjä asioita, kuten kantaa tavaroita tai työntää lastenvaunuja. Laajentaessaan kodin piiriä julkiseen tilaan eruv tuo samalla esiin sapattisääntöjen noudattamista koskevat neuvottelut, mikä on kiinnostavana sivujuonteena Netflixin tuoreessa Unorthodox-sarjassa.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>juutalaisuus, netflix, unorthodox, uskonto, uskomukset, kaupunki, ortodoksijuutalaiset, ympäristö, perinteet, sapatti</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>341</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">0fe46be7-e903-49aa-920e-28e7c08cb30d</guid>
      <title>Äitiys ja muuttuvat alkoholinormit Suomessa</title>
      <description><![CDATA[Alkoholi toimii sukupuoliroolien peilinä. Se heijastaa naisia ja miehiä koskevia erilaisia odotuksia, ja osoittaa äidin ja isän roolien erilaisen asemoitumisen vanhemmuudessa. Kahden eri sukupolven edustajat näkevät äitiyden ja alkoholin suhteen eri tavoin. 
]]></description>
      <pubDate>Wed, 6 May 2020 06:37:45 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Anna Greus)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="16340994" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/5b4cea4f-a35e-4422-ad17-a3c4826c31aa/aiti-ja-alkoholi_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Äitiys ja muuttuvat alkoholinormit Suomessa</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Anna Greus</itunes:author>
      <itunes:duration>00:17:01</itunes:duration>
      <itunes:summary>Alkoholi toimii sukupuoliroolien peilinä. Se heijastaa naisia ja miehiä koskevia erilaisia odotuksia, ja osoittaa äidin ja isän roolien erilaisen asemoitumisen vanhemmuudessa. Kahden eri sukupolven edustajat näkevät äitiyden ja alkoholin suhteen eri tavoin.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Alkoholi toimii sukupuoliroolien peilinä. Se heijastaa naisia ja miehiä koskevia erilaisia odotuksia, ja osoittaa äidin ja isän roolien erilaisen asemoitumisen vanhemmuudessa. Kahden eri sukupolven edustajat näkevät äitiyden ja alkoholin suhteen eri tavoin.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, alkoholi, äitienpäivä, äitiys, perhe, sukupuoli, suomi, äiti, vanhemmuus, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>340</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">0ea394e6-ea16-4e28-94d4-11a11b66d403</guid>
      <title>Onko vappu vain irrallisten perinteiden juhla?</title>
      <description><![CDATA[Vappu on työläisten ja opiskelijoiden karnevalistinen kevätjuhla, jolla vanhaa talvea työnnetään syrjään. Kesän voitto talvesta symboloi myös ammatillista jatkumoa, jossa nuoret osaajat pyrkivät pyyhältämään vanhojen ohi. Kevätkarnevaalien rituaaliperinteet ulottuvat jopa keskiaikaan asti. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 30 Apr 2020 07:10:45 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Niko Noponen)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="11278254" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/265a8457-086a-44b5-aa85-444c7858569a/noponen-onko-vappu-vain-irrallisten-perinteiden-juhla_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Onko vappu vain irrallisten perinteiden juhla?</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Niko Noponen</itunes:author>
      <itunes:duration>00:11:45</itunes:duration>
      <itunes:summary>Vappu on työläisten ja opiskelijoiden karnevalistinen kevätjuhla, jolla vanhaa talvea työnnetään syrjään. Kesän voitto talvesta symboloi myös ammatillista jatkumoa, jossa nuoret osaajat pyrkivät pyyhältämään vanhojen ohi. Kevätkarnevaalien rituaaliperinteet ulottuvat jopa keskiaikaan asti.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Vappu on työläisten ja opiskelijoiden karnevalistinen kevätjuhla, jolla vanhaa talvea työnnetään syrjään. Kesän voitto talvesta symboloi myös ammatillista jatkumoa, jossa nuoret osaajat pyrkivät pyyhältämään vanhojen ohi. Kevätkarnevaalien rituaaliperinteet ulottuvat jopa keskiaikaan asti.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>juhlapyhät, kevät, rituaalit, vappu, perinteet</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>339</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">bccb2813-9c38-4fac-9623-529d7cd2446f</guid>
      <title>Vaatekaapin historia on täynnä näkymätöntä työtä</title>
      <description><![CDATA[Vaatteiden valmistaminen, hankkiminen, pesu ja huolto ovat konkreettisia ehtoja sille, että kaapissa olisi jotain päälle puettavaa. Monet tavallisimmista ja vähiten arvostetuista kotitöistä liittyvät pukeutumiseen. Millaisia piirteitä näiden kotitöiden historiaan on Suomessa kuulunut?  
]]></description>
      <pubDate>Wed, 29 Apr 2020 07:02:10 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Arja Turunen, AntroBlogi, Anna Niiranen)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="10792286" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/124fc7d9-cedf-4f62-86bc-a0ab705dbb40/vaatekaapin-historia-on-taeynnae-naekymaetoentae-tyoetae_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Vaatekaapin historia on täynnä näkymätöntä työtä</itunes:title>
      <itunes:author>Arja Turunen, AntroBlogi, Anna Niiranen</itunes:author>
      <itunes:duration>00:15:20</itunes:duration>
      <itunes:summary>Vaatteiden valmistaminen, hankkiminen, pesu ja huolto ovat konkreettisia ehtoja sille, että kaapissa olisi jotain päälle puettavaa. Monet tavallisimmista ja vähiten arvostetuista kotitöistä liittyvät pukeutumiseen. Millaisia piirteitä näiden kotitöiden historiaan on Suomessa kuulunut? </itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Vaatteiden valmistaminen, hankkiminen, pesu ja huolto ovat konkreettisia ehtoja sille, että kaapissa olisi jotain päälle puettavaa. Monet tavallisimmista ja vähiten arvostetuista kotitöistä liittyvät pukeutumiseen. Millaisia piirteitä näiden kotitöiden historiaan on Suomessa kuulunut? </itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>historia, suomi</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>338</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">a4fce24c-c423-4af3-9cac-bd70e645746f</guid>
      <title>Koronamilitarismi Egyptissä – hallinnon uusi spektaakkeli</title>
      <description><![CDATA[Egypti on sodassa. Lähi-idän suurin armeija taistelee koronavirusta vastaan, ja tarjoaa suojaa ja tukea kansalaisille. Tai näin väittää Egyptin armeijan propagandasta vastaava yksikkö. Koronamilitarismin avulla luodut kuvat ovat kuitenkin kaukana viruksen vastaisen taistelun seurauksista Lähi-idän väkirikkaimmassa maassa. 
]]></description>
      <pubDate>Fri, 24 Apr 2020 07:22:11 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Liina Mustonen, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="12512070" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/f3e50195-3395-430a-a597-127a47ece922/korona-egypti_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Koronamilitarismi Egyptissä – hallinnon uusi spektaakkeli</itunes:title>
      <itunes:author>Liina Mustonen, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:13:02</itunes:duration>
      <itunes:summary>Egypti on sodassa. Lähi-idän suurin armeija taistelee koronavirusta vastaan, ja tarjoaa suojaa ja tukea kansalaisille. Tai näin väittää Egyptin armeijan propagandasta vastaava yksikkö. Koronamilitarismin avulla luodut kuvat ovat kuitenkin kaukana viruksen vastaisen taistelun seurauksista Lähi-idän väkirikkaimmassa maassa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Egypti on sodassa. Lähi-idän suurin armeija taistelee koronavirusta vastaan, ja tarjoaa suojaa ja tukea kansalaisille. Tai näin väittää Egyptin armeijan propagandasta vastaava yksikkö. Koronamilitarismin avulla luodut kuvat ovat kuitenkin kaukana viruksen vastaisen taistelun seurauksista Lähi-idän väkirikkaimmassa maassa.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>valta, koronavirus, korona, covid-19, egypti, propaganda</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>337</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">4403b17f-2743-4511-a502-96bec078665f</guid>
      <title>Mielenterveys ja haavoittuneet ihmisoikeudet</title>
      <description><![CDATA[Mielenterveys ja sen hoito ovat kulttuurinen peili, josta kuvastuvat yhteiskunnan arvot ja käytännöt. Karoliina Ahonen tutkii tuoreessa teologian väitöskirjassaan ihmisoikeuksien toteutumista suomalaisessa mielenterveyspolitiikassa hyvinvointivaltion alkuajoista nykypäivään. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 23 Apr 2020 07:08:49 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Marja-Liisa Honkasalo, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="13586288" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/bb636edf-e22c-43a7-a3df-da0323814cdf/mielenterveys-ja-haavoittuneet-ihmisoikeudet_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Mielenterveys ja haavoittuneet ihmisoikeudet</itunes:title>
      <itunes:author>Marja-Liisa Honkasalo, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:19:39</itunes:duration>
      <itunes:summary>Mielenterveys ja sen hoito ovat kulttuurinen peili, josta kuvastuvat yhteiskunnan arvot ja käytännöt. Karoliina Ahonen tutkii tuoreessa teologian väitöskirjassaan ihmisoikeuksien toteutumista suomalaisessa mielenterveyspolitiikassa hyvinvointivaltion alkuajoista nykypäivään.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Mielenterveys ja sen hoito ovat kulttuurinen peili, josta kuvastuvat yhteiskunnan arvot ja käytännöt. Karoliina Ahonen tutkii tuoreessa teologian väitöskirjassaan ihmisoikeuksien toteutumista suomalaisessa mielenterveyspolitiikassa hyvinvointivaltion alkuajoista nykypäivään.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, politiikka, terveys</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>336</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">cfb6d1ca-4b4e-4ba1-bc55-9ab542df0764</guid>
      <title>Jäsenkorjausta vai uskomushoitoa?</title>
      <description><![CDATA[Täydentäviä hoitomuotoja koskeva julkinen keskustelu on kamppailua tiedosta ja vallasta. Kenellä on oikeus hoitaa ihmisiä? Millaisten kriteerien pohjalta esimerkiksi kalevalainen jäsenkorjaus tai muu perinnehoito voidaan hyväksyä osaksi terveydenhuoltoa? Mitä vaikutusta on sillä, millaisin käsittein aiheesta keskustellaan? 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 21 Apr 2020 11:45:22 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Timo Tahkola)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="17173568" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/1927c632-e1a0-4516-b397-b455a45c246a/tahkola-jaesenkorjausta_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Jäsenkorjausta vai uskomushoitoa?</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Timo Tahkola</itunes:author>
      <itunes:duration>00:17:53</itunes:duration>
      <itunes:summary>Täydentäviä hoitomuotoja koskeva julkinen keskustelu on kamppailua tiedosta ja vallasta. Kenellä on oikeus hoitaa ihmisiä? Millaisten kriteerien pohjalta esimerkiksi kalevalainen jäsenkorjaus tai muu perinnehoito voidaan hyväksyä osaksi terveydenhuoltoa? Mitä vaikutusta on sillä, millaisin käsittein aiheesta keskustellaan?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Täydentäviä hoitomuotoja koskeva julkinen keskustelu on kamppailua tiedosta ja vallasta. Kenellä on oikeus hoitaa ihmisiä? Millaisten kriteerien pohjalta esimerkiksi kalevalainen jäsenkorjaus tai muu perinnehoito voidaan hyväksyä osaksi terveydenhuoltoa? Mitä vaikutusta on sillä, millaisin käsittein aiheesta keskustellaan?</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>terveys, henkisyys, keho, jäsenkorjaus, terveydenhuolto, sairaus, historia, perinteet, hoitomuodot</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>332</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">d48fa012-19a4-4d6d-9462-36e4383c9b87</guid>
      <title>Perussa käydään koronaa vastaan sotilasvoimin</title>
      <description><![CDATA[Peru on eräs koronaviruksen leviämiseen nopeimmin reagoineita maita. Siirtomaa-ajoilta juontuva asema maailmantaloudessa määrittää maan järeitä toimenpiteitä koronan hallinnassa. Erilaiset sosiaaliset ja taloudelliset vaatimukset ovat vahvistuneet pandemian myötä. 
]]></description>
      <pubDate>Fri, 17 Apr 2020 07:22:17 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Jasmin Immonen)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="9337670" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/6a5cde9c-08da-49aa-8b59-49a47f0e5197/korona-peru_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Perussa käydään koronaa vastaan sotilasvoimin</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Jasmin Immonen</itunes:author>
      <itunes:duration>00:09:44</itunes:duration>
      <itunes:summary>Peru on eräs koronaviruksen leviämiseen nopeimmin reagoineita maita. Siirtomaa-ajoilta juontuva asema maailmantaloudessa määrittää maan järeitä toimenpiteitä koronan hallinnassa. Erilaiset sosiaaliset ja taloudelliset vaatimukset ovat vahvistuneet pandemian myötä.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Peru on eräs koronaviruksen leviämiseen nopeimmin reagoineita maita. Siirtomaa-ajoilta juontuva asema maailmantaloudessa määrittää maan järeitä toimenpiteitä koronan hallinnassa. Erilaiset sosiaaliset ja taloudelliset vaatimukset ovat vahvistuneet pandemian myötä.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, peru, koronavirus, korona, covid-19, etelä-amerikka, pandemia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>335</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">7b2295af-6659-429e-a3a6-50b46ba2e707</guid>
      <title>Chilen vallankumousta on lykätty, uusi päivämäärä 25. lokakuuta</title>
      <description><![CDATA[Globaalin pandemian edessä Chilen hallitus on julistanut nopeasti jyrkkeneviä rajoituksia liikkumiseen ja kokoontumisvapauteen. Koronaviruksen pelko on käytännössä keskeyttänyt lokakuussa 2019 alkaneet valtavat mielenosoitukset, jotka nostivat pinnalle kansalaisten valtavan eriarvoisuuden ja tyytymättömyyden politiikan ammattilaisiin. Tämä artikkeli tarkastelee pandemian vaikutusta sosiaaliseen kriisiin julkisten tilojen hallinnan ja ulkomuodon kautta. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 16 Apr 2020 06:59:06 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Riikka Kaukonen Lindholm, Olli Kaukonen Lindholm)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="7523309" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/5a678f62-24be-4fb7-a717-7c194ed16efd/chile-korona_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Chilen vallankumousta on lykätty, uusi päivämäärä 25. lokakuuta</itunes:title>
      <itunes:author>Riikka Kaukonen Lindholm, Olli Kaukonen Lindholm</itunes:author>
      <itunes:duration>00:07:50</itunes:duration>
      <itunes:summary>Globaalin pandemian edessä Chilen hallitus on julistanut nopeasti jyrkkeneviä rajoituksia liikkumiseen ja kokoontumisvapauteen. Koronaviruksen pelko on käytännössä keskeyttänyt lokakuussa 2019 alkaneet valtavat mielenosoitukset, jotka nostivat pinnalle kansalaisten valtavan eriarvoisuuden ja tyytymättömyyden politiikan ammattilaisiin. Tämä artikkeli tarkastelee pandemian vaikutusta sosiaaliseen kriisiin julkisten tilojen hallinnan ja ulkomuodon kautta.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Globaalin pandemian edessä Chilen hallitus on julistanut nopeasti jyrkkeneviä rajoituksia liikkumiseen ja kokoontumisvapauteen. Koronaviruksen pelko on käytännössä keskeyttänyt lokakuussa 2019 alkaneet valtavat mielenosoitukset, jotka nostivat pinnalle kansalaisten valtavan eriarvoisuuden ja tyytymättömyyden politiikan ammattilaisiin. Tämä artikkeli tarkastelee pandemian vaikutusta sosiaaliseen kriisiin julkisten tilojen hallinnan ja ulkomuodon kautta.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, politiikka, koronavirus, korona, etelä-amerikka, chile, vallankumous, pandemia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>334</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">81c7de82-9a5c-4d11-9f1d-6fa56d2a51b4</guid>
      <title>Karanteeni ja etätyöt ovat Meksikossa kapean keskiluokan etuoikeus</title>
      <description><![CDATA[Meksikon hallinto on viimeisten vuosikymmenten aikana yksityistänyt ison osan julkisia palveluitaan, terveydenhuoltoa mukaan lukien. Uusliberaalit rakennemuutokset kasvattavat eroja rikkaiden ja köyhien välillä, tehden karanteenista kapean keskiluokan etuoikeuden ja jättäen maan terveydenhuollon haavoittuvaan asemaan pandemian edessä. 
]]></description>
      <pubDate>Wed, 15 Apr 2020 06:11:36 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Raitamaria Mäki, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="7927454" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/e0d7b195-4030-415e-b312-76f5168f9a05/karanteeni-ja-etaetyoet-ovat-meksikossa-kapean-keskiluokan-etuoikeus_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Karanteeni ja etätyöt ovat Meksikossa kapean keskiluokan etuoikeus</itunes:title>
      <itunes:author>Raitamaria Mäki, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:11:29</itunes:duration>
      <itunes:summary>Meksikon hallinto on viimeisten vuosikymmenten aikana yksityistänyt ison osan julkisia palveluitaan, terveydenhuoltoa mukaan lukien. Uusliberaalit rakennemuutokset kasvattavat eroja rikkaiden ja köyhien välillä, tehden karanteenista kapean keskiluokan etuoikeuden ja jättäen maan terveydenhuollon haavoittuvaan asemaan pandemian edessä.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Meksikon hallinto on viimeisten vuosikymmenten aikana yksityistänyt ison osan julkisia palveluitaan, terveydenhuoltoa mukaan lukien. Uusliberaalit rakennemuutokset kasvattavat eroja rikkaiden ja köyhien välillä, tehden karanteenista kapean keskiluokan etuoikeuden ja jättäen maan terveydenhuollon haavoittuvaan asemaan pandemian edessä.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, terveys, etätyö, covid, meksiko, talous, koronavirus, korona, karanteeni</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>333</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">fac17505-4516-43e6-9e4f-f9be2c7afa16</guid>
      <title>Jättiläiskalmari joutui myyttisen hirviön rooliin</title>
      <description><![CDATA[Jättiläiskalmarit esitetään tänä päivänä “merten viimeisinä mysteereinä”. Näköhavainnot niistä ovat antaneet esikuvan muun muassa skandinaavisesta tarinaperinteestä tutulle merihirviö Krakenille. Jättiläiskalmareita ei kuitenkaan ole pidetty hirviöinä kautta aikojen, vaan ne hirviöllistettiin vasta 1800-luvun lopulla. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 2 Apr 2020 08:11:27 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Otto Latva)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="15626284" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/6a72a98d-2179-4258-a9cc-fdf6ef4dce30/latva-jaettilaeiskalmari-joutui-myyttisen-hirvioen-rooliin_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Jättiläiskalmari joutui myyttisen hirviön rooliin</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Otto Latva</itunes:author>
      <itunes:duration>00:16:17</itunes:duration>
      <itunes:summary>Jättiläiskalmarit esitetään tänä päivänä “merten viimeisinä mysteereinä”. Näköhavainnot niistä ovat antaneet esikuvan muun muassa skandinaavisesta tarinaperinteestä tutulle merihirviö Krakenille. Jättiläiskalmareita ei kuitenkaan ole pidetty hirviöinä kautta aikojen, vaan ne hirviöllistettiin vasta 1800-luvun lopulla.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Jättiläiskalmarit esitetään tänä päivänä “merten viimeisinä mysteereinä”. Näköhavainnot niistä ovat antaneet esikuvan muun muassa skandinaavisesta tarinaperinteestä tutulle merihirviö Krakenille. Jättiläiskalmareita ei kuitenkaan ole pidetty hirviöinä kautta aikojen, vaan ne hirviöllistettiin vasta 1800-luvun lopulla.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>taru, myytti, tarinat, luonto, kauhu, eläimet, meri, legendat, hirviöt, historia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>330</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">f6918e99-c877-41c9-91f0-ba5b2b350b1f</guid>
      <title>Esihistorian ihminen kunnioitti eläimen eläimellisyyttä</title>
      <description><![CDATA[Tuhansia vuosia vanhoja ihmisen ja eläinten jäänteitä ja esineitä tutkimalla saadaan tietoa siitä, millä tavoin merkityksellisimmät eläimet muokkasivat ihmisyhteisöjä. Monilajisessa maailmassa ihminen ei nähnyt itseään olemassaolon keskipisteenä, vaan eli vuorovaikutussuhteessa ympäristönsä kanssa. Mitä eläimissä kunnioitettiin? Miten hirvenpyytäjä toimi varmistaakseen onnistuneen pyynnin? 
]]></description>
      <pubDate>Wed, 1 Apr 2020 06:23:21 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Kristiina Mannermaa)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="10921808" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/35cc8f61-7e69-49e4-af00-8265b44feedf/esihistorian-ihminen-kunnioitti-elaeimen-elaeimellisyyttae_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Esihistorian ihminen kunnioitti eläimen eläimellisyyttä</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Kristiina Mannermaa</itunes:author>
      <itunes:duration>00:15:47</itunes:duration>
      <itunes:summary>Tuhansia vuosia vanhoja ihmisen ja eläinten jäänteitä ja esineitä tutkimalla saadaan tietoa siitä, millä tavoin merkityksellisimmät eläimet muokkasivat ihmisyhteisöjä. Monilajisessa maailmassa ihminen ei nähnyt itseään olemassaolon keskipisteenä, vaan eli vuorovaikutussuhteessa ympäristönsä kanssa. Mitä eläimissä kunnioitettiin? Miten hirvenpyytäjä toimi varmistaakseen onnistuneen pyynnin?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Tuhansia vuosia vanhoja ihmisen ja eläinten jäänteitä ja esineitä tutkimalla saadaan tietoa siitä, millä tavoin merkityksellisimmät eläimet muokkasivat ihmisyhteisöjä. Monilajisessa maailmassa ihminen ei nähnyt itseään olemassaolon keskipisteenä, vaan eli vuorovaikutussuhteessa ympäristönsä kanssa. Mitä eläimissä kunnioitettiin? Miten hirvenpyytäjä toimi varmistaakseen onnistuneen pyynnin?</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>henkisyys, luonto, arkeologia, eläimet, uskonto, ympäristö, historia, esihistoria, eläin</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>331</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">e4280393-9bb3-4f6f-9526-9fe3d14b668a</guid>
      <title>Ihmisen paras ystävä tuotteena</title>
      <description><![CDATA[Koira on kulkenut kanssamme muinaisilta leirinuotioilta vahtimaan modernin yhteiskunnan rajoja, osaksi tarinoitamme ja pitämään seuraa yksin jääneille vanhuksille. Kuluttamiseen keskittyvässä yhteiskunnassamme koirasta on lisäksi tullut tuote, jolle myös ostetaan tavaroita ja palveluita. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 31 Mar 2020 06:29:34 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Ate Tervonen, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="18417833" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/fb31ccba-b234-49ff-ba8f-241a0a378dcb/ihmisen-paras-ystava-tuotteena_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Ihmisen paras ystävä tuotteena</itunes:title>
      <itunes:author>Ate Tervonen, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:19:11</itunes:duration>
      <itunes:summary>Koira on kulkenut kanssamme muinaisilta leirinuotioilta vahtimaan modernin yhteiskunnan rajoja, osaksi tarinoitamme ja pitämään seuraa yksin jääneille vanhuksille. Kuluttamiseen keskittyvässä yhteiskunnassamme koirasta on lisäksi tullut tuote, jolle myös ostetaan tavaroita ja palveluita.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Koira on kulkenut kanssamme muinaisilta leirinuotioilta vahtimaan modernin yhteiskunnan rajoja, osaksi tarinoitamme ja pitämään seuraa yksin jääneille vanhuksille. Kuluttamiseen keskittyvässä yhteiskunnassamme koirasta on lisäksi tullut tuote, jolle myös ostetaan tavaroita ja palveluita.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>lemmikki, koirat, luonto, lemmikit, koti, eläimet, historia, koira</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>329</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">9f57fcef-86dc-4e19-8745-a102fe2e42ea</guid>
      <title>Kalalinjauksia, ihmisoikeuskysymyksiä ja kaikkea siltä väliltä</title>
      <description><![CDATA[Vastuullisuus on noussut yhä tärkeämpään rooliin yritysten strategioissa ja asiakkaat osaavat sitä myös vaatia. Työkentällä-haastattelussa SOK:n vastuullisuuspäällikkönä työskentelevä antropologi Sanni Martikainen kertoo, millaista ison yrityksen yritysvastuuasioiden kanssa työskentely on. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 26 Mar 2020 08:57:56 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Sara Kettunen, AntroBlogi, Sanni Martikainen)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="9560496" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/49610303-94ad-4323-be1a-0a1df655e60f/kalalinjauksia-ihmisoikeuskysymyksiae-ja-kaikkea-siltae-vaeliltae_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kalalinjauksia, ihmisoikeuskysymyksiä ja kaikkea siltä väliltä</itunes:title>
      <itunes:author>Sara Kettunen, AntroBlogi, Sanni Martikainen</itunes:author>
      <itunes:duration>00:13:16</itunes:duration>
      <itunes:summary>Vastuullisuus on noussut yhä tärkeämpään rooliin yritysten strategioissa ja asiakkaat osaavat sitä myös vaatia. Työkentällä-haastattelussa SOK:n vastuullisuuspäällikkönä työskentelevä antropologi Sanni Martikainen kertoo, millaista ison yrityksen yritysvastuuasioiden kanssa työskentely on.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Vastuullisuus on noussut yhä tärkeämpään rooliin yritysten strategioissa ja asiakkaat osaavat sitä myös vaatia. Työkentällä-haastattelussa SOK:n vastuullisuuspäällikkönä työskentelevä antropologi Sanni Martikainen kertoo, millaista ison yrityksen yritysvastuuasioiden kanssa työskentely on.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>strategia, haastattelu, sok, työelämä, ympäristö, vastuullisuus</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>328</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">835f5bd7-eec4-493f-9728-9f7f08d733ff</guid>
      <title>Islam uskonnontutkijan elämässä</title>
      <description><![CDATA[Olen islamiin erikoistunut uskontopsykologi ja tutkin työkseni sitä, mikä rooli uskonnolla on muslimien elämässä. Uskovan omat elämänkokemukset vaikuttavat paljon siihen, mitä islamilaiset perinteet merkitsevät hänelle. Entä mitä islam merkitsee minulle henkilökohtaisesti, sen tutkijana? 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 24 Mar 2020 07:57:07 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Teemu Pauha)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="14064370" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/755c8403-1c41-4502-bfc6-07e843f86678/pauha-islam-uskonnontutkijan-elaemaessae_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Islam uskonnontutkijan elämässä</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Teemu Pauha</itunes:author>
      <itunes:duration>00:14:39</itunes:duration>
      <itunes:summary>Olen islamiin erikoistunut uskontopsykologi ja tutkin työkseni sitä, mikä rooli uskonnolla on muslimien elämässä. Uskovan omat elämänkokemukset vaikuttavat paljon siihen, mitä islamilaiset perinteet merkitsevät hänelle. Entä mitä islam merkitsee minulle henkilökohtaisesti, sen tutkijana?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Olen islamiin erikoistunut uskontopsykologi ja tutkin työkseni sitä, mikä rooli uskonnolla on muslimien elämässä. Uskovan omat elämänkokemukset vaikuttavat paljon siihen, mitä islamilaiset perinteet merkitsevät hänelle. Entä mitä islam merkitsee minulle henkilökohtaisesti, sen tutkijana?</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>tiede, uskonto, muslimit, tutkimus, islam, koraani</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>327</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">955882de-d09e-4d5f-b66b-01e931834955</guid>
      <title>Salaliittomainen tieto on tyypillistä kaikille yhteisöille</title>
      <description><![CDATA[Salaliitoilla tarkoitetaan yleensä räikeitä, järjenvastaisilta tuntuvia teorioita. Salaliittomainen ajattelu on kuitenkin hyvin tyypillistä kaikkien yhteisöjen arkisessa kanssakäymisessä. Rationaalisuus ei ole ainoa tapa tuottaa jaettua tietoa maailman rakenteista ja valtasuhteista, vaan siihen käytetään myös spekulaatiota ja huhuja.  
]]></description>
      <pubDate>Thu, 19 Mar 2020 11:06:50 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Annastiina Kallius)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="12984782" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/51331419-2703-4954-9472-ff976b74702f/kallius-salaliittomaista-ajattelua_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Salaliittomainen tieto on tyypillistä kaikille yhteisöille</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Annastiina Kallius</itunes:author>
      <itunes:duration>00:13:32</itunes:duration>
      <itunes:summary>Salaliitoilla tarkoitetaan yleensä räikeitä, järjenvastaisilta tuntuvia teorioita. Salaliittomainen ajattelu on kuitenkin hyvin tyypillistä kaikkien yhteisöjen arkisessa kanssakäymisessä. Rationaalisuus ei ole ainoa tapa tuottaa jaettua tietoa maailman rakenteista ja valtasuhteista, vaan siihen käytetään myös spekulaatiota ja huhuja. </itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Salaliitoilla tarkoitetaan yleensä räikeitä, järjenvastaisilta tuntuvia teorioita. Salaliittomainen ajattelu on kuitenkin hyvin tyypillistä kaikkien yhteisöjen arkisessa kanssakäymisessä. Rationaalisuus ei ole ainoa tapa tuottaa jaettua tietoa maailman rakenteista ja valtasuhteista, vaan siihen käytetään myös spekulaatiota ja huhuja. </itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, tarinat, media, salaliitot, tieto, fake news, salaliitto</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>326</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">bc6c28b8-17f3-438d-a87f-8b16f35ce4a0</guid>
      <title>Pikamuoti vetoaa sosiaalisiin tarpeisiin</title>
      <description><![CDATA[Pikamuoti vetoaa edullisuudella, nopeasti vaihtuvilla valikoimilla ja houkuttelevilla tyyleillä. Teollisuudenalana se on kuitenkin eräs pahimmista saastuttajista, ja sen on arvioitu sijoittuvan globaaleissa päästöissä toiseksi heti öljyteollisuuden jälkeen. Viimeaikaisen kritiikin seurauksena alalle on hiipinyt vastuullisuusstrategioita. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 20 Feb 2020 09:02:16 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Alina Rapin, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="17069915" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/265fe28a-559a-42b7-85aa-3efe790c1812/rapin-pikamuoti_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Pikamuoti vetoaa sosiaalisiin tarpeisiin</itunes:title>
      <itunes:author>Alina Rapin, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:17:47</itunes:duration>
      <itunes:summary>Pikamuoti vetoaa edullisuudella, nopeasti vaihtuvilla valikoimilla ja houkuttelevilla tyyleillä. Teollisuudenalana se on kuitenkin eräs pahimmista saastuttajista, ja sen on arvioitu sijoittuvan globaaleissa päästöissä toiseksi heti öljyteollisuuden jälkeen. Viimeaikaisen kritiikin seurauksena alalle on hiipinyt vastuullisuusstrategioita.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Pikamuoti vetoaa edullisuudella, nopeasti vaihtuvilla valikoimilla ja houkuttelevilla tyyleillä. Teollisuudenalana se on kuitenkin eräs pahimmista saastuttajista, ja sen on arvioitu sijoittuvan globaaleissa päästöissä toiseksi heti öljyteollisuuden jälkeen. Viimeaikaisen kritiikin seurauksena alalle on hiipinyt vastuullisuusstrategioita.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>kulutus, keho, muoti, pikamuoti, vaatteet, vaatetus</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>325</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">937d29da-f19c-4c44-851b-bec97d8adbf7</guid>
      <title>Paperittomuus ja turvallisuuspolitiikan jännitteet</title>
      <description><![CDATA[Paperittomista siirtolaisista ja ulkomaalaisvalvonnasta on tullut keskeinen poliittinen kysymys Euroopassa ja Suomessa. Paperittomuus tarjoaa peilin tarkastella turvallisuuspolitiikassa olevia ristiriitaisuuksia ja jännitteitä, jotka koskevat niin paperittomien kuin Suomen kansalaisten asemaa Suomessa. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 13 Feb 2020 07:48:29 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Mikko Saarinen, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="11778246" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/d2ad4359-f1a2-4ed8-9ff8-f9f8e48df551/paperittomuus-ja-turvallisuuspolitiikan-jaennitteet_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Paperittomuus ja turvallisuuspolitiikan jännitteet</itunes:title>
      <itunes:author>Mikko Saarinen, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:16:06</itunes:duration>
      <itunes:summary>Paperittomista siirtolaisista ja ulkomaalaisvalvonnasta on tullut keskeinen poliittinen kysymys Euroopassa ja Suomessa. Paperittomuus tarjoaa peilin tarkastella turvallisuuspolitiikassa olevia ristiriitaisuuksia ja jännitteitä, jotka koskevat niin paperittomien kuin Suomen kansalaisten asemaa Suomessa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Paperittomista siirtolaisista ja ulkomaalaisvalvonnasta on tullut keskeinen poliittinen kysymys Euroopassa ja Suomessa. Paperittomuus tarjoaa peilin tarkastella turvallisuuspolitiikassa olevia ristiriitaisuuksia ja jännitteitä, jotka koskevat niin paperittomien kuin Suomen kansalaisten asemaa Suomessa.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>politiikka, siirtolaisuus, turvallisuuspolitiikka, maahanmuuttajat, paperittomuus, maahanmuutto</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>324</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">6328ddcb-ea75-4577-9d5b-b4f1c5d169c0</guid>
      <title>Pehmeää kansanterveystiedettä</title>
      <description><![CDATA[Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat antropologisen tutkimuksen ytimessä, sillä aihe koskettaa meitä kaikkia. Työkentällä-haastattelussa keskustelemme antropologi Laura Menardin kanssa hänen työstään kansanterveystieteen lehtorina Sussexin yliopistossa Iso-Britanniassa. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 11 Feb 2020 07:31:30 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Niina Ahola)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="11988785" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/9d14d7a8-bebc-4ed8-9f16-4ca8ec2215a5/tyoelama-menard_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Pehmeää kansanterveystiedettä</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Niina Ahola</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:29</itunes:duration>
      <itunes:summary>Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat antropologisen tutkimuksen ytimessä, sillä aihe koskettaa meitä kaikkia. Työkentällä-haastattelussa keskustelemme antropologi Laura Menardin kanssa hänen työstään kansanterveystieteen lehtorina Sussexin yliopistossa Iso-Britanniassa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat antropologisen tutkimuksen ytimessä, sillä aihe koskettaa meitä kaikkia. Työkentällä-haastattelussa keskustelemme antropologi Laura Menardin kanssa hänen työstään kansanterveystieteen lehtorina Sussexin yliopistossa Iso-Britanniassa.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>323</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">64634164-d10f-4b66-acd1-e0e74183504b</guid>
      <title>Videokameran kanssa kentällä</title>
      <description><![CDATA[Akatemiatutkija, etnografi ja dokumentaristi Marjaana Jauhola tutkii konfliktien ja katastrofien jälkeiseen jälleenrakennukseen liittyviä kysymyksiä. Hänen dokumenttivideoitaan on nähty esimerkiksi kirjastoissa ja Vantaan taidemuseo Artsissa. Haastattelussa Jauhola kertoo visuaalisuudesta osana tutkimustyötä ja pohtii, millaisia yleisöjä audiovisuaalinen tutkimus voi parhaimmillaan tavoittaa. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 30 Jan 2020 16:54:07 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Laura Kippola, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="12921252" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/732ecb08-9ae7-4da4-8880-2b5fdd7cf338/kippola-videokameran-kanssa-kentaellae_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Videokameran kanssa kentällä</itunes:title>
      <itunes:author>Laura Kippola, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:13:28</itunes:duration>
      <itunes:summary>Akatemiatutkija, etnografi ja dokumentaristi Marjaana Jauhola tutkii konfliktien ja katastrofien jälkeiseen jälleenrakennukseen liittyviä kysymyksiä. Hänen dokumenttivideoitaan on nähty esimerkiksi kirjastoissa ja Vantaan taidemuseo Artsissa. Haastattelussa Jauhola kertoo visuaalisuudesta osana tutkimustyötä ja pohtii, millaisia yleisöjä audiovisuaalinen tutkimus voi parhaimmillaan tavoittaa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Akatemiatutkija, etnografi ja dokumentaristi Marjaana Jauhola tutkii konfliktien ja katastrofien jälkeiseen jälleenrakennukseen liittyviä kysymyksiä. Hänen dokumenttivideoitaan on nähty esimerkiksi kirjastoissa ja Vantaan taidemuseo Artsissa. Haastattelussa Jauhola kertoo visuaalisuudesta osana tutkimustyötä ja pohtii, millaisia yleisöjä audiovisuaalinen tutkimus voi parhaimmillaan tavoittaa.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>haastattelu, työelämä</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>322</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">eac40069-a466-4ad3-9543-84a6f8111314</guid>
      <title>Etnografia tiedon ja tarinan rajalla</title>
      <description><![CDATA[Etnografia on paitsi kenttätyötä, myös tieteellistä kirjoittamista ja vahvasti tekijänsä näköistä tarinankerrontaa. Etnografista tutkimustekstiä voi lukea kuten kertomusta, ja siten saada uutta näkökulmaa siihen, miten etnografista tietoa tuotetaan. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 28 Jan 2020 07:32:33 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Eino Heikkilä, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="8672228" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/2d0babae-e75a-4b47-8dd5-0aef013e414b/etnografia-tiedon-ja-tarinan-rajalla_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Etnografia tiedon ja tarinan rajalla</itunes:title>
      <itunes:author>Eino Heikkilä, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:40</itunes:duration>
      <itunes:summary>Etnografia on paitsi kenttätyötä, myös tieteellistä kirjoittamista ja vahvasti tekijänsä näköistä tarinankerrontaa. Etnografista tutkimustekstiä voi lukea kuten kertomusta, ja siten saada uutta näkökulmaa siihen, miten etnografista tietoa tuotetaan.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Etnografia on paitsi kenttätyötä, myös tieteellistä kirjoittamista ja vahvasti tekijänsä näköistä tarinankerrontaa. Etnografista tutkimustekstiä voi lukea kuten kertomusta, ja siten saada uutta näkökulmaa siihen, miten etnografista tietoa tuotetaan.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>menetelmät, etnografia, kenttätyö, tutkimus, antropologia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>321</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">2da2ba8a-574a-4207-8868-9d80c265b2ab</guid>
      <title>Ekoutopistisen yhteisön sudenkuopat</title>
      <description><![CDATA[Vuonna 2014 pieni joukko virolaisia päättää perustaa maaseudulle ekoutopistisen yhteisön. Docpointin ohjelmistoon kuuluva The Circle kertoo tämän yhteisön tarinan. Dokumentin keskiössä ovat yhteisön ihmissuhteet ja niiden aikaansaamat konfliktit. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 23 Jan 2020 08:20:15 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Juuso Koponen)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="11086411" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/8c89dc9f-ddf9-4202-8125-5e88ecbc1695/ekoutopia-juuso-koponen_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Ekoutopistisen yhteisön sudenkuopat</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Juuso Koponen</itunes:author>
      <itunes:duration>00:11:33</itunes:duration>
      <itunes:summary>Vuonna 2014 pieni joukko virolaisia päättää perustaa maaseudulle ekoutopistisen yhteisön. Docpointin ohjelmistoon kuuluva The Circle kertoo tämän yhteisön tarinan. Dokumentin keskiössä ovat yhteisön ihmissuhteet ja niiden aikaansaamat konfliktit.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Vuonna 2014 pieni joukko virolaisia päättää perustaa maaseudulle ekoutopistisen yhteisön. Docpointin ohjelmistoon kuuluva The Circle kertoo tämän yhteisön tarinan. Dokumentin keskiössä ovat yhteisön ihmissuhteet ja niiden aikaansaamat konfliktit.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>320</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">fbe1da5a-99fc-44e9-9e70-d91629367127</guid>
      <title>Yakuzan keinoilla rasismia vastaan</title>
      <description><![CDATA[Mitä yhteistä on yakuza-elokuvilla ja Japanin rasismin vastaisella liikehdinnällä? Docpoint-festivaalilla esitettävä Counters rinnastaa nämä kaksi ilmiötä tavalla, joka saa antropologin ajattelemaan lahjojen vaihtamisen teorioita. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 23 Jan 2020 08:16:59 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Heikki Wilenius, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="5858577" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/414a74d1-f698-47b6-aaf9-74b3b109093c/wilenius-yakuzan-keinoin-rasismia-vastaan_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Yakuzan keinoilla rasismia vastaan</itunes:title>
      <itunes:author>Heikki Wilenius, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:06:06</itunes:duration>
      <itunes:summary>Mitä yhteistä on yakuza-elokuvilla ja Japanin rasismin vastaisella liikehdinnällä? Docpoint-festivaalilla esitettävä Counters rinnastaa nämä kaksi ilmiötä tavalla, joka saa antropologin ajattelemaan lahjojen vaihtamisen teorioita.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Mitä yhteistä on yakuza-elokuvilla ja Japanin rasismin vastaisella liikehdinnällä? Docpoint-festivaalilla esitettävä Counters rinnastaa nämä kaksi ilmiötä tavalla, joka saa antropologin ajattelemaan lahjojen vaihtamisen teorioita.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>docpoint, dokumenttielokuva, rasismi, japani</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>319</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">e159d9d2-32e4-4cdb-b002-559f1992991d</guid>
      <title>Ympäristötietoisen viimeinen matka</title>
      <description><![CDATA[Tuhkaus, arkussa maahan, pakastekuivaus vai kenties korppikotkien ruoaksi? Viimeiselle matkalle lähtemiseen on ympäri maailman paljon erilaisia vaihtoehtoja, ja tällä hetkellä yhä suurempi osa ihmisistä tuntuu pohtivan hautaustapojen ympäristöystävällisyyttä. Ekologisuuden lisäksi hautaukseen liittyvät usein kysymykset arvosta, yksilön tahdosta ja yhteiskunnallisesta muutoksesta. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 21 Jan 2020 08:02:38 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Bea Bergholm)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="9805424" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/4dc06c9b-c760-46a7-b5c1-40c21c7262b9/ympaeristoetietoisen-viimeinen-matka_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Ympäristötietoisen viimeinen matka</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Bea Bergholm</itunes:author>
      <itunes:duration>00:14:16</itunes:duration>
      <itunes:summary>Tuhkaus, arkussa maahan, pakastekuivaus vai kenties korppikotkien ruoaksi? Viimeiselle matkalle lähtemiseen on ympäri maailman paljon erilaisia vaihtoehtoja, ja tällä hetkellä yhä suurempi osa ihmisistä tuntuu pohtivan hautaustapojen ympäristöystävällisyyttä. Ekologisuuden lisäksi hautaukseen liittyvät usein kysymykset arvosta, yksilön tahdosta ja yhteiskunnallisesta muutoksesta.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Tuhkaus, arkussa maahan, pakastekuivaus vai kenties korppikotkien ruoaksi? Viimeiselle matkalle lähtemiseen on ympäri maailman paljon erilaisia vaihtoehtoja, ja tällä hetkellä yhä suurempi osa ihmisistä tuntuu pohtivan hautaustapojen ympäristöystävällisyyttä. Ekologisuuden lisäksi hautaukseen liittyvät usein kysymykset arvosta, yksilön tahdosta ja yhteiskunnallisesta muutoksesta.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>luonto, rituaalit, ympäristö, kuolema, hautajaiset</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>318</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">112eaf3c-796c-42d5-a9a2-5e7f0e5fcc1d</guid>
      <title>Saarnaava vegaani ja tyhmä sekasyöjä</title>
      <description><![CDATA[Keskustelu vegaaniudesta muuttuu usein väittelyksi oikeasta tavasta valita ruoka. Mikä vegaanisessa ruokavaliossa ärsyttää? Millaisia rooleja ja arvoja vegaaneille, kasvissyöjille ja lihansyöjille annetaan ruokaa koskevissa keskusteluissa? 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 16 Jan 2020 08:04:52 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Tuuli Pelho)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="16710052" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/642fb248-b12b-46ea-ad0f-b7bd7430779f/pelho-hankala-vegaani-laiska-sekasyoja_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Saarnaava vegaani ja tyhmä sekasyöjä</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Tuuli Pelho</itunes:author>
      <itunes:duration>00:17:24</itunes:duration>
      <itunes:summary>Keskustelu vegaaniudesta muuttuu usein väittelyksi oikeasta tavasta valita ruoka. Mikä vegaanisessa ruokavaliossa ärsyttää? Millaisia rooleja ja arvoja vegaaneille, kasvissyöjille ja lihansyöjille annetaan ruokaa koskevissa keskusteluissa?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Keskustelu vegaaniudesta muuttuu usein väittelyksi oikeasta tavasta valita ruoka. Mikä vegaanisessa ruokavaliossa ärsyttää? Millaisia rooleja ja arvoja vegaaneille, kasvissyöjille ja lihansyöjille annetaan ruokaa koskevissa keskusteluissa?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>317</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">7e0b89fd-6554-44d9-8e5d-3bf463a48147</guid>
      <title>Tavara on rakas vihollinen</title>
      <description><![CDATA[Tuoko tavara onnen, vai piileekö omistamissamme esineissä taakka, josta on syytä pyristellä eroon? Mitä kaikkea tavarat merkitsevät meille, ja miksi suhteemme niihin on niin ristiriitainen? 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 19 Dec 2019 07:58:52 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Bruno Gronow, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="10733235" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/f5fbef5d-3cdb-4fd7-8399-9b7008cc0153/gronow-esinesuhde_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Tavara on rakas vihollinen</itunes:title>
      <itunes:author>Bruno Gronow, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:11:11</itunes:duration>
      <itunes:summary>Tuoko tavara onnen, vai piileekö omistamissamme esineissä taakka, josta on syytä pyristellä eroon? Mitä kaikkea tavarat merkitsevät meille, ja miksi suhteemme niihin on niin ristiriitainen?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Tuoko tavara onnen, vai piileekö omistamissamme esineissä taakka, josta on syytä pyristellä eroon? Mitä kaikkea tavarat merkitsevät meille, ja miksi suhteemme niihin on niin ristiriitainen?</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>koti, lahja, joulu, tavara</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>316</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">89d097af-5067-48e6-b834-4d8244e58f3a</guid>
      <title>Onko sinullakin puuystävä?</title>
      <description><![CDATA[Millainen on suomalaisten suhde puihin? Ihmisen ja puun lajienvälinen suhde on tutkimusaiheena monimuotoinen ja ansaitsee tarkastelun niin biologian, kulttuurin kuin taiteenkin kannalta. Ihmisen suhteessa puihin on mukana vielä neljäs taso — tunteet. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 12 Dec 2019 07:42:25 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Kaisa Vainio, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="11741353" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/7ae8c696-a2dc-4306-a1c3-9e91af85a4c1/vainio-onko-sinullakin-puuystaevae_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Onko sinullakin puuystävä?</itunes:title>
      <itunes:author>Kaisa Vainio, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:14</itunes:duration>
      <itunes:summary>Millainen on suomalaisten suhde puihin? Ihmisen ja puun lajienvälinen suhde on tutkimusaiheena monimuotoinen ja ansaitsee tarkastelun niin biologian, kulttuurin kuin taiteenkin kannalta. Ihmisen suhteessa puihin on mukana vielä neljäs taso — tunteet.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Millainen on suomalaisten suhde puihin? Ihmisen ja puun lajienvälinen suhde on tutkimusaiheena monimuotoinen ja ansaitsee tarkastelun niin biologian, kulttuurin kuin taiteenkin kannalta. Ihmisen suhteessa puihin on mukana vielä neljäs taso — tunteet.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>tiede, luonto, puut, metsä, tutkimus, suomi</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>315</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">a2e8ee3e-ea3d-4d70-8706-bc8344633252</guid>
      <title>Reggae oli ääni apartheidia vastaan</title>
      <description><![CDATA[Vuoden 2019 kuluessa keskustelu miehisyydestä ja toksisesta maskuliinisuudesta on kasvanut entisestään niin Suomessa kuin maailmallakin. Antropologinen tieto voi tässäkin keskustelussa auttaa näkemään, että toksinen maskuliinisuus on kulttuurisidonnainen ilmiö, johon liittyy erilaisia historioita eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa miehisyyden ympärillä kuohuvat hyvin eri kysymykset kuin Suomessa. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 10 Dec 2019 08:05:32 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Tuomas Järvenpää)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="13679848" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/2215b80d-a1ca-4215-a56d-5defecfc0b13/tuomas-jaervenpaeae-reggae-oli-vapauden-aeaeni-myoes-seksuaalivaehemmistoeille_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Reggae oli ääni apartheidia vastaan</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Tuomas Järvenpää</itunes:author>
      <itunes:duration>00:14:15</itunes:duration>
      <itunes:summary>Vuoden 2019 kuluessa keskustelu miehisyydestä ja toksisesta maskuliinisuudesta on kasvanut entisestään niin Suomessa kuin maailmallakin. Antropologinen tieto voi tässäkin keskustelussa auttaa näkemään, että toksinen maskuliinisuus on kulttuurisidonnainen ilmiö, johon liittyy erilaisia historioita eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa miehisyyden ympärillä kuohuvat hyvin eri kysymykset kuin Suomessa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Vuoden 2019 kuluessa keskustelu miehisyydestä ja toksisesta maskuliinisuudesta on kasvanut entisestään niin Suomessa kuin maailmallakin. Antropologinen tieto voi tässäkin keskustelussa auttaa näkemään, että toksinen maskuliinisuus on kulttuurisidonnainen ilmiö, johon liittyy erilaisia historioita eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa miehisyyden ympärillä kuohuvat hyvin eri kysymykset kuin Suomessa.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>miehet, maskuliinisuus, sukupuoli, historia, musiikki, reggae</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>314</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">dca29505-9f3f-4fa3-ae0a-3765cb323484</guid>
      <title>Linnan juhlat antropologien kommenttiraidalla</title>
      <description><![CDATA[Miltä Linnan juhlat näyttävät antropologien silmin? Suomen kenties tärkein valtiollinen rituaali on kansakunnan yhteisen historian rakentaja, politiikan estradi ja kansallisten ideaalien näyteikkuna. 
]]></description>
      <pubDate>Fri, 6 Dec 2019 08:31:22 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Ninnu Koskenalho)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="17132191" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/0d29a5c9-1323-447c-a4ba-9fada9717c9a/antrolinna_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Linnan juhlat antropologien kommenttiraidalla</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Ninnu Koskenalho</itunes:author>
      <itunes:duration>00:17:51</itunes:duration>
      <itunes:summary>Miltä Linnan juhlat näyttävät antropologien silmin? Suomen kenties tärkein valtiollinen rituaali on kansakunnan yhteisen historian rakentaja, politiikan estradi ja kansallisten ideaalien näyteikkuna.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Miltä Linnan juhlat näyttävät antropologien silmin? Suomen kenties tärkein valtiollinen rituaali on kansakunnan yhteisen historian rakentaja, politiikan estradi ja kansallisten ideaalien näyteikkuna.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>politiikka, rituaalit, itsenäisyyspäivä, linnan juhlat</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>313</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">521f98c4-c099-46e0-8039-08da6e6261de</guid>
      <title>Arkipäiväistynyt trauma</title>
      <description><![CDATA[Trauma on psykiatrinen diagnoosi ja mielen häiriötila, joka on tullut laajalle yleisölle tutuksi suuronnettomuuksien ja terrori-iskujen jälkihoidon seurauksena. Ajan saatossa trauma terminä on laajentunut puhekieleen, jossa se on saanut uusia merkityksiä. Samalla käsitteen merkitys on hämärtynyt tavalla, joka kääntyy toisinaan itseään vastaan. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 5 Dec 2019 07:36:47 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Niina Ahola, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="11749712" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/dc9d7ca3-2027-415e-b96d-39130d259e35/niina-ahola-arkipaeivaeistynyt-trauma_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Arkipäiväistynyt trauma</itunes:title>
      <itunes:author>Niina Ahola, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:14</itunes:duration>
      <itunes:summary>Trauma on psykiatrinen diagnoosi ja mielen häiriötila, joka on tullut laajalle yleisölle tutuksi suuronnettomuuksien ja terrori-iskujen jälkihoidon seurauksena. Ajan saatossa trauma terminä on laajentunut puhekieleen, jossa se on saanut uusia merkityksiä. Samalla käsitteen merkitys on hämärtynyt tavalla, joka kääntyy toisinaan itseään vastaan.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Trauma on psykiatrinen diagnoosi ja mielen häiriötila, joka on tullut laajalle yleisölle tutuksi suuronnettomuuksien ja terrori-iskujen jälkihoidon seurauksena. Ajan saatossa trauma terminä on laajentunut puhekieleen, jossa se on saanut uusia merkityksiä. Samalla käsitteen merkitys on hämärtynyt tavalla, joka kääntyy toisinaan itseään vastaan.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, mielenterveys, media</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>312</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">7b75b69a-95c7-4127-8686-b1f5a1d98589</guid>
      <title>Lavatanssien tahti soi muistoissa</title>
      <description><![CDATA[Lavatanssit ovat tulleet parin kolmen vuosikymmenen aikana unohdukseen vaipuvasta kansanperinteestä osaksi kansallista kulttuuriperintöämme. Vanhojen ihmisten nuoruudenmuistelut kertovat eloisasta lavatanssikulttuurista. Muisteluissa nuorten tanssijoiden kokemuksista kerrotaan läheltä liikettä, aisteja ja tunteita. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 3 Dec 2019 07:00:33 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Helena Saarikoski, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="18773516" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/ffbf8e22-d020-4e83-b9fa-2a247f1874ce/helena-saarikoski-lavatanssien-tahti-soi-muistoissa_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Lavatanssien tahti soi muistoissa</itunes:title>
      <itunes:author>Helena Saarikoski, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:19:33</itunes:duration>
      <itunes:summary>Lavatanssit ovat tulleet parin kolmen vuosikymmenen aikana unohdukseen vaipuvasta kansanperinteestä osaksi kansallista kulttuuriperintöämme. Vanhojen ihmisten nuoruudenmuistelut kertovat eloisasta lavatanssikulttuurista. Muisteluissa nuorten tanssijoiden kokemuksista kerrotaan läheltä liikettä, aisteja ja tunteita.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Lavatanssit ovat tulleet parin kolmen vuosikymmenen aikana unohdukseen vaipuvasta kansanperinteestä osaksi kansallista kulttuuriperintöämme. Vanhojen ihmisten nuoruudenmuistelut kertovat eloisasta lavatanssikulttuurista. Muisteluissa nuorten tanssijoiden kokemuksista kerrotaan läheltä liikettä, aisteja ja tunteita.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>vapaa-aika, lavatanssit, kansanperinne, historia, suomi, tanssi, musiikki</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>311</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">fb5a0235-1c9d-4e4d-aacd-c8986b52f6c4</guid>
      <title>2000-luvun futiksessa myös maajoukkueet ovat monikansallisia</title>
      <description><![CDATA[Miesten jalkapallomaajoukkue Huuhkajat eteni historiallisesti kesän 2020 EM-kisoihin. Huuhkaja-fanien enemmistöä maajoukkueen monikulttuuristuminen ei haittaa, vaan pelaajien taidot ja asenne ratkaisevat. Keskustelut Suomi-paitaa kantavien pelaajien etnisyydestä ja isänmaallisuudesta jatkuvat silti ja saavat jopa koomisia piirteitä. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 28 Nov 2019 07:33:37 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Samu Kytölä)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="20701144" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/bfbd2c78-01a2-47f2-83d2-be6b9486ad76/samu-kytoelae-2000-luvun-futiksessa-myoes-maajoukkueet-ovat-monikansallisia_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>2000-luvun futiksessa myös maajoukkueet ovat monikansallisia</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Samu Kytölä</itunes:author>
      <itunes:duration>00:21:34</itunes:duration>
      <itunes:summary>Miesten jalkapallomaajoukkue Huuhkajat eteni historiallisesti kesän 2020 EM-kisoihin. Huuhkaja-fanien enemmistöä maajoukkueen monikulttuuristuminen ei haittaa, vaan pelaajien taidot ja asenne ratkaisevat. Keskustelut Suomi-paitaa kantavien pelaajien etnisyydestä ja isänmaallisuudesta jatkuvat silti ja saavat jopa koomisia piirteitä.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Miesten jalkapallomaajoukkue Huuhkajat eteni historiallisesti kesän 2020 EM-kisoihin. Huuhkaja-fanien enemmistöä maajoukkueen monikulttuuristuminen ei haittaa, vaan pelaajien taidot ja asenne ratkaisevat. Keskustelut Suomi-paitaa kantavien pelaajien etnisyydestä ja isänmaallisuudesta jatkuvat silti ja saavat jopa koomisia piirteitä.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>harrastukset</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>310</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">440819de-e5f1-43cc-a4ff-fbf7d1db1f42</guid>
      <title>Stand-upissa huumori on henkilökohtaista, nauraminen sosiaalista</title>
      <description><![CDATA[Huumori on yhtä aikaa sekä äärimmäisen yksilöllistä ja tilannesidonnaista, että tiettyjä kulttuurisia ja jopa universaaleja kaavoja noudattavaa. Miten huumorintaju liittyy minäntajuun stand-up komiikassa, ja mitä se sellainen minäntaju on? 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 19 Nov 2019 07:51:53 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Marianna Keisalo)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="10023613" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/b47f74ec-c45e-43e3-9cf4-ddacde2f2792/stand-upissa-huumori-on-henkiloekohtaista-nauraminen-sosiaalista_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Stand-upissa huumori on henkilökohtaista, nauraminen sosiaalista</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Marianna Keisalo</itunes:author>
      <itunes:duration>00:14:26</itunes:duration>
      <itunes:summary>Huumori on yhtä aikaa sekä äärimmäisen yksilöllistä ja tilannesidonnaista, että tiettyjä kulttuurisia ja jopa universaaleja kaavoja noudattavaa. Miten huumorintaju liittyy minäntajuun stand-up komiikassa, ja mitä se sellainen minäntaju on?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Huumori on yhtä aikaa sekä äärimmäisen yksilöllistä ja tilannesidonnaista, että tiettyjä kulttuurisia ja jopa universaaleja kaavoja noudattavaa. Miten huumorintaju liittyy minäntajuun stand-up komiikassa, ja mitä se sellainen minäntaju on?</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>stand-up, komedia, komiikka, vitsit, viihde, huumori, identiteetti</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>309</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">dd8c4c64-1e83-4c91-a7ae-4963d5eebd4a</guid>
      <title>Lottounelmia ja tulonsiirtoja köyhiltä rikkaille</title>
      <description><![CDATA[Mediassa näkyvä keskustelu rahapelaamisesta pyörii pitkälti pelihaittojen ympärillä. Mutta onko pelaaminen yksinomaan typerää, vai voiko siihen sisältyä myös tietynlaista rationaalisuutta? 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 14 Nov 2019 11:47:14 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Juuso Koponen, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="12302367" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/33867f14-707b-468c-97e6-7258494db6c4/lottounelmia-ja-tulonsiirtoja-koeyhiltae-rikkaille_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Lottounelmia ja tulonsiirtoja köyhiltä rikkaille</itunes:title>
      <itunes:author>Juuso Koponen, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:17:12</itunes:duration>
      <itunes:summary>Mediassa näkyvä keskustelu rahapelaamisesta pyörii pitkälti pelihaittojen ympärillä. Mutta onko pelaaminen yksinomaan typerää, vai voiko siihen sisältyä myös tietynlaista rationaalisuutta?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Mediassa näkyvä keskustelu rahapelaamisesta pyörii pitkälti pelihaittojen ympärillä. Mutta onko pelaaminen yksinomaan typerää, vai voiko siihen sisältyä myös tietynlaista rationaalisuutta?</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>politiikka, viihde, moraali, pelit, raha, lotto</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>308</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">fbf97d86-81ff-4851-8d35-9d331b8b6eae</guid>
      <title>Islam on paastoa, punk rockia ja pyhiinvaellusta</title>
      <description><![CDATA[Suomalaisilla on jopa Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen yleinen käsitys siitä, ettei islam sovi yhteen heidän kulttuurinsa kanssa. Ristiriitaa voi yrittää ratkaista, jos suhtautuu uskontoon ja kulttuuriin pakettien sijasta koreina. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 7 Nov 2019 07:45:39 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Teemu Pauha, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="12838914" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/8aabd350-cb51-4dc3-90d9-75e93415f1e8/teemu-pauha-islam-on-paastoa-punk-rockia-ja-pyhiinvaellusta_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Islam on paastoa, punk rockia ja pyhiinvaellusta</itunes:title>
      <itunes:author>Teemu Pauha, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:13:22</itunes:duration>
      <itunes:summary>Suomalaisilla on jopa Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen yleinen käsitys siitä, ettei islam sovi yhteen heidän kulttuurinsa kanssa. Ristiriitaa voi yrittää ratkaista, jos suhtautuu uskontoon ja kulttuuriin pakettien sijasta koreina.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Suomalaisilla on jopa Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen yleinen käsitys siitä, ettei islam sovi yhteen heidän kulttuurinsa kanssa. Ristiriitaa voi yrittää ratkaista, jos suhtautuu uskontoon ja kulttuuriin pakettien sijasta koreina.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, nuoret, uskonto, suomi, islam</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>307</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">cfa060c3-414a-4535-8027-5c1030500dbf</guid>
      <title>Kontula – maine, stigma ja tolkku</title>
      <description><![CDATA[Harva lähiö on maineensa vanki itä-Helsingin Kontulan lailla. Lähiöstigma heijastuu median tuottamien merkitysten lisäksi asukkaiden tavassa puhua itsestään ja elämänpiiristään. Ulkopuolelta tuotettu, arjessa sisäistetty näkemys ongelmien riivaamasta ja syrjäisestä lähiöstä yhdistyy usein voimakkaaseen paikallisylpeyteen ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen. Kuinka molemmat näkemykset voidaan kokea totena, ja kuinka niiden väliset ristiriidat hahmottuvat kaupunkitilassa? 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 5 Nov 2019 09:20:26 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Pekka Tuominen, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="9141200" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/82de27fd-8192-4cfc-b901-579437a331c6/kontula-maine-stigma-ja-tolkku_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kontula – maine, stigma ja tolkku</itunes:title>
      <itunes:author>Pekka Tuominen, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:35</itunes:duration>
      <itunes:summary>Harva lähiö on maineensa vanki itä-Helsingin Kontulan lailla. Lähiöstigma heijastuu median tuottamien merkitysten lisäksi asukkaiden tavassa puhua itsestään ja elämänpiiristään. Ulkopuolelta tuotettu, arjessa sisäistetty näkemys ongelmien riivaamasta ja syrjäisestä lähiöstä yhdistyy usein voimakkaaseen paikallisylpeyteen ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen. Kuinka molemmat näkemykset voidaan kokea totena, ja kuinka niiden väliset ristiriidat hahmottuvat kaupunkitilassa?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Harva lähiö on maineensa vanki itä-Helsingin Kontulan lailla. Lähiöstigma heijastuu median tuottamien merkitysten lisäksi asukkaiden tavassa puhua itsestään ja elämänpiiristään. Ulkopuolelta tuotettu, arjessa sisäistetty näkemys ongelmien riivaamasta ja syrjäisestä lähiöstä yhdistyy usein voimakkaaseen paikallisylpeyteen ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen. Kuinka molemmat näkemykset voidaan kokea totena, ja kuinka niiden väliset ristiriidat hahmottuvat kaupunkitilassa?</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, kontula, lähiö, kaupunki, arvo, identiteetti, helsinki</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>306</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">a340a07b-e83b-4cdd-aa37-916784e03c6d</guid>
      <title>Yksinäisyyden kokemus kudotaan lapsuuden traumoista ja ulkopuolisuuden tunteesta</title>
      <description><![CDATA[Yksinäisyydestä puhutaan tällä hetkellä terveysriskinä. Etnografinen tutkimus aiheen parissa osoittaa, että omaa yksinäisyyttä tarkastellaan usein kuin psykologista tarinaa. Yhteiskunnallisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutus jää helposti huomioimatta. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 29 Oct 2019 09:12:54 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Ville Hämäläinen, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="9051773" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/7ee21f13-f92c-4471-a378-2457e60d0694/yksinaeisyyden-kokemus-kudotaan-lapsuuden-traumoista-ja-ulkopuolisuuden-tunteesta_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Yksinäisyyden kokemus kudotaan lapsuuden traumoista ja ulkopuolisuuden tunteesta</itunes:title>
      <itunes:author>Ville Hämäläinen, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:48</itunes:duration>
      <itunes:summary>Yksinäisyydestä puhutaan tällä hetkellä terveysriskinä. Etnografinen tutkimus aiheen parissa osoittaa, että omaa yksinäisyyttä tarkastellaan usein kuin psykologista tarinaa. Yhteiskunnallisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutus jää helposti huomioimatta.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Yksinäisyydestä puhutaan tällä hetkellä terveysriskinä. Etnografinen tutkimus aiheen parissa osoittaa, että omaa yksinäisyyttä tarkastellaan usein kuin psykologista tarinaa. Yhteiskunnallisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutus jää helposti huomioimatta.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, terveys, mielenterveys, identiteetti, mieli</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>305</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">d4d19449-1989-4792-b53c-0961ed4b1a80</guid>
      <title>Kun vedestä tulee myrkkyä ja valtiosta vihollinen</title>
      <description><![CDATA[Flintin kaupungissa, Michiganissa vuonna 2014 alkaneen vesikriisin seurauksena kymmenet tuhannet ihmiset sairastuivat lyijymyrkytykseen ja koko kaupungin luottamus viranomaisiin rapautui. Flintin kriisi on nykypäivän esimerkki siitä, mitä voi tapahtua kun valtio nostaa taloudelliset intressit ihmisten hyvinvoinnin edelle ja toimii demokraattisen päätöksenteon vastaisesti. Vaikka paikalliset onnistuivat omalla aktiivisuudellaan saamaan viranomaiset vastuuseen teoistaan, ei kriisi ole vielä ohi. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 24 Oct 2019 02:28:57 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Bea Bergholm)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="10393029" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/f3cb6af5-07dd-44d6-99a9-70d87f7bc813/kun-vedestae-tulee-myrkkyae-ja-valtiosta-vihollinen_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kun vedestä tulee myrkkyä ja valtiosta vihollinen</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Bea Bergholm</itunes:author>
      <itunes:duration>00:14:26</itunes:duration>
      <itunes:summary>Flintin kaupungissa, Michiganissa vuonna 2014 alkaneen vesikriisin seurauksena kymmenet tuhannet ihmiset sairastuivat lyijymyrkytykseen ja koko kaupungin luottamus viranomaisiin rapautui. Flintin kriisi on nykypäivän esimerkki siitä, mitä voi tapahtua kun valtio nostaa taloudelliset intressit ihmisten hyvinvoinnin edelle ja toimii demokraattisen päätöksenteon vastaisesti. Vaikka paikalliset onnistuivat omalla aktiivisuudellaan saamaan viranomaiset vastuuseen teoistaan, ei kriisi ole vielä ohi.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Flintin kaupungissa, Michiganissa vuonna 2014 alkaneen vesikriisin seurauksena kymmenet tuhannet ihmiset sairastuivat lyijymyrkytykseen ja koko kaupungin luottamus viranomaisiin rapautui. Flintin kriisi on nykypäivän esimerkki siitä, mitä voi tapahtua kun valtio nostaa taloudelliset intressit ihmisten hyvinvoinnin edelle ja toimii demokraattisen päätöksenteon vastaisesti. Vaikka paikalliset onnistuivat omalla aktiivisuudellaan saamaan viranomaiset vastuuseen teoistaan, ei kriisi ole vielä ohi.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>politiikka, terveys, talous, vesi, ympäristö</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>304</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">752e49ea-6079-475f-8064-98226253e5d8</guid>
      <title>Eläin ja ihminen elävät toistensa kulttuureissa</title>
      <description><![CDATA[Klassisessa luonnon ja kulttuurin kahtiajaossa eläinten on nähty voivan olla kulttuurissa läsnä vain valtasuhteen kautta, eli ihmisen kesyttäminä koti- tai lemmikkieläiminä. Ihmisen suhdetta muihin lajeihin ei voi kuitenkaan täysin erottaa ihmisten keskinäisestä sosiaalisesta kanssakäymisestä, sillä sekä ihmiset että eläimet ovat omaksuneet toisensa omiin kulttuureihinsa.  
]]></description>
      <pubDate>Thu, 17 Oct 2019 12:27:45 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Eemi Nordström, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="8076687" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/a8c50e3c-bf8e-4b1a-aabb-8eb728da3269/elaein-ja-ihminen-elaevaet-toistensa-kulttuureissa_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Eläin ja ihminen elävät toistensa kulttuureissa</itunes:title>
      <itunes:author>Eemi Nordström, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:08:25</itunes:duration>
      <itunes:summary>Klassisessa luonnon ja kulttuurin kahtiajaossa eläinten on nähty voivan olla kulttuurissa läsnä vain valtasuhteen kautta, eli ihmisen kesyttäminä koti- tai lemmikkieläiminä. Ihmisen suhdetta muihin lajeihin ei voi kuitenkaan täysin erottaa ihmisten keskinäisestä sosiaalisesta kanssakäymisestä, sillä sekä ihmiset että eläimet ovat omaksuneet toisensa omiin kulttuureihinsa. </itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Klassisessa luonnon ja kulttuurin kahtiajaossa eläinten on nähty voivan olla kulttuurissa läsnä vain valtasuhteen kautta, eli ihmisen kesyttäminä koti- tai lemmikkieläiminä. Ihmisen suhdetta muihin lajeihin ei voi kuitenkaan täysin erottaa ihmisten keskinäisestä sosiaalisesta kanssakäymisestä, sillä sekä ihmiset että eläimet ovat omaksuneet toisensa omiin kulttuureihinsa. </itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>luonto, lemmikit, valta, eläimet</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>303</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">914b2bcf-2bd8-4599-9196-f571faedb7f4</guid>
      <title>Survivalisti varautuu katastrofiin</title>
      <description><![CDATA[Survivalismi on erityisesti Yhdysvalloissa vaikuttava alakulttuuri. Sen harjoittajat varautuvat erilaisiin uhkatekijöihin, jotka saattaisivat toteutuessaan hajottaa nykyisen yhteiskuntajärjestyksen ja pahimmassa tapauksessa johtaa tuntemamme maailman tuhoon. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 17 Oct 2019 12:25:40 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Laura Rantanen)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="22080409" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/1d0c80e4-460c-42d9-9e18-77d2c2cd43c2/survivalisti-varautuu-katastrofiin-laura-rantanen_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Survivalisti varautuu katastrofiin</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Laura Rantanen</itunes:author>
      <itunes:duration>00:23:00</itunes:duration>
      <itunes:summary>Survivalismi on erityisesti Yhdysvalloissa vaikuttava alakulttuuri. Sen harjoittajat varautuvat erilaisiin uhkatekijöihin, jotka saattaisivat toteutuessaan hajottaa nykyisen yhteiskuntajärjestyksen ja pahimmassa tapauksessa johtaa tuntemamme maailman tuhoon.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Survivalismi on erityisesti Yhdysvalloissa vaikuttava alakulttuuri. Sen harjoittajat varautuvat erilaisiin uhkatekijöihin, jotka saattaisivat toteutuessaan hajottaa nykyisen yhteiskuntajärjestyksen ja pahimmassa tapauksessa johtaa tuntemamme maailman tuhoon.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, tulevaisuus, koti, maailmanloppu</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>302</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">86fe397d-bf77-4ec8-8ccc-3eb1cb4ec17a</guid>
      <title>Kissa ei jätä ketään kylmäksi</title>
      <description><![CDATA[Millainen on kissan asema Suomessa? Onko se halpa ja helppo lemmikki, hiirenpyydystäjän hommissa työskentelevä maatilan apulainen vai pikkulintuja metsästävä peto? Kun kotikissan asemaa vertaa muihin lemmikkeihin, on sen asema Suomessa heikko.  
]]></description>
      <pubDate>Tue, 15 Oct 2019 09:07:56 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Anna-Maria Maimanen)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="9188932" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/3fd9386f-673d-4584-866b-aec1f24f70c2/kissa-ei-jaetae-ketaeaen-kylmaeksi_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kissa ei jätä ketään kylmäksi</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Anna-Maria Maimanen</itunes:author>
      <itunes:duration>00:13:33</itunes:duration>
      <itunes:summary>Millainen on kissan asema Suomessa? Onko se halpa ja helppo lemmikki, hiirenpyydystäjän hommissa työskentelevä maatilan apulainen vai pikkulintuja metsästävä peto? Kun kotikissan asemaa vertaa muihin lemmikkeihin, on sen asema Suomessa heikko. </itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Millainen on kissan asema Suomessa? Onko se halpa ja helppo lemmikki, hiirenpyydystäjän hommissa työskentelevä maatilan apulainen vai pikkulintuja metsästävä peto? Kun kotikissan asemaa vertaa muihin lemmikkeihin, on sen asema Suomessa heikko. </itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>lemmikit, kissat, kissa, koti, eläimet</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>301</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">c3c3ea83-fd15-4f01-a904-54799041c21b</guid>
      <title>Thaimaan tutkijasta rauhanrakentajaksi</title>
      <description><![CDATA[Suomea edustaa joukko huippuluokan viranomaisia ympäri maailmaa. Yksi heistä on Olli Ruohomäki. Niin tutkijana, kehityshankekoordinaattorina kuin rauhanvälittäjänä toiminut Ruohomäki kertoo työkentällä-haastattelussa, miten hienolta tuntuu todistaa, kun maa valitsee sodan sijaan rauhan. 
]]></description>
      <pubDate>Mon, 14 Oct 2019 07:36:16 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi, Olli Ruohomäki, Jenna Honkanen)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="7796666" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/dfb77fb4-e721-4b2a-a93d-f941ed538260/thaimaan-tutkijasta-rauhanrakentajaksi_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Thaimaan tutkijasta rauhanrakentajaksi</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi, Olli Ruohomäki, Jenna Honkanen</itunes:author>
      <itunes:duration>00:11:22</itunes:duration>
      <itunes:summary>Suomea edustaa joukko huippuluokan viranomaisia ympäri maailmaa. Yksi heistä on Olli Ruohomäki. Niin tutkijana, kehityshankekoordinaattorina kuin rauhanvälittäjänä toiminut Ruohomäki kertoo työkentällä-haastattelussa, miten hienolta tuntuu todistaa, kun maa valitsee sodan sijaan rauhan.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Suomea edustaa joukko huippuluokan viranomaisia ympäri maailmaa. Yksi heistä on Olli Ruohomäki. Niin tutkijana, kehityshankekoordinaattorina kuin rauhanvälittäjänä toiminut Ruohomäki kertoo työkentällä-haastattelussa, miten hienolta tuntuu todistaa, kun maa valitsee sodan sijaan rauhan.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteiskunta, haastattelu, työelämä, työ</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>300</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">99a620d9-39e3-41de-a7b0-533b3994541d</guid>
      <title>Elämä hevosen kanssa kehittää ihmistä</title>
      <description><![CDATA[Ihmisten ja eläinten välillä on monenlaisia suhteita. Joissakin niistä, kuten hevosurheilulajeissa, keskitytään oppimaan yhteistyötä. Eläinten kanssa mielen ja kehon taitoja voi kehittää eri tavalla kuin ihmisten kesken. 
]]></description>
      <pubDate>Fri, 4 Oct 2019 02:13:01 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Anna-Lydia Kopperoinen, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="12050643" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/73379a8e-abc9-47aa-9dfa-d89c20db9c1d/elaemae-hevosen-kanssa-kehittaeae-ihmistae_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Elämä hevosen kanssa kehittää ihmistä</itunes:title>
      <itunes:author>Anna-Lydia Kopperoinen, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:33</itunes:duration>
      <itunes:summary>Ihmisten ja eläinten välillä on monenlaisia suhteita. Joissakin niistä, kuten hevosurheilulajeissa, keskitytään oppimaan yhteistyötä. Eläinten kanssa mielen ja kehon taitoja voi kehittää eri tavalla kuin ihmisten kesken.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Ihmisten ja eläinten välillä on monenlaisia suhteita. Joissakin niistä, kuten hevosurheilulajeissa, keskitytään oppimaan yhteistyötä. Eläinten kanssa mielen ja kehon taitoja voi kehittää eri tavalla kuin ihmisten kesken.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>hevoset, eläimet, urheilu</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>292</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">2bbabce1-0559-4ec8-ac88-d8e466d8b98f</guid>
      <title>Unelmatyö maiden välistä dialogia edistämässä</title>
      <description><![CDATA[Suomen Saksan-instituutti on Suomen kulttuurin, tieteen ja talouden foorumi saksankielisessä Euroopassa. Instituutin johtaja Laura Hirvi on taustaltaan antropologi. Työkentällä-haastattelussa selvitimme, kuinka vähemmistökulttuureista ja maahanmuutosta kiinnostunut tutkija päätyi kulttuuri- ja tiedeinstituutin johtajaksi Berliiniin. 
]]></description>
      <pubDate>Fri, 4 Oct 2019 01:58:57 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Sara Kettunen, Laura Hirvi, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="14501555" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/1795c747-1921-4660-98a0-3ac67862d0c9/unelmatyoe-maiden-vaelistae-dialogia-edistaemaessae-sara-kettunen_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Unelmatyö maiden välistä dialogia edistämässä</itunes:title>
      <itunes:author>Sara Kettunen, Laura Hirvi, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:15:06</itunes:duration>
      <itunes:summary>Suomen Saksan-instituutti on Suomen kulttuurin, tieteen ja talouden foorumi saksankielisessä Euroopassa. Instituutin johtaja Laura Hirvi on taustaltaan antropologi. Työkentällä-haastattelussa selvitimme, kuinka vähemmistökulttuureista ja maahanmuutosta kiinnostunut tutkija päätyi kulttuuri- ja tiedeinstituutin johtajaksi Berliiniin.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Suomen Saksan-instituutti on Suomen kulttuurin, tieteen ja talouden foorumi saksankielisessä Euroopassa. Instituutin johtaja Laura Hirvi on taustaltaan antropologi. Työkentällä-haastattelussa selvitimme, kuinka vähemmistökulttuureista ja maahanmuutosta kiinnostunut tutkija päätyi kulttuuri- ja tiedeinstituutin johtajaksi Berliiniin.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>kaupunki, työelämä, työ</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>291</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">5bc0228f-bfe2-4864-89ef-81ffbf22c113</guid>
      <title>Lomailun arvostus on osa toimivaa työkulttuuria</title>
      <description><![CDATA[Työkulttuuri AntroBlogissa nojaa vahvasti etätyöhön, joustavuuteen ja vapaa-ajan arvostukseen. Kuinka motivaatiota ja yhteisöllisyyttä pidetään yllä vapaaehtoisessa, hajallaan olevassa työryhmässä?  
]]></description>
      <pubDate>Fri, 4 Oct 2019 01:56:34 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (antroblogi, ninnu koskenalho, saara toukolehto)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="7036267" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/0af8f4a3-8470-457f-91df-2369e8b3f08a/lomailun-arvostus_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Lomailun arvostus on osa toimivaa työkulttuuria</itunes:title>
      <itunes:author>antroblogi, ninnu koskenalho, saara toukolehto</itunes:author>
      <itunes:duration>00:09:57</itunes:duration>
      <itunes:summary>Työkulttuuri AntroBlogissa nojaa vahvasti etätyöhön, joustavuuteen ja vapaa-ajan arvostukseen. Kuinka motivaatiota ja yhteisöllisyyttä pidetään yllä vapaaehtoisessa, hajallaan olevassa työryhmässä? </itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Työkulttuuri AntroBlogissa nojaa vahvasti etätyöhön, joustavuuteen ja vapaa-ajan arvostukseen. Kuinka motivaatiota ja yhteisöllisyyttä pidetään yllä vapaaehtoisessa, hajallaan olevassa työryhmässä? </itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>tiedeviestintä, loma, työ</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>290</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">06857b0c-603f-4fa3-ad1e-6312ac28f8ce</guid>
      <title>Pelien ja uskonnon kompuroiva suhde</title>
      <description><![CDATA[Uskonto on varsin tavallinen aihe kirjallisuudessa, elokuvissa ja tv-sarjoissa, mutta suurelle yleisölle tehdyissä elektronisissa peleissä se on harvinaisempi. Miten uskontoa käsitellään peleissä sen ollessa mukana, ja miksi peliala poikkeaa tässä muista viihteen ja kulttuurin aloista? 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 10 Sep 2019 07:35:48 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Jenna Honkanen, Tuomas Äystö, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="19612360" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/f871441e-bf6e-4b95-9731-3b18d2694a45/tuomas_aeystoe_pelien_ja_uskonnon_kompuroiva_suhde_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Pelien ja uskonnon kompuroiva suhde</itunes:title>
      <itunes:author>Jenna Honkanen, Tuomas Äystö, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:20:26</itunes:duration>
      <itunes:summary>Uskonto on varsin tavallinen aihe kirjallisuudessa, elokuvissa ja tv-sarjoissa, mutta suurelle yleisölle tehdyissä elektronisissa peleissä se on harvinaisempi. Miten uskontoa käsitellään peleissä sen ollessa mukana, ja miksi peliala poikkeaa tässä muista viihteen ja kulttuurin aloista?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Uskonto on varsin tavallinen aihe kirjallisuudessa, elokuvissa ja tv-sarjoissa, mutta suurelle yleisölle tehdyissä elektronisissa peleissä se on harvinaisempi. Miten uskontoa käsitellään peleissä sen ollessa mukana, ja miksi peliala poikkeaa tässä muista viihteen ja kulttuurin aloista?</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>viihde, pelaaminen, uskonto, pelit, harrastukset</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>289</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">3ee87a60-5ab4-4861-aab3-e187849423b5</guid>
      <title>Valtasuhteet piiloutuvat Designmuseon näyttelyyn</title>
      <description><![CDATA[Designmuseo esittelee kevään päänäyttelyssään “Secret Universe – Maailmojen salat” muotoilijakaksikko Aamu Songin ja Johan Olinin tuotantoa yli kymmenen vuoden ajalta. Näyttelyssä pyritään nostamaan esiin käsityöläisiä ja kulutuskriittisyyttä. Valtasuhteet kuitenkin piiloutuvat kolonialististen jaotteluiden taakse, ja näyttelyn sankari on muotoilija, joka haluaa pelastaa uhanalaisiksi nimetyt käsityötaidot.  
]]></description>
      <pubDate>Thu, 5 Sep 2019 07:24:27 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Jenna Honkanen, AntroBlogi, Mari Vaara)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="15331644" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/f12ee58d-773a-48eb-837d-c1cef0048299/mari_vaara_valtasuhteet_piiloutuvat_designmuseon_naeyttelyyn_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Valtasuhteet piiloutuvat Designmuseon näyttelyyn</itunes:title>
      <itunes:author>Jenna Honkanen, AntroBlogi, Mari Vaara</itunes:author>
      <itunes:duration>00:15:58</itunes:duration>
      <itunes:summary>Designmuseo esittelee kevään päänäyttelyssään “Secret Universe – Maailmojen salat” muotoilijakaksikko Aamu Songin ja Johan Olinin tuotantoa yli kymmenen vuoden ajalta. Näyttelyssä pyritään nostamaan esiin käsityöläisiä ja kulutuskriittisyyttä. Valtasuhteet kuitenkin piiloutuvat kolonialististen jaotteluiden taakse, ja näyttelyn sankari on muotoilija, joka haluaa pelastaa uhanalaisiksi nimetyt käsityötaidot. </itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Designmuseo esittelee kevään päänäyttelyssään “Secret Universe – Maailmojen salat” muotoilijakaksikko Aamu Songin ja Johan Olinin tuotantoa yli kymmenen vuoden ajalta. Näyttelyssä pyritään nostamaan esiin käsityöläisiä ja kulutuskriittisyyttä. Valtasuhteet kuitenkin piiloutuvat kolonialististen jaotteluiden taakse, ja näyttelyn sankari on muotoilija, joka haluaa pelastaa uhanalaisiksi nimetyt käsityötaidot. </itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>design, valta, taide, museot, historia, perinteet, antropologia, käsityö</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>288</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">071f367e-9e6c-4a5f-a437-2aeef9b5f5f5</guid>
      <title>Graffiti kulkee kohti valtavirtaa</title>
      <description><![CDATA[Graffitinmaalaajat miellettiin ennen usein nuorisorikollisiksi. Vaikka kyseessä on laillisuuden rajamailla liikkuva alakulttuuri, graffiti on jo kauan ollut osa taide- ja mainosmaailmaa. Viime vuosina graffiteista on tullut laajemmin hyväksytty ilmiö. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 13 Jun 2019 10:01:31 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Milla Heikkinen, AntroBlogi, Antti Tietäväinen)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="12898384" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/1c46d469-1126-47a6-8126-6e71cfa1702f/Graffiti_kulkee_kohti_valtavirtaa_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Graffiti kulkee kohti valtavirtaa</itunes:title>
      <itunes:author>Milla Heikkinen, AntroBlogi, Antti Tietäväinen</itunes:author>
      <itunes:duration>00:15:56</itunes:duration>
      <itunes:summary>Graffitinmaalaajat miellettiin ennen usein nuorisorikollisiksi. Vaikka kyseessä on laillisuuden rajamailla liikkuva alakulttuuri, graffiti on jo kauan ollut osa taide- ja mainosmaailmaa. Viime vuosina graffiteista on tullut laajemmin hyväksytty ilmiö.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Graffitinmaalaajat miellettiin ennen usein nuorisorikollisiksi. Vaikka kyseessä on laillisuuden rajamailla liikkuva alakulttuuri, graffiti on jo kauan ollut osa taide- ja mainosmaailmaa. Viime vuosina graffiteista on tullut laajemmin hyväksytty ilmiö.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>yhteisöllisyys, kaupunki, graffiti</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>287</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">763046b7-28fa-4c24-b2b8-2aaaca6ca67a</guid>
      <title>Nojatuoliantropologiasta elokuvasalin penkkiin</title>
      <description><![CDATA[Helsingissä järjestettiin huhtikuussa opiskelijavoimin ensimmäistä kertaa etnografinen elokuvafestivaali Cultureels. Elokuvat veivät yleisön mukanaan maailman ympäri muun muassa Huippuvuorille, Salomonsaarille sekä Sevettijärvelle. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 13 Jun 2019 10:00:48 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Annika Lepistö, AntroBlogi, Jenna Honkanen)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="10132237" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/e830ba90-e0de-4150-bcc6-5938bd6b34b1/Nojatuoliantropologiasta_elokuvasalin_penkkiin_Lepistoe_Annika_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Nojatuoliantropologiasta elokuvasalin penkkiin</itunes:title>
      <itunes:author>Annika Lepistö, AntroBlogi, Jenna Honkanen</itunes:author>
      <itunes:duration>00:10:33</itunes:duration>
      <itunes:summary>Helsingissä järjestettiin huhtikuussa opiskelijavoimin ensimmäistä kertaa etnografinen elokuvafestivaali Cultureels. Elokuvat veivät yleisön mukanaan maailman ympäri muun muassa Huippuvuorille, Salomonsaarille sekä Sevettijärvelle.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Helsingissä järjestettiin huhtikuussa opiskelijavoimin ensimmäistä kertaa etnografinen elokuvafestivaali Cultureels. Elokuvat veivät yleisön mukanaan maailman ympäri muun muassa Huippuvuorille, Salomonsaarille sekä Sevettijärvelle.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>etnografia, media</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>287</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">ed24731d-adae-4977-832c-d50f95971f62</guid>
      <title>Vuorovaikutuskouluttaja ilmaston asialla</title>
      <description><![CDATA[Aktivisti ja yrittäjä, vuorovaikutus- ja mindfulness-kouluttaja, antropologi ja ihmislähtöinen tekijä. Elina Kauppila on kirjoittanut kasvatusoppaita kiireisille, vetänyt vuorovaikutuskursseja vanhemmille ja toimii vapaa-ajallaan ilmastotoimia vaativan Elokapina-liikkeen joukoissa. Työkentällä-haastattelussa hän kertoo urastaan hyvinvointialalla. 
]]></description>
      <pubDate>Wed, 29 May 2019 11:15:58 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Elina Kauppila, Iina Holopainen)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="20164770" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/04463db8-99d6-496d-a4f3-3aa803b5e7c8/Vuorovaikutuskouluttaja_ilmaston_asialla_Iina_Holopainen_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Vuorovaikutuskouluttaja ilmaston asialla</itunes:title>
      <itunes:author>Elina Kauppila, Iina Holopainen</itunes:author>
      <itunes:duration>00:16:30</itunes:duration>
      <itunes:summary>Aktivisti ja yrittäjä, vuorovaikutus- ja mindfulness-kouluttaja, antropologi ja ihmislähtöinen tekijä. Elina Kauppila on kirjoittanut kasvatusoppaita kiireisille, vetänyt vuorovaikutuskursseja vanhemmille ja toimii vapaa-ajallaan ilmastotoimia vaativan Elokapina-liikkeen joukoissa. Työkentällä-haastattelussa hän kertoo urastaan hyvinvointialalla.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Aktivisti ja yrittäjä, vuorovaikutus- ja mindfulness-kouluttaja, antropologi ja ihmislähtöinen tekijä. Elina Kauppila on kirjoittanut kasvatusoppaita kiireisille, vetänyt vuorovaikutuskursseja vanhemmille ja toimii vapaa-ajallaan ilmastotoimia vaativan Elokapina-liikkeen joukoissa. Työkentällä-haastattelussa hän kertoo urastaan hyvinvointialalla.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>hyvinvointi, työelämä, ympäristö, vanhemmuus, ilmasto</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>286</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">29bd0624-74f1-483c-8423-41e29d24468f</guid>
      <title>Dementiapuhe kyseenalaistaa ihmisarvon</title>
      <description><![CDATA[Dementia ei ole pelkkä patologinen tila. Se on kielessä ja kulttuurissa elävä, erilaisille tulkinnoille avoin ilmiö. Sitä koskevat puhetavat ja vertauskuvat sekä heijastelevat että tuottavat muistisairauksia ja vanhuutta koskevia asenteita ja pelkoja. 
]]></description>
      <pubDate>Wed, 29 May 2019 11:12:53 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Milla Heikkinen, Maija Könönen, Anna Kinnunen, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="15090853" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/5485ce69-1506-4b6e-8de6-3f8ca402fe4e/Dementiapuhe_yseenalaistaa_ihmisarvon_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Dementiapuhe kyseenalaistaa ihmisarvon</itunes:title>
      <itunes:author>Milla Heikkinen, Maija Könönen, Anna Kinnunen, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:19:21</itunes:duration>
      <itunes:summary>Dementia ei ole pelkkä patologinen tila. Se on kielessä ja kulttuurissa elävä, erilaisille tulkinnoille avoin ilmiö. Sitä koskevat puhetavat ja vertauskuvat sekä heijastelevat että tuottavat muistisairauksia ja vanhuutta koskevia asenteita ja pelkoja.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Dementia ei ole pelkkä patologinen tila. Se on kielessä ja kulttuurissa elävä, erilaisille tulkinnoille avoin ilmiö. Sitä koskevat puhetavat ja vertauskuvat sekä heijastelevat että tuottavat muistisairauksia ja vanhuutta koskevia asenteita ja pelkoja.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>terveys, keho, dementia, vanhuus</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>285</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">5139915c-02d2-431d-8911-8c60e9ec3844</guid>
      <title>Taikausko pitää pintansa arjessa</title>
      <description><![CDATA[Taikauskon olemassaolo hämmentää vuosikymmenestä toiseen. Miksi enteisiin ja amuletteihin turvaudutaan edelleen, tutkimustiedosta ja koulutuksesta huolimatta? Perinteiset uskomukset, onnen varmistelu ja maagiset yhteydet saavat voimansa intuitiosta, sosiaalisuudesta ja tunteista. Kaikkia toimiamme ei ensisijaisesti ohjaa tieto. 
]]></description>
      <pubDate>Sun, 26 May 2019 14:58:09 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Jenna Honkanen, Kaarina Koski)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="21859752" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/67a93cb3-15ef-4614-9a77-b46abb5f905e/Taikausko_pitaeae_pintansa_arjessa_Kaarina_Koski_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Taikausko pitää pintansa arjessa</itunes:title>
      <itunes:author>Jenna Honkanen, Kaarina Koski</itunes:author>
      <itunes:duration>00:18:00</itunes:duration>
      <itunes:summary>Taikauskon olemassaolo hämmentää vuosikymmenestä toiseen. Miksi enteisiin ja amuletteihin turvaudutaan edelleen, tutkimustiedosta ja koulutuksesta huolimatta? Perinteiset uskomukset, onnen varmistelu ja maagiset yhteydet saavat voimansa intuitiosta, sosiaalisuudesta ja tunteista. Kaikkia toimiamme ei ensisijaisesti ohjaa tieto.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Taikauskon olemassaolo hämmentää vuosikymmenestä toiseen. Miksi enteisiin ja amuletteihin turvaudutaan edelleen, tutkimustiedosta ja koulutuksesta huolimatta? Perinteiset uskomukset, onnen varmistelu ja maagiset yhteydet saavat voimansa intuitiosta, sosiaalisuudesta ja tunteista. Kaikkia toimiamme ei ensisijaisesti ohjaa tieto.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>kansatiede, taikausko, uskomukset, historia</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>284</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">5738df12-875a-4401-9206-7d33e74206aa</guid>
      <title>Leipä, olut ja neoliittinen vallankumous</title>
      <description><![CDATA[Maanviljelyn omaksumista pidetään käänteentekevänä hetkenä ihmiskunnan historiassa. Mutta oliko maanviljely lopulta niin suuri keksintö? Saattoiko sen motiivina olla nälän sijasta oluen himo? 
]]></description>
      <pubDate>Sun, 26 May 2019 14:55:22 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Milla Heikkinen, Juuso Koponen)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="11965976" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/4dfd469f-aedc-47a3-a39a-7bff77b1ecf5/Leipä_olut_ja_neoliittinien_vallankumous_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Leipä, olut ja neoliittinen vallankumous</itunes:title>
      <itunes:author>Milla Heikkinen, Juuso Koponen</itunes:author>
      <itunes:duration>00:14:51</itunes:duration>
      <itunes:summary>Maanviljelyn omaksumista pidetään käänteentekevänä hetkenä ihmiskunnan historiassa. Mutta oliko maanviljely lopulta niin suuri keksintö? Saattoiko sen motiivina olla nälän sijasta oluen himo?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Maanviljelyn omaksumista pidetään käänteentekevänä hetkenä ihmiskunnan historiassa. Mutta oliko maanviljely lopulta niin suuri keksintö? Saattoiko sen motiivina olla nälän sijasta oluen himo?</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>historia, ruoka</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>283</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">b6a40e26-cdfd-49d7-bb62-8f56a8d22254</guid>
      <title>Karjalaiset kokoontuvat nyt digikunnailla</title>
      <description><![CDATA[Nostalgia ja kaiho sodassa menetettyjä kotikunnaita kohtaan on tuttua monelle karjalaisjuuriselle. Sosiaalinen media on mahdollistanut karjalaisille jotain sellaista, mistä ei aikaisemmin osattu haaveilla: digikunnaat. Niillä kokoonnutaan keskustelemaan siitä, mitä karjalaisuus on, muistelemaan sekä jakamaan niin vanhoja kuin uusiakin kuvia ja videoita Karjalasta. 
]]></description>
      <pubDate>Thu, 16 May 2019 09:20:46 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Milla Heikkinen, Pirja Hyyryläinen)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="9916892" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/d04ed86c-4f1c-4348-bc7c-ab30ee4f846f/Karjalaiset_kokoontuvat_nyt_digikunnailla_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Karjalaiset kokoontuvat nyt digikunnailla</itunes:title>
      <itunes:author>Milla Heikkinen, Pirja Hyyryläinen</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:13</itunes:duration>
      <itunes:summary>Nostalgia ja kaiho sodassa menetettyjä kotikunnaita kohtaan on tuttua monelle karjalaisjuuriselle. Sosiaalinen media on mahdollistanut karjalaisille jotain sellaista, mistä ei aikaisemmin osattu haaveilla: digikunnaat. Niillä kokoonnutaan keskustelemaan siitä, mitä karjalaisuus on, muistelemaan sekä jakamaan niin vanhoja kuin uusiakin kuvia ja videoita Karjalasta.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Nostalgia ja kaiho sodassa menetettyjä kotikunnaita kohtaan on tuttua monelle karjalaisjuuriselle. Sosiaalinen media on mahdollistanut karjalaisille jotain sellaista, mistä ei aikaisemmin osattu haaveilla: digikunnaat. Niillä kokoonnutaan keskustelemaan siitä, mitä karjalaisuus on, muistelemaan sekä jakamaan niin vanhoja kuin uusiakin kuvia ja videoita Karjalasta.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>historia, karjala, some, karjalaisuus, identiteetti</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>282</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">8295b307-5d08-43bf-a3f4-c46d8dea19bf</guid>
      <title>AlterNATIIVI-podcast: Keskusteluja elämästä ja antropologiasta</title>
      <description><![CDATA[AlterNATIIVIn kahdeksannen jakson aiheena on tutkijaidentiteetti, etnografian soveltaminen ja vaihtoehtoiset urapolut. Vieraana on sosiaaliantropologi, luova akateemikko ja oman elämänsä etnografi Miia Halme-Tuomisaari. 
]]></description>
      <pubDate>Wed, 15 May 2019 05:55:50 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Miia Halme-Tuomisaari, Anna Haverinen)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="57354866" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/37a28878-60aa-481b-9334-817678eea794/8jakso_final_opt_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>AlterNATIIVI-podcast: Keskusteluja elämästä ja antropologiasta</itunes:title>
      <itunes:author>Miia Halme-Tuomisaari, Anna Haverinen</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/dcb900b5-ea78-47dd-945a-d431b4da12d0/3000x3000/825f6f00_d3af_4a95_8021_02a78801f8b2.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>01:19:40</itunes:duration>
      <itunes:summary>AlterNATIIVIn kahdeksannen jakson aiheena on tutkijaidentiteetti, etnografian soveltaminen ja vaihtoehtoiset urapolut. Vieraana on sosiaaliantropologi, luova akateemikko ja oman elämänsä etnografi Miia Halme-Tuomisaari.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>AlterNATIIVIn kahdeksannen jakson aiheena on tutkijaidentiteetti, etnografian soveltaminen ja vaihtoehtoiset urapolut. Vieraana on sosiaaliantropologi, luova akateemikko ja oman elämänsä etnografi Miia Halme-Tuomisaari.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>tutkimus, ura, akatemia, työ</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>281</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">32420907-fab4-4645-9725-fa67b6991f2f</guid>
      <title>Vaalivalvojaiset koko kansan mediarituaalina</title>
      <description><![CDATA[“Kansa on puhunut – pulinat pois”, totesi väistyvä pääministeri Juha Sipilä, kun eduskuntavaalien tulos selvisi Yleisradion suorassa tv-lähetyksessä. Vaalivalvojaiset on merkittävä mediatapahtuma, jonka puitteissa jännitetään poliittisen vallan vaihtumista sekä rituaali, joka kestonsa ajaksi yhdistää sekä poliittisen eliitin että tavalliset kansalaiset yhtenäiseksi kansakunnaksi. 
]]></description>
      <pubDate>Wed, 8 May 2019 10:17:49 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Jenna Honkanen, Johanna Sumiala)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="17224349" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/66e6a765-c1b0-4a28-9ff3-bed8d8fbe3dd/Vaalivalvojaiset_koko_kansan_mediarituaalina_Johanna_Sumiala_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Vaalivalvojaiset koko kansan mediarituaalina</itunes:title>
      <itunes:author>Jenna Honkanen, Johanna Sumiala</itunes:author>
      <itunes:duration>00:14:20</itunes:duration>
      <itunes:summary>“Kansa on puhunut – pulinat pois”, totesi väistyvä pääministeri Juha Sipilä, kun eduskuntavaalien tulos selvisi Yleisradion suorassa tv-lähetyksessä. Vaalivalvojaiset on merkittävä mediatapahtuma, jonka puitteissa jännitetään poliittisen vallan vaihtumista sekä rituaali, joka kestonsa ajaksi yhdistää sekä poliittisen eliitin että tavalliset kansalaiset yhtenäiseksi kansakunnaksi.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>“Kansa on puhunut – pulinat pois”, totesi väistyvä pääministeri Juha Sipilä, kun eduskuntavaalien tulos selvisi Yleisradion suorassa tv-lähetyksessä. Vaalivalvojaiset on merkittävä mediatapahtuma, jonka puitteissa jännitetään poliittisen vallan vaihtumista sekä rituaali, joka kestonsa ajaksi yhdistää sekä poliittisen eliitin että tavalliset kansalaiset yhtenäiseksi kansakunnaksi.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>politiikka, valta, media, vaalit</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>280</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">8f7381bb-7327-4ef4-b0e4-b4901f7fb478</guid>
      <title>Ruanda on surun synnyttämä valtio</title>
      <description><![CDATA[Ruandan kansanmurhasta tuli huhtikuussa kuluneeksi 25 vuotta. Menehtyneitä surraan vuotuisen muistokävelyn ja kynttiläseremonian lisäksi nykyisin myös twiittaamalla. Sureminen ja muistaminen ovat tärkeitä osia valtion uudelleenrakentamisessa. 
]]></description>
      <pubDate>Tue, 7 May 2019 11:06:48 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Suvi Lensu, Milla Heikkinen, AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="18275454" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/26a4aca1-408e-4e6b-9b8c-765c9d4c3b0e/Ruanda_on_surun_synnyttämä_valtio_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Ruanda on surun synnyttämä valtio</itunes:title>
      <itunes:author>Suvi Lensu, Milla Heikkinen, AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:22:54</itunes:duration>
      <itunes:summary>Ruandan kansanmurhasta tuli huhtikuussa kuluneeksi 25 vuotta. Menehtyneitä surraan vuotuisen muistokävelyn ja kynttiläseremonian lisäksi nykyisin myös twiittaamalla. Sureminen ja muistaminen ovat tärkeitä osia valtion uudelleenrakentamisessa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Ruandan kansanmurhasta tuli huhtikuussa kuluneeksi 25 vuotta. Menehtyneitä surraan vuotuisen muistokävelyn ja kynttiläseremonian lisäksi nykyisin myös twiittaamalla. Sureminen ja muistaminen ovat tärkeitä osia valtion uudelleenrakentamisessa.</itunes:subtitle>
      <itunes:keywords>sota, politiikka, ruanda</itunes:keywords>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>279</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=11137</guid>
      <title>AlterNATIIVI-podcast: Teknologista hoivaa</title>
      <description><![CDATA[<p>AlterNATIIVI -podcastin viidennessä jaksossa keskustellaan hoivarobotiikan eettisistä haasteista sekä käytännön mahdollisuuksista sosiaali- ja terveysalan työkaluina.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2019/03/alternatiivi-podcast-hoiva-robotit/">AlterNATIIVI-podcast: Teknologista hoivaa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Mon, 6 May 2019 05:50:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Minna Laine, AntroBlogi, Anna Haverinen)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>AlterNATIIVI -podcastin viidennessä jaksossa keskustellaan hoivarobotiikan eettisistä haasteista sekä käytännön mahdollisuuksista sosiaali- ja terveysalan työkaluina.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2019/03/alternatiivi-podcast-hoiva-robotit/">AlterNATIIVI-podcast: Teknologista hoivaa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="38222889" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/078df180-5ad5-4b8a-a546-7e69feb8dc89/5jakso_final_opt_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>AlterNATIIVI-podcast: Teknologista hoivaa</itunes:title>
      <itunes:author>Minna Laine, AntroBlogi, Anna Haverinen</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/78f6935c-8cfb-4884-9c66-652cc82fa023/3000x3000/valmis_podimainos.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:53:05</itunes:duration>
      <itunes:summary>AlterNATIIVI -podcastin viidennessä jaksossa keskustellaan hoivarobotiikan eettisistä haasteista sekä käytännön mahdollisuuksista sosiaali- ja terveysalan työkaluina.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>AlterNATIIVI -podcastin viidennessä jaksossa keskustellaan hoivarobotiikan eettisistä haasteista sekä käytännön mahdollisuuksista sosiaali- ja terveysalan työkaluina.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>278</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">ba032377-7c3a-4ebe-a22b-9ade07d55eb7</guid>
      <title>AlterNATIIVI-podcast: Tekoälyn etiikka</title>
      <description><![CDATA[AlterNATIIVIn seitsemännessä jaksossa keskustellaan väitöstutkija ja tekoälyasiantuntija Juho Vaisteen kanssa tekoälyn eettisistä haasteista ja kulttuuristen erityispiirteiden vaikutuksista etiikkaan. Kuka vastaa siitä, jos tekoäly tekee virheen? Voiko kone oppia moraalia, jos moraali saattaa vaatia myös inhimillisiä uhrauksia? 
]]></description>
      <pubDate>Mon, 6 May 2019 05:50:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Anna Haverinen, Juho Vaiste)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="33765355" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/1ff18431-abf6-4c31-8ddb-2817f437e957/7jakso_final_opt_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>AlterNATIIVI-podcast: Tekoälyn etiikka</itunes:title>
      <itunes:author>Anna Haverinen, Juho Vaiste</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/4f103da6-87be-4823-ab15-70d6f77d8652/3000x3000/valmis_podimainos.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:46:54</itunes:duration>
      <itunes:summary>AlterNATIIVIn seitsemännessä jaksossa keskustellaan väitöstutkija ja tekoälyasiantuntija Juho Vaisteen kanssa tekoälyn eettisistä haasteista ja kulttuuristen erityispiirteiden vaikutuksista etiikkaan. Kuka vastaa siitä, jos tekoäly tekee virheen? Voiko kone oppia moraalia, jos moraali saattaa vaatia myös inhimillisiä uhrauksia?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>AlterNATIIVIn seitsemännessä jaksossa keskustellaan väitöstutkija ja tekoälyasiantuntija Juho Vaisteen kanssa tekoälyn eettisistä haasteista ja kulttuuristen erityispiirteiden vaikutuksista etiikkaan. Kuka vastaa siitä, jos tekoäly tekee virheen? Voiko kone oppia moraalia, jos moraali saattaa vaatia myös inhimillisiä uhrauksia?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>290</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">4f5f8e99-f8a7-4545-856f-3c448123aba1</guid>
      <title>AlterNATIIVI-podcast: Synkkä turismi</title>
      <description><![CDATA[Tällä kertaa Anna Haverisen vieraana on synkän turismin asiantuntija, FT Tuomas Hovi, joka on tutkimuksissaan erikoistunut muun muassa Dracula-aiheiseen turismiin Romaniassa. Jaksossa keskustellaan synkän turismin eettisistä ongelmista, siitä mitä asioita voidaan museoida ja mitä ei, sekä miten Turussa tapahtunut puukotus vuonna 2017 loi väliaikaisen synkän turismin kohteen ihan kotinurkille. 
]]></description>
      <pubDate>Mon, 6 May 2019 05:50:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Tuomas Hovi, Anna Haverinen)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="30496182" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/fc988b8b-e8c0-46da-8ad5-0250e3eebd89/6jakso_final_opt_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>AlterNATIIVI-podcast: Synkkä turismi</itunes:title>
      <itunes:author>Tuomas Hovi, Anna Haverinen</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/9cb9e636-5c6c-4754-a72f-e1cc3a9c4834/3000x3000/valmis_podimainos.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:42:21</itunes:duration>
      <itunes:summary>Tällä kertaa Anna Haverisen vieraana on synkän turismin asiantuntija, FT Tuomas Hovi, joka on tutkimuksissaan erikoistunut muun muassa Dracula-aiheiseen turismiin Romaniassa. Jaksossa keskustellaan synkän turismin eettisistä ongelmista, siitä mitä asioita voidaan museoida ja mitä ei, sekä miten Turussa tapahtunut puukotus vuonna 2017 loi väliaikaisen synkän turismin kohteen ihan kotinurkille.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Tällä kertaa Anna Haverisen vieraana on synkän turismin asiantuntija, FT Tuomas Hovi, joka on tutkimuksissaan erikoistunut muun muassa Dracula-aiheiseen turismiin Romaniassa. Jaksossa keskustellaan synkän turismin eettisistä ongelmista, siitä mitä asioita voidaan museoida ja mitä ei, sekä miten Turussa tapahtunut puukotus vuonna 2017 loi väliaikaisen synkän turismin kohteen ihan kotinurkille.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>282</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">59785370-7678-4a6a-b6a6-663d4d4f7427</guid>
      <title>AlterNATIIVI-podcast: Etnografia on uusi musta</title>
      <description><![CDATA[Etnografia on laadullista tutkimusta, jonka tavoitteena on ymmärtää ihmisten uskomuksia, käsityksiä, tapoja, tottumuksia, sekä kokemuksia eri kulttuureissa kokonaisvaltaisesti. Etnografiaa on omaksuttu myös muille tieteenaloille, jolloin sitä on joskus käytetty alkuperäisen tarkoituksensa sijasta laadullisen tutkimuksen synonyymina. Miten akateeminen ja soveltava etnografia eroavat toisistaan? Vieraana VTT Anni Ojajärvi, joka työskentelee palvelumuotoilijana ja etnografina palvelumuotoilutoimisto Palmulla. 
]]></description>
      <pubDate>Mon, 6 May 2019 05:48:21 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Anna Haverinen, Anni Ojajärvi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="41692369" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/a1d883f0-0b4e-4903-8d4c-285b5ad89ec8/4_etnografia_final_comp_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>AlterNATIIVI-podcast: Etnografia on uusi musta</itunes:title>
      <itunes:author>Anna Haverinen, Anni Ojajärvi</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/014a4bdb-492c-4f3f-8895-4a504efdeb20/3000x3000/valmis_podimainos.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:57:54</itunes:duration>
      <itunes:summary>Etnografia on laadullista tutkimusta, jonka tavoitteena on ymmärtää ihmisten uskomuksia, käsityksiä, tapoja, tottumuksia, sekä kokemuksia eri kulttuureissa kokonaisvaltaisesti. Etnografiaa on omaksuttu myös muille tieteenaloille, jolloin sitä on joskus käytetty alkuperäisen tarkoituksensa sijasta laadullisen tutkimuksen synonyymina. Miten akateeminen ja soveltava etnografia eroavat toisistaan? Vieraana VTT Anni Ojajärvi, joka työskentelee palvelumuotoilijana ja etnografina palvelumuotoilutoimisto Palmulla.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Etnografia on laadullista tutkimusta, jonka tavoitteena on ymmärtää ihmisten uskomuksia, käsityksiä, tapoja, tottumuksia, sekä kokemuksia eri kulttuureissa kokonaisvaltaisesti. Etnografiaa on omaksuttu myös muille tieteenaloille, jolloin sitä on joskus käytetty alkuperäisen tarkoituksensa sijasta laadullisen tutkimuksen synonyymina. Miten akateeminen ja soveltava etnografia eroavat toisistaan? Vieraana VTT Anni Ojajärvi, joka työskentelee palvelumuotoilijana ja etnografina palvelumuotoilutoimisto Palmulla.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>299</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">cd899bc2-eacd-4f1e-a1ff-9ba9b2ecb621</guid>
      <title>AlterNATIIVI-podcast: Ei ole lahjahevosen suuhun katsomista</title>
      <description><![CDATA[Lahjat ovat tärkeä sosiaalisen ja kulttuurisen kanssakäymisen muoto, ja niitä vaihdetaan muulloinkin kuin jouluna tai merkkipäivinä. AlterNATIIVIn joulukuun jaksossa pohditaan antropologian klassikoihin kuuluvan lahjateorian kautta niin sokerideittailua, Fidzin pienyhteisön erityisiä lahjaksi sopivia esineitä kuin joulupaketteihin sukeltavia pörrösukkia. Vieraana antropologi Matti Eräsaari, joka tutkii arvoa sen eri ilmenemismuodoissa. 
]]></description>
      <pubDate>Mon, 6 May 2019 05:46:30 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Anna Haverinen, Matti Eräsaari)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="35562788" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/b70cdb98-b42c-445a-9e46-5d0b28b7bd7d/jakso_3_FINAL_comp_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>AlterNATIIVI-podcast: Ei ole lahjahevosen suuhun katsomista</itunes:title>
      <itunes:author>Anna Haverinen, Matti Eräsaari</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/bd9bf548-3e12-4b19-b4b8-6ff1bce34071/3000x3000/valmis_podimainos.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:49:24</itunes:duration>
      <itunes:summary>Lahjat ovat tärkeä sosiaalisen ja kulttuurisen kanssakäymisen muoto, ja niitä vaihdetaan muulloinkin kuin jouluna tai merkkipäivinä. AlterNATIIVIn joulukuun jaksossa pohditaan antropologian klassikoihin kuuluvan lahjateorian kautta niin sokerideittailua, Fidzin pienyhteisön erityisiä lahjaksi sopivia esineitä kuin joulupaketteihin sukeltavia pörrösukkia. Vieraana antropologi Matti Eräsaari, joka tutkii arvoa sen eri ilmenemismuodoissa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Lahjat ovat tärkeä sosiaalisen ja kulttuurisen kanssakäymisen muoto, ja niitä vaihdetaan muulloinkin kuin jouluna tai merkkipäivinä. AlterNATIIVIn joulukuun jaksossa pohditaan antropologian klassikoihin kuuluvan lahjateorian kautta niin sokerideittailua, Fidzin pienyhteisön erityisiä lahjaksi sopivia esineitä kuin joulupaketteihin sukeltavia pörrösukkia. Vieraana antropologi Matti Eräsaari, joka tutkii arvoa sen eri ilmenemismuodoissa.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>298</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">c5109565-e420-4add-9643-c78e0f8b719a</guid>
      <title>AlterNATIIVI-podcast: Huono antropologi!</title>
      <description><![CDATA[Ujostuttaa, ahdistaa, onko pakko jos ei uskalla! Mitä tehdä, kun ujostuttaa tavata uusia ihmisiä? Entä jos on introvertti ja pitäisi muuttaa kaukaiseen maahan kenttätöihin? Tai edes naapurikaupunkiin? Olenko huono antropologi, jos en tee akateemista tutkimusta? AlterNATIIVIn toisessa jaksossa keskustellaan ammatti-identiteetistä ja siitä, millainen on hyvä antropologi. Mukana keskustelussa Viola Strandberg, joka on yksi Kenno Ethnographic Consulting -tutkimustoimiston perustajajäsenistä. 
]]></description>
      <pubDate>Mon, 6 May 2019 05:44:44 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Anna Haverinen, Viola Strandberg)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="34047164" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/efd309e5-c106-432e-8763-acabbf0992bd/2jakso_final3_clean_comp_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>AlterNATIIVI-podcast: Huono antropologi!</itunes:title>
      <itunes:author>Anna Haverinen, Viola Strandberg</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/a17231ab-69ed-44d4-8c43-0db342d9c58b/3000x3000/valmis_podimainos.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:47:17</itunes:duration>
      <itunes:summary>Ujostuttaa, ahdistaa, onko pakko jos ei uskalla! Mitä tehdä, kun ujostuttaa tavata uusia ihmisiä? Entä jos on introvertti ja pitäisi muuttaa kaukaiseen maahan kenttätöihin? Tai edes naapurikaupunkiin? Olenko huono antropologi, jos en tee akateemista tutkimusta? AlterNATIIVIn toisessa jaksossa keskustellaan ammatti-identiteetistä ja siitä, millainen on hyvä antropologi. Mukana keskustelussa Viola Strandberg, joka on yksi Kenno Ethnographic Consulting -tutkimustoimiston perustajajäsenistä.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Ujostuttaa, ahdistaa, onko pakko jos ei uskalla! Mitä tehdä, kun ujostuttaa tavata uusia ihmisiä? Entä jos on introvertti ja pitäisi muuttaa kaukaiseen maahan kenttätöihin? Tai edes naapurikaupunkiin? Olenko huono antropologi, jos en tee akateemista tutkimusta? AlterNATIIVIn toisessa jaksossa keskustellaan ammatti-identiteetistä ja siitä, millainen on hyvä antropologi. Mukana keskustelussa Viola Strandberg, joka on yksi Kenno Ethnographic Consulting -tutkimustoimiston perustajajäsenistä.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>297</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">cd3efaa2-12f3-4ca9-86ff-9aaa33d28425</guid>
      <title>AlterNATIIVI-podcast: Enemmän empatiaa ja itsetuntemusta</title>
      <description><![CDATA[AlterNATIIVIN ensimmäisessä jaksossa pureudutaan antropologian ytimeen: mitä on ihmisoivallus? Mitä antropologia on, mitä se ei ole ja mitä se voisi olla? Mukana jaksossa on teologi ja kauppatieteilijä, Protoomon toimitusjohtaja Mikko Leskelä, joka on tehnyt hypyn korporaatioista konsultointiin ja Excelistä ihmistieteisiin. Keskustelu polveilee Trumpista Atlantis-teoriaan, antropologian puolijumalista sudenkorentojen katselemiseen.  
]]></description>
      <pubDate>Mon, 6 May 2019 05:41:19 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Anna Haverinen, Mikko Leskelä)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="40867004" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/1f377eba-5483-4573-a75c-83065b7832f0/alternatiivi_jakso1_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>AlterNATIIVI-podcast: Enemmän empatiaa ja itsetuntemusta</itunes:title>
      <itunes:author>Anna Haverinen, Mikko Leskelä</itunes:author>
      <itunes:image href="https://image.simplecastcdn.com/images/fd4f9a40-31cd-47a0-9d28-147c99f77133/13f9b37d-bfce-444e-88ad-2470a9ee2152/3000x3000/valmis_podimainos.jpg?aid=rss_feed"/>
      <itunes:duration>00:56:46</itunes:duration>
      <itunes:summary>AlterNATIIVIN ensimmäisessä jaksossa pureudutaan antropologian ytimeen: mitä on ihmisoivallus? Mitä antropologia on, mitä se ei ole ja mitä se voisi olla? Mukana jaksossa on teologi ja kauppatieteilijä, Protoomon toimitusjohtaja Mikko Leskelä, joka on tehnyt hypyn korporaatioista konsultointiin ja Excelistä ihmistieteisiin. Keskustelu polveilee Trumpista Atlantis-teoriaan, antropologian puolijumalista sudenkorentojen katselemiseen. </itunes:summary>
      <itunes:subtitle>AlterNATIIVIN ensimmäisessä jaksossa pureudutaan antropologian ytimeen: mitä on ihmisoivallus? Mitä antropologia on, mitä se ei ole ja mitä se voisi olla? Mukana jaksossa on teologi ja kauppatieteilijä, Protoomon toimitusjohtaja Mikko Leskelä, joka on tehnyt hypyn korporaatioista konsultointiin ja Excelistä ihmistieteisiin. Keskustelu polveilee Trumpista Atlantis-teoriaan, antropologian puolijumalista sudenkorentojen katselemiseen. </itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>296</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">d8021cdd-5ec4-4084-8b19-7a705fe2eea7</guid>
      <title>Koulutuksen tasa-arvo vaakalaudalla</title>
      <description><![CDATA[Tasa-arvoinen peruskoulu on ollut kiistämätön osa Suomen menestystarinaa. Siitä on muodostunut kansallinen ylpeyden aihe ja vientituote. Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten asema kouluissa on kuitenkin paljastanut järjestelmän valuviat ja tasa-arvon tuottamisessa ilmenevät sosiaaliset railot. 
]]></description>
      <pubDate>Fri, 3 May 2019 16:56:05 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Jenna Honkanen)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="25444667" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/a56c3dd4-6b71-48a4-bb93-2a6d31d65e6e/Koulutuksen_tasa_arvo_vaakalaudalla_Jenna_Honkanen_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Koulutuksen tasa-arvo vaakalaudalla</itunes:title>
      <itunes:author>Jenna Honkanen</itunes:author>
      <itunes:duration>00:21:00</itunes:duration>
      <itunes:summary>Tasa-arvoinen peruskoulu on ollut kiistämätön osa Suomen menestystarinaa. Siitä on muodostunut kansallinen ylpeyden aihe ja vientituote. Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten asema kouluissa on kuitenkin paljastanut järjestelmän valuviat ja tasa-arvon tuottamisessa ilmenevät sosiaaliset railot.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Tasa-arvoinen peruskoulu on ollut kiistämätön osa Suomen menestystarinaa. Siitä on muodostunut kansallinen ylpeyden aihe ja vientituote. Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten asema kouluissa on kuitenkin paljastanut järjestelmän valuviat ja tasa-arvon tuottamisessa ilmenevät sosiaaliset railot.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>295</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">c5cfb235-b766-4b10-b3a3-bbe8a5cfa8a7</guid>
      <title>Talouskasvun jälkeinen tutkimus</title>
      <description><![CDATA[Havainnot maapallon resurssien rajallisuudesta sekä epätasaisesta jakautumisesta haastavat talouskasvupakkoa, mikä kannustaa miettimään talousajattelua uudestaan. Vaikka joidenkin kasvukriitikoiden mukaan talouden pohdinta kuuluu kaikille, kaikkien kokemuksen huomioiminen ei ole itsestäänselvyys. Tulokulmia-kolumnissa tutkija Eeva Houtbeckers kertoo, mitä annettavaa antropologialla on kasvutalouden jälkeiselle ajalle. 
]]></description>
      <pubDate>Fri, 3 May 2019 16:53:47 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Eeva Houtbeckers, Jenna Honkanen)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="24954422" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/77eeb828-f1f9-4293-9237-84c549d9eeee/Talouskasvun_jaelkeinen_tutkimus_Eeva_Houtbeckers_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Talouskasvun jälkeinen tutkimus</itunes:title>
      <itunes:author>Eeva Houtbeckers, Jenna Honkanen</itunes:author>
      <itunes:duration>00:20:25</itunes:duration>
      <itunes:summary>Havainnot maapallon resurssien rajallisuudesta sekä epätasaisesta jakautumisesta haastavat talouskasvupakkoa, mikä kannustaa miettimään talousajattelua uudestaan. Vaikka joidenkin kasvukriitikoiden mukaan talouden pohdinta kuuluu kaikille, kaikkien kokemuksen huomioiminen ei ole itsestäänselvyys. Tulokulmia-kolumnissa tutkija Eeva Houtbeckers kertoo, mitä annettavaa antropologialla on kasvutalouden jälkeiselle ajalle.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Havainnot maapallon resurssien rajallisuudesta sekä epätasaisesta jakautumisesta haastavat talouskasvupakkoa, mikä kannustaa miettimään talousajattelua uudestaan. Vaikka joidenkin kasvukriitikoiden mukaan talouden pohdinta kuuluu kaikille, kaikkien kokemuksen huomioiminen ei ole itsestäänselvyys. Tulokulmia-kolumnissa tutkija Eeva Houtbeckers kertoo, mitä annettavaa antropologialla on kasvutalouden jälkeiselle ajalle.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>294</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">e8a16899-bedb-4e02-a522-e281d90ebe5c</guid>
      <title>Kuukautisiin liittyvät tabut ovat murtumassa</title>
      <description><![CDATA[Kuukautisista puhutaan enemmän kuin koskaan. Kuukautismajat Nepalissa, tamponivero Suomessa ja rohkeampi tyyli kuukautistuotteiden mainostamisessa puhuttavat. Avoimuus poistaa kuukautisiin liittyvää häpeää ja tabuja. 
]]></description>
      <pubDate>Fri, 3 May 2019 16:50:10 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Milla Heikkinen, Sanna Micklin)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="7272494" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/c169f1ef-e846-4640-965d-b860ca2a89ff/Kuukautisiin_liittyvät_tabut_ovat_murtumassa_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kuukautisiin liittyvät tabut ovat murtumassa</itunes:title>
      <itunes:author>Milla Heikkinen, Sanna Micklin</itunes:author>
      <itunes:duration>00:10:45</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kuukautisista puhutaan enemmän kuin koskaan. Kuukautismajat Nepalissa, tamponivero Suomessa ja rohkeampi tyyli kuukautistuotteiden mainostamisessa puhuttavat. Avoimuus poistaa kuukautisiin liittyvää häpeää ja tabuja.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kuukautisista puhutaan enemmän kuin koskaan. Kuukautismajat Nepalissa, tamponivero Suomessa ja rohkeampi tyyli kuukautistuotteiden mainostamisessa puhuttavat. Avoimuus poistaa kuukautisiin liittyvää häpeää ja tabuja.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>293</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">c8e27de5-9c45-4209-98a8-966cbcd987bb</guid>
      <title>Perustulokeskustelu paljastaa ihmiskuvan</title>
      <description><![CDATA[Perustulosta on käyty viime vuosina paljon keskustelua, mutta aihetta on pohdittu jo vuosisatoja. Argumentit perustulon puolesta ja sitä vastaan paljastavat paljon keskustelijoiden maailmankuvasta ja ihmiskäsityksestä. 
]]></description>
      <pubDate>Fri, 3 May 2019 16:47:18 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Milla Heikkinen, Juuso Koponen)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="14038845" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/ad1a2e34-3a2d-4d6f-adbc-8c2b5b6e45c3/Perustulokeskustelu_paljastaa_ihmiskuvan_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Perustulokeskustelu paljastaa ihmiskuvan</itunes:title>
      <itunes:author>Milla Heikkinen, Juuso Koponen</itunes:author>
      <itunes:duration>00:20:32</itunes:duration>
      <itunes:summary>Perustulosta on käyty viime vuosina paljon keskustelua, mutta aihetta on pohdittu jo vuosisatoja. Argumentit perustulon puolesta ja sitä vastaan paljastavat paljon keskustelijoiden maailmankuvasta ja ihmiskäsityksestä.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Perustulosta on käyty viime vuosina paljon keskustelua, mutta aihetta on pohdittu jo vuosisatoja. Argumentit perustulon puolesta ja sitä vastaan paljastavat paljon keskustelijoiden maailmankuvasta ja ihmiskäsityksestä.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>292</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">4b0f5f37-9e8e-4f15-b0dd-7c2712faf66b</guid>
      <title>Kuvapankkien ihmiskuva on puutteellinen</title>
      <description><![CDATA[Teksti vaatii tuekseen kuvia, ja AntroBlogi käyttää niitä mielellään paljon. Ilmaisten kuvapankkien tarjonnalla ihmiselämän monenkirjavuuden esittäminen on kuitenkin vaikeaa. Visuaalisen kuvaston luoma mielikuvien maailma on tärkeä, ja kuvituksessa tehdyillä valinnoilla on kauaskantoisia seurauksia. 
]]></description>
      <pubDate>Fri, 3 May 2019 16:44:42 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Saara Toukolehto, Jenna Honkanen, Ninnu Koskenalho)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="29582769" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/69d96886-ec87-44a1-883f-628ddc9946e8/Kuvapankkien_ihmiskuva_on_puutteellinen_Saara_Toukolehto_ja_Ninnu_Koskenalho_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kuvapankkien ihmiskuva on puutteellinen</itunes:title>
      <itunes:author>Saara Toukolehto, Jenna Honkanen, Ninnu Koskenalho</itunes:author>
      <itunes:duration>00:24:26</itunes:duration>
      <itunes:summary>Teksti vaatii tuekseen kuvia, ja AntroBlogi käyttää niitä mielellään paljon. Ilmaisten kuvapankkien tarjonnalla ihmiselämän monenkirjavuuden esittäminen on kuitenkin vaikeaa. Visuaalisen kuvaston luoma mielikuvien maailma on tärkeä, ja kuvituksessa tehdyillä valinnoilla on kauaskantoisia seurauksia.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Teksti vaatii tuekseen kuvia, ja AntroBlogi käyttää niitä mielellään paljon. Ilmaisten kuvapankkien tarjonnalla ihmiselämän monenkirjavuuden esittäminen on kuitenkin vaikeaa. Visuaalisen kuvaston luoma mielikuvien maailma on tärkeä, ja kuvituksessa tehdyillä valinnoilla on kauaskantoisia seurauksia.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>291</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">aa153700-4407-48e7-8236-1d5e4e0ed3b4</guid>
      <title>Itkuvirret itkettiin tuonpuoleisen rajalla</title>
      <description><![CDATA[Itkuvirret ovat perinnettä, jota löytyy niin itämerensuomalaisesta kulttuuripiiristä kuin monilta muiltakin maailman kolkilta. Itkuvirret ovat olleet sekä rituaalista kansanrunoutta, väkevää tunteiden ilmaisua että viestintää tuonpuoleisen kanssa. 
]]></description>
      <pubDate>Fri, 3 May 2019 16:34:14 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Viliina Silvonen, Milla Heikkinen)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="11999950" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/1b67bb04-2357-4bd7-aede-011abf5325b3/Itkuvirret_itkettiin_tuonpuoleisen_rajalla_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Itkuvirret itkettiin tuonpuoleisen rajalla</itunes:title>
      <itunes:author>Viliina Silvonen, Milla Heikkinen</itunes:author>
      <itunes:duration>00:17:30</itunes:duration>
      <itunes:summary>Itkuvirret ovat perinnettä, jota löytyy niin itämerensuomalaisesta kulttuuripiiristä kuin monilta muiltakin maailman kolkilta. Itkuvirret ovat olleet sekä rituaalista kansanrunoutta, väkevää tunteiden ilmaisua että viestintää tuonpuoleisen kanssa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Itkuvirret ovat perinnettä, jota löytyy niin itämerensuomalaisesta kulttuuripiiristä kuin monilta muiltakin maailman kolkilta. Itkuvirret ovat olleet sekä rituaalista kansanrunoutta, väkevää tunteiden ilmaisua että viestintää tuonpuoleisen kanssa.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>289</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">eb43db3b-14d8-4072-bcae-122503d96ea5</guid>
      <title>Tortillan tekemisen taito ja tasa-arvo Meksikossa</title>
      <description><![CDATA[Meksikossa suomalaisena naisena eläessä tulee tyypitellyksi voimakkaasti sukupuolen ja ihonvärin mukaan. Käsitykset sekä sukupuolesta että etnisyydestä vaihtelevat kuitenkin kulttuurikohtaisesti. Millaisia ovat Meksikon vähemmistöryhmiin kuuluvien naisten näkemykset naiseudesta ja tasa-arvosta? 
]]></description>
      <pubDate>Fri, 3 May 2019 16:30:51 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Raitamaria Mäki, Milla Heikkinen)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="12856141" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/f53892e4-dd46-4de0-8abb-a5a472d6ba67/Tortillan_tekemisen_taito_ja_tasa_arvo_Meksikossa_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Tortillan tekemisen taito ja tasa-arvo Meksikossa</itunes:title>
      <itunes:author>Raitamaria Mäki, Milla Heikkinen</itunes:author>
      <itunes:duration>00:18:04</itunes:duration>
      <itunes:summary>Meksikossa suomalaisena naisena eläessä tulee tyypitellyksi voimakkaasti sukupuolen ja ihonvärin mukaan. Käsitykset sekä sukupuolesta että etnisyydestä vaihtelevat kuitenkin kulttuurikohtaisesti. Millaisia ovat Meksikon vähemmistöryhmiin kuuluvien naisten näkemykset naiseudesta ja tasa-arvosta?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Meksikossa suomalaisena naisena eläessä tulee tyypitellyksi voimakkaasti sukupuolen ja ihonvärin mukaan. Käsitykset sekä sukupuolesta että etnisyydestä vaihtelevat kuitenkin kulttuurikohtaisesti. Millaisia ovat Meksikon vähemmistöryhmiin kuuluvien naisten näkemykset naiseudesta ja tasa-arvosta?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>288</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">475ae485-c4fb-4398-b3fe-a22b4a7dab94</guid>
      <title>Harrastuksena huippu-urheilu</title>
      <description><![CDATA[Suomessa on paljon aikuisia amatöörikilpaurheilijoita, joista osa on lajinsa huippuja maailmalla. Mikä saa heidät harrastamaan ja kilpailemaan vaativissa, paikoin tapaturma-alttiissa lajeissa ja käyttämään siihen lähes kaiken vapaa-aikansa? 
]]></description>
      <pubDate>Fri, 3 May 2019 16:27:11 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Milla Heikkinen, Rita Soive)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="12999167" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/7e9f1f8f-e992-486a-95f8-c4357e34753c/Harrastuksena_huippu_urheilu_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Harrastuksena huippu-urheilu</itunes:title>
      <itunes:author>Milla Heikkinen, Rita Soive</itunes:author>
      <itunes:duration>00:19:02</itunes:duration>
      <itunes:summary>Suomessa on paljon aikuisia amatöörikilpaurheilijoita, joista osa on lajinsa huippuja maailmalla. Mikä saa heidät harrastamaan ja kilpailemaan vaativissa, paikoin tapaturma-alttiissa lajeissa ja käyttämään siihen lähes kaiken vapaa-aikansa?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Suomessa on paljon aikuisia amatöörikilpaurheilijoita, joista osa on lajinsa huippuja maailmalla. Mikä saa heidät harrastamaan ja kilpailemaan vaativissa, paikoin tapaturma-alttiissa lajeissa ja käyttämään siihen lähes kaiken vapaa-aikansa?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>287</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">3bbfdcd4-459c-49a7-890e-ad95e82556df</guid>
      <title>Cosplay on kaikkea muuta kuin pukuleikkiä</title>
      <description><![CDATA[Cosplay on esittävän taiteen muoto, jossa pukeudutaan hahmoksi vaikkapa omasta suosikki-tv-sarjasta. Cosplay-puku ei silti ole naamiaisasu. Kuinka pitkälle cosplayn voi viedä, jos harrastaja on esimerkiksi ihonsa väriltä eri näköinen kuin tavoiteltu hahmo? 
]]></description>
      <pubDate>Fri, 3 May 2019 16:23:53 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Aino Peltokoski, Milla Heikkinen)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="11861031" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/34844fc5-5c4b-430c-8d01-7a6a4ade5819/Cosplay_on_kaikkea_muuta_kuin_pukuleikkiä_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Cosplay on kaikkea muuta kuin pukuleikkiä</itunes:title>
      <itunes:author>Aino Peltokoski, Milla Heikkinen</itunes:author>
      <itunes:duration>00:17:08</itunes:duration>
      <itunes:summary>Cosplay on esittävän taiteen muoto, jossa pukeudutaan hahmoksi vaikkapa omasta suosikki-tv-sarjasta. Cosplay-puku ei silti ole naamiaisasu. Kuinka pitkälle cosplayn voi viedä, jos harrastaja on esimerkiksi ihonsa väriltä eri näköinen kuin tavoiteltu hahmo?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Cosplay on esittävän taiteen muoto, jossa pukeudutaan hahmoksi vaikkapa omasta suosikki-tv-sarjasta. Cosplay-puku ei silti ole naamiaisasu. Kuinka pitkälle cosplayn voi viedä, jos harrastaja on esimerkiksi ihonsa väriltä eri näköinen kuin tavoiteltu hahmo?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>286</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">21b1c5db-ea95-403a-8c8a-4764192d2bdd</guid>
      <title>Julkinen ruoka kertoo tarinoita meistä ja maailmasta</title>
      <description><![CDATA[Miten ruoka liittyy aikaan ja identiteettiin? Mitä tällä hetkellä kirjoitetaan ilmaston ja ruoan suhteesta — entä ravinnosta ja terveydestä? Antropologi Marianna Keisalo sukelsi suomalaisen median ruokakirjoituksiin, ja esittelee tässä artikkelissa etnografisia havaintojaan.  
]]></description>
      <pubDate>Fri, 3 May 2019 16:19:13 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Jenna Honkanen, Marianna Keisalo)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="41789023" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/7dbe53f8-d665-450f-8f6f-34deb0624495/Marianna_K_Julkinen_ruoka_kertoo_meistae_ja_maailmasta_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Julkinen ruoka kertoo tarinoita meistä ja maailmasta</itunes:title>
      <itunes:author>Jenna Honkanen, Marianna Keisalo</itunes:author>
      <itunes:duration>00:34:44</itunes:duration>
      <itunes:summary>Miten ruoka liittyy aikaan ja identiteettiin? Mitä tällä hetkellä kirjoitetaan ilmaston ja ruoan suhteesta — entä ravinnosta ja terveydestä? Antropologi Marianna Keisalo sukelsi suomalaisen median ruokakirjoituksiin, ja esittelee tässä artikkelissa etnografisia havaintojaan. </itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Miten ruoka liittyy aikaan ja identiteettiin? Mitä tällä hetkellä kirjoitetaan ilmaston ja ruoan suhteesta — entä ravinnosta ja terveydestä? Antropologi Marianna Keisalo sukelsi suomalaisen median ruokakirjoituksiin, ja esittelee tässä artikkelissa etnografisia havaintojaan. </itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>285</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">278b2f6d-b30e-4535-8680-4d28c8f23391</guid>
      <title>Akateemisena piikkinä kaikkien lihassa</title>
      <description><![CDATA[Työkentällä-haastattelussa kuulemme tällä kertaa Aalto-yliopiston markkinoinnin vierailijaprofessori Eric Arnouldia. Arnouldin tie Suomeen käy monen eurooppalaisen ja yhdysvaltalaisen yliopiston kautta. Hänellä on myös pitkä työhistoria kehitysantropologina Länsi-Afrikassa. 
]]></description>
      <pubDate>Fri, 3 May 2019 16:15:26 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Bruno Gronow, Jenna Honkanen)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="24635614" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/0e9cf430-ab47-4631-bf74-cc45200fcf7a/Akateemisena_piikkinae_kaikkien_lihassa_B_Gronow_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Akateemisena piikkinä kaikkien lihassa</itunes:title>
      <itunes:author>Bruno Gronow, Jenna Honkanen</itunes:author>
      <itunes:duration>00:20:35</itunes:duration>
      <itunes:summary>Työkentällä-haastattelussa kuulemme tällä kertaa Aalto-yliopiston markkinoinnin vierailijaprofessori Eric Arnouldia. Arnouldin tie Suomeen käy monen eurooppalaisen ja yhdysvaltalaisen yliopiston kautta. Hänellä on myös pitkä työhistoria kehitysantropologina Länsi-Afrikassa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Työkentällä-haastattelussa kuulemme tällä kertaa Aalto-yliopiston markkinoinnin vierailijaprofessori Eric Arnouldia. Arnouldin tie Suomeen käy monen eurooppalaisen ja yhdysvaltalaisen yliopiston kautta. Hänellä on myös pitkä työhistoria kehitysantropologina Länsi-Afrikassa.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>284</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">ca1c9bf0-7688-4137-851d-d570b9c5a975</guid>
      <title>Yksin matkustaminen on uutta luksusta sosiaalisuuden keskellä</title>
      <description><![CDATA[Sosiaalisuus on yksi nykyajan hyveistä. Sen vastapainoksi yhä useampi hakee uusia kokemuksia yksin. Yksin syödään ja yksin matkustetaan. Yksin matkustamista voi tarkastella niin historiallisesta näkökulmasta kuin turismin kulutuksesta ja yksilön tarpeista käsin.  
]]></description>
      <pubDate>Fri, 3 May 2019 16:11:46 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Pekka Mustonen, Milla Heikkinen)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="11760705" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/fc398837-9b66-4183-bc58-3bc2e5c8a0bf/Yksin_matkustaminen_on_uutta_luksusta_sosiaalisuuden_keskellä_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Yksin matkustaminen on uutta luksusta sosiaalisuuden keskellä</itunes:title>
      <itunes:author>Pekka Mustonen, Milla Heikkinen</itunes:author>
      <itunes:duration>00:16:54</itunes:duration>
      <itunes:summary>Sosiaalisuus on yksi nykyajan hyveistä. Sen vastapainoksi yhä useampi hakee uusia kokemuksia yksin. Yksin syödään ja yksin matkustetaan. Yksin matkustamista voi tarkastella niin historiallisesta näkökulmasta kuin turismin kulutuksesta ja yksilön tarpeista käsin. </itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Sosiaalisuus on yksi nykyajan hyveistä. Sen vastapainoksi yhä useampi hakee uusia kokemuksia yksin. Yksin syödään ja yksin matkustetaan. Yksin matkustamista voi tarkastella niin historiallisesta näkökulmasta kuin turismin kulutuksesta ja yksilön tarpeista käsin. </itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>283</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">d16894de-af76-432c-9e58-17a0c33d7aea</guid>
      <title>Sairaalaturismi vie lääkäriin maailman toiselle laidalle</title>
      <description><![CDATA[Kiinnostaisiko kasvojenkohotus Thaimaan auringossa tai edullinen lonkkaleikkaus Intiassa? Terveyspalveluiden yksityistäminen on johtanut globaalin terveysmatkailun nopeaan kasvuun. Ilmiöstä toivotaan vetoapua Suomenkin taloudelle, mutta siihen liittyy myös ongelmia. 
]]></description>
      <pubDate>Fri, 3 May 2019 16:00:20 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Jenna Honkanen, Ninnu Koskenalho)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="48570008" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/99d634cf-a2ab-484b-9cb5-4889706ea299/Ninnu_Koskenalho_Sairaala_turismi_vie_laeaekaeriin_maailman_toiselle_laidalle_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Sairaalaturismi vie lääkäriin maailman toiselle laidalle</itunes:title>
      <itunes:author>Jenna Honkanen, Ninnu Koskenalho</itunes:author>
      <itunes:duration>00:28:55</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kiinnostaisiko kasvojenkohotus Thaimaan auringossa tai edullinen lonkkaleikkaus Intiassa? Terveyspalveluiden yksityistäminen on johtanut globaalin terveysmatkailun nopeaan kasvuun. Ilmiöstä toivotaan vetoapua Suomenkin taloudelle, mutta siihen liittyy myös ongelmia.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kiinnostaisiko kasvojenkohotus Thaimaan auringossa tai edullinen lonkkaleikkaus Intiassa? Terveyspalveluiden yksityistäminen on johtanut globaalin terveysmatkailun nopeaan kasvuun. Ilmiöstä toivotaan vetoapua Suomenkin taloudelle, mutta siihen liittyy myös ongelmia.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>281</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">9e247303-1e39-4060-9246-878b807cbdfc</guid>
      <title>Negatiivisen ajattelun taito ja antropologinen tieto</title>
      <description><![CDATA[Positiivista asennetta korostaessa elämän varjopuolet jäävät vähemmälle huomiolle. Filosofi Sami Pihlströmin mukaan tämä on virhe. Kypsän ihmisen tulisi kyetä myös negatiiviseen ajatteluun, sillä maailman puutteiden myöntäminen on edellytys moraaliselle kypsyydelle. Onko negatiivisella ajattelulla jotain annettavaa myös antropologialle? 
]]></description>
      <pubDate>Fri, 3 May 2019 15:54:28 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (Juuso Koponen, Jenna Honkanen)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <enclosure length="39073528" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/7075f27d-1e09-4e1f-9e8b-31a374bb4821/Juuso_Koponen_Negatiivisen_ajattelun_taito_ja_antropologinen_tieto_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Negatiivisen ajattelun taito ja antropologinen tieto</itunes:title>
      <itunes:author>Juuso Koponen, Jenna Honkanen</itunes:author>
      <itunes:duration>00:23:26</itunes:duration>
      <itunes:summary>Positiivista asennetta korostaessa elämän varjopuolet jäävät vähemmälle huomiolle. Filosofi Sami Pihlströmin mukaan tämä on virhe. Kypsän ihmisen tulisi kyetä myös negatiiviseen ajatteluun, sillä maailman puutteiden myöntäminen on edellytys moraaliselle kypsyydelle. Onko negatiivisella ajattelulla jotain annettavaa myös antropologialle?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Positiivista asennetta korostaessa elämän varjopuolet jäävät vähemmälle huomiolle. Filosofi Sami Pihlströmin mukaan tämä on virhe. Kypsän ihmisen tulisi kyetä myös negatiiviseen ajatteluun, sillä maailman puutteiden myöntäminen on edellytys moraaliselle kypsyydelle. Onko negatiivisella ajattelulla jotain annettavaa myös antropologialle?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>false</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>280</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=11130</guid>
      <title>AntroBlogin sisällön tieteellinen uskottavuus</title>
      <description><![CDATA[<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2019/03/antroblogin-sisallon-tieteellinen-uskottavuus/">AntroBlogin sisällön tieteellinen uskottavuus</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 14 Mar 2019 06:51:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2019/03/antroblogin-sisallon-tieteellinen-uskottavuus/">AntroBlogin sisällön tieteellinen uskottavuus</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="14746635" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/89acac71-c875-4b11-9e00-edf431b6178a/AntroBlogin_sisällön_tieteellinen_uskottavuus_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>AntroBlogin sisällön tieteellinen uskottavuus</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:21:27</itunes:duration>
      <itunes:summary>The post AntroBlogin sisällön tieteellinen uskottavuus appeared first on AntroBlogi.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>The post AntroBlogin sisällön tieteellinen uskottavuus appeared first on AntroBlogi.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>279</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=11120</guid>
      <title>Poliisikoira ja ohjaaja oppivat luottamaan toisiinsa</title>
      <description><![CDATA[<p>Suomessa poliisikoira elää kadehdittavan hyvää elämää. Sekä sen koulutus että työ tapahtuvat leikin kautta. Tämä artikkeli on kertomus poliisikoiran ja ohjaajan välisestä suhteesta. Suhteen voi parhaiten ymmärtää sosiaalisen sopimuksen kautta.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2019/03/poliisikoira-ja-ohjaaja-oppivat-luottamaan-toisiinsa/">Poliisikoira ja ohjaaja oppivat luottamaan toisiinsa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 12 Mar 2019 07:34:10 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Suomessa poliisikoira elää kadehdittavan hyvää elämää. Sekä sen koulutus että työ tapahtuvat leikin kautta. Tämä artikkeli on kertomus poliisikoiran ja ohjaajan välisestä suhteesta. Suhteen voi parhaiten ymmärtää sosiaalisen sopimuksen kautta.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2019/03/poliisikoira-ja-ohjaaja-oppivat-luottamaan-toisiinsa/">Poliisikoira ja ohjaaja oppivat luottamaan toisiinsa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="33841406" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/e2239244-184c-4b9f-9b35-84cd07e158de/Jenni_Ahto_Hakonen_Poliisikoira_ja_ohjaaja_oppivat_luottamaan_toisiinsa_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Poliisikoira ja ohjaaja oppivat luottamaan toisiinsa</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:19:54</itunes:duration>
      <itunes:summary>Suomessa poliisikoira elää kadehdittavan hyvää elämää. Sekä sen koulutus että työ tapahtuvat leikin kautta. Tämä artikkeli on kertomus poliisikoiran ja ohjaajan välisestä suhteesta. Suhteen voi parhaiten ymmärtää sosiaalisen sopimuksen kautta.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Suomessa poliisikoira elää kadehdittavan hyvää elämää. Sekä sen koulutus että työ tapahtuvat leikin kautta. Tämä artikkeli on kertomus poliisikoiran ja ohjaajan välisestä suhteesta. Suhteen voi parhaiten ymmärtää sosiaalisen sopimuksen kautta.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>277</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=11071</guid>
      <title>Kirottu kauneus Kolumbiassa</title>
      <description><![CDATA[<p>Siirtomaa-ajoista lähtien kauneutta on pidetty Latinalaisessa Amerikassa naisen tärkeimpänä pääomana avioliitto- ja työmarkkinoilla. Melba Escobarin kirja Kauneussalonki paljastaa, kuinka rodullistetut kauneusihanteet ovat edelleen sidoksissa sosiaaliseen luokkaan. Teos pohtii, onko kauneus sittenkin kirous.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2019/03/kirottu-kauneus-kolumbiassa/">Kirottu kauneus Kolumbiassa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 7 Mar 2019 08:00:14 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Siirtomaa-ajoista lähtien kauneutta on pidetty Latinalaisessa Amerikassa naisen tärkeimpänä pääomana avioliitto- ja työmarkkinoilla. Melba Escobarin kirja Kauneussalonki paljastaa, kuinka rodullistetut kauneusihanteet ovat edelleen sidoksissa sosiaaliseen luokkaan. Teos pohtii, onko kauneus sittenkin kirous.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2019/03/kirottu-kauneus-kolumbiassa/">Kirottu kauneus Kolumbiassa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="13724047" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/90af6d97-c0fb-425a-b41a-4e0d20298689/Kirottu_kauneus_Kolumbiassa_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kirottu kauneus Kolumbiassa</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:20:08</itunes:duration>
      <itunes:summary>Siirtomaa-ajoista lähtien kauneutta on pidetty Latinalaisessa Amerikassa naisen tärkeimpänä pääomana avioliitto- ja työmarkkinoilla. Melba Escobarin kirja Kauneussalonki paljastaa, kuinka rodullistetut kauneusihanteet ovat edelleen sidoksissa sosiaaliseen luokkaan. Teos pohtii, onko kauneus sittenkin kirous.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Siirtomaa-ajoista lähtien kauneutta on pidetty Latinalaisessa Amerikassa naisen tärkeimpänä pääomana avioliitto- ja työmarkkinoilla. Melba Escobarin kirja Kauneussalonki paljastaa, kuinka rodullistetut kauneusihanteet ovat edelleen sidoksissa sosiaaliseen luokkaan. Teos pohtii, onko kauneus sittenkin kirous.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>276</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=11073</guid>
      <title>Kulttuurintutkija Ylen Uutisvahdin takana</title>
      <description><![CDATA[<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2019/03/kayttajakokemus-uutispalveluissa/">Kulttuurintutkija Ylen Uutisvahdin takana</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 6 Mar 2019 07:14:44 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2019/03/kayttajakokemus-uutispalveluissa/">Kulttuurintutkija Ylen Uutisvahdin takana</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="30361171" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/4b384fa8-2625-46c3-b688-4cead7ca3ce7/Iina_Holopainen_Kulttuurintutkija_Ylen_Uutisvahdin_takana_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kulttuurintutkija Ylen Uutisvahdin takana</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:18:05</itunes:duration>
      <itunes:summary>The post Kulttuurintutkija Ylen Uutisvahdin takana appeared first on AntroBlogi.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>The post Kulttuurintutkija Ylen Uutisvahdin takana appeared first on AntroBlogi.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>275</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=11053</guid>
      <title>Kiertynyt ja vääntynyt etnografia</title>
      <description><![CDATA[<p>Ethnography with a Twist -konferenssi keräsi helmikuussa 2019 Jyväskylään lähes 170 osallistujaa paristakymmenestä maasta, vaikuttavat keynote-puhujat sekä runsaasti näkökulmia etnografisen tiedon tuottamiseen, analysointiin ja rakentamiseen erilaisissa ja erityisissä yhteyksissä.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2019/02/kiertynyt-ja-vaantynyt-etnografia/">Kiertynyt ja vääntynyt etnografia</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 27 Feb 2019 08:00:43 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Ethnography with a Twist -konferenssi keräsi helmikuussa 2019 Jyväskylään lähes 170 osallistujaa paristakymmenestä maasta, vaikuttavat keynote-puhujat sekä runsaasti näkökulmia etnografisen tiedon tuottamiseen, analysointiin ja rakentamiseen erilaisissa ja erityisissä yhteyksissä.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2019/02/kiertynyt-ja-vaantynyt-etnografia/">Kiertynyt ja vääntynyt etnografia</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="28735440" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/c3fdd619-be37-4a4b-863b-23d8c5b413a3/Anna_Haverinen_Kiertynyt_ja_vaeaentynyt_etnografia_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kiertynyt ja vääntynyt etnografia</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:17:13</itunes:duration>
      <itunes:summary>Ethnography with a Twist -konferenssi keräsi helmikuussa 2019 Jyväskylään lähes 170 osallistujaa paristakymmenestä maasta, vaikuttavat keynote-puhujat sekä runsaasti näkökulmia etnografisen tiedon tuottamiseen, analysointiin ja rakentamiseen erilaisissa ja erityisissä yhteyksissä.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Ethnography with a Twist -konferenssi keräsi helmikuussa 2019 Jyväskylään lähes 170 osallistujaa paristakymmenestä maasta, vaikuttavat keynote-puhujat sekä runsaasti näkökulmia etnografisen tiedon tuottamiseen, analysointiin ja rakentamiseen erilaisissa ja erityisissä yhteyksissä.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>274</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=11034</guid>
      <title>Ruotsinsuomalaiset ovat sopivasti ruotsalaisia</title>
      <description><![CDATA[<p>Kuka on ruotsinsuomalainen? Termistä päätellen kyseessä voisi olla Ruotsissa asuva suomalainen. Mutta onko vaikkapa Ruotsissa opintojaan suorittava suomalainen ruotsinsuomalainen?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2019/02/ruotsinsuomalaiset-ovat-sopivasti-ruotsalaisia/">Ruotsinsuomalaiset ovat sopivasti ruotsalaisia</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 26 Feb 2019 08:00:38 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Kuka on ruotsinsuomalainen? Termistä päätellen kyseessä voisi olla Ruotsissa asuva suomalainen. Mutta onko vaikkapa Ruotsissa opintojaan suorittava suomalainen ruotsinsuomalainen?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2019/02/ruotsinsuomalaiset-ovat-sopivasti-ruotsalaisia/">Ruotsinsuomalaiset ovat sopivasti ruotsalaisia</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="11419302" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/9ac28000-f43c-49fd-befa-416de4a23b0a/Ruotsinsuomalaiset_ovat_sopivasti_ruotsalaisia_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Ruotsinsuomalaiset ovat sopivasti ruotsalaisia</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:16:37</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kuka on ruotsinsuomalainen? Termistä päätellen kyseessä voisi olla Ruotsissa asuva suomalainen. Mutta onko vaikkapa Ruotsissa opintojaan suorittava suomalainen ruotsinsuomalainen?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kuka on ruotsinsuomalainen? Termistä päätellen kyseessä voisi olla Ruotsissa asuva suomalainen. Mutta onko vaikkapa Ruotsissa opintojaan suorittava suomalainen ruotsinsuomalainen?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>273</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=11009</guid>
      <title>Vainajien vaatturit ylläpitävät yhteyttä kuolleisiin</title>
      <description><![CDATA[<p>Hautausvaatteilla on merkittävä rooli kuolemanrituaaleissa. Ne vahvistavat sosiaalisia siteitä kuolleiden ja elävien välillä. Lounais-Kiinan etnisen dong-vähemmistön parissa vainajat puetaan erityisistä kankaista tehtyihin mittatilausvaatteisiin, joihin liittyy maagisiksi koettuja ominaisuuksia.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2019/02/vainajien-vaatturit-yllapitavat-yhteytta-kuolleisiin/">Vainajien vaatturit ylläpitävät yhteyttä kuolleisiin</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 21 Feb 2019 07:13:51 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Hautausvaatteilla on merkittävä rooli kuolemanrituaaleissa. Ne vahvistavat sosiaalisia siteitä kuolleiden ja elävien välillä. Lounais-Kiinan etnisen dong-vähemmistön parissa vainajat puetaan erityisistä kankaista tehtyihin mittatilausvaatteisiin, joihin liittyy maagisiksi koettuja ominaisuuksia.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2019/02/vainajien-vaatturit-yllapitavat-yhteytta-kuolleisiin/">Vainajien vaatturit ylläpitävät yhteyttä kuolleisiin</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="28130428" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/f506ab88-c695-45f8-97c0-8836d7bfda8b/SUVI_RAUTIO_Vainajien_vaatturit_yllaepitaevaet_yhteyttae_kuolleisiin_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Vainajien vaatturit ylläpitävät yhteyttä kuolleisiin</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:16:57</itunes:duration>
      <itunes:summary>Hautausvaatteilla on merkittävä rooli kuolemanrituaaleissa. Ne vahvistavat sosiaalisia siteitä kuolleiden ja elävien välillä. Lounais-Kiinan etnisen dong-vähemmistön parissa vainajat puetaan erityisistä kankaista tehtyihin mittatilausvaatteisiin, joihin liittyy maagisiksi koettuja ominaisuuksia.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Hautausvaatteilla on merkittävä rooli kuolemanrituaaleissa. Ne vahvistavat sosiaalisia siteitä kuolleiden ja elävien välillä. Lounais-Kiinan etnisen dong-vähemmistön parissa vainajat puetaan erityisistä kankaista tehtyihin mittatilausvaatteisiin, joihin liittyy maagisiksi koettuja ominaisuuksia.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>272</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=11000</guid>
      <title>AntroBlogia kirjoittavat tutkijat ja toimitus</title>
      <description><![CDATA[<p>Mistä julkaisemamme artikkelit tulevat? Millaisia haasteita tekstien työstämiseen liittyy ja kuinka kirjoittajan akateeminen tausta vaikuttaa tähän? Miten toimimme, kun julkaisemamme juttu saa osakseen kritiikkiä? Autoetnografisen kolumnisarjan toinen osa kertoo, ketkä AntroBlogiin kirjoittavat. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2019/02/antroblogin-kirjoittajat/">AntroBlogia kirjoittavat tutkijat ja toimitus</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 19 Feb 2019 08:00:23 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Mistä julkaisemamme artikkelit tulevat? Millaisia haasteita tekstien työstämiseen liittyy ja kuinka kirjoittajan akateeminen tausta vaikuttaa tähän? Miten toimimme, kun julkaisemamme juttu saa osakseen kritiikkiä? Autoetnografisen kolumnisarjan toinen osa kertoo, ketkä AntroBlogiin kirjoittavat. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2019/02/antroblogin-kirjoittajat/">AntroBlogia kirjoittavat tutkijat ja toimitus</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="10249109" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/702e961c-b02d-4c80-940b-f847ed3c9874/AntroBlogia_kirjoittavat_tutkijat_ja_toimitus_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>AntroBlogia kirjoittavat tutkijat ja toimitus</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:14:14</itunes:duration>
      <itunes:summary>Mistä julkaisemamme artikkelit tulevat? Millaisia haasteita tekstien työstämiseen liittyy ja kuinka kirjoittajan akateeminen tausta vaikuttaa tähän? Miten toimimme, kun julkaisemamme juttu saa osakseen kritiikkiä? Autoetnografisen kolumnisarjan toinen osa kertoo, ketkä AntroBlogiin kirjoittavat.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Mistä julkaisemamme artikkelit tulevat? Millaisia haasteita tekstien työstämiseen liittyy ja kuinka kirjoittajan akateeminen tausta vaikuttaa tähän? Miten toimimme, kun julkaisemamme juttu saa osakseen kritiikkiä? Autoetnografisen kolumnisarjan toinen osa kertoo, ketkä AntroBlogiin kirjoittavat.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>271</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=10958</guid>
      <title>Jonne on tullut jäädäkseen</title>
      <description><![CDATA[<p>Kouluikäisten lasten ja nuorten kielessä sana “jonne” pitää pintansa. Mitä tuo sana tarkoittaa, ja millaisia sävyjä sen sosiaaliseen merkitykseen sisältyy? AntroBlogi kävi haastattelemassa kouluikäisiä lapsia jonneudesta.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2019/02/jonne-on-tullut-jaadakseen/">Jonne on tullut jäädäkseen</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 12 Feb 2019 08:03:34 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Kouluikäisten lasten ja nuorten kielessä sana “jonne” pitää pintansa. Mitä tuo sana tarkoittaa, ja millaisia sävyjä sen sosiaaliseen merkitykseen sisältyy? AntroBlogi kävi haastattelemassa kouluikäisiä lapsia jonneudesta.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2019/02/jonne-on-tullut-jaadakseen/">Jonne on tullut jäädäkseen</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="8951876" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/8a3024cc-ed24-4181-a0a9-41a5e66951aa/Jonne_on_tullut_jäädäkseen_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Jonne on tullut jäädäkseen</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:24</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kouluikäisten lasten ja nuorten kielessä sana “jonne” pitää pintansa. Mitä tuo sana tarkoittaa, ja millaisia sävyjä sen sosiaaliseen merkitykseen sisältyy? AntroBlogi kävi haastattelemassa kouluikäisiä lapsia jonneudesta.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kouluikäisten lasten ja nuorten kielessä sana “jonne” pitää pintansa. Mitä tuo sana tarkoittaa, ja millaisia sävyjä sen sosiaaliseen merkitykseen sisältyy? AntroBlogi kävi haastattelemassa kouluikäisiä lapsia jonneudesta.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>270</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=10865</guid>
      <title>Antropologiaa sodan ja rauhan kentillä</title>
      <description><![CDATA[<p>Sodat ja konfliktit pysyvät valitettavasti ajankohtaisina vuosikymmenestä toiseen. Miten antropologista tietoa voi hyödyntää sodan ja rauhan kysymyksissä? Mitä annettavaa tutkijoilla on, ja pitäisikö heidän osallistua aktiivisemmin rauhan edistämiseen?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2019/01/antropologia-sota-ja-konfliktit/">Antropologiaa sodan ja rauhan kentillä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 31 Jan 2019 07:33:42 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Sodat ja konfliktit pysyvät valitettavasti ajankohtaisina vuosikymmenestä toiseen. Miten antropologista tietoa voi hyödyntää sodan ja rauhan kysymyksissä? Mitä annettavaa tutkijoilla on, ja pitäisikö heidän osallistua aktiivisemmin rauhan edistämiseen?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2019/01/antropologia-sota-ja-konfliktit/">Antropologiaa sodan ja rauhan kentillä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="7600732" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/8fb8abb3-c1a3-46df-bb89-4212278177c5/Antropologiaa_sodan_ja_rauhan_kentillä_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropologiaa sodan ja rauhan kentillä</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:10:58</itunes:duration>
      <itunes:summary>Sodat ja konfliktit pysyvät valitettavasti ajankohtaisina vuosikymmenestä toiseen. Miten antropologista tietoa voi hyödyntää sodan ja rauhan kysymyksissä? Mitä annettavaa tutkijoilla on, ja pitäisikö heidän osallistua aktiivisemmin rauhan edistämiseen?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Sodat ja konfliktit pysyvät valitettavasti ajankohtaisina vuosikymmenestä toiseen. Miten antropologista tietoa voi hyödyntää sodan ja rauhan kysymyksissä? Mitä annettavaa tutkijoilla on, ja pitäisikö heidän osallistua aktiivisemmin rauhan edistämiseen?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>269</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=10846</guid>
      <title>Muumimukeissa viehättävät tarinat ja arvot</title>
      <description><![CDATA[<p>Muumimukit ovat ikonisia ja rakastettuja juoma-astioita, joita löytyy kaapeista toisinaan melkoinen kokoelma. Keräilijöiden parissa muumimukien suosio perustuu muun muassa muumeihin liitettyyn arvomaailmaan ja mukien sosiaalisiin mielikuviin.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2019/01/muumimukit/">Muumimukeissa viehättävät tarinat ja arvot</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 29 Jan 2019 07:44:30 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Muumimukit ovat ikonisia ja rakastettuja juoma-astioita, joita löytyy kaapeista toisinaan melkoinen kokoelma. Keräilijöiden parissa muumimukien suosio perustuu muun muassa muumeihin liitettyyn arvomaailmaan ja mukien sosiaalisiin mielikuviin.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2019/01/muumimukit/">Muumimukeissa viehättävät tarinat ja arvot</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="29125585" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/128f9d58-413e-4e8e-8e38-f8b9f03b6fc2/Salla_Korvanen_Muumimukeissa_viehaettaevaet_tarinat_ja_arvot_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Muumimukeissa viehättävät tarinat ja arvot</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:17:31</itunes:duration>
      <itunes:summary>Muumimukit ovat ikonisia ja rakastettuja juoma-astioita, joita löytyy kaapeista toisinaan melkoinen kokoelma. Keräilijöiden parissa muumimukien suosio perustuu muun muassa muumeihin liitettyyn arvomaailmaan ja mukien sosiaalisiin mielikuviin.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Muumimukit ovat ikonisia ja rakastettuja juoma-astioita, joita löytyy kaapeista toisinaan melkoinen kokoelma. Keräilijöiden parissa muumimukien suosio perustuu muun muassa muumeihin liitettyyn arvomaailmaan ja mukien sosiaalisiin mielikuviin.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>268</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=10818</guid>
      <title>Ooppera ja kansannousu Egyptissä</title>
      <description><![CDATA[<p>Kahdeksan vuotta sitten egyptiläiset ryntäsivät kaduille osoittamaan mieltään presidentti Hosni Mubarakia vastaan. Kansannousua eivät enää juhli samat tahot kuin vuonna 2011. Useat kansannousun alkumetreillä mukana olleista aktivisteista ja hallinnon kriitikoista ovat nyt vankilassa.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2019/01/egyptin-kansannousu/">Ooppera ja kansannousu Egyptissä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 24 Jan 2019 08:00:11 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Kahdeksan vuotta sitten egyptiläiset ryntäsivät kaduille osoittamaan mieltään presidentti Hosni Mubarakia vastaan. Kansannousua eivät enää juhli samat tahot kuin vuonna 2011. Useat kansannousun alkumetreillä mukana olleista aktivisteista ja hallinnon kriitikoista ovat nyt vankilassa.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2019/01/egyptin-kansannousu/">Ooppera ja kansannousu Egyptissä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="14545916" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/0e6c5523-9b55-48e4-93ff-af464962b180/Ooppera_ja_kansannousu_Egyptissä_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Ooppera ja kansannousu Egyptissä</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:20:08</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kahdeksan vuotta sitten egyptiläiset ryntäsivät kaduille osoittamaan mieltään presidentti Hosni Mubarakia vastaan. Kansannousua eivät enää juhli samat tahot kuin vuonna 2011. Useat kansannousun alkumetreillä mukana olleista aktivisteista ja hallinnon kriitikoista ovat nyt vankilassa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kahdeksan vuotta sitten egyptiläiset ryntäsivät kaduille osoittamaan mieltään presidentti Hosni Mubarakia vastaan. Kansannousua eivät enää juhli samat tahot kuin vuonna 2011. Useat kansannousun alkumetreillä mukana olleista aktivisteista ja hallinnon kriitikoista ovat nyt vankilassa.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>267</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=10760</guid>
      <title>Mihin antropologit työllistyvät?</title>
      <description><![CDATA[<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2019/01/mihin-antropologit-tyollistyvat/">Mihin antropologit työllistyvät?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 23 Jan 2019 07:54:18 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2019/01/mihin-antropologit-tyollistyvat/">Mihin antropologit työllistyvät?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="8923927" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/776041e3-2c30-4aa7-880c-82f976fa43c2/Mihin_antropologit_työllistyvät_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Mihin antropologit työllistyvät?</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:16</itunes:duration>
      <itunes:summary>The post Mihin antropologit työllistyvät? appeared first on AntroBlogi.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>The post Mihin antropologit työllistyvät? appeared first on AntroBlogi.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>266</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=10798</guid>
      <title>Miten AntroBlogia rahoitetaan</title>
      <description><![CDATA[<p>Meiltä tiedustellaan yhtenään, mistä resurssit laajan toimintamme pyörittämiseen tulevat. Tähän ja moniin muihin kysymyksiin vastaamme uudessa kolumnisarjassa, jossa lukija on kutsuttu kylään toimitukseen, kurkistelemaan tiedemedian tekemisen haasteisiin. Ensimmäisessä osassa puhutaan rahasta. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2019/01/rahoitus/">Miten AntroBlogia rahoitetaan</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 22 Jan 2019 07:41:24 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Meiltä tiedustellaan yhtenään, mistä resurssit laajan toimintamme pyörittämiseen tulevat. Tähän ja moniin muihin kysymyksiin vastaamme uudessa kolumnisarjassa, jossa lukija on kutsuttu kylään toimitukseen, kurkistelemaan tiedemedian tekemisen haasteisiin. Ensimmäisessä osassa puhutaan rahasta. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2019/01/rahoitus/">Miten AntroBlogia rahoitetaan</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="25109651" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/b5e15b25-be56-4bd9-8c73-6c5b38f75a47/Miten_AntroBlogia_rahoitetaan_Koskenalho_Toukolehto_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Miten AntroBlogia rahoitetaan</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:14:57</itunes:duration>
      <itunes:summary>Meiltä tiedustellaan yhtenään, mistä resurssit laajan toimintamme pyörittämiseen tulevat. Tähän ja moniin muihin kysymyksiin vastaamme uudessa kolumnisarjassa, jossa lukija on kutsuttu kylään toimitukseen, kurkistelemaan tiedemedian tekemisen haasteisiin. Ensimmäisessä osassa puhutaan rahasta.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Meiltä tiedustellaan yhtenään, mistä resurssit laajan toimintamme pyörittämiseen tulevat. Tähän ja moniin muihin kysymyksiin vastaamme uudessa kolumnisarjassa, jossa lukija on kutsuttu kylään toimitukseen, kurkistelemaan tiedemedian tekemisen haasteisiin. Ensimmäisessä osassa puhutaan rahasta.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>265</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=10742</guid>
      <title>Antropologinen joulukuunnelma</title>
      <description><![CDATA[<p>AntroBlogin toimitus jää joulutauolle. Sitä ennen meillä on teille lahja! </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/12/asmr-joululahja-antropologeilta/">Antropologinen joulukuunnelma</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 19 Dec 2018 07:30:25 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>AntroBlogin toimitus jää joulutauolle. Sitä ennen meillä on teille lahja! </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/12/asmr-joululahja-antropologeilta/">Antropologinen joulukuunnelma</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="47119151" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/14fe40eb-9126-4476-9f6c-28f83a5840fd/joulukuunnelma_valmis1_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropologinen joulukuunnelma</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:39:16</itunes:duration>
      <itunes:summary>AntroBlogin toimitus jää joulutauolle. Sitä ennen meillä on teille lahja!</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>AntroBlogin toimitus jää joulutauolle. Sitä ennen meillä on teille lahja!</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>264</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=10720</guid>
      <title>Rikkaan fantasiajoulu</title>
      <description><![CDATA[<p>Pähkäiletko vielä joululahjojen kanssa? Miltä kuulostaisi roolileikki salaisena agenttina Las Vegasissa, tai päivä tunnetun muotisuunnittelijan kanssa? Entä paratiisisaarelta toiselle hyppiminen yksityiskoneella Aasiassa? Kuulostaa ehkä saavuttamattomalta tarulta, mutta nämä lahjat ovat täyttä totta maailman rikkaille pyramidin huipulla.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/12/rikkaan-fantasiajoulu/">Rikkaan fantasiajoulu</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 13 Dec 2018 08:00:30 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Pähkäiletko vielä joululahjojen kanssa? Miltä kuulostaisi roolileikki salaisena agenttina Las Vegasissa, tai päivä tunnetun muotisuunnittelijan kanssa? Entä paratiisisaarelta toiselle hyppiminen yksityiskoneella Aasiassa? Kuulostaa ehkä saavuttamattomalta tarulta, mutta nämä lahjat ovat täyttä totta maailman rikkaille pyramidin huipulla.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/12/rikkaan-fantasiajoulu/">Rikkaan fantasiajoulu</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="27922613" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/033b23a3-e0b5-44fc-9e4b-82d2c1561d8f/Rikkaan_fantasiajoulu_Liina_Mustonen_MP3_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Rikkaan fantasiajoulu</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:16:46</itunes:duration>
      <itunes:summary>Pähkäiletko vielä joululahjojen kanssa? Miltä kuulostaisi roolileikki salaisena agenttina Las Vegasissa, tai päivä tunnetun muotisuunnittelijan kanssa? Entä paratiisisaarelta toiselle hyppiminen yksityiskoneella Aasiassa? Kuulostaa ehkä saavuttamattomalta tarulta, mutta nämä lahjat ovat täyttä totta maailman rikkaille pyramidin huipulla.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Pähkäiletko vielä joululahjojen kanssa? Miltä kuulostaisi roolileikki salaisena agenttina Las Vegasissa, tai päivä tunnetun muotisuunnittelijan kanssa? Entä paratiisisaarelta toiselle hyppiminen yksityiskoneella Aasiassa? Kuulostaa ehkä saavuttamattomalta tarulta, mutta nämä lahjat ovat täyttä totta maailman rikkaille pyramidin huipulla.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>263</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=10708</guid>
      <title>Kristityt hip hopparit eivät jää omaan kuplaansa</title>
      <description><![CDATA[<p>Kristillisestä hip hopista on tullut lyhyessä ajassa eräs suosituimmista kristillisen populaarimusiikin muodoista. Samaan aikaan kristillistä uskoa tunnustavat yhdysvaltaiset hip hop -artistit kuten Lecrae, NF ja TobyMac ovat saavuttaneet kansainvälistä suosiota myös kristillisten musiikkimarkkinoiden ulkopuolella. Miten vastakulttuurin äänenä tunnettu hip hop on kääntynyt osaksi arvokonservatiivista kristittyä kulttuuria, ja miten hip hop -maailma on ottanut ilmiön vastaan?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/12/kristillinen-hip-hop/">Kristityt hip hopparit eivät jää omaan kuplaansa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 11 Dec 2018 08:34:07 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Kristillisestä hip hopista on tullut lyhyessä ajassa eräs suosituimmista kristillisen populaarimusiikin muodoista. Samaan aikaan kristillistä uskoa tunnustavat yhdysvaltaiset hip hop -artistit kuten Lecrae, NF ja TobyMac ovat saavuttaneet kansainvälistä suosiota myös kristillisten musiikkimarkkinoiden ulkopuolella. Miten vastakulttuurin äänenä tunnettu hip hop on kääntynyt osaksi arvokonservatiivista kristittyä kulttuuria, ja miten hip hop -maailma on ottanut ilmiön vastaan?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/12/kristillinen-hip-hop/">Kristityt hip hopparit eivät jää omaan kuplaansa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="11401580" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/10054047-a088-4f2a-b145-9a644a8d9556/Kristityt_hip_hopparit_eivät_jää_omaan_kuplaansa_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kristityt hip hopparit eivät jää omaan kuplaansa</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:19</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kristillisestä hip hopista on tullut lyhyessä ajassa eräs suosituimmista kristillisen populaarimusiikin muodoista. Samaan aikaan kristillistä uskoa tunnustavat yhdysvaltaiset hip hop -artistit kuten Lecrae, NF ja TobyMac ovat saavuttaneet kansainvälistä suosiota myös kristillisten musiikkimarkkinoiden ulkopuolella. Miten vastakulttuurin äänenä tunnettu hip hop on kääntynyt osaksi arvokonservatiivista kristittyä kulttuuria, ja miten hip hop -maailma on ottanut ilmiön vastaan?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kristillisestä hip hopista on tullut lyhyessä ajassa eräs suosituimmista kristillisen populaarimusiikin muodoista. Samaan aikaan kristillistä uskoa tunnustavat yhdysvaltaiset hip hop -artistit kuten Lecrae, NF ja TobyMac ovat saavuttaneet kansainvälistä suosiota myös kristillisten musiikkimarkkinoiden ulkopuolella. Miten vastakulttuurin äänenä tunnettu hip hop on kääntynyt osaksi arvokonservatiivista kristittyä kulttuuria, ja miten hip hop -maailma on ottanut ilmiön vastaan?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>262</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=10665</guid>
      <title>Pyörin, siis en sammaloidu — pyöräpajat, itse tekeminen ja yhteisöllisyys</title>
      <description><![CDATA[<p>Pyöräpajat ovat ympäristö kokeilemiselle ja kehittelemiselle, yhdessä opettelemiselle ja uusien ideoiden jakamiselle. Ne syntyvät pyöristä ja itse tekemisestä kiinnostuneiden toimijoiden tarpeista, sekä halusta tartuttaa omaa innostusta ja jakaa osaamista muille. Pyöräpajoissa kaupallisuus on pyritty minimoimaan ja kierrätys maksimoimaan. Pajat tarjoavat puitteet monenlaiselle ala-ja vastakulttuuriselle toiminnalle aina musiikkikeikoista kansankeittiöihin ja friikkipyörätyöpajoihin.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/12/pyorapajat-itse-tekeminen-ja-yhteisollisyys/">Pyörin, siis en sammaloidu — pyöräpajat, itse tekeminen ja yhteisöllisyys</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 4 Dec 2018 08:00:37 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Pyöräpajat ovat ympäristö kokeilemiselle ja kehittelemiselle, yhdessä opettelemiselle ja uusien ideoiden jakamiselle. Ne syntyvät pyöristä ja itse tekemisestä kiinnostuneiden toimijoiden tarpeista, sekä halusta tartuttaa omaa innostusta ja jakaa osaamista muille. Pyöräpajoissa kaupallisuus on pyritty minimoimaan ja kierrätys maksimoimaan. Pajat tarjoavat puitteet monenlaiselle ala-ja vastakulttuuriselle toiminnalle aina musiikkikeikoista kansankeittiöihin ja friikkipyörätyöpajoihin.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/12/pyorapajat-itse-tekeminen-ja-yhteisollisyys/">Pyörin, siis en sammaloidu — pyöräpajat, itse tekeminen ja yhteisöllisyys</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="41128364" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/87c30215-1026-4896-9aa1-2944355b8d5a/Valta_Tammisto_Pyoerin_en_siis_sammaloidu_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Pyörin, siis en sammaloidu — pyöräpajat, itse tekeminen ja yhteisöllisyys</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:24:36</itunes:duration>
      <itunes:summary>Pyöräpajat ovat ympäristö kokeilemiselle ja kehittelemiselle, yhdessä opettelemiselle ja uusien ideoiden jakamiselle. Ne syntyvät pyöristä ja itse tekemisestä kiinnostuneiden toimijoiden tarpeista, sekä halusta tartuttaa omaa innostusta ja jakaa osaamista muille. Pyöräpajoissa kaupallisuus on pyritty minimoimaan ja kierrätys maksimoimaan. Pajat tarjoavat puitteet monenlaiselle ala-ja vastakulttuuriselle toiminnalle aina musiikkikeikoista kansankeittiöihin ja friikkipyörätyöpajoihin.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Pyöräpajat ovat ympäristö kokeilemiselle ja kehittelemiselle, yhdessä opettelemiselle ja uusien ideoiden jakamiselle. Ne syntyvät pyöristä ja itse tekemisestä kiinnostuneiden toimijoiden tarpeista, sekä halusta tartuttaa omaa innostusta ja jakaa osaamista muille. Pyöräpajoissa kaupallisuus on pyritty minimoimaan ja kierrätys maksimoimaan. Pajat tarjoavat puitteet monenlaiselle ala-ja vastakulttuuriselle toiminnalle aina musiikkikeikoista kansankeittiöihin ja friikkipyörätyöpajoihin.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>261</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=10638</guid>
      <title>Claude Lévi-Straussin maailma rakentui vastapareista</title>
      <description><![CDATA[<p>Viime vuosisadan merkittäviin ajattelijoihin lukeutunut Claude Lévi-Strauss esitti ihmisen hahmottavan maailmaa tiettyjen vastakohtaparien kautta, kulttuurista riippumatta. Hän pyrki tuomaan esiin ihmismielen universaalin, rakenteellisen logiikan.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/11/levi-strauss-vastaparit/">Claude Lévi-Straussin maailma rakentui vastapareista</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 29 Nov 2018 08:00:33 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Viime vuosisadan merkittäviin ajattelijoihin lukeutunut Claude Lévi-Strauss esitti ihmisen hahmottavan maailmaa tiettyjen vastakohtaparien kautta, kulttuurista riippumatta. Hän pyrki tuomaan esiin ihmismielen universaalin, rakenteellisen logiikan.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/11/levi-strauss-vastaparit/">Claude Lévi-Straussin maailma rakentui vastapareista</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="35312635" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/b3ab6658-4efb-4718-9b44-56dc8ccb51cd/Claude_Levi_Straussin_maailma_rakentui_vastapareista_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Claude Lévi-Straussin maailma rakentui vastapareista</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:21:05</itunes:duration>
      <itunes:summary>Viime vuosisadan merkittäviin ajattelijoihin lukeutunut Claude Lévi-Strauss esitti ihmisen hahmottavan maailmaa tiettyjen vastakohtaparien kautta, kulttuurista riippumatta. Hän pyrki tuomaan esiin ihmismielen universaalin, rakenteellisen logiikan.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Viime vuosisadan merkittäviin ajattelijoihin lukeutunut Claude Lévi-Strauss esitti ihmisen hahmottavan maailmaa tiettyjen vastakohtaparien kautta, kulttuurista riippumatta. Hän pyrki tuomaan esiin ihmismielen universaalin, rakenteellisen logiikan.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>260</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=10613</guid>
      <title>Rainbow Gatheringin hipit, shamaanit ja kansanusko</title>
      <description><![CDATA[<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/11/rainbow-gathering-hipit-shamaanit-ja-kansanusko/">Rainbow Gatheringin hipit, shamaanit ja kansanusko</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 27 Nov 2018 08:00:49 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/11/rainbow-gathering-hipit-shamaanit-ja-kansanusko/">Rainbow Gatheringin hipit, shamaanit ja kansanusko</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="13983848" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/d0d7c1b1-27fa-48d6-94f3-7abafee2d40a/Rainbow_Gatherin_hipit_shamaanit_ja_kansanusko_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Rainbow Gatheringin hipit, shamaanit ja kansanusko</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:15:47</itunes:duration>
      <itunes:summary>The post Rainbow Gatheringin hipit, shamaanit ja kansanusko appeared first on AntroBlogi.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>The post Rainbow Gatheringin hipit, shamaanit ja kansanusko appeared first on AntroBlogi.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>259</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=10588</guid>
      <title>Kestävää matkailua Suomen luonnossa</title>
      <description><![CDATA[<p>Suomen luontokeskus Haltian johtaja Tom Selänniemi tunnetaan turismin tutkijana, Aurinkomatkojen entisenä toimitusjohtajana ja kestävän matkailun asiantuntijana. Työkentällä-haastattelussa hän kertoo, miksi matkailu on niin koukuttavaa, miten tutkimuksesta tulee bisnestä ja kuinka matkailu muuttuu luonnonsuojeluksi.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/11/kestava-matkailu-suomen-luonto/">Kestävää matkailua Suomen luonnossa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 21 Nov 2018 08:02:51 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Suomen luontokeskus Haltian johtaja Tom Selänniemi tunnetaan turismin tutkijana, Aurinkomatkojen entisenä toimitusjohtajana ja kestävän matkailun asiantuntijana. Työkentällä-haastattelussa hän kertoo, miksi matkailu on niin koukuttavaa, miten tutkimuksesta tulee bisnestä ja kuinka matkailu muuttuu luonnonsuojeluksi.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/11/kestava-matkailu-suomen-luonto/">Kestävää matkailua Suomen luonnossa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="32095292" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/6bc33dd8-0174-48ae-9f03-a15a85c97c01/kuisma_marjatta_kestaevaeae_matkailua_suomen_luonnossa_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kestävää matkailua Suomen luonnossa</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:18:54</itunes:duration>
      <itunes:summary>Suomen luontokeskus Haltian johtaja Tom Selänniemi tunnetaan turismin tutkijana, Aurinkomatkojen entisenä toimitusjohtajana ja kestävän matkailun asiantuntijana. Työkentällä-haastattelussa hän kertoo, miksi matkailu on niin koukuttavaa, miten tutkimuksesta tulee bisnestä ja kuinka matkailu muuttuu luonnonsuojeluksi.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Suomen luontokeskus Haltian johtaja Tom Selänniemi tunnetaan turismin tutkijana, Aurinkomatkojen entisenä toimitusjohtajana ja kestävän matkailun asiantuntijana. Työkentällä-haastattelussa hän kertoo, miksi matkailu on niin koukuttavaa, miten tutkimuksesta tulee bisnestä ja kuinka matkailu muuttuu luonnonsuojeluksi.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>258</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=10501</guid>
      <title>Kanafileitä ja mausteseoksia kansainvälisessä oikeudessa</title>
      <description><![CDATA[<p>Kuinka antropologi tutkii kansainvälistä oikeutta – entä miten kanafileet ja mausteseokset liittyvät asiaan? Oikeusantropologi Miia Halme-Tuomisaari avaa nykyaikaista ihmisoikeusilmiötä tarkastelevaa tutkimustaan Tulokulmia-kolumnissaan.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/11/antropologia-kansainvalinen-oikeus/">Kanafileitä ja mausteseoksia kansainvälisessä oikeudessa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 14 Nov 2018 08:00:50 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Kuinka antropologi tutkii kansainvälistä oikeutta – entä miten kanafileet ja mausteseokset liittyvät asiaan? Oikeusantropologi Miia Halme-Tuomisaari avaa nykyaikaista ihmisoikeusilmiötä tarkastelevaa tutkimustaan Tulokulmia-kolumnissaan.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/11/antropologia-kansainvalinen-oikeus/">Kanafileitä ja mausteseoksia kansainvälisessä oikeudessa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="16694555" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/5ab30b9c-d682-4919-8a91-6fd44562a844/Kanafileitä_ja_mausteseoiksia_kansainvälisesä_oikeudessa_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kanafileitä ja mausteseoksia kansainvälisessä oikeudessa</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:18:25</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kuinka antropologi tutkii kansainvälistä oikeutta – entä miten kanafileet ja mausteseokset liittyvät asiaan? Oikeusantropologi Miia Halme-Tuomisaari avaa nykyaikaista ihmisoikeusilmiötä tarkastelevaa tutkimustaan Tulokulmia-kolumnissaan.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kuinka antropologi tutkii kansainvälistä oikeutta – entä miten kanafileet ja mausteseokset liittyvät asiaan? Oikeusantropologi Miia Halme-Tuomisaari avaa nykyaikaista ihmisoikeusilmiötä tarkastelevaa tutkimustaan Tulokulmia-kolumnissaan.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>257</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=10523</guid>
      <title>Tiedolla tehdyt sukulaiset ja tuonpuoleiset geenit</title>
      <description><![CDATA[<p>Miltä sukulaisuus näyttää, kun veren tai geenien merkitystä tarkastellaan uudessa valossa? Voiko sukulaisia saada tekemällä? Entä voiko suvun valita? Sukulaisuussuhteet ovat aina kulttuurin muovaamia. Adoptio haastaa käsityksiämme sukulaisuudesta, sillä se sijaitsee biologian ja kulttuurin rajapinnassa.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/11/adoptio-sukulaisuus-geenit/">Tiedolla tehdyt sukulaiset ja tuonpuoleiset geenit</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 13 Nov 2018 09:52:11 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Miltä sukulaisuus näyttää, kun veren tai geenien merkitystä tarkastellaan uudessa valossa? Voiko sukulaisia saada tekemällä? Entä voiko suvun valita? Sukulaisuussuhteet ovat aina kulttuurin muovaamia. Adoptio haastaa käsityksiämme sukulaisuudesta, sillä se sijaitsee biologian ja kulttuurin rajapinnassa.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/11/adoptio-sukulaisuus-geenit/">Tiedolla tehdyt sukulaiset ja tuonpuoleiset geenit</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="32561843" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/a2e14300-66a5-42e6-bcb1-6fa959f57b89/Tiedolla_tehdyt_sukulaiset_ja_tuonpuoleiset_geenit_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Tiedolla tehdyt sukulaiset ja tuonpuoleiset geenit</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:19:29</itunes:duration>
      <itunes:summary>Miltä sukulaisuus näyttää, kun veren tai geenien merkitystä tarkastellaan uudessa valossa? Voiko sukulaisia saada tekemällä? Entä voiko suvun valita? Sukulaisuussuhteet ovat aina kulttuurin muovaamia. Adoptio haastaa käsityksiämme sukulaisuudesta, sillä se sijaitsee biologian ja kulttuurin rajapinnassa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Miltä sukulaisuus näyttää, kun veren tai geenien merkitystä tarkastellaan uudessa valossa? Voiko sukulaisia saada tekemällä? Entä voiko suvun valita? Sukulaisuussuhteet ovat aina kulttuurin muovaamia. Adoptio haastaa käsityksiämme sukulaisuudesta, sillä se sijaitsee biologian ja kulttuurin rajapinnassa.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>256</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=10470</guid>
      <title>Frida Kahlon brändistä unohtui vallankumouksellisuus</title>
      <description><![CDATA[<p>Frida Kahlo tuskin aavisti, että hänen omakuvistaan tulisi maailmanlaajuinen brändi lähes 80 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Taiteen tuotteistamisen myötä teosten poliittinen viesti heikkenee. Fridan henkilöbrändäys kertoo kyvyttömyydestämme katsoa ja ymmärtää taidetta tänä päivänä.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/11/frida-kahlo-brandi-vallankumous/">Frida Kahlon brändistä unohtui vallankumouksellisuus</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 8 Nov 2018 08:00:54 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Frida Kahlo tuskin aavisti, että hänen omakuvistaan tulisi maailmanlaajuinen brändi lähes 80 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Taiteen tuotteistamisen myötä teosten poliittinen viesti heikkenee. Fridan henkilöbrändäys kertoo kyvyttömyydestämme katsoa ja ymmärtää taidetta tänä päivänä.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/11/frida-kahlo-brandi-vallankumous/">Frida Kahlon brändistä unohtui vallankumouksellisuus</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="13016807" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/8e64409a-94d3-4644-9d98-04294aa0e2b6/Frida_Kahlon_brändistä_unohtui_vallankumouksellisuus_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Frida Kahlon brändistä unohtui vallankumouksellisuus</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:14:31</itunes:duration>
      <itunes:summary>Frida Kahlo tuskin aavisti, että hänen omakuvistaan tulisi maailmanlaajuinen brändi lähes 80 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Taiteen tuotteistamisen myötä teosten poliittinen viesti heikkenee. Fridan henkilöbrändäys kertoo kyvyttömyydestämme katsoa ja ymmärtää taidetta tänä päivänä.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Frida Kahlo tuskin aavisti, että hänen omakuvistaan tulisi maailmanlaajuinen brändi lähes 80 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Taiteen tuotteistamisen myötä teosten poliittinen viesti heikkenee. Fridan henkilöbrändäys kertoo kyvyttömyydestämme katsoa ja ymmärtää taidetta tänä päivänä.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>255</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=10445</guid>
      <title>Kun kuolleista tarttui kalma</title>
      <description><![CDATA[<p>Suomalaiseen uskomusperinteeseen kuului ennen kuolleista tarttuvan kalman välttely. Ruumiisiin kohdistuvan inhon ja pelon taustalla voidaan nähdä suojautuminen taudinaiheuttajilta, mutta välttämissäännöt kertovat myös arvoista ja yhteisöllisestä järjestyksestä. Vainajat kun hermostuivat vähäisistäkin rikkeistä.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/11/kun-kuolleista-tarttui-kalma/">Kun kuolleista tarttui kalma</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Fri, 2 Nov 2018 07:44:24 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Suomalaiseen uskomusperinteeseen kuului ennen kuolleista tarttuvan kalman välttely. Ruumiisiin kohdistuvan inhon ja pelon taustalla voidaan nähdä suojautuminen taudinaiheuttajilta, mutta välttämissäännöt kertovat myös arvoista ja yhteisöllisestä järjestyksestä. Vainajat kun hermostuivat vähäisistäkin rikkeistä.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/11/kun-kuolleista-tarttui-kalma/">Kun kuolleista tarttui kalma</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="30895698" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/c0bafb80-2008-44a5-82af-2494a613144f/Kaarina_Koski_Kun_kuolleista_tarttui_kalma_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kun kuolleista tarttui kalma</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:18:17</itunes:duration>
      <itunes:summary>Suomalaiseen uskomusperinteeseen kuului ennen kuolleista tarttuvan kalman välttely. Ruumiisiin kohdistuvan inhon ja pelon taustalla voidaan nähdä suojautuminen taudinaiheuttajilta, mutta välttämissäännöt kertovat myös arvoista ja yhteisöllisestä järjestyksestä. Vainajat kun hermostuivat vähäisistäkin rikkeistä.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Suomalaiseen uskomusperinteeseen kuului ennen kuolleista tarttuvan kalman välttely. Ruumiisiin kohdistuvan inhon ja pelon taustalla voidaan nähdä suojautuminen taudinaiheuttajilta, mutta välttämissäännöt kertovat myös arvoista ja yhteisöllisestä järjestyksestä. Vainajat kun hermostuivat vähäisistäkin rikkeistä.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>254</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=10425</guid>
      <title>Epävarma kuolema</title>
      <description><![CDATA[<p>Kuolema ei ole yksiselitteinen biologinen fakta. Antropologinen kuolemantutkimus osoittaa kuolemaan liittyvän valtavasti sosiokulttuurista ja historiallista vaihtelua. Kuolema on myös poliittinen kysymys. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/10/sosiaalinen-kuolema-antropologia/">Epävarma kuolema</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 31 Oct 2018 07:40:45 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Kuolema ei ole yksiselitteinen biologinen fakta. Antropologinen kuolemantutkimus osoittaa kuolemaan liittyvän valtavasti sosiokulttuurista ja historiallista vaihtelua. Kuolema on myös poliittinen kysymys. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/10/sosiaalinen-kuolema-antropologia/">Epävarma kuolema</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="20998090" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/cd644052-7429-4f1e-8669-26193e64a5b6/epaevarma_kuolema_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Epävarma kuolema</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:42</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kuolema ei ole yksiselitteinen biologinen fakta. Antropologinen kuolemantutkimus osoittaa kuolemaan liittyvän valtavasti sosiokulttuurista ja historiallista vaihtelua. Kuolema on myös poliittinen kysymys.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kuolema ei ole yksiselitteinen biologinen fakta. Antropologinen kuolemantutkimus osoittaa kuolemaan liittyvän valtavasti sosiokulttuurista ja historiallista vaihtelua. Kuolema on myös poliittinen kysymys.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>253</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=10381</guid>
      <title>Kuoleman koneistot ennen ja nyt</title>
      <description><![CDATA[<p>Kuolemaa voi tarkastella filosofisena kysymyksenä tai yksilön tunne-elämän kriisinä. Kuolema ja kuolemanrituaalit ovat myös käytännön asioita - keskittyväthän useimmat suomalaisenkin yhteiskunnan kuolemaan liittyvät toimet nimenomaan vainajan ruumiiseen ja sen saattamiseen viimeiseen leposijaansa, tavalla tai toisella.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/10/hautajaiset-kuoleman-koneistot/">Kuoleman koneistot ennen ja nyt</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Mon, 29 Oct 2018 08:00:26 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Kuolemaa voi tarkastella filosofisena kysymyksenä tai yksilön tunne-elämän kriisinä. Kuolema ja kuolemanrituaalit ovat myös käytännön asioita - keskittyväthän useimmat suomalaisenkin yhteiskunnan kuolemaan liittyvät toimet nimenomaan vainajan ruumiiseen ja sen saattamiseen viimeiseen leposijaansa, tavalla tai toisella.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/10/hautajaiset-kuoleman-koneistot/">Kuoleman koneistot ennen ja nyt</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="12881642" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/b090f87a-6ab6-40d2-9e08-173b0ca48fc8/Kuoleman_koneistot_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kuoleman koneistot ennen ja nyt</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:14:33</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kuolemaa voi tarkastella filosofisena kysymyksenä tai yksilön tunne-elämän kriisinä. Kuolema ja kuolemanrituaalit ovat myös käytännön asioita - keskittyväthän useimmat suomalaisenkin yhteiskunnan kuolemaan liittyvät toimet nimenomaan vainajan ruumiiseen ja sen saattamiseen viimeiseen leposijaansa, tavalla tai toisella.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kuolemaa voi tarkastella filosofisena kysymyksenä tai yksilön tunne-elämän kriisinä. Kuolema ja kuolemanrituaalit ovat myös käytännön asioita - keskittyväthän useimmat suomalaisenkin yhteiskunnan kuolemaan liittyvät toimet nimenomaan vainajan ruumiiseen ja sen saattamiseen viimeiseen leposijaansa, tavalla tai toisella.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>252</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=10368</guid>
      <title>Pelottavat pellet ja kauhistuttavat klovnit</title>
      <description><![CDATA[<p>Klovnit ovat kaksijakoisia hahmoja. Ne voivat olla yhtä hyvin vaarattomia lastenkutsuille sopivia hassuttelijoita kuin terävähampaisia varjoissa hiipiviä petoja. Mistä tämä kaksijakoisuus kumpuaa? Miten ja miksi klovneista tulee kauhun kohteita?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/10/pelottavat-pellet-kauhistuttavat-klovnit/">Pelottavat pellet ja kauhistuttavat klovnit</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 25 Oct 2018 07:00:33 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Klovnit ovat kaksijakoisia hahmoja. Ne voivat olla yhtä hyvin vaarattomia lastenkutsuille sopivia hassuttelijoita kuin terävähampaisia varjoissa hiipiviä petoja. Mistä tämä kaksijakoisuus kumpuaa? Miten ja miksi klovneista tulee kauhun kohteita?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/10/pelottavat-pellet-kauhistuttavat-klovnit/">Pelottavat pellet ja kauhistuttavat klovnit</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="33494875" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/e59e8ef9-3457-4cb3-8ff4-7e1e42de40da/Pelottavat_pellet_ja_kauhistuttavat_klovnit_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Pelottavat pellet ja kauhistuttavat klovnit</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:20:00</itunes:duration>
      <itunes:summary>Klovnit ovat kaksijakoisia hahmoja. Ne voivat olla yhtä hyvin vaarattomia lastenkutsuille sopivia hassuttelijoita kuin terävähampaisia varjoissa hiipiviä petoja. Mistä tämä kaksijakoisuus kumpuaa? Miten ja miksi klovneista tulee kauhun kohteita?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Klovnit ovat kaksijakoisia hahmoja. Ne voivat olla yhtä hyvin vaarattomia lastenkutsuille sopivia hassuttelijoita kuin terävähampaisia varjoissa hiipiviä petoja. Mistä tämä kaksijakoisuus kumpuaa? Miten ja miksi klovneista tulee kauhun kohteita?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>251</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=10282</guid>
      <title>Burleskin estetiikka – glitteriä ja kimallusta</title>
      <description><![CDATA[<p>Burleski on lavataidetta, joka tunnetaan ennen kaikkea näyttävästä estetiikasta ja tavastaan esittää seksuaalisuutta. Mitä burleskiesiintjät itse ajattelevat lajinsa estetiikasta? Entä kuinka lähellä median luomat mielikuvat burleskista ovat sitä kuvastoa, mitä esiintyjät itse haluavat lajinsa pariin tuottaa?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/10/burleski-estetiikka-kimallus/">Burleskin estetiikka – glitteriä ja kimallusta</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 18 Oct 2018 06:00:19 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Burleski on lavataidetta, joka tunnetaan ennen kaikkea näyttävästä estetiikasta ja tavastaan esittää seksuaalisuutta. Mitä burleskiesiintjät itse ajattelevat lajinsa estetiikasta? Entä kuinka lähellä median luomat mielikuvat burleskista ovat sitä kuvastoa, mitä esiintyjät itse haluavat lajinsa pariin tuottaa?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/10/burleski-estetiikka-kimallus/">Burleskin estetiikka – glitteriä ja kimallusta</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="32232820" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/bd0edd8b-62aa-4e5d-aebd-a2e83e0bb5eb/Burleskin_estetiikka_glitteriae_ja_kimallusta_Ritola_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Burleskin estetiikka – glitteriä ja kimallusta</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:19:16</itunes:duration>
      <itunes:summary>Burleski on lavataidetta, joka tunnetaan ennen kaikkea näyttävästä estetiikasta ja tavastaan esittää seksuaalisuutta. Mitä burleskiesiintjät itse ajattelevat lajinsa estetiikasta? Entä kuinka lähellä median luomat mielikuvat burleskista ovat sitä kuvastoa, mitä esiintyjät itse haluavat lajinsa pariin tuottaa?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Burleski on lavataidetta, joka tunnetaan ennen kaikkea näyttävästä estetiikasta ja tavastaan esittää seksuaalisuutta. Mitä burleskiesiintjät itse ajattelevat lajinsa estetiikasta? Entä kuinka lähellä median luomat mielikuvat burleskista ovat sitä kuvastoa, mitä esiintyjät itse haluavat lajinsa pariin tuottaa?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>250</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=10320</guid>
      <title>Enemmän empatiaa ja itsetuntemusta</title>
      <description><![CDATA[<p>AlterNATIIVI -podcastin ensimmäisessä jaksossa pureudutaan antropologian ytimeen: mitä on ihmisoivallus? Vieraana teologi ja kauppatieteilijä, Protoomon toimitusjohtaja Mikko Leskelä.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/10/enemman-empatiaa-ja-itsetuntemusta/">Enemmän empatiaa ja itsetuntemusta</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 17 Oct 2018 07:00:27 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>AlterNATIIVI -podcastin ensimmäisessä jaksossa pureudutaan antropologian ytimeen: mitä on ihmisoivallus? Vieraana teologi ja kauppatieteilijä, Protoomon toimitusjohtaja Mikko Leskelä.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/10/enemman-empatiaa-ja-itsetuntemusta/">Enemmän empatiaa ja itsetuntemusta</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="40867004" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/0a5728e5-c2a2-4b26-b780-e28b4e58e997/alternatiivi_jakso1_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Enemmän empatiaa ja itsetuntemusta</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:56:46</itunes:duration>
      <itunes:summary>AlterNATIIVI -podcastin ensimmäisessä jaksossa pureudutaan antropologian ytimeen: mitä on ihmisoivallus? Vieraana teologi ja kauppatieteilijä, Protoomon toimitusjohtaja Mikko Leskelä.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>AlterNATIIVI -podcastin ensimmäisessä jaksossa pureudutaan antropologian ytimeen: mitä on ihmisoivallus? Vieraana teologi ja kauppatieteilijä, Protoomon toimitusjohtaja Mikko Leskelä.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>249</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=10263</guid>
      <title>Stand up -komiikan sarjakuvahahmot, karikatyyrit ja kiinnostavat tyypit</title>
      <description><![CDATA[<p>Stand up -komiikka on ainutlaatuinen yhdistelmä omaehtoista ja -kohtaista sooloesitystä, yhteisöllistä rituaalia ja jotain, mitä voisi kutsua välittömyyden estetiikaksi. Kuluvalla vuosituhannella tämä kansainvälisesti merkittävä lavataiteen laji on noussut suuren yleisön suosioon myös Suomessa.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/10/stand-up-komiikan-sarjakuvahahmot-karikatyyrit-ja-kiinnostavat-tyypit/">Stand up -komiikan sarjakuvahahmot, karikatyyrit ja kiinnostavat tyypit</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 16 Oct 2018 07:00:18 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Stand up -komiikka on ainutlaatuinen yhdistelmä omaehtoista ja -kohtaista sooloesitystä, yhteisöllistä rituaalia ja jotain, mitä voisi kutsua välittömyyden estetiikaksi. Kuluvalla vuosituhannella tämä kansainvälisesti merkittävä lavataiteen laji on noussut suuren yleisön suosioon myös Suomessa.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/10/stand-up-komiikan-sarjakuvahahmot-karikatyyrit-ja-kiinnostavat-tyypit/">Stand up -komiikan sarjakuvahahmot, karikatyyrit ja kiinnostavat tyypit</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="13087807" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/a59f8040-89df-4131-86c2-0db4476a82c0/Stand_up_komiikan_sarjakuvahahmot_karikatyyrit_ja_kiinnostavat_tyypit_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Stand up -komiikan sarjakuvahahmot, karikatyyrit ja kiinnostavat tyypit</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:14:40</itunes:duration>
      <itunes:summary>Stand up -komiikka on ainutlaatuinen yhdistelmä omaehtoista ja -kohtaista sooloesitystä, yhteisöllistä rituaalia ja jotain, mitä voisi kutsua välittömyyden estetiikaksi. Kuluvalla vuosituhannella tämä kansainvälisesti merkittävä lavataiteen laji on noussut suuren yleisön suosioon myös Suomessa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Stand up -komiikka on ainutlaatuinen yhdistelmä omaehtoista ja -kohtaista sooloesitystä, yhteisöllistä rituaalia ja jotain, mitä voisi kutsua välittömyyden estetiikaksi. Kuluvalla vuosituhannella tämä kansainvälisesti merkittävä lavataiteen laji on noussut suuren yleisön suosioon myös Suomessa.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>248</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=10197</guid>
      <title>Erään islamin tutkijan tarina</title>
      <description><![CDATA[<p>Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta aloitti tänä syksynä ensimmäistä kertaa historiansa aikana islamilaisen teologian opetuksen. Uuteen lehtorin virkaan astui pitkän tutkijan uran tehnyt uskontoantropologi Mulki Al-Sharmani. Tässä haastattelussa hän kertoo monivaiheisen uratarinansa.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/10/islam-feminismi-uskonnontutkija/">Erään islamin tutkijan tarina</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 10 Oct 2018 07:00:20 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta aloitti tänä syksynä ensimmäistä kertaa historiansa aikana islamilaisen teologian opetuksen. Uuteen lehtorin virkaan astui pitkän tutkijan uran tehnyt uskontoantropologi Mulki Al-Sharmani. Tässä haastattelussa hän kertoo monivaiheisen uratarinansa.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/10/islam-feminismi-uskonnontutkija/">Erään islamin tutkijan tarina</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="16637051" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/f61699e7-778b-4d19-afe3-91b6f09f2339/Erään_islamin_tutkijan_tarina_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Erään islamin tutkijan tarina</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:18:51</itunes:duration>
      <itunes:summary>Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta aloitti tänä syksynä ensimmäistä kertaa historiansa aikana islamilaisen teologian opetuksen. Uuteen lehtorin virkaan astui pitkän tutkijan uran tehnyt uskontoantropologi Mulki Al-Sharmani. Tässä haastattelussa hän kertoo monivaiheisen uratarinansa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta aloitti tänä syksynä ensimmäistä kertaa historiansa aikana islamilaisen teologian opetuksen. Uuteen lehtorin virkaan astui pitkän tutkijan uran tehnyt uskontoantropologi Mulki Al-Sharmani. Tässä haastattelussa hän kertoo monivaiheisen uratarinansa.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>247</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=10180</guid>
      <title>Aistit, muistot ja teknologia kokemuksen välittäjinä</title>
      <description><![CDATA[<p>Kun palaa vanhaan kotikaupunkiinsa vuosien jälkeen, voi tietyssä kadunkulmassa mieleen juolahtaa unohduksissa olleita asioita. Jos kulkee tuttua reittiä ympäristöään havainnoiden, uudet ja vanhat aistimukset sekoittuvat osaksi samaa maisemaa. Muisti on jännittävällä tavalla kietoutunut aineelliseen ympäristöön. Näitä aiheita tutkii SENSOTRA-hanke. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/10/aistit-muistot-ja-teknologia-kokemuksen-valittajina/">Aistit, muistot ja teknologia kokemuksen välittäjinä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 4 Oct 2018 07:00:55 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Kun palaa vanhaan kotikaupunkiinsa vuosien jälkeen, voi tietyssä kadunkulmassa mieleen juolahtaa unohduksissa olleita asioita. Jos kulkee tuttua reittiä ympäristöään havainnoiden, uudet ja vanhat aistimukset sekoittuvat osaksi samaa maisemaa. Muisti on jännittävällä tavalla kietoutunut aineelliseen ympäristöön. Näitä aiheita tutkii SENSOTRA-hanke. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/10/aistit-muistot-ja-teknologia-kokemuksen-valittajina/">Aistit, muistot ja teknologia kokemuksen välittäjinä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="9899742" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/1a9aa6cb-cc4d-4eb4-8f3e-5eb1251c97b6/Aistit_muistot_ja_teknologia_kokemuksen_välittäjinä_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Aistit, muistot ja teknologia kokemuksen välittäjinä</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:11:18</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kun palaa vanhaan kotikaupunkiinsa vuosien jälkeen, voi tietyssä kadunkulmassa mieleen juolahtaa unohduksissa olleita asioita. Jos kulkee tuttua reittiä ympäristöään havainnoiden, uudet ja vanhat aistimukset sekoittuvat osaksi samaa maisemaa. Muisti on jännittävällä tavalla kietoutunut aineelliseen ympäristöön. Näitä aiheita tutkii SENSOTRA-hanke.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kun palaa vanhaan kotikaupunkiinsa vuosien jälkeen, voi tietyssä kadunkulmassa mieleen juolahtaa unohduksissa olleita asioita. Jos kulkee tuttua reittiä ympäristöään havainnoiden, uudet ja vanhat aistimukset sekoittuvat osaksi samaa maisemaa. Muisti on jännittävällä tavalla kietoutunut aineelliseen ympäristöön. Näitä aiheita tutkii SENSOTRA-hanke.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>246</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=10086</guid>
      <title>Nomadien olympialaiset</title>
      <description><![CDATA[<p>Kirgisiassa järjestettiin syyskuussa viikon mittainen urheilu- ja kulttuuritapahtuma World Nomad Games, joka tunnetaan “nomadien olympialaisina”. Kunnianhimoisen projektin avulla rakennetaan niin alueen turismia kuin nomadikulttuuria ja -identiteettiä. Matkustimme kisoihin ottamaan selvää, mistä tässä kotimaan mediassa tuskin lainkaan huomiota saaneessa suurtapahtumassa on kyse. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/10/nomadien-olympialaiset/">Nomadien olympialaiset</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 2 Oct 2018 07:00:57 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Kirgisiassa järjestettiin syyskuussa viikon mittainen urheilu- ja kulttuuritapahtuma World Nomad Games, joka tunnetaan “nomadien olympialaisina”. Kunnianhimoisen projektin avulla rakennetaan niin alueen turismia kuin nomadikulttuuria ja -identiteettiä. Matkustimme kisoihin ottamaan selvää, mistä tässä kotimaan mediassa tuskin lainkaan huomiota saaneessa suurtapahtumassa on kyse. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/10/nomadien-olympialaiset/">Nomadien olympialaiset</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="49917724" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/5b686a9a-034b-4d3c-8ede-34eb7b60ec8c/world_nomad_games_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Nomadien olympialaiset</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:29:30</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kirgisiassa järjestettiin syyskuussa viikon mittainen urheilu- ja kulttuuritapahtuma World Nomad Games, joka tunnetaan “nomadien olympialaisina”. Kunnianhimoisen projektin avulla rakennetaan niin alueen turismia kuin nomadikulttuuria ja -identiteettiä. Matkustimme kisoihin ottamaan selvää, mistä tässä kotimaan mediassa tuskin lainkaan huomiota saaneessa suurtapahtumassa on kyse.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kirgisiassa järjestettiin syyskuussa viikon mittainen urheilu- ja kulttuuritapahtuma World Nomad Games, joka tunnetaan “nomadien olympialaisina”. Kunnianhimoisen projektin avulla rakennetaan niin alueen turismia kuin nomadikulttuuria ja -identiteettiä. Matkustimme kisoihin ottamaan selvää, mistä tässä kotimaan mediassa tuskin lainkaan huomiota saaneessa suurtapahtumassa on kyse.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>245</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=10110</guid>
      <title>Hirmuliskojen valta – dinosaurukset poliittisina olentoina</title>
      <description><![CDATA[<p>Näennäisestä sukupuutostaan huolimatta hirmuliskot jatkavat elämäänsä keskuudessamme. Ne sekoittuvat tieteeseen, taiteeseen, viihteeseen, luontosuhteeseen, lainsäädäntöön ja kansainväliseen politiikkaan. Hirmuliskojen tarinaan liittyy samanlaisia näkemyksiä ja valtakysymyksiä kuin suhteissamme ympäristöön ja yhteiskuntaan.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/09/hirmuliskojen-valta-dinosaurukset-poliittisina-olentoina/">Hirmuliskojen valta – dinosaurukset poliittisina olentoina</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 27 Sep 2018 07:00:57 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Näennäisestä sukupuutostaan huolimatta hirmuliskot jatkavat elämäänsä keskuudessamme. Ne sekoittuvat tieteeseen, taiteeseen, viihteeseen, luontosuhteeseen, lainsäädäntöön ja kansainväliseen politiikkaan. Hirmuliskojen tarinaan liittyy samanlaisia näkemyksiä ja valtakysymyksiä kuin suhteissamme ympäristöön ja yhteiskuntaan.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/09/hirmuliskojen-valta-dinosaurukset-poliittisina-olentoina/">Hirmuliskojen valta – dinosaurukset poliittisina olentoina</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="39021688" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/e3bb48bb-dfed-4a6c-88ca-8596ffeb3d58/hirmuliskojen_valta_enordstroem_mp3_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Hirmuliskojen valta – dinosaurukset poliittisina olentoina</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:23:28</itunes:duration>
      <itunes:summary>Näennäisestä sukupuutostaan huolimatta hirmuliskot jatkavat elämäänsä keskuudessamme. Ne sekoittuvat tieteeseen, taiteeseen, viihteeseen, luontosuhteeseen, lainsäädäntöön ja kansainväliseen politiikkaan. Hirmuliskojen tarinaan liittyy samanlaisia näkemyksiä ja valtakysymyksiä kuin suhteissamme ympäristöön ja yhteiskuntaan.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Näennäisestä sukupuutostaan huolimatta hirmuliskot jatkavat elämäänsä keskuudessamme. Ne sekoittuvat tieteeseen, taiteeseen, viihteeseen, luontosuhteeseen, lainsäädäntöön ja kansainväliseen politiikkaan. Hirmuliskojen tarinaan liittyy samanlaisia näkemyksiä ja valtakysymyksiä kuin suhteissamme ympäristöön ja yhteiskuntaan.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>244</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=10031</guid>
      <title>Usko siirtää vuoria – ja kaupunkeja</title>
      <description><![CDATA[<p>Kiirunan kaupunki joudutaan siirtämään kaivoksen tieltä. Muutossa on mukana myös antropologeja. Työkentällä-haastattelussa White Arkitekter -arkkitehtitoimiston Viktoria Walldin kertoo urastaan kaupunkisuunnittelun parissa.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/09/kaupungin-muutto-kiiruna/">Usko siirtää vuoria – ja kaupunkeja</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 19 Sep 2018 06:00:37 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Kiirunan kaupunki joudutaan siirtämään kaivoksen tieltä. Muutossa on mukana myös antropologeja. Työkentällä-haastattelussa White Arkitekter -arkkitehtitoimiston Viktoria Walldin kertoo urastaan kaupunkisuunnittelun parissa.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/09/kaupungin-muutto-kiiruna/">Usko siirtää vuoria – ja kaupunkeja</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="15334353" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/b5691a4f-a07d-46f9-adbc-0171ab29aeaf/usko_siirtää_vuoria_ja_kaupunkeja_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Usko siirtää vuoria – ja kaupunkeja</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:16:40</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kiirunan kaupunki joudutaan siirtämään kaivoksen tieltä. Muutossa on mukana myös antropologeja. Työkentällä-haastattelussa White Arkitekter -arkkitehtitoimiston Viktoria Walldin kertoo urastaan kaupunkisuunnittelun parissa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kiirunan kaupunki joudutaan siirtämään kaivoksen tieltä. Muutossa on mukana myös antropologeja. Työkentällä-haastattelussa White Arkitekter -arkkitehtitoimiston Viktoria Walldin kertoo urastaan kaupunkisuunnittelun parissa.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>243</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=9999</guid>
      <title>Sisällissodan valkoiset laulut</title>
      <description><![CDATA[<p>Valkoinen Suomi lauloi sisällissodan aikana, ja sen jälkeen, koti-ikävästä, “ryssistä” ja urheista Pohjanmaan miehistä. Niin sanotun uusisänmaallisen käänteen myötä valkoisen Suomen laulut ovat palanneet sekä virallisen Suomen seremonioihin että Youtube-videoihin. Niiden avulla kommentoidaan pikemminkin nykyaikaa kuin sodan kauhuja sadan vuoden takaa.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/09/sisallissota-valkoiset-laulut/">Sisällissodan valkoiset laulut</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 13 Sep 2018 07:11:43 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Valkoinen Suomi lauloi sisällissodan aikana, ja sen jälkeen, koti-ikävästä, “ryssistä” ja urheista Pohjanmaan miehistä. Niin sanotun uusisänmaallisen käänteen myötä valkoisen Suomen laulut ovat palanneet sekä virallisen Suomen seremonioihin että Youtube-videoihin. Niiden avulla kommentoidaan pikemminkin nykyaikaa kuin sodan kauhuja sadan vuoden takaa.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/09/sisallissota-valkoiset-laulut/">Sisällissodan valkoiset laulut</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="13920332" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/e8e6a4f3-36f3-4a26-a34f-e601d4fd8e17/podcast_vapaussoturien_laulut_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Sisällissodan valkoiset laulut</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:15:18</itunes:duration>
      <itunes:summary>Valkoinen Suomi lauloi sisällissodan aikana, ja sen jälkeen, koti-ikävästä, “ryssistä” ja urheista Pohjanmaan miehistä. Niin sanotun uusisänmaallisen käänteen myötä valkoisen Suomen laulut ovat palanneet sekä virallisen Suomen seremonioihin että Youtube-videoihin. Niiden avulla kommentoidaan pikemminkin nykyaikaa kuin sodan kauhuja sadan vuoden takaa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Valkoinen Suomi lauloi sisällissodan aikana, ja sen jälkeen, koti-ikävästä, “ryssistä” ja urheista Pohjanmaan miehistä. Niin sanotun uusisänmaallisen käänteen myötä valkoisen Suomen laulut ovat palanneet sekä virallisen Suomen seremonioihin että Youtube-videoihin. Niiden avulla kommentoidaan pikemminkin nykyaikaa kuin sodan kauhuja sadan vuoden takaa.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>242</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=9975</guid>
      <title>Akateemisen uran epävarmuus</title>
      <description><![CDATA[<p>Euroopan suurimman antropologian konferenssin epävirallisena teemana oli prekarisaatio. Akateeminen ura on muuttunut entistä epävarmemmaksi, mikä huolestuttaa antropologeja. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/09/konferenssi-2018-prekarisaatio/">Akateemisen uran epävarmuus</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 12 Sep 2018 07:34:11 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Euroopan suurimman antropologian konferenssin epävirallisena teemana oli prekarisaatio. Akateeminen ura on muuttunut entistä epävarmemmaksi, mikä huolestuttaa antropologeja. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/09/konferenssi-2018-prekarisaatio/">Akateemisen uran epävarmuus</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="41102898" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/7bccc419-2acb-45cd-9cef-466a4432e8e0/EASA_II_Ahola_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Akateemisen uran epävarmuus</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:18:16</itunes:duration>
      <itunes:summary>Euroopan suurimman antropologian konferenssin epävirallisena teemana oli prekarisaatio. Akateeminen ura on muuttunut entistä epävarmemmaksi, mikä huolestuttaa antropologeja.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Euroopan suurimman antropologian konferenssin epävirallisena teemana oli prekarisaatio. Akateeminen ura on muuttunut entistä epävarmemmaksi, mikä huolestuttaa antropologeja.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>241</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=9956</guid>
      <title>Lähteä, jäädä vai asettua aloilleen</title>
      <description><![CDATA[<p>Globaali muuttoliike on ajankohtainen keskustelunaihe Euroopassa. Euroopan suurimmassa antropologisessa konferenssissa teemana oli aiheen antropologinen tutkimus ja yhteiskunnallinen rooli. Kaksiosaisen raportin ensimmäinen osa keskittyy muuttoliikkeen ympärillä käytyyn keskusteluun.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/09/konferenssi-2018-muuttoliike/">Lähteä, jäädä vai asettua aloilleen</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 11 Sep 2018 07:00:11 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Globaali muuttoliike on ajankohtainen keskustelunaihe Euroopassa. Euroopan suurimmassa antropologisessa konferenssissa teemana oli aiheen antropologinen tutkimus ja yhteiskunnallinen rooli. Kaksiosaisen raportin ensimmäinen osa keskittyy muuttoliikkeen ympärillä käytyyn keskusteluun.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/09/konferenssi-2018-muuttoliike/">Lähteä, jäädä vai asettua aloilleen</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="50620434" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/95817aed-e405-497e-9bba-d2dc382e0bd2/EASA_I_Ahola_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Lähteä, jäädä vai asettua aloilleen</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:22:32</itunes:duration>
      <itunes:summary>Globaali muuttoliike on ajankohtainen keskustelunaihe Euroopassa. Euroopan suurimmassa antropologisessa konferenssissa teemana oli aiheen antropologinen tutkimus ja yhteiskunnallinen rooli. Kaksiosaisen raportin ensimmäinen osa keskittyy muuttoliikkeen ympärillä käytyyn keskusteluun.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Globaali muuttoliike on ajankohtainen keskustelunaihe Euroopassa. Euroopan suurimmassa antropologisessa konferenssissa teemana oli aiheen antropologinen tutkimus ja yhteiskunnallinen rooli. Kaksiosaisen raportin ensimmäinen osa keskittyy muuttoliikkeen ympärillä käytyyn keskusteluun.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>240</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=9681</guid>
      <title>Jääkarhu osana ihmistä</title>
      <description><![CDATA[<p>Riskialtis ympäristö, erityinen luonto ja jääkarhu ovat monin tavoin osa Huippuvuorilla asuvien elämää, toimijuutta  ja identiteettiä.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/09/jaakarhu-osana-ihmista/">Jääkarhu osana ihmistä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 5 Sep 2018 05:00:01 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Riskialtis ympäristö, erityinen luonto ja jääkarhu ovat monin tavoin osa Huippuvuorilla asuvien elämää, toimijuutta  ja identiteettiä.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/09/jaakarhu-osana-ihmista/">Jääkarhu osana ihmistä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="13631488" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/bd679f9d-48fe-409b-b390-fed9447a9a2e/video_valopistoolit_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Jääkarhu osana ihmistä</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:00:18</itunes:duration>
      <itunes:summary>Riskialtis ympäristö, erityinen luonto ja jääkarhu ovat monin tavoin osa Huippuvuorilla asuvien elämää, toimijuutta  ja identiteettiä.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Riskialtis ympäristö, erityinen luonto ja jääkarhu ovat monin tavoin osa Huippuvuorilla asuvien elämää, toimijuutta  ja identiteettiä.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>239</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=9594</guid>
      <title>Sodan pitkät jäljet</title>
      <description><![CDATA[<p>Vuoden 1918 sotaa on tulkittu aikalaisten toimesta eri tavoin niin sodan aikana kuin sen jälkeenkin. Myös sodanjälkeinen historiantutkimus on tuottanut erilaisia tulkintoja. Tätä moninaisuutta selittää se, että Suomessa sodittiin samanaikaisesti monesta eri syystä: työväenluokan vapauttamiseksi kapitalismin kahleista, valtiollisen itsenäisyyden turvaamiseksi ja kotimaisia kapinallisia vastaan. Lisäksi vuoden 1918 sota oli osa ensimmäistä maailmansotaa. Miten sodan kokeneet ihmiset ovat ilmaisseet ja tulkinneet kokemuksiaan? Missä määrin kokemusten sisällöt muotoutuvat ja muuntuvat niissä prosesseissa, joissa henkilökohtaisesti koettu tapahtuma välitetään muille kerronnan avulla? Toisin sanoen, miten kokemuksia käsitellään  – ilmaistaan ja tulkitaan – kun henkilökohtainen ja yksilöllinen tieto, tunne ja tulkinta asetetaan kulttuuriseen ja sosiaaliseen kontekstiin ja välitetään tietylle kohderyhmälle sanojen voimalla?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/06/1918-sodan-pitkat-jaljet/">Sodan pitkät jäljet</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 20 Jun 2018 08:25:54 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Vuoden 1918 sotaa on tulkittu aikalaisten toimesta eri tavoin niin sodan aikana kuin sen jälkeenkin. Myös sodanjälkeinen historiantutkimus on tuottanut erilaisia tulkintoja. Tätä moninaisuutta selittää se, että Suomessa sodittiin samanaikaisesti monesta eri syystä: työväenluokan vapauttamiseksi kapitalismin kahleista, valtiollisen itsenäisyyden turvaamiseksi ja kotimaisia kapinallisia vastaan. Lisäksi vuoden 1918 sota oli osa ensimmäistä maailmansotaa. Miten sodan kokeneet ihmiset ovat ilmaisseet ja tulkinneet kokemuksiaan? Missä määrin kokemusten sisällöt muotoutuvat ja muuntuvat niissä prosesseissa, joissa henkilökohtaisesti koettu tapahtuma välitetään muille kerronnan avulla? Toisin sanoen, miten kokemuksia käsitellään  – ilmaistaan ja tulkitaan – kun henkilökohtainen ja yksilöllinen tieto, tunne ja tulkinta asetetaan kulttuuriseen ja sosiaaliseen kontekstiin ja välitetään tietylle kohderyhmälle sanojen voimalla?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/06/1918-sodan-pitkat-jaljet/">Sodan pitkät jäljet</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="11889360" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/c1ccbff7-866b-4ffc-b742-9e8f054c4944/ab_Sodan_pitkaet_jaeljet_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Sodan pitkät jäljet</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:14:18</itunes:duration>
      <itunes:summary>Vuoden 1918 sotaa on tulkittu aikalaisten toimesta eri tavoin niin sodan aikana kuin sen jälkeenkin. Myös sodanjälkeinen historiantutkimus on tuottanut erilaisia tulkintoja. Tätä moninaisuutta selittää se, että Suomessa sodittiin samanaikaisesti monesta eri syystä: työväenluokan vapauttamiseksi kapitalismin kahleista, valtiollisen itsenäisyyden turvaamiseksi ja kotimaisia kapinallisia vastaan. Lisäksi vuoden 1918 sota oli osa ensimmäistä maailmansotaa. Miten sodan kokeneet ihmiset ovat ilmaisseet ja tulkinneet kokemuksiaan? Missä määrin kokemusten sisällöt muotoutuvat ja muuntuvat niissä prosesseissa, joissa henkilökohtaisesti koettu tapahtuma välitetään muille kerronnan avulla? Toisin sanoen, miten kokemuksia käsitellään  – ilmaistaan ja tulkitaan – kun henkilökohtainen ja yksilöllinen tieto, tunne ja tulkinta asetetaan kulttuuriseen ja sosiaaliseen kontekstiin ja välitetään tietylle kohderyhmälle sanojen voimalla?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Vuoden 1918 sotaa on tulkittu aikalaisten toimesta eri tavoin niin sodan aikana kuin sen jälkeenkin. Myös sodanjälkeinen historiantutkimus on tuottanut erilaisia tulkintoja. Tätä moninaisuutta selittää se, että Suomessa sodittiin samanaikaisesti monesta eri syystä: työväenluokan vapauttamiseksi kapitalismin kahleista, valtiollisen itsenäisyyden turvaamiseksi ja kotimaisia kapinallisia vastaan. Lisäksi vuoden 1918 sota oli osa ensimmäistä maailmansotaa. Miten sodan kokeneet ihmiset ovat ilmaisseet ja tulkinneet kokemuksiaan? Missä määrin kokemusten sisällöt muotoutuvat ja muuntuvat niissä prosesseissa, joissa henkilökohtaisesti koettu tapahtuma välitetään muille kerronnan avulla? Toisin sanoen, miten kokemuksia käsitellään  – ilmaistaan ja tulkitaan – kun henkilökohtainen ja yksilöllinen tieto, tunne ja tulkinta asetetaan kulttuuriseen ja sosiaaliseen kontekstiin ja välitetään tietylle kohderyhmälle sanojen voimalla?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>238</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=9568</guid>
      <title>Kuinka lähelle tutkija saa katsoa?</title>
      <description><![CDATA[<p>Siirtolaisuuden tutkimuksessa vanheneminen, terveys, kuolema, viimeisen lepopaikan valinta ja hautajaisten käytännön järjestelyt ovat jääneet suhteellisen vähäiselle huomiolle. Kuinka lähelle voimme tutkijoina katsoa silloin, kun tutkimuksen kohteet ovat kuolleet tai heitä on haastateltu jo vuosikymmeniä sitten? Entä kuinka lähelle voimme päästää lukijan, kun kirjoitamme hautakivistä, hautajaistoiveista ja kuolemasta tai edesmenneiden henkilöiden terveydentilasta?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/06/kuinka-lahelle-tutkija-saa-katsoa/">Kuinka lähelle tutkija saa katsoa?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Mon, 18 Jun 2018 07:11:09 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Siirtolaisuuden tutkimuksessa vanheneminen, terveys, kuolema, viimeisen lepopaikan valinta ja hautajaisten käytännön järjestelyt ovat jääneet suhteellisen vähäiselle huomiolle. Kuinka lähelle voimme tutkijoina katsoa silloin, kun tutkimuksen kohteet ovat kuolleet tai heitä on haastateltu jo vuosikymmeniä sitten? Entä kuinka lähelle voimme päästää lukijan, kun kirjoitamme hautakivistä, hautajaistoiveista ja kuolemasta tai edesmenneiden henkilöiden terveydentilasta?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/06/kuinka-lahelle-tutkija-saa-katsoa/">Kuinka lähelle tutkija saa katsoa?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="13659656" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/2927d1d7-442b-4e4b-b1c8-f25a9da685e7/Kuinka_lähelle_tutkija_saa_katsoa0D_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kuinka lähelle tutkija saa katsoa?</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:17:54</itunes:duration>
      <itunes:summary>Siirtolaisuuden tutkimuksessa vanheneminen, terveys, kuolema, viimeisen lepopaikan valinta ja hautajaisten käytännön järjestelyt ovat jääneet suhteellisen vähäiselle huomiolle. Kuinka lähelle voimme tutkijoina katsoa silloin, kun tutkimuksen kohteet ovat kuolleet tai heitä on haastateltu jo vuosikymmeniä sitten? Entä kuinka lähelle voimme päästää lukijan, kun kirjoitamme hautakivistä, hautajaistoiveista ja kuolemasta tai edesmenneiden henkilöiden terveydentilasta?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Siirtolaisuuden tutkimuksessa vanheneminen, terveys, kuolema, viimeisen lepopaikan valinta ja hautajaisten käytännön järjestelyt ovat jääneet suhteellisen vähäiselle huomiolle. Kuinka lähelle voimme tutkijoina katsoa silloin, kun tutkimuksen kohteet ovat kuolleet tai heitä on haastateltu jo vuosikymmeniä sitten? Entä kuinka lähelle voimme päästää lukijan, kun kirjoitamme hautakivistä, hautajaistoiveista ja kuolemasta tai edesmenneiden henkilöiden terveydentilasta?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>237</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=9545</guid>
      <title>Muutto paljastaa tavarapaljouden</title>
      <description><![CDATA[<p>Arkielämällä on taipumus kerryttää tavaroita huomaamattomasti kotien erilaisiin säilytystiloihin. Tavarapaljoudet paljastuvat piiloistaan vasta, kun jokin häiritsevä tapahtuma, kuten muutto, pakottaa ne esille. Muuttaminen pakottaa kohtaamaan koteihin kertyneitä tavaroita lajittelemalla, pakkaamalla, kantamalla ja sijoittelemalla uudelleen. Muuton katkoksessa jokainen esine joutuu arvioinnin kohteeksi, kun muuttajat miettivät, millaisten tavaroiden kanssa elämää halutaan jatkaa uudessa asunnossa. Näissä pienimuotoisissa kriiseissä suhde esineisiin tulee esiin arkipäiväisyyden sumusta.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/06/muutto-paljastaa-tavarapaljouden/">Muutto paljastaa tavarapaljouden</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 14 Jun 2018 06:00:12 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Arkielämällä on taipumus kerryttää tavaroita huomaamattomasti kotien erilaisiin säilytystiloihin. Tavarapaljoudet paljastuvat piiloistaan vasta, kun jokin häiritsevä tapahtuma, kuten muutto, pakottaa ne esille. Muuttaminen pakottaa kohtaamaan koteihin kertyneitä tavaroita lajittelemalla, pakkaamalla, kantamalla ja sijoittelemalla uudelleen. Muuton katkoksessa jokainen esine joutuu arvioinnin kohteeksi, kun muuttajat miettivät, millaisten tavaroiden kanssa elämää halutaan jatkaa uudessa asunnossa. Näissä pienimuotoisissa kriiseissä suhde esineisiin tulee esiin arkipäiväisyyden sumusta.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/06/muutto-paljastaa-tavarapaljouden/">Muutto paljastaa tavarapaljouden</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="11820729" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/8684366c-2ab4-4d92-b1fb-0a0a721d8587/Muutto_paljastaa_tavarapaljouden0D_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Muutto paljastaa tavarapaljouden</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:15:48</itunes:duration>
      <itunes:summary>Arkielämällä on taipumus kerryttää tavaroita huomaamattomasti kotien erilaisiin säilytystiloihin. Tavarapaljoudet paljastuvat piiloistaan vasta, kun jokin häiritsevä tapahtuma, kuten muutto, pakottaa ne esille. Muuttaminen pakottaa kohtaamaan koteihin kertyneitä tavaroita lajittelemalla, pakkaamalla, kantamalla ja sijoittelemalla uudelleen. Muuton katkoksessa jokainen esine joutuu arvioinnin kohteeksi, kun muuttajat miettivät, millaisten tavaroiden kanssa elämää halutaan jatkaa uudessa asunnossa. Näissä pienimuotoisissa kriiseissä suhde esineisiin tulee esiin arkipäiväisyyden sumusta.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Arkielämällä on taipumus kerryttää tavaroita huomaamattomasti kotien erilaisiin säilytystiloihin. Tavarapaljoudet paljastuvat piiloistaan vasta, kun jokin häiritsevä tapahtuma, kuten muutto, pakottaa ne esille. Muuttaminen pakottaa kohtaamaan koteihin kertyneitä tavaroita lajittelemalla, pakkaamalla, kantamalla ja sijoittelemalla uudelleen. Muuton katkoksessa jokainen esine joutuu arvioinnin kohteeksi, kun muuttajat miettivät, millaisten tavaroiden kanssa elämää halutaan jatkaa uudessa asunnossa. Näissä pienimuotoisissa kriiseissä suhde esineisiin tulee esiin arkipäiväisyyden sumusta.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>236</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=9501</guid>
      <title>Kulttuurin kanssa sängyssä</title>
      <description><![CDATA[<p>Kaksi AntroBlogin toimittajaa jalkautui Wonderlust-festivaalille, joka juhlisti tiedostavaa, kaikenkirjavaa seksiä ja seksuaalisuutta jo viidettä kertaa. Tapahtuma tarjoaa tilaisuuden vapautua vallitsevista normeista, kokeilla ja tutkailla kaikkea seksuaalisuuteen liittyvää. Miltä se näyttää antropologin silmin? Ihmisen seksuaalisuus kasvaa ja kehittyy tietyn kulttuurisen ympäristön vaikutuksen alaisena. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/06/wonderlust-kulttuurin-kanssa-sangyssa/">Kulttuurin kanssa sängyssä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 12 Jun 2018 07:00:48 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Kaksi AntroBlogin toimittajaa jalkautui Wonderlust-festivaalille, joka juhlisti tiedostavaa, kaikenkirjavaa seksiä ja seksuaalisuutta jo viidettä kertaa. Tapahtuma tarjoaa tilaisuuden vapautua vallitsevista normeista, kokeilla ja tutkailla kaikkea seksuaalisuuteen liittyvää. Miltä se näyttää antropologin silmin? Ihmisen seksuaalisuus kasvaa ja kehittyy tietyn kulttuurisen ympäristön vaikutuksen alaisena. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/06/wonderlust-kulttuurin-kanssa-sangyssa/">Kulttuurin kanssa sängyssä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="33820212" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/2800b583-92a0-4d3c-928b-07f7d5c93484/ab_wonderlust_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kulttuurin kanssa sängyssä</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:14:06</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kaksi AntroBlogin toimittajaa jalkautui Wonderlust-festivaalille, joka juhlisti tiedostavaa, kaikenkirjavaa seksiä ja seksuaalisuutta jo viidettä kertaa. Tapahtuma tarjoaa tilaisuuden vapautua vallitsevista normeista, kokeilla ja tutkailla kaikkea seksuaalisuuteen liittyvää. Miltä se näyttää antropologin silmin? Ihmisen seksuaalisuus kasvaa ja kehittyy tietyn kulttuurisen ympäristön vaikutuksen alaisena.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kaksi AntroBlogin toimittajaa jalkautui Wonderlust-festivaalille, joka juhlisti tiedostavaa, kaikenkirjavaa seksiä ja seksuaalisuutta jo viidettä kertaa. Tapahtuma tarjoaa tilaisuuden vapautua vallitsevista normeista, kokeilla ja tutkailla kaikkea seksuaalisuuteen liittyvää. Miltä se näyttää antropologin silmin? Ihmisen seksuaalisuus kasvaa ja kehittyy tietyn kulttuurisen ympäristön vaikutuksen alaisena.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>235</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=9487</guid>
      <title>Kirjeitä kentältä: Arktinen tutkimus ja heittäytymisen taito</title>
      <description><![CDATA[<p>Kenttätöiden luonteeseen kuuluu, että kaikkeen ei voi varautua etukäteen. On muutettava suunnitelmaa, jos alkuperäinen idea ei toimi; ja on uskallettava tarttua uusiin tilaisuuksiin, jos niitä osuu kohdalle. Aluksi yllätykset ja muutokset voivat tuntua stressaavilta, mutta kun on avoimin mielin ja sinnikäs, monesti se palkitaan. Vastoinkäymiset ovat usein jopa paljon hyödyllisempiä ja opettavaisempia kuin odotusten mukaan sujuneet tilanteet.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/06/arktinen-tutkimus/">Kirjeitä kentältä: Arktinen tutkimus ja heittäytymisen taito</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 7 Jun 2018 06:45:48 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Kenttätöiden luonteeseen kuuluu, että kaikkeen ei voi varautua etukäteen. On muutettava suunnitelmaa, jos alkuperäinen idea ei toimi; ja on uskallettava tarttua uusiin tilaisuuksiin, jos niitä osuu kohdalle. Aluksi yllätykset ja muutokset voivat tuntua stressaavilta, mutta kun on avoimin mielin ja sinnikäs, monesti se palkitaan. Vastoinkäymiset ovat usein jopa paljon hyödyllisempiä ja opettavaisempia kuin odotusten mukaan sujuneet tilanteet.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/06/arktinen-tutkimus/">Kirjeitä kentältä: Arktinen tutkimus ja heittäytymisen taito</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="9305904" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/5c4a90b3-5234-4ee4-be07-4aa980d916b5/ab_Arktinen_tutkimus_ja_heittaeytymisen_taito_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kirjeitä kentältä: Arktinen tutkimus ja heittäytymisen taito</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:11:01</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kenttätöiden luonteeseen kuuluu, että kaikkeen ei voi varautua etukäteen. On muutettava suunnitelmaa, jos alkuperäinen idea ei toimi; ja on uskallettava tarttua uusiin tilaisuuksiin, jos niitä osuu kohdalle. Aluksi yllätykset ja muutokset voivat tuntua stressaavilta, mutta kun on avoimin mielin ja sinnikäs, monesti se palkitaan. Vastoinkäymiset ovat usein jopa paljon hyödyllisempiä ja opettavaisempia kuin odotusten mukaan sujuneet tilanteet.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kenttätöiden luonteeseen kuuluu, että kaikkeen ei voi varautua etukäteen. On muutettava suunnitelmaa, jos alkuperäinen idea ei toimi; ja on uskallettava tarttua uusiin tilaisuuksiin, jos niitä osuu kohdalle. Aluksi yllätykset ja muutokset voivat tuntua stressaavilta, mutta kun on avoimin mielin ja sinnikäs, monesti se palkitaan. Vastoinkäymiset ovat usein jopa paljon hyödyllisempiä ja opettavaisempia kuin odotusten mukaan sujuneet tilanteet.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>234</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=9434</guid>
      <title>Kummityössä yhteisöllisyys on valttia</title>
      <description><![CDATA[<p>Kansanvälinen kummilapsitoiminta on poikkeuksellisen henkilökohtainen kehitysyhteistyön muoto, ja suomalaisille tuttua pitkältä ajalta. Juuri oman kummilapsen mahdollistama henkilökohtainen yhteys on todennäköisesti se tekijä, jonka ansiosta tämä nimenomainen lahjoitusmuoto on saavuttanut suuren suosion. Kuitenkin tuo sama elementti muodostaa toiminnassa piilevän eettisen ristiriidan. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/06/kummityo-ja-yhteisollisyys/">Kummityössä yhteisöllisyys on valttia</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Mon, 4 Jun 2018 06:07:11 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Kansanvälinen kummilapsitoiminta on poikkeuksellisen henkilökohtainen kehitysyhteistyön muoto, ja suomalaisille tuttua pitkältä ajalta. Juuri oman kummilapsen mahdollistama henkilökohtainen yhteys on todennäköisesti se tekijä, jonka ansiosta tämä nimenomainen lahjoitusmuoto on saavuttanut suuren suosion. Kuitenkin tuo sama elementti muodostaa toiminnassa piilevän eettisen ristiriidan. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/06/kummityo-ja-yhteisollisyys/">Kummityössä yhteisöllisyys on valttia</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="9651538" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/89026b41-1d7c-41f2-b5eb-73512777a1d3/Kummityössä_yhteisöllisyys_on_valttia0D_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kummityössä yhteisöllisyys on valttia</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:13:15</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kansanvälinen kummilapsitoiminta on poikkeuksellisen henkilökohtainen kehitysyhteistyön muoto, ja suomalaisille tuttua pitkältä ajalta. Juuri oman kummilapsen mahdollistama henkilökohtainen yhteys on todennäköisesti se tekijä, jonka ansiosta tämä nimenomainen lahjoitusmuoto on saavuttanut suuren suosion. Kuitenkin tuo sama elementti muodostaa toiminnassa piilevän eettisen ristiriidan.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kansanvälinen kummilapsitoiminta on poikkeuksellisen henkilökohtainen kehitysyhteistyön muoto, ja suomalaisille tuttua pitkältä ajalta. Juuri oman kummilapsen mahdollistama henkilökohtainen yhteys on todennäköisesti se tekijä, jonka ansiosta tämä nimenomainen lahjoitusmuoto on saavuttanut suuren suosion. Kuitenkin tuo sama elementti muodostaa toiminnassa piilevän eettisen ristiriidan.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>233</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=9446</guid>
      <title>Mitä kansalaisuutta edustat tänä kesänä?</title>
      <description><![CDATA[<p>Jalkapallon MM-kisojen aikaan valtava joukko ihmisiä kaikkialla maailmassa siirtyy väliaikaisesti edustamaan jotakin muuta kansalaisuutta kuin sitä, johon hänet normaalissa arjessa liitetään. Maailman suosituin ja seuratuin urheilulaji kietoutuu kiinnostavilla tavoilla nationalismiin ja lainattuihin identiteetteihin.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/06/jalkapallon-mm-kisat-mita-kansalaisuutta-edustat/">Mitä kansalaisuutta edustat tänä kesänä?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Sat, 2 Jun 2018 07:00:43 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Jalkapallon MM-kisojen aikaan valtava joukko ihmisiä kaikkialla maailmassa siirtyy väliaikaisesti edustamaan jotakin muuta kansalaisuutta kuin sitä, johon hänet normaalissa arjessa liitetään. Maailman suosituin ja seuratuin urheilulaji kietoutuu kiinnostavilla tavoilla nationalismiin ja lainattuihin identiteetteihin.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/06/jalkapallon-mm-kisat-mita-kansalaisuutta-edustat/">Mitä kansalaisuutta edustat tänä kesänä?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="13504586" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/4fa8b01f-f80c-4b82-b038-a1db04489f6f/ab_futis_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Mitä kansalaisuutta edustat tänä kesänä?</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:09:23</itunes:duration>
      <itunes:summary>Jalkapallon MM-kisojen aikaan valtava joukko ihmisiä kaikkialla maailmassa siirtyy väliaikaisesti edustamaan jotakin muuta kansalaisuutta kuin sitä, johon hänet normaalissa arjessa liitetään. Maailman suosituin ja seuratuin urheilulaji kietoutuu kiinnostavilla tavoilla nationalismiin ja lainattuihin identiteetteihin.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Jalkapallon MM-kisojen aikaan valtava joukko ihmisiä kaikkialla maailmassa siirtyy väliaikaisesti edustamaan jotakin muuta kansalaisuutta kuin sitä, johon hänet normaalissa arjessa liitetään. Maailman suosituin ja seuratuin urheilulaji kietoutuu kiinnostavilla tavoilla nationalismiin ja lainattuihin identiteetteihin.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>232</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=9425</guid>
      <title>Moniulotteinen pahuus</title>
      <description><![CDATA[<p>Toimittaja Satu Kivelän Havaintoja ihmisestä – sarjassa käsiteltiin tällä kertaa pahuutta. Mitä pahuus on, ja onko ihminen luonnostaan hyvä vai paha? Kivelän haastatteleman psykiatrian ylilääkäri Hannu Lauerman mukaan pahuus on pohjimmiltaan muiden ihmisten oikeuksien loukkaamista. Tiedeyhteisössä on pitkään käyty debattia ihmislajin luontaisesta väkivaltaisuudesta.  </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/05/moniulotteinen-pahuus/">Moniulotteinen pahuus</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 31 May 2018 05:00:22 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Toimittaja Satu Kivelän Havaintoja ihmisestä – sarjassa käsiteltiin tällä kertaa pahuutta. Mitä pahuus on, ja onko ihminen luonnostaan hyvä vai paha? Kivelän haastatteleman psykiatrian ylilääkäri Hannu Lauerman mukaan pahuus on pohjimmiltaan muiden ihmisten oikeuksien loukkaamista. Tiedeyhteisössä on pitkään käyty debattia ihmislajin luontaisesta väkivaltaisuudesta.  </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/05/moniulotteinen-pahuus/">Moniulotteinen pahuus</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="5109864" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/5ffa3c34-36ba-4a63-b258-58650b25aefd/ab_Moniulotteinen_pahuus_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Moniulotteinen pahuus</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:06:13</itunes:duration>
      <itunes:summary>Toimittaja Satu Kivelän Havaintoja ihmisestä – sarjassa käsiteltiin tällä kertaa pahuutta. Mitä pahuus on, ja onko ihminen luonnostaan hyvä vai paha? Kivelän haastatteleman psykiatrian ylilääkäri Hannu Lauerman mukaan pahuus on pohjimmiltaan muiden ihmisten oikeuksien loukkaamista. Tiedeyhteisössä on pitkään käyty debattia ihmislajin luontaisesta väkivaltaisuudesta.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Toimittaja Satu Kivelän Havaintoja ihmisestä – sarjassa käsiteltiin tällä kertaa pahuutta. Mitä pahuus on, ja onko ihminen luonnostaan hyvä vai paha? Kivelän haastatteleman psykiatrian ylilääkäri Hannu Lauerman mukaan pahuus on pohjimmiltaan muiden ihmisten oikeuksien loukkaamista. Tiedeyhteisössä on pitkään käyty debattia ihmislajin luontaisesta väkivaltaisuudesta.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>231</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=9397</guid>
      <title>Kirjeitä kentältä: Ylös, alas, sivulle – Kenttätyötä valtasuhteissa</title>
      <description><![CDATA[<p>Yhä useampi antropologi löytää itsensä tilanteesta, jossa hänen tutkimusosallistujansa ovat joko vähintään yhtä koulutettuja tai paremmin toimeentulevia kuin hän itse, tai molempia näistä. Näitä tilanteita kuvaamaan on antropologian piirissä omaksuttu termit ylöspäin tutkiminen ja sivuttain tutkiminen. Ylöspäin tutkimisella viitataan tarpeeseen tutkia maailmamme eliittejä ja vallanpitäjiä: sivuttain tutkimisella taas viitataan tilanteeseen, jossa tutkimukseen osallistujat ovat koulutukseltaan, statukseltaan ja tulotasoltaan etnografiin verrattavissa. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/05/kenttatyota-valtasuhteissa-beirut/">Kirjeitä kentältä: Ylös, alas, sivulle – Kenttätyötä valtasuhteissa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 29 May 2018 06:20:48 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Yhä useampi antropologi löytää itsensä tilanteesta, jossa hänen tutkimusosallistujansa ovat joko vähintään yhtä koulutettuja tai paremmin toimeentulevia kuin hän itse, tai molempia näistä. Näitä tilanteita kuvaamaan on antropologian piirissä omaksuttu termit ylöspäin tutkiminen ja sivuttain tutkiminen. Ylöspäin tutkimisella viitataan tarpeeseen tutkia maailmamme eliittejä ja vallanpitäjiä: sivuttain tutkimisella taas viitataan tilanteeseen, jossa tutkimukseen osallistujat ovat koulutukseltaan, statukseltaan ja tulotasoltaan etnografiin verrattavissa. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/05/kenttatyota-valtasuhteissa-beirut/">Kirjeitä kentältä: Ylös, alas, sivulle – Kenttätyötä valtasuhteissa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="17047390" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/3ef6a93c-921a-4557-a1ea-36ce364cda91/ab_valtasuhteetkentalla_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kirjeitä kentältä: Ylös, alas, sivulle – Kenttätyötä valtasuhteissa</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:11:50</itunes:duration>
      <itunes:summary>Yhä useampi antropologi löytää itsensä tilanteesta, jossa hänen tutkimusosallistujansa ovat joko vähintään yhtä koulutettuja tai paremmin toimeentulevia kuin hän itse, tai molempia näistä. Näitä tilanteita kuvaamaan on antropologian piirissä omaksuttu termit ylöspäin tutkiminen ja sivuttain tutkiminen. Ylöspäin tutkimisella viitataan tarpeeseen tutkia maailmamme eliittejä ja vallanpitäjiä: sivuttain tutkimisella taas viitataan tilanteeseen, jossa tutkimukseen osallistujat ovat koulutukseltaan, statukseltaan ja tulotasoltaan etnografiin verrattavissa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Yhä useampi antropologi löytää itsensä tilanteesta, jossa hänen tutkimusosallistujansa ovat joko vähintään yhtä koulutettuja tai paremmin toimeentulevia kuin hän itse, tai molempia näistä. Näitä tilanteita kuvaamaan on antropologian piirissä omaksuttu termit ylöspäin tutkiminen ja sivuttain tutkiminen. Ylöspäin tutkimisella viitataan tarpeeseen tutkia maailmamme eliittejä ja vallanpitäjiä: sivuttain tutkimisella taas viitataan tilanteeseen, jossa tutkimukseen osallistujat ovat koulutukseltaan, statukseltaan ja tulotasoltaan etnografiin verrattavissa.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>230</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=9377</guid>
      <title>Onko tutkijan lapsi nykypäivän orpo?</title>
      <description><![CDATA[<p>Lasten- ja nuortenkirjoissa lapsilla on usein itsenäinen rooli ja mahdollisuus seikkailuihin. Kun vanhoissa klassikkokirjoissa seikkailuihin päätyi usein orpolapsi, nykyisin lasten itsenäisen toiminnan mahdollistavat fyysisesti tai henkisesti poissaolevat tutkijavanhemmat. Toisaalta tutkijavanhempien työmatkat mahdollistavat seikkailut eksoottisissa kohteissa. Onko tutkija kuitenkin aina huono vanhempi?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/05/nuortenkirjallisuus-tutkijan-lapsi-nykypaivan-orpo/">Onko tutkijan lapsi nykypäivän orpo?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 24 May 2018 08:49:24 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Lasten- ja nuortenkirjoissa lapsilla on usein itsenäinen rooli ja mahdollisuus seikkailuihin. Kun vanhoissa klassikkokirjoissa seikkailuihin päätyi usein orpolapsi, nykyisin lasten itsenäisen toiminnan mahdollistavat fyysisesti tai henkisesti poissaolevat tutkijavanhemmat. Toisaalta tutkijavanhempien työmatkat mahdollistavat seikkailut eksoottisissa kohteissa. Onko tutkija kuitenkin aina huono vanhempi?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/05/nuortenkirjallisuus-tutkijan-lapsi-nykypaivan-orpo/">Onko tutkijan lapsi nykypäivän orpo?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="13973568" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/7b730380-88eb-411e-b25b-071c4ad08af7/ab_Onko_tutkijan_lapsi_nykypaeivaen_orpo_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Onko tutkijan lapsi nykypäivän orpo?</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:16:48</itunes:duration>
      <itunes:summary>Lasten- ja nuortenkirjoissa lapsilla on usein itsenäinen rooli ja mahdollisuus seikkailuihin. Kun vanhoissa klassikkokirjoissa seikkailuihin päätyi usein orpolapsi, nykyisin lasten itsenäisen toiminnan mahdollistavat fyysisesti tai henkisesti poissaolevat tutkijavanhemmat. Toisaalta tutkijavanhempien työmatkat mahdollistavat seikkailut eksoottisissa kohteissa. Onko tutkija kuitenkin aina huono vanhempi?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Lasten- ja nuortenkirjoissa lapsilla on usein itsenäinen rooli ja mahdollisuus seikkailuihin. Kun vanhoissa klassikkokirjoissa seikkailuihin päätyi usein orpolapsi, nykyisin lasten itsenäisen toiminnan mahdollistavat fyysisesti tai henkisesti poissaolevat tutkijavanhemmat. Toisaalta tutkijavanhempien työmatkat mahdollistavat seikkailut eksoottisissa kohteissa. Onko tutkija kuitenkin aina huono vanhempi?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>229</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=9362</guid>
      <title>Balilaisten kamppailu massamatkailua vastaan</title>
      <description><![CDATA[<p>Indonesian sydämessä sijaitseva Balin saari on noussut yhdeksi Aasian suosituimmista massamatkailukohteista. Saaren eksoottisuus, paratiisimainen luonto, ainutlaatuinen hindukulttuuri ja huoleton ilmapiiri ovat houkutelleet enenevissä määrin puoleensa myös suomalaisia turisteja. Pinnan alla kuitenkin kuohuu. Kontrolloimattoman matkailukehityksen lyödessä yhä suurempaa vaihdetta silmään, on esiin noussut huomattavia massamatkailun varjopuolia. Saaren jätekriisi, pohjavesivarantojen hupeneminen ja perinteisten viljelysmaiden muuttuminen monikansallisten hotelliyhtiöiden rakennusmaiksi ovat osoittaneet monien balilaisten huolen saaren tulevaisuudesta aiheelliseksi.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/05/bali-kamppailu-massamatkailua-vastaan/">Balilaisten kamppailu massamatkailua vastaan</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 23 May 2018 06:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Indonesian sydämessä sijaitseva Balin saari on noussut yhdeksi Aasian suosituimmista massamatkailukohteista. Saaren eksoottisuus, paratiisimainen luonto, ainutlaatuinen hindukulttuuri ja huoleton ilmapiiri ovat houkutelleet enenevissä määrin puoleensa myös suomalaisia turisteja. Pinnan alla kuitenkin kuohuu. Kontrolloimattoman matkailukehityksen lyödessä yhä suurempaa vaihdetta silmään, on esiin noussut huomattavia massamatkailun varjopuolia. Saaren jätekriisi, pohjavesivarantojen hupeneminen ja perinteisten viljelysmaiden muuttuminen monikansallisten hotelliyhtiöiden rakennusmaiksi ovat osoittaneet monien balilaisten huolen saaren tulevaisuudesta aiheelliseksi.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/05/bali-kamppailu-massamatkailua-vastaan/">Balilaisten kamppailu massamatkailua vastaan</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="22847213" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/ff164035-d710-4623-ba89-730ec9e06223/ab_bali_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Balilaisten kamppailu massamatkailua vastaan</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:15:52</itunes:duration>
      <itunes:summary>Indonesian sydämessä sijaitseva Balin saari on noussut yhdeksi Aasian suosituimmista massamatkailukohteista. Saaren eksoottisuus, paratiisimainen luonto, ainutlaatuinen hindukulttuuri ja huoleton ilmapiiri ovat houkutelleet enenevissä määrin puoleensa myös suomalaisia turisteja. Pinnan alla kuitenkin kuohuu. Kontrolloimattoman matkailukehityksen lyödessä yhä suurempaa vaihdetta silmään, on esiin noussut huomattavia massamatkailun varjopuolia. Saaren jätekriisi, pohjavesivarantojen hupeneminen ja perinteisten viljelysmaiden muuttuminen monikansallisten hotelliyhtiöiden rakennusmaiksi ovat osoittaneet monien balilaisten huolen saaren tulevaisuudesta aiheelliseksi.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Indonesian sydämessä sijaitseva Balin saari on noussut yhdeksi Aasian suosituimmista massamatkailukohteista. Saaren eksoottisuus, paratiisimainen luonto, ainutlaatuinen hindukulttuuri ja huoleton ilmapiiri ovat houkutelleet enenevissä määrin puoleensa myös suomalaisia turisteja. Pinnan alla kuitenkin kuohuu. Kontrolloimattoman matkailukehityksen lyödessä yhä suurempaa vaihdetta silmään, on esiin noussut huomattavia massamatkailun varjopuolia. Saaren jätekriisi, pohjavesivarantojen hupeneminen ja perinteisten viljelysmaiden muuttuminen monikansallisten hotelliyhtiöiden rakennusmaiksi ovat osoittaneet monien balilaisten huolen saaren tulevaisuudesta aiheelliseksi.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>228</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=9342</guid>
      <title>Onnellisuuden jäljillä</title>
      <description><![CDATA[<p>Länsimaissa onnellisuus nähdään usein ihmiselämän päämääränä. Samalla onnellisuus kätkee sisäänsä paradokseja. Liian voimakas onnellisuuden tavoittelu voi muodostua onnellisuuden esteeksi. Myös vastakkainasettelu yksilön luonteenpiirteiden ja ympäröivän kulttuurin vaatimusten välillä voi muodostua liian suureksi. Esimerkiksi hyvin tasapäistävässä yhteisössä luonnostaan kilpailuhenkisempi yksilö voi joutua kärsimään.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/05/onnellisuuden-jaljilla/">Onnellisuuden jäljillä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 17 May 2018 05:00:30 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Länsimaissa onnellisuus nähdään usein ihmiselämän päämääränä. Samalla onnellisuus kätkee sisäänsä paradokseja. Liian voimakas onnellisuuden tavoittelu voi muodostua onnellisuuden esteeksi. Myös vastakkainasettelu yksilön luonteenpiirteiden ja ympäröivän kulttuurin vaatimusten välillä voi muodostua liian suureksi. Esimerkiksi hyvin tasapäistävässä yhteisössä luonnostaan kilpailuhenkisempi yksilö voi joutua kärsimään.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/05/onnellisuuden-jaljilla/">Onnellisuuden jäljillä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="4905792" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/2bb456bf-828b-4a79-afb7-3d25b13d2715/ab_Onnellisuuden_jaeljillae_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Onnellisuuden jäljillä</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:05:43</itunes:duration>
      <itunes:summary>Länsimaissa onnellisuus nähdään usein ihmiselämän päämääränä. Samalla onnellisuus kätkee sisäänsä paradokseja. Liian voimakas onnellisuuden tavoittelu voi muodostua onnellisuuden esteeksi. Myös vastakkainasettelu yksilön luonteenpiirteiden ja ympäröivän kulttuurin vaatimusten välillä voi muodostua liian suureksi. Esimerkiksi hyvin tasapäistävässä yhteisössä luonnostaan kilpailuhenkisempi yksilö voi joutua kärsimään.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Länsimaissa onnellisuus nähdään usein ihmiselämän päämääränä. Samalla onnellisuus kätkee sisäänsä paradokseja. Liian voimakas onnellisuuden tavoittelu voi muodostua onnellisuuden esteeksi. Myös vastakkainasettelu yksilön luonteenpiirteiden ja ympäröivän kulttuurin vaatimusten välillä voi muodostua liian suureksi. Esimerkiksi hyvin tasapäistävässä yhteisössä luonnostaan kilpailuhenkisempi yksilö voi joutua kärsimään.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>227</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=9317</guid>
      <title>Digitaalinen rakkaustarina</title>
      <description><![CDATA[<p>Deittailuun on aina liittynyt monia sosiaalisia sääntöjä: miten lähestyä toista, mistä saa puhua, mikä on noloa ja mikä ei. Mitä tapahtuu näille säännöille, kun siirrytään digitaaliseen maailmaan? Jos Googleen syöttää hakusanat ”deittailu ja sosiaalinen media”, on tulos varsin negatiivinen: artikkeleissa ja keskustelupalstoilla povataan romantiikan ja vakavien parisuhteiden häviämistä. Entisaikojen romanssien salaperäisyys on kadonnut sosiaalisen median myötä.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/05/digitaalinen-rakkaustarina/">Digitaalinen rakkaustarina</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 16 May 2018 07:18:31 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Deittailuun on aina liittynyt monia sosiaalisia sääntöjä: miten lähestyä toista, mistä saa puhua, mikä on noloa ja mikä ei. Mitä tapahtuu näille säännöille, kun siirrytään digitaaliseen maailmaan? Jos Googleen syöttää hakusanat ”deittailu ja sosiaalinen media”, on tulos varsin negatiivinen: artikkeleissa ja keskustelupalstoilla povataan romantiikan ja vakavien parisuhteiden häviämistä. Entisaikojen romanssien salaperäisyys on kadonnut sosiaalisen median myötä.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/05/digitaalinen-rakkaustarina/">Digitaalinen rakkaustarina</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="10775352" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/d94496a5-80cf-4278-8b13-4776ca07f6cc/ab_Digitaalinen_rakkaustarina_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Digitaalinen rakkaustarina</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:13:07</itunes:duration>
      <itunes:summary>Deittailuun on aina liittynyt monia sosiaalisia sääntöjä: miten lähestyä toista, mistä saa puhua, mikä on noloa ja mikä ei. Mitä tapahtuu näille säännöille, kun siirrytään digitaaliseen maailmaan? Jos Googleen syöttää hakusanat ”deittailu ja sosiaalinen media”, on tulos varsin negatiivinen: artikkeleissa ja keskustelupalstoilla povataan romantiikan ja vakavien parisuhteiden häviämistä. Entisaikojen romanssien salaperäisyys on kadonnut sosiaalisen median myötä.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Deittailuun on aina liittynyt monia sosiaalisia sääntöjä: miten lähestyä toista, mistä saa puhua, mikä on noloa ja mikä ei. Mitä tapahtuu näille säännöille, kun siirrytään digitaaliseen maailmaan? Jos Googleen syöttää hakusanat ”deittailu ja sosiaalinen media”, on tulos varsin negatiivinen: artikkeleissa ja keskustelupalstoilla povataan romantiikan ja vakavien parisuhteiden häviämistä. Entisaikojen romanssien salaperäisyys on kadonnut sosiaalisen median myötä.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>226</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=9287</guid>
      <title>Isku päähän voi muuttaa persoonallisuuden</title>
      <description><![CDATA[<p>Suomessa aivovammautuu vuosittain arviolta 20 000 ihmistä. Arvio lienee alimitoitettu, sillä suuri osa etenkin lievistä aivovammoista jää kokonaan toteamatta. Ne saatetaan myös todeta “aivotärähdyksiksi”, joista toipuu ennalleen. Näin ei kuitenkaan aina tapahdu. Joskus päähän osuu kovempaa, ja se voi mullistaa henkilön koko maailman.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/05/aivovamma-voi-muuttaa-persoonallisuuden/">Isku päähän voi muuttaa persoonallisuuden</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 10 May 2018 06:00:31 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Suomessa aivovammautuu vuosittain arviolta 20 000 ihmistä. Arvio lienee alimitoitettu, sillä suuri osa etenkin lievistä aivovammoista jää kokonaan toteamatta. Ne saatetaan myös todeta “aivotärähdyksiksi”, joista toipuu ennalleen. Näin ei kuitenkaan aina tapahdu. Joskus päähän osuu kovempaa, ja se voi mullistaa henkilön koko maailman.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/05/aivovamma-voi-muuttaa-persoonallisuuden/">Isku päähän voi muuttaa persoonallisuuden</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="34714540" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/5d0da9b2-d441-4ae0-9652-ea527044d5cd/ab_aivovamma1_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Isku päähän voi muuttaa persoonallisuuden</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:24:06</itunes:duration>
      <itunes:summary>Suomessa aivovammautuu vuosittain arviolta 20 000 ihmistä. Arvio lienee alimitoitettu, sillä suuri osa etenkin lievistä aivovammoista jää kokonaan toteamatta. Ne saatetaan myös todeta “aivotärähdyksiksi”, joista toipuu ennalleen. Näin ei kuitenkaan aina tapahdu. Joskus päähän osuu kovempaa, ja se voi mullistaa henkilön koko maailman.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Suomessa aivovammautuu vuosittain arviolta 20 000 ihmistä. Arvio lienee alimitoitettu, sillä suuri osa etenkin lievistä aivovammoista jää kokonaan toteamatta. Ne saatetaan myös todeta “aivotärähdyksiksi”, joista toipuu ennalleen. Näin ei kuitenkaan aina tapahdu. Joskus päähän osuu kovempaa, ja se voi mullistaa henkilön koko maailman.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>225</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=9277</guid>
      <title>Breakdance tekee naisista vapaita</title>
      <description><![CDATA[<p>Breakdancen liikekieli on vahvaa ja maskuliinista. Siihen kuuluu paljon voimaa ja tarkkuutta vaativia liikkeitä, pysäytyksiä ja hyppyjä. Toisaalta sen historiaan ja lajin kulttuuriin kuuluu hauskanpito ja yleisön viihdyttäminen. Mitä breakdance merkitsee sen harrastajille ja heidän identiteetin kokemukselleen?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/05/breakdance-tekee-naisista-vapaita/">Breakdance tekee naisista vapaita</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 9 May 2018 04:43:12 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Breakdancen liikekieli on vahvaa ja maskuliinista. Siihen kuuluu paljon voimaa ja tarkkuutta vaativia liikkeitä, pysäytyksiä ja hyppyjä. Toisaalta sen historiaan ja lajin kulttuuriin kuuluu hauskanpito ja yleisön viihdyttäminen. Mitä breakdance merkitsee sen harrastajille ja heidän identiteetin kokemukselleen?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/05/breakdance-tekee-naisista-vapaita/">Breakdance tekee naisista vapaita</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="9451070" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/e94a6863-1885-4b94-becc-4a824fd7e5de/Breakdance_tekee_naisista_vapaita_0D_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Breakdance tekee naisista vapaita</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:11:34</itunes:duration>
      <itunes:summary>Breakdancen liikekieli on vahvaa ja maskuliinista. Siihen kuuluu paljon voimaa ja tarkkuutta vaativia liikkeitä, pysäytyksiä ja hyppyjä. Toisaalta sen historiaan ja lajin kulttuuriin kuuluu hauskanpito ja yleisön viihdyttäminen. Mitä breakdance merkitsee sen harrastajille ja heidän identiteetin kokemukselleen?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Breakdancen liikekieli on vahvaa ja maskuliinista. Siihen kuuluu paljon voimaa ja tarkkuutta vaativia liikkeitä, pysäytyksiä ja hyppyjä. Toisaalta sen historiaan ja lajin kulttuuriin kuuluu hauskanpito ja yleisön viihdyttäminen. Mitä breakdance merkitsee sen harrastajille ja heidän identiteetin kokemukselleen?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>224</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=9238</guid>
      <title>Tanssintutkimus seuraa liikkeitämme</title>
      <description><![CDATA[<p>Tanssi liittyy ihmisten välisiin kokoontumisiin ja monenlaiseen sosiaaliseen toimintaan, mikä tekee siitä mielenkiintoisen elementin kulttuurissamme ja yhteiskunnassamme. Jokaisessa kontekstissa tanssi saa erilaisia sosiaalisia merkityksiä, joita liikkeisiin ja yhdessä tanssimiseen liittyvät normistot ilmentävät. Tanssiantropologia tutkii tanssia juuri tästä näkökulmasta. Haastattelussa Oulun ammattikorkeakoulussa työskentelevä tanssintutkimuksen dosentti Petri Hoppu.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/05/tanssintutkimus-seuraa-liikkeitamme/">Tanssintutkimus seuraa liikkeitämme</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Mon, 7 May 2018 06:04:45 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Tanssi liittyy ihmisten välisiin kokoontumisiin ja monenlaiseen sosiaaliseen toimintaan, mikä tekee siitä mielenkiintoisen elementin kulttuurissamme ja yhteiskunnassamme. Jokaisessa kontekstissa tanssi saa erilaisia sosiaalisia merkityksiä, joita liikkeisiin ja yhdessä tanssimiseen liittyvät normistot ilmentävät. Tanssiantropologia tutkii tanssia juuri tästä näkökulmasta. Haastattelussa Oulun ammattikorkeakoulussa työskentelevä tanssintutkimuksen dosentti Petri Hoppu.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/05/tanssintutkimus-seuraa-liikkeitamme/">Tanssintutkimus seuraa liikkeitämme</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="7643160" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/4d314818-4e3f-48b3-b8bd-12033845c2ae/ab_Tanssintutkimus_seuraa_liikkeitaemme_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Tanssintutkimus seuraa liikkeitämme</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:08:53</itunes:duration>
      <itunes:summary>Tanssi liittyy ihmisten välisiin kokoontumisiin ja monenlaiseen sosiaaliseen toimintaan, mikä tekee siitä mielenkiintoisen elementin kulttuurissamme ja yhteiskunnassamme. Jokaisessa kontekstissa tanssi saa erilaisia sosiaalisia merkityksiä, joita liikkeisiin ja yhdessä tanssimiseen liittyvät normistot ilmentävät. Tanssiantropologia tutkii tanssia juuri tästä näkökulmasta. Haastattelussa Oulun ammattikorkeakoulussa työskentelevä tanssintutkimuksen dosentti Petri Hoppu.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Tanssi liittyy ihmisten välisiin kokoontumisiin ja monenlaiseen sosiaaliseen toimintaan, mikä tekee siitä mielenkiintoisen elementin kulttuurissamme ja yhteiskunnassamme. Jokaisessa kontekstissa tanssi saa erilaisia sosiaalisia merkityksiä, joita liikkeisiin ja yhdessä tanssimiseen liittyvät normistot ilmentävät. Tanssiantropologia tutkii tanssia juuri tästä näkökulmasta. Haastattelussa Oulun ammattikorkeakoulussa työskentelevä tanssintutkimuksen dosentti Petri Hoppu.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>223</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=9219</guid>
      <title>Karl Marx kapitalistisen tuotantotavan teoreetikkona</title>
      <description><![CDATA[<p>Vuonna 1818 syntynyt filosofi Karl Marx muistetaan parhaiten nykyaikaisen kommunismin perustajana. Hän oli myös tutkija ja teoreetikko, jonka ajatukset ovat vaikuttaneet hyvin monella oppialalla talous- ja sosiaalihistoriasta valtio-oppiin ja kirjallisuudentutkimukseen. Vaikutusvaltaisen Scientific American -lehden mukaan Marx on kaikkien aikojen merkittävin tutkija. Myös sosiaali- ja kulttuuriantropologiaan Marxin ajatukset ovat vaikuttaneet merkittävästi.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/05/karl-marx/">Karl Marx kapitalistisen tuotantotavan teoreetikkona</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Sat, 5 May 2018 06:00:15 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Vuonna 1818 syntynyt filosofi Karl Marx muistetaan parhaiten nykyaikaisen kommunismin perustajana. Hän oli myös tutkija ja teoreetikko, jonka ajatukset ovat vaikuttaneet hyvin monella oppialalla talous- ja sosiaalihistoriasta valtio-oppiin ja kirjallisuudentutkimukseen. Vaikutusvaltaisen Scientific American -lehden mukaan Marx on kaikkien aikojen merkittävin tutkija. Myös sosiaali- ja kulttuuriantropologiaan Marxin ajatukset ovat vaikuttaneet merkittävästi.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/05/karl-marx/">Karl Marx kapitalistisen tuotantotavan teoreetikkona</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="16346269" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/6a450e01-e517-406d-a751-6e20d54ed05b/Karl_Marx_kapitalistisen_tuotantotavan_teoreetikkona_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Karl Marx kapitalistisen tuotantotavan teoreetikkona</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:20:53</itunes:duration>
      <itunes:summary>Vuonna 1818 syntynyt filosofi Karl Marx muistetaan parhaiten nykyaikaisen kommunismin perustajana. Hän oli myös tutkija ja teoreetikko, jonka ajatukset ovat vaikuttaneet hyvin monella oppialalla talous- ja sosiaalihistoriasta valtio-oppiin ja kirjallisuudentutkimukseen. Vaikutusvaltaisen Scientific American -lehden mukaan Marx on kaikkien aikojen merkittävin tutkija. Myös sosiaali- ja kulttuuriantropologiaan Marxin ajatukset ovat vaikuttaneet merkittävästi.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Vuonna 1818 syntynyt filosofi Karl Marx muistetaan parhaiten nykyaikaisen kommunismin perustajana. Hän oli myös tutkija ja teoreetikko, jonka ajatukset ovat vaikuttaneet hyvin monella oppialalla talous- ja sosiaalihistoriasta valtio-oppiin ja kirjallisuudentutkimukseen. Vaikutusvaltaisen Scientific American -lehden mukaan Marx on kaikkien aikojen merkittävin tutkija. Myös sosiaali- ja kulttuuriantropologiaan Marxin ajatukset ovat vaikuttaneet merkittävästi.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>222</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=9206</guid>
      <title>Puhumatta paras?</title>
      <description><![CDATA[<p>Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa keskityttiin tällä kertaa meluun ja hiljaisuuteen. Satu Kivelä haastatteli dosentti Outi Ampujaa, joka on tutkinut ääniympäristöjen muutosta ja hiljaisuuden merkityksiä. Kuunnelmassa paneuduttiin muun muassa melun haittavaikutuksiin ja hiljaisuuden tarpeeseen. Antropologiassa hiljaisuuteen on suhtauduttu monella tapaa. Tarkastelussa voi olla hiljentämisen ja sanallistamisen prosessit tutkimuksessa, tai toisaalta hiljaisuus konkreettisena ilmiönä. Antropologit ovat perinteisesti tutkineet kaukaisia yhteisöjä, ja kentältä palattuaan kokeneet tehtäväkseen äänen antamisen tutkittavilleen.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/05/puhumatta-paras/">Puhumatta paras?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Fri, 4 May 2018 06:00:26 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa keskityttiin tällä kertaa meluun ja hiljaisuuteen. Satu Kivelä haastatteli dosentti Outi Ampujaa, joka on tutkinut ääniympäristöjen muutosta ja hiljaisuuden merkityksiä. Kuunnelmassa paneuduttiin muun muassa melun haittavaikutuksiin ja hiljaisuuden tarpeeseen. Antropologiassa hiljaisuuteen on suhtauduttu monella tapaa. Tarkastelussa voi olla hiljentämisen ja sanallistamisen prosessit tutkimuksessa, tai toisaalta hiljaisuus konkreettisena ilmiönä. Antropologit ovat perinteisesti tutkineet kaukaisia yhteisöjä, ja kentältä palattuaan kokeneet tehtäväkseen äänen antamisen tutkittavilleen.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/05/puhumatta-paras/">Puhumatta paras?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="5908143" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/8597e42b-e444-4d49-ae92-1aa0206f18fa/ab_hiljaisuus_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Puhumatta paras?</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:06:09</itunes:duration>
      <itunes:summary>Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa keskityttiin tällä kertaa meluun ja hiljaisuuteen. Satu Kivelä haastatteli dosentti Outi Ampujaa, joka on tutkinut ääniympäristöjen muutosta ja hiljaisuuden merkityksiä. Kuunnelmassa paneuduttiin muun muassa melun haittavaikutuksiin ja hiljaisuuden tarpeeseen. Antropologiassa hiljaisuuteen on suhtauduttu monella tapaa. Tarkastelussa voi olla hiljentämisen ja sanallistamisen prosessit tutkimuksessa, tai toisaalta hiljaisuus konkreettisena ilmiönä. Antropologit ovat perinteisesti tutkineet kaukaisia yhteisöjä, ja kentältä palattuaan kokeneet tehtäväkseen äänen antamisen tutkittavilleen.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa keskityttiin tällä kertaa meluun ja hiljaisuuteen. Satu Kivelä haastatteli dosentti Outi Ampujaa, joka on tutkinut ääniympäristöjen muutosta ja hiljaisuuden merkityksiä. Kuunnelmassa paneuduttiin muun muassa melun haittavaikutuksiin ja hiljaisuuden tarpeeseen. Antropologiassa hiljaisuuteen on suhtauduttu monella tapaa. Tarkastelussa voi olla hiljentämisen ja sanallistamisen prosessit tutkimuksessa, tai toisaalta hiljaisuus konkreettisena ilmiönä. Antropologit ovat perinteisesti tutkineet kaukaisia yhteisöjä, ja kentältä palattuaan kokeneet tehtäväkseen äänen antamisen tutkittavilleen.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>221</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=9181</guid>
      <title>Enkeleitä ja muita lisättyjä todellisuuksia</title>
      <description><![CDATA[<p>Ihmisille on luontevaa elää useammassa todellisuudessa yhtä aikaa. Käsin kosketeltavan todellisuuden lisäksi elämme usein myös jollain toisella todellisuuden alueella – niitä voi kutsua muodikkaasti lisätyksi todellisuudeksi, ja ne esittävät kysymyksen: mitä jos jokin meille annetussa tilanteessa olisikin toisin? Vaikka kysymys on mitä inhimillisin, lisättyjä todellisuuksia arvotetaan keskenään hyvin eri tavoin. Esimerkiksi enkeleiden kautta koettu lisätty todellisuus on toisille kovin häiritsevää. Miksi sitä arvotetaan toisin kuin vaikkapa peliharrastusta?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/05/enkeleita-ja-muita-lisattyja-todellisuuksia/">Enkeleitä ja muita lisättyjä todellisuuksia</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 3 May 2018 06:45:05 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Ihmisille on luontevaa elää useammassa todellisuudessa yhtä aikaa. Käsin kosketeltavan todellisuuden lisäksi elämme usein myös jollain toisella todellisuuden alueella – niitä voi kutsua muodikkaasti lisätyksi todellisuudeksi, ja ne esittävät kysymyksen: mitä jos jokin meille annetussa tilanteessa olisikin toisin? Vaikka kysymys on mitä inhimillisin, lisättyjä todellisuuksia arvotetaan keskenään hyvin eri tavoin. Esimerkiksi enkeleiden kautta koettu lisätty todellisuus on toisille kovin häiritsevää. Miksi sitä arvotetaan toisin kuin vaikkapa peliharrastusta?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/05/enkeleita-ja-muita-lisattyja-todellisuuksia/">Enkeleitä ja muita lisättyjä todellisuuksia</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="12270552" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/0cc83bcb-d634-40da-8e19-609abb2d31f3/ab_Enkeleitae_ja_muita_lisaettyjae_todellisuuksia_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Enkeleitä ja muita lisättyjä todellisuuksia</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:15:43</itunes:duration>
      <itunes:summary>Ihmisille on luontevaa elää useammassa todellisuudessa yhtä aikaa. Käsin kosketeltavan todellisuuden lisäksi elämme usein myös jollain toisella todellisuuden alueella – niitä voi kutsua muodikkaasti lisätyksi todellisuudeksi, ja ne esittävät kysymyksen: mitä jos jokin meille annetussa tilanteessa olisikin toisin? Vaikka kysymys on mitä inhimillisin, lisättyjä todellisuuksia arvotetaan keskenään hyvin eri tavoin. Esimerkiksi enkeleiden kautta koettu lisätty todellisuus on toisille kovin häiritsevää. Miksi sitä arvotetaan toisin kuin vaikkapa peliharrastusta?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Ihmisille on luontevaa elää useammassa todellisuudessa yhtä aikaa. Käsin kosketeltavan todellisuuden lisäksi elämme usein myös jollain toisella todellisuuden alueella – niitä voi kutsua muodikkaasti lisätyksi todellisuudeksi, ja ne esittävät kysymyksen: mitä jos jokin meille annetussa tilanteessa olisikin toisin? Vaikka kysymys on mitä inhimillisin, lisättyjä todellisuuksia arvotetaan keskenään hyvin eri tavoin. Esimerkiksi enkeleiden kautta koettu lisätty todellisuus on toisille kovin häiritsevää. Miksi sitä arvotetaan toisin kuin vaikkapa peliharrastusta?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>220</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=9138</guid>
      <title>Lasten sukupuolikäsitykset sosiaalisissa suhteissa</title>
      <description><![CDATA[<p>Alle murrosikäisten lasten sukupuolikokemuksiin ja -käsityksiin sekä sukupuolen esittämiseen liittyvää kokemusperäistä tutkimusta on tehty kansainvälisesti hälyttävän vähän. Miten sukupuoli ja sukupuolisuus ilmenevät lapsen maailmassa? Miten heteroseksualisoidut seurustelunomaiset suhteet toimivat osana lasten monitasoisia sosiaalisten suhteiden kokonaisuuksia? </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/04/lasten-sukupuolikasitykset-sosiaalisissa-suhteissa/">Lasten sukupuolikäsitykset sosiaalisissa suhteissa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Fri, 27 Apr 2018 06:00:45 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Alle murrosikäisten lasten sukupuolikokemuksiin ja -käsityksiin sekä sukupuolen esittämiseen liittyvää kokemusperäistä tutkimusta on tehty kansainvälisesti hälyttävän vähän. Miten sukupuoli ja sukupuolisuus ilmenevät lapsen maailmassa? Miten heteroseksualisoidut seurustelunomaiset suhteet toimivat osana lasten monitasoisia sosiaalisten suhteiden kokonaisuuksia? </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/04/lasten-sukupuolikasitykset-sosiaalisissa-suhteissa/">Lasten sukupuolikäsitykset sosiaalisissa suhteissa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="34128457" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/0f3e95d7-772a-4e91-8b27-d33d140fab4c/ab_lastenseksuaalisuus_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Lasten sukupuolikäsitykset sosiaalisissa suhteissa</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:14:13</itunes:duration>
      <itunes:summary>Alle murrosikäisten lasten sukupuolikokemuksiin ja -käsityksiin sekä sukupuolen esittämiseen liittyvää kokemusperäistä tutkimusta on tehty kansainvälisesti hälyttävän vähän. Miten sukupuoli ja sukupuolisuus ilmenevät lapsen maailmassa? Miten heteroseksualisoidut seurustelunomaiset suhteet toimivat osana lasten monitasoisia sosiaalisten suhteiden kokonaisuuksia?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Alle murrosikäisten lasten sukupuolikokemuksiin ja -käsityksiin sekä sukupuolen esittämiseen liittyvää kokemusperäistä tutkimusta on tehty kansainvälisesti hälyttävän vähän. Miten sukupuoli ja sukupuolisuus ilmenevät lapsen maailmassa? Miten heteroseksualisoidut seurustelunomaiset suhteet toimivat osana lasten monitasoisia sosiaalisten suhteiden kokonaisuuksia?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>219</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=9088</guid>
      <title>Kirjeitä kentältä: Sierra Oscar Sierra</title>
      <description><![CDATA[<p>Antropologinen kenttätyö on hidasta, intensiivistä ja kokonaisvaltaista, ja sivupolkuja on usein vaikeaa välttää. Mutta milloin tutkimus tulisi osata kentän osalta lopettaa? Mistä tutkija tietää, kuinka paljon aineistoa on tarpeeksi - tai onko sitä jo liikaa? Jos tutkittava maailma on kovin vieras, jo siihen orientoituminen voi viedä paljon aikaa. Jotkut opettelevat paikallisen kielen kokonaan itse, toiset käyttävät aikaa luotettavan tulkin hankkimiseen.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/04/tutkimus-sierra-oscar-sierra/">Kirjeitä kentältä: Sierra Oscar Sierra</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 26 Apr 2018 06:30:11 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Antropologinen kenttätyö on hidasta, intensiivistä ja kokonaisvaltaista, ja sivupolkuja on usein vaikeaa välttää. Mutta milloin tutkimus tulisi osata kentän osalta lopettaa? Mistä tutkija tietää, kuinka paljon aineistoa on tarpeeksi - tai onko sitä jo liikaa? Jos tutkittava maailma on kovin vieras, jo siihen orientoituminen voi viedä paljon aikaa. Jotkut opettelevat paikallisen kielen kokonaan itse, toiset käyttävät aikaa luotettavan tulkin hankkimiseen.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/04/tutkimus-sierra-oscar-sierra/">Kirjeitä kentältä: Sierra Oscar Sierra</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="6660096" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/17418446-1821-45e0-b722-9012ccf142aa/ab_Kirjeitae_kentaeltae_Sierra_Oscar_Sierra_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kirjeitä kentältä: Sierra Oscar Sierra</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:08:27</itunes:duration>
      <itunes:summary>Antropologinen kenttätyö on hidasta, intensiivistä ja kokonaisvaltaista, ja sivupolkuja on usein vaikeaa välttää. Mutta milloin tutkimus tulisi osata kentän osalta lopettaa? Mistä tutkija tietää, kuinka paljon aineistoa on tarpeeksi - tai onko sitä jo liikaa? Jos tutkittava maailma on kovin vieras, jo siihen orientoituminen voi viedä paljon aikaa. Jotkut opettelevat paikallisen kielen kokonaan itse, toiset käyttävät aikaa luotettavan tulkin hankkimiseen.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Antropologinen kenttätyö on hidasta, intensiivistä ja kokonaisvaltaista, ja sivupolkuja on usein vaikeaa välttää. Mutta milloin tutkimus tulisi osata kentän osalta lopettaa? Mistä tutkija tietää, kuinka paljon aineistoa on tarpeeksi - tai onko sitä jo liikaa? Jos tutkittava maailma on kovin vieras, jo siihen orientoituminen voi viedä paljon aikaa. Jotkut opettelevat paikallisen kielen kokonaan itse, toiset käyttävät aikaa luotettavan tulkin hankkimiseen.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>218</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=9099</guid>
      <title>Suomalainen mies #metoon häpeäpaalulla</title>
      <description><![CDATA[<p>Viime lokakuussa Yhdysvalloissa alkunsa saanutta metoo-kampanjaa on verrattu ilmiönä jopa naisten äänioikeuden saavuttamiseen. Liikettä on kuitenkin kritisoitu miesten liiallisesta syyllistämisestä. “Noitavainoksi” ja “kenttäoikeudeksi” kutsuttu kampanja kolahtaa miehen kunnian päälle. Artikkeli käsitelee metoo-ilmiötä, sen haastamaa vaikenemisen kulttuuria sekä maskuliinista kunniakäsitettä Suomessa.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/04/suomalainen-mies-metoon-hapeapaalulla/">Suomalainen mies #metoon häpeäpaalulla</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 24 Apr 2018 07:00:06 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Viime lokakuussa Yhdysvalloissa alkunsa saanutta metoo-kampanjaa on verrattu ilmiönä jopa naisten äänioikeuden saavuttamiseen. Liikettä on kuitenkin kritisoitu miesten liiallisesta syyllistämisestä. “Noitavainoksi” ja “kenttäoikeudeksi” kutsuttu kampanja kolahtaa miehen kunnian päälle. Artikkeli käsitelee metoo-ilmiötä, sen haastamaa vaikenemisen kulttuuria sekä maskuliinista kunniakäsitettä Suomessa.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/04/suomalainen-mies-metoon-hapeapaalulla/">Suomalainen mies #metoon häpeäpaalulla</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="20680075" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/1e19c8eb-b162-47fc-b0b7-e177a9b5a404/ab_metoo_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Suomalainen mies #metoon häpeäpaalulla</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:21:33</itunes:duration>
      <itunes:summary>Viime lokakuussa Yhdysvalloissa alkunsa saanutta metoo-kampanjaa on verrattu ilmiönä jopa naisten äänioikeuden saavuttamiseen. Liikettä on kuitenkin kritisoitu miesten liiallisesta syyllistämisestä. “Noitavainoksi” ja “kenttäoikeudeksi” kutsuttu kampanja kolahtaa miehen kunnian päälle. Artikkeli käsitelee metoo-ilmiötä, sen haastamaa vaikenemisen kulttuuria sekä maskuliinista kunniakäsitettä Suomessa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Viime lokakuussa Yhdysvalloissa alkunsa saanutta metoo-kampanjaa on verrattu ilmiönä jopa naisten äänioikeuden saavuttamiseen. Liikettä on kuitenkin kritisoitu miesten liiallisesta syyllistämisestä. “Noitavainoksi” ja “kenttäoikeudeksi” kutsuttu kampanja kolahtaa miehen kunnian päälle. Artikkeli käsitelee metoo-ilmiötä, sen haastamaa vaikenemisen kulttuuria sekä maskuliinista kunniakäsitettä Suomessa.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>217</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=9059</guid>
      <title>Työkentällä: Ihmiset kulttuuripolitiikan keskiöön</title>
      <description><![CDATA[<p>Taide ei sanonnan mukaan tunne rajoja – vaan taitaapa tuntea sittenkin. Suomessa kulttuuripolitiikalla ohjataan luovan kentän mahdollisuuksia tarjota taide- ja kulttuurikokemuksia. Ilman valtion, kuntien ja apurahoja myöntävien instituutioiden rahoitusta taide-elämykset jäisivät ehkä kokematta. Kulttuuripolitiikan rakenteita, ongelmia ja kehityskohtia tutkitaan muun muassa Cuporella, joka on kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus.<br />
Kävimme haastattelemassa Cuporen projektitutkijaa ja antropologi Sirene Karria ja kysyimme, millaisten kysymysten kanssa kulttuuripolitiikan tutkimuksessa painitaan.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/04/kulttuuripolitiikka-ihmisten-palvelukseen/">Työkentällä: Ihmiset kulttuuripolitiikan keskiöön</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 19 Apr 2018 07:00:07 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Taide ei sanonnan mukaan tunne rajoja – vaan taitaapa tuntea sittenkin. Suomessa kulttuuripolitiikalla ohjataan luovan kentän mahdollisuuksia tarjota taide- ja kulttuurikokemuksia. Ilman valtion, kuntien ja apurahoja myöntävien instituutioiden rahoitusta taide-elämykset jäisivät ehkä kokematta. Kulttuuripolitiikan rakenteita, ongelmia ja kehityskohtia tutkitaan muun muassa Cuporella, joka on kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus.<br />
Kävimme haastattelemassa Cuporen projektitutkijaa ja antropologi Sirene Karria ja kysyimme, millaisten kysymysten kanssa kulttuuripolitiikan tutkimuksessa painitaan.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/04/kulttuuripolitiikka-ihmisten-palvelukseen/">Työkentällä: Ihmiset kulttuuripolitiikan keskiöön</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="10830696" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/93dfffd3-ab9d-408c-ad01-cdcefc985940/ab_Ihmiset_kulttuuripolitiikan_keskioeoen_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Työkentällä: Ihmiset kulttuuripolitiikan keskiöön</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:43</itunes:duration>
      <itunes:summary>Taide ei sanonnan mukaan tunne rajoja – vaan taitaapa tuntea sittenkin. Suomessa kulttuuripolitiikalla ohjataan luovan kentän mahdollisuuksia tarjota taide- ja kulttuurikokemuksia. Ilman valtion, kuntien ja apurahoja myöntävien instituutioiden rahoitusta taide-elämykset jäisivät ehkä kokematta. Kulttuuripolitiikan rakenteita, ongelmia ja kehityskohtia tutkitaan muun muassa Cuporella, joka on kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus. 
Kävimme haastattelemassa Cuporen projektitutkijaa ja antropologi Sirene Karria ja kysyimme, millaisten kysymysten kanssa kulttuuripolitiikan tutkimuksessa painitaan.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Taide ei sanonnan mukaan tunne rajoja – vaan taitaapa tuntea sittenkin. Suomessa kulttuuripolitiikalla ohjataan luovan kentän mahdollisuuksia tarjota taide- ja kulttuurikokemuksia. Ilman valtion, kuntien ja apurahoja myöntävien instituutioiden rahoitusta taide-elämykset jäisivät ehkä kokematta. Kulttuuripolitiikan rakenteita, ongelmia ja kehityskohtia tutkitaan muun muassa Cuporella, joka on kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus. 
Kävimme haastattelemassa Cuporen projektitutkijaa ja antropologi Sirene Karria ja kysyimme, millaisten kysymysten kanssa kulttuuripolitiikan tutkimuksessa painitaan.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>216</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=9028</guid>
      <title>LiDAR-skannaus mullistaa käsitykset muinaisesta Amerikasta</title>
      <description><![CDATA[<p>LiDAR eli laserkeilaus on eräänlainen tutka, joka on saanut aikaan vallankumouksen arkeologiassa. Menetelmällä on löydetty niin vanhoja joenuomia kuin kadonneita kaupunkeja. Tämä keksintö muuttaa maailmanhistoriaa vauhdilla. Lähes viikottain arkeologisilla mediafoorumeilla voi lukea uutisia toinen toistaan hämmästyttävämmistä löydöistä eri puolilla maailmaa. Käsitykset muinaisen Amerikan historiasta LiDAR on jo mullistanut.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/04/lidar-skannaus-mullistaa-kasitykset-muinaisesta-amerikasta/">LiDAR-skannaus mullistaa käsitykset muinaisesta Amerikasta</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 17 Apr 2018 07:00:59 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>LiDAR eli laserkeilaus on eräänlainen tutka, joka on saanut aikaan vallankumouksen arkeologiassa. Menetelmällä on löydetty niin vanhoja joenuomia kuin kadonneita kaupunkeja. Tämä keksintö muuttaa maailmanhistoriaa vauhdilla. Lähes viikottain arkeologisilla mediafoorumeilla voi lukea uutisia toinen toistaan hämmästyttävämmistä löydöistä eri puolilla maailmaa. Käsitykset muinaisen Amerikan historiasta LiDAR on jo mullistanut.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/04/lidar-skannaus-mullistaa-kasitykset-muinaisesta-amerikasta/">LiDAR-skannaus mullistaa käsitykset muinaisesta Amerikasta</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="12105233" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/abaf2222-ede1-4c33-bc79-55a91804a4e1/LiDAR_skannaus_mullistaa_käsitykset_muinaisesta_Amerikasta0D_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>LiDAR-skannaus mullistaa käsitykset muinaisesta Amerikasta</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:15:14</itunes:duration>
      <itunes:summary>LiDAR eli laserkeilaus on eräänlainen tutka, joka on saanut aikaan vallankumouksen arkeologiassa. Menetelmällä on löydetty niin vanhoja joenuomia kuin kadonneita kaupunkeja. Tämä keksintö muuttaa maailmanhistoriaa vauhdilla. Lähes viikottain arkeologisilla mediafoorumeilla voi lukea uutisia toinen toistaan hämmästyttävämmistä löydöistä eri puolilla maailmaa. Käsitykset muinaisen Amerikan historiasta LiDAR on jo mullistanut.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>LiDAR eli laserkeilaus on eräänlainen tutka, joka on saanut aikaan vallankumouksen arkeologiassa. Menetelmällä on löydetty niin vanhoja joenuomia kuin kadonneita kaupunkeja. Tämä keksintö muuttaa maailmanhistoriaa vauhdilla. Lähes viikottain arkeologisilla mediafoorumeilla voi lukea uutisia toinen toistaan hämmästyttävämmistä löydöistä eri puolilla maailmaa. Käsitykset muinaisen Amerikan historiasta LiDAR on jo mullistanut.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>215</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=9008</guid>
      <title>Tarina avaruutta valloittavasta neuvostoihmisestä</title>
      <description><![CDATA[<p>1960-luvun alussa ihmiskunta astui avaruusaikaan. Avaruus oli modernisaation ja teknologisen edistysuskon symboli ja kosmonautit, avaruuden valloittajat, uusia huimapäisiä neuvostoihmisiä. Vastalaskeutuneen kosmonautti Juri Gagarinin harteille kasattiin melkoinen rooli. Laskeuduttuaan hän oli jo huippuunsa treenattu esiintyjä, jonka tehtävänä oli kiertää ympäri maailmaa. Avaruuteen hän ei enää lentänyt. Se ei ollut tarpeen, sillä valtionjohdolle lennon suurin merkitys ei ollut avaruudessa vaan maan päällä: se oli osoitus siitä, että sosialistinen maailmanjärjestelmä toimi. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/04/kosmonautiikan-paiva/">Tarina avaruutta valloittavasta neuvostoihmisestä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 12 Apr 2018 06:00:39 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>1960-luvun alussa ihmiskunta astui avaruusaikaan. Avaruus oli modernisaation ja teknologisen edistysuskon symboli ja kosmonautit, avaruuden valloittajat, uusia huimapäisiä neuvostoihmisiä. Vastalaskeutuneen kosmonautti Juri Gagarinin harteille kasattiin melkoinen rooli. Laskeuduttuaan hän oli jo huippuunsa treenattu esiintyjä, jonka tehtävänä oli kiertää ympäri maailmaa. Avaruuteen hän ei enää lentänyt. Se ei ollut tarpeen, sillä valtionjohdolle lennon suurin merkitys ei ollut avaruudessa vaan maan päällä: se oli osoitus siitä, että sosialistinen maailmanjärjestelmä toimi. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/04/kosmonautiikan-paiva/">Tarina avaruutta valloittavasta neuvostoihmisestä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="10765608" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/8032cd25-1544-4424-bf89-a03833ac702d/ab_Tarina_avaruutta_valloittavasta_neuvostoihmisestae_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Tarina avaruutta valloittavasta neuvostoihmisestä</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:08</itunes:duration>
      <itunes:summary>1960-luvun alussa ihmiskunta astui avaruusaikaan. Avaruus oli modernisaation ja teknologisen edistysuskon symboli ja kosmonautit, avaruuden valloittajat, uusia huimapäisiä neuvostoihmisiä. Vastalaskeutuneen kosmonautti Juri Gagarinin harteille kasattiin melkoinen rooli. Laskeuduttuaan hän oli jo huippuunsa treenattu esiintyjä, jonka tehtävänä oli kiertää ympäri maailmaa. Avaruuteen hän ei enää lentänyt. Se ei ollut tarpeen, sillä valtionjohdolle lennon suurin merkitys ei ollut avaruudessa vaan maan päällä: se oli osoitus siitä, että sosialistinen maailmanjärjestelmä toimi.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>1960-luvun alussa ihmiskunta astui avaruusaikaan. Avaruus oli modernisaation ja teknologisen edistysuskon symboli ja kosmonautit, avaruuden valloittajat, uusia huimapäisiä neuvostoihmisiä. Vastalaskeutuneen kosmonautti Juri Gagarinin harteille kasattiin melkoinen rooli. Laskeuduttuaan hän oli jo huippuunsa treenattu esiintyjä, jonka tehtävänä oli kiertää ympäri maailmaa. Avaruuteen hän ei enää lentänyt. Se ei ollut tarpeen, sillä valtionjohdolle lennon suurin merkitys ei ollut avaruudessa vaan maan päällä: se oli osoitus siitä, että sosialistinen maailmanjärjestelmä toimi.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>214</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=8992</guid>
      <title>Lasten leikeistä nuorten aitoon osallistamiseen</title>
      <description><![CDATA[<p>Lasten kehitys osallistuviksi nuoriksi ja myöhemmin aikuisiksi ei tapahdu noin vain. Lapset oppivat niin arkisia toimia kuin suurempia yhteiskunnallisia asioita leikin, osallistumisen ja havaintojensa kautta. Aikuiset näyttävät osaltaan esimerkkiä ja opettavat, kuinka yhteiskunnassa toimitaan. Se, millaista käytöstä vanhemmat lapsilta odottavat, ja millaisiin toimiin ja leikkeihin lapsia ohjataan, muovaa lapsia ihmisinä ja kansalaisina. ALL-YOUTH-hanke toteutti yhdessä Bassoradion kanssa presidentinvaalien aikaan ”Suuren pressakyselyn”, jossa kartoitimme nuorten ajatuksia yhteiskunnan ongelmista, presidentti-instituutiosta ja äänestämisestä. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/04/lasten-leikeista-nuorten-aitoon-osallistamiseen/">Lasten leikeistä nuorten aitoon osallistamiseen</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 11 Apr 2018 05:31:43 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Lasten kehitys osallistuviksi nuoriksi ja myöhemmin aikuisiksi ei tapahdu noin vain. Lapset oppivat niin arkisia toimia kuin suurempia yhteiskunnallisia asioita leikin, osallistumisen ja havaintojensa kautta. Aikuiset näyttävät osaltaan esimerkkiä ja opettavat, kuinka yhteiskunnassa toimitaan. Se, millaista käytöstä vanhemmat lapsilta odottavat, ja millaisiin toimiin ja leikkeihin lapsia ohjataan, muovaa lapsia ihmisinä ja kansalaisina. ALL-YOUTH-hanke toteutti yhdessä Bassoradion kanssa presidentinvaalien aikaan ”Suuren pressakyselyn”, jossa kartoitimme nuorten ajatuksia yhteiskunnan ongelmista, presidentti-instituutiosta ja äänestämisestä. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/04/lasten-leikeista-nuorten-aitoon-osallistamiseen/">Lasten leikeistä nuorten aitoon osallistamiseen</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="7813687" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/ea659508-f505-4a33-baeb-a94208fde234/Lasten_leikeistä_nuorten_aitoon_osallistamiseen0D_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Lasten leikeistä nuorten aitoon osallistamiseen</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:09:51</itunes:duration>
      <itunes:summary>Lasten kehitys osallistuviksi nuoriksi ja myöhemmin aikuisiksi ei tapahdu noin vain. Lapset oppivat niin arkisia toimia kuin suurempia yhteiskunnallisia asioita leikin, osallistumisen ja havaintojensa kautta. Aikuiset näyttävät osaltaan esimerkkiä ja opettavat, kuinka yhteiskunnassa toimitaan. Se, millaista käytöstä vanhemmat lapsilta odottavat, ja millaisiin toimiin ja leikkeihin lapsia ohjataan, muovaa lapsia ihmisinä ja kansalaisina. ALL-YOUTH-hanke toteutti yhdessä Bassoradion kanssa presidentinvaalien aikaan ”Suuren pressakyselyn”, jossa kartoitimme nuorten ajatuksia yhteiskunnan ongelmista, presidentti-instituutiosta ja äänestämisestä.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Lasten kehitys osallistuviksi nuoriksi ja myöhemmin aikuisiksi ei tapahdu noin vain. Lapset oppivat niin arkisia toimia kuin suurempia yhteiskunnallisia asioita leikin, osallistumisen ja havaintojensa kautta. Aikuiset näyttävät osaltaan esimerkkiä ja opettavat, kuinka yhteiskunnassa toimitaan. Se, millaista käytöstä vanhemmat lapsilta odottavat, ja millaisiin toimiin ja leikkeihin lapsia ohjataan, muovaa lapsia ihmisinä ja kansalaisina. ALL-YOUTH-hanke toteutti yhdessä Bassoradion kanssa presidentinvaalien aikaan ”Suuren pressakyselyn”, jossa kartoitimme nuorten ajatuksia yhteiskunnan ongelmista, presidentti-instituutiosta ja äänestämisestä.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>213</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=8937</guid>
      <title>Kun oma käsi saastutti</title>
      <description><![CDATA[<p>Itsetyydytystä on luonnehdittu länsimaisen seksuaalikulttuurin pitkäkestoisimmaksi tabuksi, jota edes viime vuosikymmenten seksuaalinen vapautuminen ei ole kyennyt murtamaan. Vaikka itsetyydytys nykyään jo nähdäänkin osana seksuaaliterveyttä, harva puhuu siitä avoimesti – ainakaan ilman kiusaantuneita kuulijoita. Taustaa ja syitä tabun murtumattomuudelle voi etsiä itsetyydytyksen värikkäästä kulttuurihistoriasta.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/04/kun-oma-kasi-saastutti/">Kun oma käsi saastutti</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 5 Apr 2018 05:38:29 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Itsetyydytystä on luonnehdittu länsimaisen seksuaalikulttuurin pitkäkestoisimmaksi tabuksi, jota edes viime vuosikymmenten seksuaalinen vapautuminen ei ole kyennyt murtamaan. Vaikka itsetyydytys nykyään jo nähdäänkin osana seksuaaliterveyttä, harva puhuu siitä avoimesti – ainakaan ilman kiusaantuneita kuulijoita. Taustaa ja syitä tabun murtumattomuudelle voi etsiä itsetyydytyksen värikkäästä kulttuurihistoriasta.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/04/kun-oma-kasi-saastutti/">Kun oma käsi saastutti</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="14541090" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/a285c278-1778-4bd9-ac02-88baba77984c/ab_onanoi_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kun oma käsi saastutti</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:15:09</itunes:duration>
      <itunes:summary>Itsetyydytystä on luonnehdittu länsimaisen seksuaalikulttuurin pitkäkestoisimmaksi tabuksi, jota edes viime vuosikymmenten seksuaalinen vapautuminen ei ole kyennyt murtamaan. Vaikka itsetyydytys nykyään jo nähdäänkin osana seksuaaliterveyttä, harva puhuu siitä avoimesti – ainakaan ilman kiusaantuneita kuulijoita. Taustaa ja syitä tabun murtumattomuudelle voi etsiä itsetyydytyksen värikkäästä kulttuurihistoriasta.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Itsetyydytystä on luonnehdittu länsimaisen seksuaalikulttuurin pitkäkestoisimmaksi tabuksi, jota edes viime vuosikymmenten seksuaalinen vapautuminen ei ole kyennyt murtamaan. Vaikka itsetyydytys nykyään jo nähdäänkin osana seksuaaliterveyttä, harva puhuu siitä avoimesti – ainakaan ilman kiusaantuneita kuulijoita. Taustaa ja syitä tabun murtumattomuudelle voi etsiä itsetyydytyksen värikkäästä kulttuurihistoriasta.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>212</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=8911</guid>
      <title>Julkinen, yksityinen some</title>
      <description><![CDATA[<p>Vaikka sosiaalinen media on ollut keskuudessamme vasta hetken, meillä on jo monia käsityksiä siitä, millä tavalla sitä kuuluisi käyttää. Sosiaalinen media onkin hauska väylä kulttuurisen merkityksenannon tarkasteluun. Se on useimmille meistä arkipäiväinen, hyvin tuttu ja läheinen asia. Se kietoutuu ihmissuhteisiimme, työhömme sekä käsityksiimme siitä, millaisia ihmiset ovat. Lisäksi se on yhtä aikaa sekä erittäin globaali että vahvasti paikallisväriä ottava ilmiö. Millaisia eroja kulttuurien välinen vertailu paljastaa somen käytön tavoissamme?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/04/julkinen-yksityinen-sosiaalinen-media/">Julkinen, yksityinen some</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 3 Apr 2018 06:00:59 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Vaikka sosiaalinen media on ollut keskuudessamme vasta hetken, meillä on jo monia käsityksiä siitä, millä tavalla sitä kuuluisi käyttää. Sosiaalinen media onkin hauska väylä kulttuurisen merkityksenannon tarkasteluun. Se on useimmille meistä arkipäiväinen, hyvin tuttu ja läheinen asia. Se kietoutuu ihmissuhteisiimme, työhömme sekä käsityksiimme siitä, millaisia ihmiset ovat. Lisäksi se on yhtä aikaa sekä erittäin globaali että vahvasti paikallisväriä ottava ilmiö. Millaisia eroja kulttuurien välinen vertailu paljastaa somen käytön tavoissamme?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/04/julkinen-yksityinen-sosiaalinen-media/">Julkinen, yksityinen some</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="15507432" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/dcec131d-cd28-4d7c-9a71-cf02c64c640f/ab_Uhka_vai_mahdollisuus_julkinen_yksityinen_some_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Julkinen, yksityinen some</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:17:54</itunes:duration>
      <itunes:summary>Vaikka sosiaalinen media on ollut keskuudessamme vasta hetken, meillä on jo monia käsityksiä siitä, millä tavalla sitä kuuluisi käyttää. Sosiaalinen media onkin hauska väylä kulttuurisen merkityksenannon tarkasteluun. Se on useimmille meistä arkipäiväinen, hyvin tuttu ja läheinen asia. Se kietoutuu ihmissuhteisiimme, työhömme sekä käsityksiimme siitä, millaisia ihmiset ovat. Lisäksi se on yhtä aikaa sekä erittäin globaali että vahvasti paikallisväriä ottava ilmiö. Millaisia eroja kulttuurien välinen vertailu paljastaa somen käytön tavoissamme?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Vaikka sosiaalinen media on ollut keskuudessamme vasta hetken, meillä on jo monia käsityksiä siitä, millä tavalla sitä kuuluisi käyttää. Sosiaalinen media onkin hauska väylä kulttuurisen merkityksenannon tarkasteluun. Se on useimmille meistä arkipäiväinen, hyvin tuttu ja läheinen asia. Se kietoutuu ihmissuhteisiimme, työhömme sekä käsityksiimme siitä, millaisia ihmiset ovat. Lisäksi se on yhtä aikaa sekä erittäin globaali että vahvasti paikallisväriä ottava ilmiö. Millaisia eroja kulttuurien välinen vertailu paljastaa somen käytön tavoissamme?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>211</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=8875</guid>
      <title>Yliluonnollinen sota: Herkkää kokemusperintöä kartoittamassa</title>
      <description><![CDATA[<p>Sota-aikana ilmapiiri oli ahdistava ja elettiin ainaisessa hermojännityksessä. Yliluonnollisiksi tulkitut kokemukset olivat sota-aikana yleisiä. Niitä koettiin yksin, pienessä porukassa ja isolla joukolla. Kokijat ovat monenlaisia: naisia, miehiä, lapsia ja isovanhempia. He ovat ympäri Suomen.<br />
Suurin osa kokemuksista on kokijoilleen selittämättömiä, ja vaikka ne ovat jättäneet vahvan jäljen, niistä on vaiettu jopa hulluksi leimautumisen pelossa. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/03/yliluonnollinen-sota-herkkaa-kokemusperintoa-kartoittamassa/">Yliluonnollinen sota: Herkkää kokemusperintöä kartoittamassa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 27 Mar 2018 04:41:49 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Sota-aikana ilmapiiri oli ahdistava ja elettiin ainaisessa hermojännityksessä. Yliluonnollisiksi tulkitut kokemukset olivat sota-aikana yleisiä. Niitä koettiin yksin, pienessä porukassa ja isolla joukolla. Kokijat ovat monenlaisia: naisia, miehiä, lapsia ja isovanhempia. He ovat ympäri Suomen.<br />
Suurin osa kokemuksista on kokijoilleen selittämättömiä, ja vaikka ne ovat jättäneet vahvan jäljen, niistä on vaiettu jopa hulluksi leimautumisen pelossa. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/03/yliluonnollinen-sota-herkkaa-kokemusperintoa-kartoittamassa/">Yliluonnollinen sota: Herkkää kokemusperintöä kartoittamassa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="9190836" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/132368bf-e05f-4dc9-94ff-5889f3125d8a/YLILUONNOLLINEN_SOTA_–_HERKKÄÄ_KOKEMUSPERINTÖÄ_KARTOITTAMASSA0D_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Yliluonnollinen sota: Herkkää kokemusperintöä kartoittamassa</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:33</itunes:duration>
      <itunes:summary>Sota-aikana ilmapiiri oli ahdistava ja elettiin ainaisessa hermojännityksessä. Yliluonnollisiksi tulkitut kokemukset olivat sota-aikana yleisiä. Niitä koettiin yksin, pienessä porukassa ja isolla joukolla. Kokijat ovat monenlaisia: naisia, miehiä, lapsia ja isovanhempia. He ovat ympäri Suomen. 
Suurin osa kokemuksista on kokijoilleen selittämättömiä, ja vaikka ne ovat jättäneet vahvan jäljen, niistä on vaiettu jopa hulluksi leimautumisen pelossa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Sota-aikana ilmapiiri oli ahdistava ja elettiin ainaisessa hermojännityksessä. Yliluonnollisiksi tulkitut kokemukset olivat sota-aikana yleisiä. Niitä koettiin yksin, pienessä porukassa ja isolla joukolla. Kokijat ovat monenlaisia: naisia, miehiä, lapsia ja isovanhempia. He ovat ympäri Suomen. 
Suurin osa kokemuksista on kokijoilleen selittämättömiä, ja vaikka ne ovat jättäneet vahvan jäljen, niistä on vaiettu jopa hulluksi leimautumisen pelossa.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>210</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=8851</guid>
      <title>Kirjeitä kentältä: Turhauttaa</title>
      <description><![CDATA[<p>Istun beirutilaisessa kahvilassa ja minua turhauttaa. Kirjoitan tutkimusprojektini rahoittajalle vuosiraporttia, vaikka mieleni tekisi jo mennä suomalaisten tutkijatuttujeni kanssa sovitulle kaljalle. Naputan raportin viimeiset sanat valmiiksi ja kuuntelen sivukorvalla, kuinka viereisen pöydän kolmekymppiset beirutilaiset puhuvat espressojen äärellä Libanonin arabian ja englannin sekoituksella siitä, missä journaalissa saisivat julkaistua erään heistä kirjoittaman antropologisen artikkelin. Mietin keskeyttäisinkö heidän keskustelunsa ottamalla kantaa aiheeseen. Lähetän kuitenkin vain raporttini sähköpostitse projektihallintaan, suljen tietokoneen ja lähden kahvilasta tallustamaan baariin kaupunginosan toiselle laidalle. Tätäkö on kenttätyö? Kävellessäni mielessäni pyörii, että teen nyt varmasti jotain väärin. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/03/kirjeita-kentalta-turhauttaa/">Kirjeitä kentältä: Turhauttaa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Mon, 26 Mar 2018 06:31:48 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Istun beirutilaisessa kahvilassa ja minua turhauttaa. Kirjoitan tutkimusprojektini rahoittajalle vuosiraporttia, vaikka mieleni tekisi jo mennä suomalaisten tutkijatuttujeni kanssa sovitulle kaljalle. Naputan raportin viimeiset sanat valmiiksi ja kuuntelen sivukorvalla, kuinka viereisen pöydän kolmekymppiset beirutilaiset puhuvat espressojen äärellä Libanonin arabian ja englannin sekoituksella siitä, missä journaalissa saisivat julkaistua erään heistä kirjoittaman antropologisen artikkelin. Mietin keskeyttäisinkö heidän keskustelunsa ottamalla kantaa aiheeseen. Lähetän kuitenkin vain raporttini sähköpostitse projektihallintaan, suljen tietokoneen ja lähden kahvilasta tallustamaan baariin kaupunginosan toiselle laidalle. Tätäkö on kenttätyö? Kävellessäni mielessäni pyörii, että teen nyt varmasti jotain väärin. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/03/kirjeita-kentalta-turhauttaa/">Kirjeitä kentältä: Turhauttaa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="13460665" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/77cb19c3-f04a-44de-8f11-2dff75d7ebbf/ab_turhauttaa_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kirjeitä kentältä: Turhauttaa</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:14:01</itunes:duration>
      <itunes:summary>Istun beirutilaisessa kahvilassa ja minua turhauttaa. Kirjoitan tutkimusprojektini rahoittajalle vuosiraporttia, vaikka mieleni tekisi jo mennä suomalaisten tutkijatuttujeni kanssa sovitulle kaljalle. Naputan raportin viimeiset sanat valmiiksi ja kuuntelen sivukorvalla, kuinka viereisen pöydän kolmekymppiset beirutilaiset puhuvat espressojen äärellä Libanonin arabian ja englannin sekoituksella siitä, missä journaalissa saisivat julkaistua erään heistä kirjoittaman antropologisen artikkelin. Mietin keskeyttäisinkö heidän keskustelunsa ottamalla kantaa aiheeseen. Lähetän kuitenkin vain raporttini sähköpostitse projektihallintaan, suljen tietokoneen ja lähden kahvilasta tallustamaan baariin kaupunginosan toiselle laidalle. Tätäkö on kenttätyö? Kävellessäni mielessäni pyörii, että teen nyt varmasti jotain väärin.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Istun beirutilaisessa kahvilassa ja minua turhauttaa. Kirjoitan tutkimusprojektini rahoittajalle vuosiraporttia, vaikka mieleni tekisi jo mennä suomalaisten tutkijatuttujeni kanssa sovitulle kaljalle. Naputan raportin viimeiset sanat valmiiksi ja kuuntelen sivukorvalla, kuinka viereisen pöydän kolmekymppiset beirutilaiset puhuvat espressojen äärellä Libanonin arabian ja englannin sekoituksella siitä, missä journaalissa saisivat julkaistua erään heistä kirjoittaman antropologisen artikkelin. Mietin keskeyttäisinkö heidän keskustelunsa ottamalla kantaa aiheeseen. Lähetän kuitenkin vain raporttini sähköpostitse projektihallintaan, suljen tietokoneen ja lähden kahvilasta tallustamaan baariin kaupunginosan toiselle laidalle. Tätäkö on kenttätyö? Kävellessäni mielessäni pyörii, että teen nyt varmasti jotain väärin.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>209</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=8747</guid>
      <title>Elämän muodot ja tieteen tiet – Tim Ingoldin haastattelu</title>
      <description><![CDATA[<p>Aberdeenin yliopiston antropologian professori Tim Ingold kertoo urastaan, ajatuksistaan ja tulevaisuuden suunnitelmistaan. Ingold tunnetaan hyvin filosofisesta ja toiveikkaasta, kielellä leikittelevästä lähestymistavastaan ihmisen olemassaoloon, toimintaan ja suhteellisuuteen ympäristössään. Haastattelun aikana ehdimme myös käsitellä mielikuvitusta, toivoa, tietoa, antropologian ja etnografian eroja, sienirihmastoja ja Sallan kuntaa.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/03/elaman-muodot-ja-tieteen-tiet-tim-ingoldin-haastattelu/">Elämän muodot ja tieteen tiet – Tim Ingoldin haastattelu</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 22 Mar 2018 07:00:11 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Aberdeenin yliopiston antropologian professori Tim Ingold kertoo urastaan, ajatuksistaan ja tulevaisuuden suunnitelmistaan. Ingold tunnetaan hyvin filosofisesta ja toiveikkaasta, kielellä leikittelevästä lähestymistavastaan ihmisen olemassaoloon, toimintaan ja suhteellisuuteen ympäristössään. Haastattelun aikana ehdimme myös käsitellä mielikuvitusta, toivoa, tietoa, antropologian ja etnografian eroja, sienirihmastoja ja Sallan kuntaa.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/03/elaman-muodot-ja-tieteen-tiet-tim-ingoldin-haastattelu/">Elämän muodot ja tieteen tiet – Tim Ingoldin haastattelu</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="14865219" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/250a0d5e-5c25-4ddd-93b4-a47c056a4a67/Elämän_muodot_ja_tieteen_tiet_–_Tim_Ingoldin_haastattelu0D_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Elämän muodot ja tieteen tiet – Tim Ingoldin haastattelu</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:17:59</itunes:duration>
      <itunes:summary>Aberdeenin yliopiston antropologian professori Tim Ingold kertoo urastaan, ajatuksistaan ja tulevaisuuden suunnitelmistaan. Ingold tunnetaan hyvin filosofisesta ja toiveikkaasta, kielellä leikittelevästä lähestymistavastaan ihmisen olemassaoloon, toimintaan ja suhteellisuuteen ympäristössään. Haastattelun aikana ehdimme myös käsitellä mielikuvitusta, toivoa, tietoa, antropologian ja etnografian eroja, sienirihmastoja ja Sallan kuntaa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Aberdeenin yliopiston antropologian professori Tim Ingold kertoo urastaan, ajatuksistaan ja tulevaisuuden suunnitelmistaan. Ingold tunnetaan hyvin filosofisesta ja toiveikkaasta, kielellä leikittelevästä lähestymistavastaan ihmisen olemassaoloon, toimintaan ja suhteellisuuteen ympäristössään. Haastattelun aikana ehdimme myös käsitellä mielikuvitusta, toivoa, tietoa, antropologian ja etnografian eroja, sienirihmastoja ja Sallan kuntaa.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>208</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=8816</guid>
      <title>Alitajunnan antropologiaa — havaintoja David Lynchin maailmasta</title>
      <description><![CDATA[<p>Voiko antropologia auttaa ymmärtämään David Lynchin tuotantoa? Huolimatta siitä onko ohjaajan omistautunut fani vai vannoutunut vihaaja, antropologia saattaa antaa työkaluja hänen teostensa käsittelyyn. Yle Teema järjestää 20.-24.3. elokuvafestivaalin, jonka päätähtenä on ohjaaja David Lynch. Toimituksen päivystävä leffafriikki tarttui tilaisuuteen ja pääsi näkemyksineen muiden innokkaiden mukana festivaaliohjelmiston välispiikkeihin - loput antropologisimmat ajatukset muotoutuivat tekstiksi.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/03/alitajunnan-antropologiaa-havaintoja-david-lynchin-maailmasta/">Alitajunnan antropologiaa — havaintoja David Lynchin maailmasta</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 20 Mar 2018 07:09:40 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Voiko antropologia auttaa ymmärtämään David Lynchin tuotantoa? Huolimatta siitä onko ohjaajan omistautunut fani vai vannoutunut vihaaja, antropologia saattaa antaa työkaluja hänen teostensa käsittelyyn. Yle Teema järjestää 20.-24.3. elokuvafestivaalin, jonka päätähtenä on ohjaaja David Lynch. Toimituksen päivystävä leffafriikki tarttui tilaisuuteen ja pääsi näkemyksineen muiden innokkaiden mukana festivaaliohjelmiston välispiikkeihin - loput antropologisimmat ajatukset muotoutuivat tekstiksi.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/03/alitajunnan-antropologiaa-havaintoja-david-lynchin-maailmasta/">Alitajunnan antropologiaa — havaintoja David Lynchin maailmasta</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="16533083" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/6c43a0b6-60f8-4531-96e4-7206bcf989ce/ab_lynch_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Alitajunnan antropologiaa — havaintoja David Lynchin maailmasta</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:17:13</itunes:duration>
      <itunes:summary>Voiko antropologia auttaa ymmärtämään David Lynchin tuotantoa? Huolimatta siitä onko ohjaajan omistautunut fani vai vannoutunut vihaaja, antropologia saattaa antaa työkaluja hänen teostensa käsittelyyn. Yle Teema järjestää 20.-24.3. elokuvafestivaalin, jonka päätähtenä on ohjaaja David Lynch. Toimituksen päivystävä leffafriikki tarttui tilaisuuteen ja pääsi näkemyksineen muiden innokkaiden mukana festivaaliohjelmiston välispiikkeihin - loput antropologisimmat ajatukset muotoutuivat tekstiksi.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Voiko antropologia auttaa ymmärtämään David Lynchin tuotantoa? Huolimatta siitä onko ohjaajan omistautunut fani vai vannoutunut vihaaja, antropologia saattaa antaa työkaluja hänen teostensa käsittelyyn. Yle Teema järjestää 20.-24.3. elokuvafestivaalin, jonka päätähtenä on ohjaaja David Lynch. Toimituksen päivystävä leffafriikki tarttui tilaisuuteen ja pääsi näkemyksineen muiden innokkaiden mukana festivaaliohjelmiston välispiikkeihin - loput antropologisimmat ajatukset muotoutuivat tekstiksi.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>207</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=8772</guid>
      <title>Uskontotieteilijästä kotikätilöksi</title>
      <description><![CDATA[<p>Lapsen syntymässä on aina kyse yhteiskunnallisesti merkittävästä hetkestä, sillä perheet muodostavat yhteiskunnan perustan. Oli kyseessä suurperheen äiti tai vapaaehtoisesti lapseton, vaikuttaa lasten saaminen meidän kaikkien elämään joko suoraan tai välillisesti. Samalla synnytys itsessään on nykyisin pitkälle medikalisoitu tapahtuma, joka sijoittuu pääasiassa sairaalan seinien sisälle piiloon katseilta. Ulkopuolisella on siihen hyvin vähän kosketuspintaa ennen omakohtaista kokemusta. Lähdimme ottamaan selvää, miltä lastensaanti ja suomalainen synnytyskulttuuri näyttäytyvät ammattilaisen silmin. Elämän ensihetkistä kertomassa kätilö, doula ja antropologi Johanna Sarlio-Nieminen.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/03/katilo-doula-antropologi/">Uskontotieteilijästä kotikätilöksi</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 15 Mar 2018 06:00:10 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Lapsen syntymässä on aina kyse yhteiskunnallisesti merkittävästä hetkestä, sillä perheet muodostavat yhteiskunnan perustan. Oli kyseessä suurperheen äiti tai vapaaehtoisesti lapseton, vaikuttaa lasten saaminen meidän kaikkien elämään joko suoraan tai välillisesti. Samalla synnytys itsessään on nykyisin pitkälle medikalisoitu tapahtuma, joka sijoittuu pääasiassa sairaalan seinien sisälle piiloon katseilta. Ulkopuolisella on siihen hyvin vähän kosketuspintaa ennen omakohtaista kokemusta. Lähdimme ottamaan selvää, miltä lastensaanti ja suomalainen synnytyskulttuuri näyttäytyvät ammattilaisen silmin. Elämän ensihetkistä kertomassa kätilö, doula ja antropologi Johanna Sarlio-Nieminen.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/03/katilo-doula-antropologi/">Uskontotieteilijästä kotikätilöksi</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="14046432" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/77f29d40-c906-492c-9766-e62d7208ea0a/ab_Uskontotieteilijaestae_kotikaetiloeksi_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Uskontotieteilijästä kotikätilöksi</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:14:53</itunes:duration>
      <itunes:summary>Lapsen syntymässä on aina kyse yhteiskunnallisesti merkittävästä hetkestä, sillä perheet muodostavat yhteiskunnan perustan. Oli kyseessä suurperheen äiti tai vapaaehtoisesti lapseton, vaikuttaa lasten saaminen meidän kaikkien elämään joko suoraan tai välillisesti. Samalla synnytys itsessään on nykyisin pitkälle medikalisoitu tapahtuma, joka sijoittuu pääasiassa sairaalan seinien sisälle piiloon katseilta. Ulkopuolisella on siihen hyvin vähän kosketuspintaa ennen omakohtaista kokemusta. Lähdimme ottamaan selvää, miltä lastensaanti ja suomalainen synnytyskulttuuri näyttäytyvät ammattilaisen silmin. Elämän ensihetkistä kertomassa kätilö, doula ja antropologi Johanna Sarlio-Nieminen.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Lapsen syntymässä on aina kyse yhteiskunnallisesti merkittävästä hetkestä, sillä perheet muodostavat yhteiskunnan perustan. Oli kyseessä suurperheen äiti tai vapaaehtoisesti lapseton, vaikuttaa lasten saaminen meidän kaikkien elämään joko suoraan tai välillisesti. Samalla synnytys itsessään on nykyisin pitkälle medikalisoitu tapahtuma, joka sijoittuu pääasiassa sairaalan seinien sisälle piiloon katseilta. Ulkopuolisella on siihen hyvin vähän kosketuspintaa ennen omakohtaista kokemusta. Lähdimme ottamaan selvää, miltä lastensaanti ja suomalainen synnytyskulttuuri näyttäytyvät ammattilaisen silmin. Elämän ensihetkistä kertomassa kätilö, doula ja antropologi Johanna Sarlio-Nieminen.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>206</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=8697</guid>
      <title>Työ ihmissielun kirouksena</title>
      <description><![CDATA[<p>Suomalainen kulttuuri on vanhastaan melko työkeskeinen. Tämä työetiikka on perua entisajan agraarisesta maailmasta, jossa kova työ nähtiin ihmisen osana ja moraalisesti arvokkaana. Taustalta löytyy Raamatun kertomus syntiinlankeemuksesta. Aatami ja Eeva söivät Hyvän ja pahan tiedon puusta vastoin Jumalan tahtoa. Rangaistukseksi Jumala karkotti heidät paratiisista. Jos kertomusta tulkitsee metaforisesti antropologisen ja historiallisen tutkimustiedon valossa, on helppo päätyä tulkintaan jonka mukaan se symboloi maanviljelyn omaksumista ja keräilytaloudesta erkaantumista. Tuolloin ihmisten työmäärä lisääntyi, ja elämä muuttui perustavalla tavalla. Ihmisyhteisöt muuttuivat aiempaa eriarvoisemmiksi ja ryhmien välinen sodankäynti raaistui.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/03/tyo-ihmissielun-kirouksena/">Työ ihmissielun kirouksena</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 7 Mar 2018 07:00:28 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Suomalainen kulttuuri on vanhastaan melko työkeskeinen. Tämä työetiikka on perua entisajan agraarisesta maailmasta, jossa kova työ nähtiin ihmisen osana ja moraalisesti arvokkaana. Taustalta löytyy Raamatun kertomus syntiinlankeemuksesta. Aatami ja Eeva söivät Hyvän ja pahan tiedon puusta vastoin Jumalan tahtoa. Rangaistukseksi Jumala karkotti heidät paratiisista. Jos kertomusta tulkitsee metaforisesti antropologisen ja historiallisen tutkimustiedon valossa, on helppo päätyä tulkintaan jonka mukaan se symboloi maanviljelyn omaksumista ja keräilytaloudesta erkaantumista. Tuolloin ihmisten työmäärä lisääntyi, ja elämä muuttui perustavalla tavalla. Ihmisyhteisöt muuttuivat aiempaa eriarvoisemmiksi ja ryhmien välinen sodankäynti raaistui.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/03/tyo-ihmissielun-kirouksena/">Työ ihmissielun kirouksena</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="17080848" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/1ed58a09-9510-4d37-b972-0e94da4890aa/ab_Tyoe_ihmissielun_kirouksena_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Työ ihmissielun kirouksena</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:18:26</itunes:duration>
      <itunes:summary>Suomalainen kulttuuri on vanhastaan melko työkeskeinen. Tämä työetiikka on perua entisajan agraarisesta maailmasta, jossa kova työ nähtiin ihmisen osana ja moraalisesti arvokkaana. Taustalta löytyy Raamatun kertomus syntiinlankeemuksesta. Aatami ja Eeva söivät Hyvän ja pahan tiedon puusta vastoin Jumalan tahtoa. Rangaistukseksi Jumala karkotti heidät paratiisista. Jos kertomusta tulkitsee metaforisesti antropologisen ja historiallisen tutkimustiedon valossa, on helppo päätyä tulkintaan jonka mukaan se symboloi maanviljelyn omaksumista ja keräilytaloudesta erkaantumista. Tuolloin ihmisten työmäärä lisääntyi, ja elämä muuttui perustavalla tavalla. Ihmisyhteisöt muuttuivat aiempaa eriarvoisemmiksi ja ryhmien välinen sodankäynti raaistui.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Suomalainen kulttuuri on vanhastaan melko työkeskeinen. Tämä työetiikka on perua entisajan agraarisesta maailmasta, jossa kova työ nähtiin ihmisen osana ja moraalisesti arvokkaana. Taustalta löytyy Raamatun kertomus syntiinlankeemuksesta. Aatami ja Eeva söivät Hyvän ja pahan tiedon puusta vastoin Jumalan tahtoa. Rangaistukseksi Jumala karkotti heidät paratiisista. Jos kertomusta tulkitsee metaforisesti antropologisen ja historiallisen tutkimustiedon valossa, on helppo päätyä tulkintaan jonka mukaan se symboloi maanviljelyn omaksumista ja keräilytaloudesta erkaantumista. Tuolloin ihmisten työmäärä lisääntyi, ja elämä muuttui perustavalla tavalla. Ihmisyhteisöt muuttuivat aiempaa eriarvoisemmiksi ja ryhmien välinen sodankäynti raaistui.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>205</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=8629</guid>
      <title>Kirjeitä kentältä: Mielen talkoissa</title>
      <description><![CDATA[<p>Kun pakolliset kenttätyöjaksot ovat takanapäin, edessä on urakan aikana haalitun materiaalin työstäminen etnografiaksi. Tiedeyhteisö peräänkuuluttaa tuloksia. Tutkimusyhteisö kysyy, miten työni edistyy. Itse kaipaan selontekoa siitä, mitä viime vuosien aikana oikeastaan on tapahtunut. Miten sen kaiken voisi tiivistää? Miten muuntaa etnografinen aineisto tieteeksi?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/03/etnografia-kirjeita-kentalta-mielen-talkoissa/">Kirjeitä kentältä: Mielen talkoissa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 1 Mar 2018 07:00:47 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Kun pakolliset kenttätyöjaksot ovat takanapäin, edessä on urakan aikana haalitun materiaalin työstäminen etnografiaksi. Tiedeyhteisö peräänkuuluttaa tuloksia. Tutkimusyhteisö kysyy, miten työni edistyy. Itse kaipaan selontekoa siitä, mitä viime vuosien aikana oikeastaan on tapahtunut. Miten sen kaiken voisi tiivistää? Miten muuntaa etnografinen aineisto tieteeksi?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/03/etnografia-kirjeita-kentalta-mielen-talkoissa/">Kirjeitä kentältä: Mielen talkoissa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="9438123" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/899317c3-a89a-4915-b9b3-ff5832273edf/Kirjeitä_kentältä_Mielen_talkoissa_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kirjeitä kentältä: Mielen talkoissa</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:02</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kun pakolliset kenttätyöjaksot ovat takanapäin, edessä on urakan aikana haalitun materiaalin työstäminen etnografiaksi. Tiedeyhteisö peräänkuuluttaa tuloksia. Tutkimusyhteisö kysyy, miten työni edistyy. Itse kaipaan selontekoa siitä, mitä viime vuosien aikana oikeastaan on tapahtunut. Miten sen kaiken voisi tiivistää? Miten muuntaa etnografinen aineisto tieteeksi?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kun pakolliset kenttätyöjaksot ovat takanapäin, edessä on urakan aikana haalitun materiaalin työstäminen etnografiaksi. Tiedeyhteisö peräänkuuluttaa tuloksia. Tutkimusyhteisö kysyy, miten työni edistyy. Itse kaipaan selontekoa siitä, mitä viime vuosien aikana oikeastaan on tapahtunut. Miten sen kaiken voisi tiivistää? Miten muuntaa etnografinen aineisto tieteeksi?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>204</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=8659</guid>
      <title>Alkuperäiskansat modernissa maailmassa</title>
      <description><![CDATA[<p>Alkuperäiskansa määritellään kulttuurisesti omaleimaiseksi väestöksi, joka on myöhemmin syrjäytetty, ja joka on jäänyt sivuun modernin valtion kehityksestä. Niiden oletetaan usein olevan kulttuurisia reliikkejä, jotka ovat säilyneet kansallisvaltion marginaalissa muinaisajoista lähtien. Alkuperäiskansan käsite on samalla aina poliittisesti latautunut, sillä sitä käytetään esitettäessä erityisiä poliittisia vaatimuksia. Mutta miten “alkuperäisiä” alkuperäiskansat kulttuureineen ovat?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/02/alkuperaiskansat-modernissa-maailmassa/">Alkuperäiskansat modernissa maailmassa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 28 Feb 2018 07:00:24 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Alkuperäiskansa määritellään kulttuurisesti omaleimaiseksi väestöksi, joka on myöhemmin syrjäytetty, ja joka on jäänyt sivuun modernin valtion kehityksestä. Niiden oletetaan usein olevan kulttuurisia reliikkejä, jotka ovat säilyneet kansallisvaltion marginaalissa muinaisajoista lähtien. Alkuperäiskansan käsite on samalla aina poliittisesti latautunut, sillä sitä käytetään esitettäessä erityisiä poliittisia vaatimuksia. Mutta miten “alkuperäisiä” alkuperäiskansat kulttuureineen ovat?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/02/alkuperaiskansat-modernissa-maailmassa/">Alkuperäiskansat modernissa maailmassa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="10265184" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/3c7dbed1-7212-4b88-b705-2576e15548d2/ab_Alkuperaeiskansat_modernissa_maailmassa_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Alkuperäiskansat modernissa maailmassa</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:10:30</itunes:duration>
      <itunes:summary>Alkuperäiskansa määritellään kulttuurisesti omaleimaiseksi väestöksi, joka on myöhemmin syrjäytetty, ja joka on jäänyt sivuun modernin valtion kehityksestä. Niiden oletetaan usein olevan kulttuurisia reliikkejä, jotka ovat säilyneet kansallisvaltion marginaalissa muinaisajoista lähtien. Alkuperäiskansan käsite on samalla aina poliittisesti latautunut, sillä sitä käytetään esitettäessä erityisiä poliittisia vaatimuksia. Mutta miten “alkuperäisiä” alkuperäiskansat kulttuureineen ovat?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Alkuperäiskansa määritellään kulttuurisesti omaleimaiseksi väestöksi, joka on myöhemmin syrjäytetty, ja joka on jäänyt sivuun modernin valtion kehityksestä. Niiden oletetaan usein olevan kulttuurisia reliikkejä, jotka ovat säilyneet kansallisvaltion marginaalissa muinaisajoista lähtien. Alkuperäiskansan käsite on samalla aina poliittisesti latautunut, sillä sitä käytetään esitettäessä erityisiä poliittisia vaatimuksia. Mutta miten “alkuperäisiä” alkuperäiskansat kulttuureineen ovat?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>203</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=8569</guid>
      <title>Myös juustot ovat osa kulttuuria</title>
      <description><![CDATA[<p>Juustot ovat osa globaalia ruokakulttuuria ja niiden kuluttaminen yhdenmukaistuu eri puolilla maailmaa. Juustoihin liitetään erilaisia mielikuvia alkuperämaan perusteella, ja eri juustot kuuluvat hyvinkin eri tilanteisiin, edustaen niin arkea kuin juhlaakin. Millaisia kulttuurisia piirteitä juustojen mainostuksessa näkyy? </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/02/juustot-osana-kulttuuria/">Myös juustot ovat osa kulttuuria</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 22 Feb 2018 07:45:13 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Juustot ovat osa globaalia ruokakulttuuria ja niiden kuluttaminen yhdenmukaistuu eri puolilla maailmaa. Juustoihin liitetään erilaisia mielikuvia alkuperämaan perusteella, ja eri juustot kuuluvat hyvinkin eri tilanteisiin, edustaen niin arkea kuin juhlaakin. Millaisia kulttuurisia piirteitä juustojen mainostuksessa näkyy? </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/02/juustot-osana-kulttuuria/">Myös juustot ovat osa kulttuuria</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="12389662" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/0a9c9960-6188-4fad-b0aa-2b5e3639c027/Myös_juustot_ovat_osa_kulttuuria_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Myös juustot ovat osa kulttuuria</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:15:58</itunes:duration>
      <itunes:summary>Juustot ovat osa globaalia ruokakulttuuria ja niiden kuluttaminen yhdenmukaistuu eri puolilla maailmaa. Juustoihin liitetään erilaisia mielikuvia alkuperämaan perusteella, ja eri juustot kuuluvat hyvinkin eri tilanteisiin, edustaen niin arkea kuin juhlaakin. Millaisia kulttuurisia piirteitä juustojen mainostuksessa näkyy?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Juustot ovat osa globaalia ruokakulttuuria ja niiden kuluttaminen yhdenmukaistuu eri puolilla maailmaa. Juustoihin liitetään erilaisia mielikuvia alkuperämaan perusteella, ja eri juustot kuuluvat hyvinkin eri tilanteisiin, edustaen niin arkea kuin juhlaakin. Millaisia kulttuurisia piirteitä juustojen mainostuksessa näkyy?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>202</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=8572</guid>
      <title>Kava ja “rakentava juominen”</title>
      <description><![CDATA[<p>Juomat rakentavat tuntemamme maailman, asettavat sille selkeitä rajoja ja antavat sille muodon: yhden juoman katsotaan tekevän juojastaan työkykyisen, toinen siirtää juojan työajalta vapaalle; kolmatta juodaan vain ystävien kesken, neljättä kuuluu tarjota muukalaisille. Tätä ajatusta Fidži-saarilla havainnollistaa suosittu kava-juoma, jolla on erittäin kollektiivinen luonne.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/02/kava-ja-rakentava-juominen/">Kava ja “rakentava juominen”</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 21 Feb 2018 07:30:14 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Juomat rakentavat tuntemamme maailman, asettavat sille selkeitä rajoja ja antavat sille muodon: yhden juoman katsotaan tekevän juojastaan työkykyisen, toinen siirtää juojan työajalta vapaalle; kolmatta juodaan vain ystävien kesken, neljättä kuuluu tarjota muukalaisille. Tätä ajatusta Fidži-saarilla havainnollistaa suosittu kava-juoma, jolla on erittäin kollektiivinen luonne.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/02/kava-ja-rakentava-juominen/">Kava ja “rakentava juominen”</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="11891112" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/269e559c-e621-475c-84fd-2f3293039a16/ab_Kava_ja_rakentava_juominen_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kava ja “rakentava juominen”</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:23</itunes:duration>
      <itunes:summary>Juomat rakentavat tuntemamme maailman, asettavat sille selkeitä rajoja ja antavat sille muodon: yhden juoman katsotaan tekevän juojastaan työkykyisen, toinen siirtää juojan työajalta vapaalle; kolmatta juodaan vain ystävien kesken, neljättä kuuluu tarjota muukalaisille. Tätä ajatusta Fidži-saarilla havainnollistaa suosittu kava-juoma, jolla on erittäin kollektiivinen luonne.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Juomat rakentavat tuntemamme maailman, asettavat sille selkeitä rajoja ja antavat sille muodon: yhden juoman katsotaan tekevän juojastaan työkykyisen, toinen siirtää juojan työajalta vapaalle; kolmatta juodaan vain ystävien kesken, neljättä kuuluu tarjota muukalaisille. Tätä ajatusta Fidži-saarilla havainnollistaa suosittu kava-juoma, jolla on erittäin kollektiivinen luonne.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>201</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=8536</guid>
      <title>Juominen jää ruokaintoilun varjoon – juoma on mahtava symboli</title>
      <description><![CDATA[<p>Juotko janoosi vai siksi, että juominen yhdistää ja kertoo identiteetistäsi? Juomat jäävät helposti huomiossa ruoan varjoon: keskustellaan ruokakulttuurista, kehitetään ruokalajeja ja katsotaan kokki-tv-ohjelmia. Juominen supistuu ikään kuin syömisen sivutoiminnoksi. Mutta kun puhutaan nautintoaineiden sosiaalisesta ja symbolisesta voimasta, antropologien mukaan juoma on yllättäen jopa ruokaakin merkittävämpi. Miksi? Ohessa neljä syytä.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/02/juominen-jaa-ruokaintoilun-varjoon/">Juominen jää ruokaintoilun varjoon – juoma on mahtava symboli</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 20 Feb 2018 07:45:01 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Juotko janoosi vai siksi, että juominen yhdistää ja kertoo identiteetistäsi? Juomat jäävät helposti huomiossa ruoan varjoon: keskustellaan ruokakulttuurista, kehitetään ruokalajeja ja katsotaan kokki-tv-ohjelmia. Juominen supistuu ikään kuin syömisen sivutoiminnoksi. Mutta kun puhutaan nautintoaineiden sosiaalisesta ja symbolisesta voimasta, antropologien mukaan juoma on yllättäen jopa ruokaakin merkittävämpi. Miksi? Ohessa neljä syytä.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/02/juominen-jaa-ruokaintoilun-varjoon/">Juominen jää ruokaintoilun varjoon – juoma on mahtava symboli</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="10912786" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/e31d3e84-d38e-405d-bbe0-c9fc30c055f8/ab_mate_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Juominen jää ruokaintoilun varjoon – juoma on mahtava symboli</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:11:22</itunes:duration>
      <itunes:summary>Juotko janoosi vai siksi, että juominen yhdistää ja kertoo identiteetistäsi? Juomat jäävät helposti huomiossa ruoan varjoon: keskustellaan ruokakulttuurista, kehitetään ruokalajeja ja katsotaan kokki-tv-ohjelmia. Juominen supistuu ikään kuin syömisen sivutoiminnoksi. Mutta kun puhutaan nautintoaineiden sosiaalisesta ja symbolisesta voimasta, antropologien mukaan juoma on yllättäen jopa ruokaakin merkittävämpi. Miksi? Ohessa neljä syytä.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Juotko janoosi vai siksi, että juominen yhdistää ja kertoo identiteetistäsi? Juomat jäävät helposti huomiossa ruoan varjoon: keskustellaan ruokakulttuurista, kehitetään ruokalajeja ja katsotaan kokki-tv-ohjelmia. Juominen supistuu ikään kuin syömisen sivutoiminnoksi. Mutta kun puhutaan nautintoaineiden sosiaalisesta ja symbolisesta voimasta, antropologien mukaan juoma on yllättäen jopa ruokaakin merkittävämpi. Miksi? Ohessa neljä syytä.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>200</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=8510</guid>
      <title>Ihmistä ymmärtävän terapeutin jäljillä</title>
      <description><![CDATA[<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/02/terapeutti-joka-ymmartaa/">Ihmistä ymmärtävän terapeutin jäljillä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 15 Feb 2018 07:06:38 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/02/terapeutti-joka-ymmartaa/">Ihmistä ymmärtävän terapeutin jäljillä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="10445254" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/6c01771c-b7f7-4fb8-b12f-9f63bf701f0f/Ihmisiä_ymmärtävän_terapeutin_jäljillä_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Ihmistä ymmärtävän terapeutin jäljillä</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:13:13</itunes:duration>
      <itunes:summary>The post Ihmistä ymmärtävän terapeutin jäljillä appeared first on AntroBlogi.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>The post Ihmistä ymmärtävän terapeutin jäljillä appeared first on AntroBlogi.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>199</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=8496</guid>
      <title>Kyteekö ryhmäseksissä vallankumouksen kipinä?</title>
      <description><![CDATA[<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/02/ryhmaseksi-vallankumouksen-valineena/">Kyteekö ryhmäseksissä vallankumouksen kipinä?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 13 Feb 2018 07:53:07 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/02/ryhmaseksi-vallankumouksen-valineena/">Kyteekö ryhmäseksissä vallankumouksen kipinä?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="11139048" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/717bf8cc-4ad8-468f-827b-4bc4b2a1ae21/ab_Kyteekoe_ryhmaeseksissae_vallankumouksen_kipinae_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kyteekö ryhmäseksissä vallankumouksen kipinä?</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:11:43</itunes:duration>
      <itunes:summary>The post Kyteekö ryhmäseksissä vallankumouksen kipinä? appeared first on AntroBlogi.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>The post Kyteekö ryhmäseksissä vallankumouksen kipinä? appeared first on AntroBlogi.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>198</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=8466</guid>
      <title>Rambo pelastaa länsimaalaisia – ja muita merkkejä banaalista oksidentalismista</title>
      <description><![CDATA[<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/02/banaali-oksidentalismi/">Rambo pelastaa länsimaalaisia – ja muita merkkejä banaalista oksidentalismista</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 6 Feb 2018 08:09:54 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/02/banaali-oksidentalismi/">Rambo pelastaa länsimaalaisia – ja muita merkkejä banaalista oksidentalismista</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="11551846" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/dd862772-9916-45df-9fb2-95594088e2fd/ab_oksidentalismi_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Rambo pelastaa länsimaalaisia – ja muita merkkejä banaalista oksidentalismista</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:02</itunes:duration>
      <itunes:summary>The post Rambo pelastaa länsimaalaisia – ja muita merkkejä banaalista oksidentalismista appeared first on AntroBlogi.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>The post Rambo pelastaa länsimaalaisia – ja muita merkkejä banaalista oksidentalismista appeared first on AntroBlogi.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>197</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=8423</guid>
      <title>Epäpoliittinen itsemurha</title>
      <description><![CDATA[<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/02/epapoliittinen-itsemurha/">Epäpoliittinen itsemurha</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 1 Feb 2018 08:07:16 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/02/epapoliittinen-itsemurha/">Epäpoliittinen itsemurha</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="9620764" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/d9a32345-d4b5-4d3d-bc98-8940fc6af646/Itsemurha_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Epäpoliittinen itsemurha</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:28</itunes:duration>
      <itunes:summary>The post Epäpoliittinen itsemurha appeared first on AntroBlogi.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>The post Epäpoliittinen itsemurha appeared first on AntroBlogi.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>196</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=8409</guid>
      <title>Suomalaisen työuupumuksen asiantuntija</title>
      <description><![CDATA[<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/01/tyouupumus-tutkimuskohteena/">Suomalaisen työuupumuksen asiantuntija</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 30 Jan 2018 07:33:46 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/01/tyouupumus-tutkimuskohteena/">Suomalaisen työuupumuksen asiantuntija</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="7863648" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/13627bc2-c7d7-4cd9-9d24-4ed3d179f366/ab_Suomalaisen_tyoeuupumuksen_asiantuntija_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Suomalaisen työuupumuksen asiantuntija</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:08:43</itunes:duration>
      <itunes:summary>The post Suomalaisen työuupumuksen asiantuntija appeared first on AntroBlogi.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>The post Suomalaisen työuupumuksen asiantuntija appeared first on AntroBlogi.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>195</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=8377</guid>
      <title>Valttikortteina ihmisläheisyys ja uteliaisuus</title>
      <description><![CDATA[<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/01/antropologia-valttikortteina-ihmislaheisyys-ja-uteliaisuus/">Valttikortteina ihmisläheisyys ja uteliaisuus</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 25 Jan 2018 08:24:04 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/01/antropologia-valttikortteina-ihmislaheisyys-ja-uteliaisuus/">Valttikortteina ihmisläheisyys ja uteliaisuus</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="7692409" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/fc9a583d-5ed0-4710-8779-2b70a122b876/ab_paneeli2_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Valttikortteina ihmisläheisyys ja uteliaisuus</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:08:01</itunes:duration>
      <itunes:summary>The post Valttikortteina ihmisläheisyys ja uteliaisuus appeared first on AntroBlogi.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>The post Valttikortteina ihmisläheisyys ja uteliaisuus appeared first on AntroBlogi.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>194</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=8348</guid>
      <title>Kirjeitä kentältä: Ugandan auringon alla</title>
      <description><![CDATA[<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/01/uganda-kutsuu-kenttatoihin/">Kirjeitä kentältä: Ugandan auringon alla</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 24 Jan 2018 07:46:34 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/01/uganda-kutsuu-kenttatoihin/">Kirjeitä kentältä: Ugandan auringon alla</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="9708847" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/ec6aa6f8-3abc-42c5-985e-9c84c1c24029/Kirjeitä_kentältä_Ugandan_auringon_alla_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kirjeitä kentältä: Ugandan auringon alla</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:59</itunes:duration>
      <itunes:summary>The post Kirjeitä kentältä: Ugandan auringon alla appeared first on AntroBlogi.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>The post Kirjeitä kentältä: Ugandan auringon alla appeared first on AntroBlogi.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>193</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=8357</guid>
      <title>Mistä on kauniit somalinaiset tehty?</title>
      <description><![CDATA[<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/01/kauneusihanteet-somalikulttuurissa/">Mistä on kauniit somalinaiset tehty?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 23 Jan 2018 09:20:25 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/01/kauneusihanteet-somalikulttuurissa/">Mistä on kauniit somalinaiset tehty?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="19712976" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/db6c24a3-5af7-435f-ac37-deb29dc480f3/Mistae_on_kauniit_somalinaiset_tehty_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Mistä on kauniit somalinaiset tehty?</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:21:13</itunes:duration>
      <itunes:summary>The post Mistä on kauniit somalinaiset tehty? appeared first on AntroBlogi.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>The post Mistä on kauniit somalinaiset tehty? appeared first on AntroBlogi.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>192</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=8308</guid>
      <title>Suomea edustamassa maailmalla – kansainvälinen ura ulkoministeriössä</title>
      <description><![CDATA[<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/01/ulkoministerio-ja-antropologi/">Suomea edustamassa maailmalla – kansainvälinen ura ulkoministeriössä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 18 Jan 2018 08:11:42 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2018/01/ulkoministerio-ja-antropologi/">Suomea edustamassa maailmalla – kansainvälinen ura ulkoministeriössä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="10914994" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/17d30401-0cd3-4f88-91d5-09f64f7b4e41/Suomea_edustamassa_maailmalla_–_kansainvälinen_ura_ulkoministeriössä_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Suomea edustamassa maailmalla – kansainvälinen ura ulkoministeriössä</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:13:46</itunes:duration>
      <itunes:summary>The post Suomea edustamassa maailmalla – kansainvälinen ura ulkoministeriössä appeared first on AntroBlogi.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>The post Suomea edustamassa maailmalla – kansainvälinen ura ulkoministeriössä appeared first on AntroBlogi.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>191</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=8260</guid>
      <title>Kakkaa tositarkoituksella – rokotetutkimuksen jäljillä Beninissä</title>
      <description><![CDATA[<p>Mistä on kyse, kun suomalainen lääketieteellinen tutkimus lähettää 800 matkailijaa osallistumaan rokotetutkimukseen Beniniin? Mitä tapahtuu tässä mikrobien ja matkailijoiden kulttuurien kohtaamisessa? Mitä antropologisesti kiinnostavaa asetelmassa on? </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/12/rokotetutkimus-beninissa/">Kakkaa tositarkoituksella – rokotetutkimuksen jäljillä Beninissä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 14 Dec 2017 08:45:35 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Mistä on kyse, kun suomalainen lääketieteellinen tutkimus lähettää 800 matkailijaa osallistumaan rokotetutkimukseen Beniniin? Mitä tapahtuu tässä mikrobien ja matkailijoiden kulttuurien kohtaamisessa? Mitä antropologisesti kiinnostavaa asetelmassa on? </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/12/rokotetutkimus-beninissa/">Kakkaa tositarkoituksella – rokotetutkimuksen jäljillä Beninissä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="10049711" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/a37a4b81-507e-495d-86a5-f86f368fa11d/ab_kakkaa_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kakkaa tositarkoituksella – rokotetutkimuksen jäljillä Beninissä</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:09:06</itunes:duration>
      <itunes:summary>Mistä on kyse, kun suomalainen lääketieteellinen tutkimus lähettää 800 matkailijaa osallistumaan rokotetutkimukseen Beniniin? Mitä tapahtuu tässä mikrobien ja matkailijoiden kulttuurien kohtaamisessa? Mitä antropologisesti kiinnostavaa asetelmassa on?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Mistä on kyse, kun suomalainen lääketieteellinen tutkimus lähettää 800 matkailijaa osallistumaan rokotetutkimukseen Beniniin? Mitä tapahtuu tässä mikrobien ja matkailijoiden kulttuurien kohtaamisessa? Mitä antropologisesti kiinnostavaa asetelmassa on?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>190</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=8245</guid>
      <title>Kirjeitä kentältä: Lumen ja jään tajun jäljillä</title>
      <description><![CDATA[<p>”Miten voit olla varma siitä, että jaksat paneutua samaan tutkimusaiheeseen neljän vuoden ajan?” Tämä on kysymys, johon moni alkuvaiheen väitöskirjatutkija joutuu vastaamaan sekä tuttavien kysellessä urakuulumisia että epävarmuuden peikon hiipiessä oman pään sisälle. Koska tutkin kaivoskiistoja ja ympäristönhallintaa, vastaan yleensä tällaisiin kysymyksiin tutkimusaiheeni yhteiskunnallista tärkeyttä liputtaen. ”Nämä asiat vaikuttavat erittäin paljon paikallisten ihmisen elämään ja aiheuttavat päänvaivaa viranomaisille ja poliitikoille, joten lisää tutkimusta tarvitaan”, saatan sanoa.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/12/kirjeita-kentalta-lumen-ja-jaan-tajun-jaljilla/">Kirjeitä kentältä: Lumen ja jään tajun jäljillä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 13 Dec 2017 08:56:44 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>”Miten voit olla varma siitä, että jaksat paneutua samaan tutkimusaiheeseen neljän vuoden ajan?” Tämä on kysymys, johon moni alkuvaiheen väitöskirjatutkija joutuu vastaamaan sekä tuttavien kysellessä urakuulumisia että epävarmuuden peikon hiipiessä oman pään sisälle. Koska tutkin kaivoskiistoja ja ympäristönhallintaa, vastaan yleensä tällaisiin kysymyksiin tutkimusaiheeni yhteiskunnallista tärkeyttä liputtaen. ”Nämä asiat vaikuttavat erittäin paljon paikallisten ihmisen elämään ja aiheuttavat päänvaivaa viranomaisille ja poliitikoille, joten lisää tutkimusta tarvitaan”, saatan sanoa.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/12/kirjeita-kentalta-lumen-ja-jaan-tajun-jaljilla/">Kirjeitä kentältä: Lumen ja jään tajun jäljillä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="11577255" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/bbd412ee-86c4-431e-9864-32ad9a0099fb/Kirjeitä_kentältä_lumen_ja_jään_jäljillä_ilman_kohinaa_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kirjeitä kentältä: Lumen ja jään tajun jäljillä</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:14:51</itunes:duration>
      <itunes:summary>”Miten voit olla varma siitä, että jaksat paneutua samaan tutkimusaiheeseen neljän vuoden ajan?” Tämä on kysymys, johon moni alkuvaiheen väitöskirjatutkija joutuu vastaamaan sekä tuttavien kysellessä urakuulumisia että epävarmuuden peikon hiipiessä oman pään sisälle. Koska tutkin kaivoskiistoja ja ympäristönhallintaa, vastaan yleensä tällaisiin kysymyksiin tutkimusaiheeni yhteiskunnallista tärkeyttä liputtaen. ”Nämä asiat vaikuttavat erittäin paljon paikallisten ihmisen elämään ja aiheuttavat päänvaivaa viranomaisille ja poliitikoille, joten lisää tutkimusta tarvitaan”, saatan sanoa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>”Miten voit olla varma siitä, että jaksat paneutua samaan tutkimusaiheeseen neljän vuoden ajan?” Tämä on kysymys, johon moni alkuvaiheen väitöskirjatutkija joutuu vastaamaan sekä tuttavien kysellessä urakuulumisia että epävarmuuden peikon hiipiessä oman pään sisälle. Koska tutkin kaivoskiistoja ja ympäristönhallintaa, vastaan yleensä tällaisiin kysymyksiin tutkimusaiheeni yhteiskunnallista tärkeyttä liputtaen. ”Nämä asiat vaikuttavat erittäin paljon paikallisten ihmisen elämään ja aiheuttavat päänvaivaa viranomaisille ja poliitikoille, joten lisää tutkimusta tarvitaan”, saatan sanoa.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>189</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=8216</guid>
      <title>Tuliko startup-yrittäjyydestä elämäntapa?</title>
      <description><![CDATA[<p>Alun perin Piilaaksosta rantautunut startup-yrittäjyys, suomeksi kasvuyrittäjyys, on noussut yhdeksi markkinatalouden suurimmaksi trendiksi vajaan vuosikymmen aikana. Suomessa start-up pöhinä saavuttaa huippunsa jokavuotisessa Slush-juhlassa. Tänä vuonna joulukuun alussa pidetty tapahtuma keräsi jo yli 2600 startup-yritystä ja vaikuttavan ryhmän puhujia skenen ajankohtaisimmista vaikuttajista aina rauhannobelisti Al Goreen. Mutta mitä startup-yrittäjyys oikeastaan on? Ja voidaanko siitä puhua pelkästään uutena yrityksen muotona vai jopa elämäntapana? Mitkä tunnusmerkit tekevät yrityksestä startupin? </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/12/tuliko-startup-yrittajyydesta-elamantapa/">Tuliko startup-yrittäjyydestä elämäntapa?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 12 Dec 2017 08:00:21 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Alun perin Piilaaksosta rantautunut startup-yrittäjyys, suomeksi kasvuyrittäjyys, on noussut yhdeksi markkinatalouden suurimmaksi trendiksi vajaan vuosikymmen aikana. Suomessa start-up pöhinä saavuttaa huippunsa jokavuotisessa Slush-juhlassa. Tänä vuonna joulukuun alussa pidetty tapahtuma keräsi jo yli 2600 startup-yritystä ja vaikuttavan ryhmän puhujia skenen ajankohtaisimmista vaikuttajista aina rauhannobelisti Al Goreen. Mutta mitä startup-yrittäjyys oikeastaan on? Ja voidaanko siitä puhua pelkästään uutena yrityksen muotona vai jopa elämäntapana? Mitkä tunnusmerkit tekevät yrityksestä startupin? </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/12/tuliko-startup-yrittajyydesta-elamantapa/">Tuliko startup-yrittäjyydestä elämäntapa?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="14835088" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/5a06b558-8615-4e6f-8083-7d8c2f41a763/ab_startup_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Tuliko startup-yrittäjyydestä elämäntapa?</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:14:18</itunes:duration>
      <itunes:summary>Alun perin Piilaaksosta rantautunut startup-yrittäjyys, suomeksi kasvuyrittäjyys, on noussut yhdeksi markkinatalouden suurimmaksi trendiksi vajaan vuosikymmen aikana. Suomessa start-up pöhinä saavuttaa huippunsa jokavuotisessa Slush-juhlassa. Tänä vuonna joulukuun alussa pidetty tapahtuma keräsi jo yli 2600 startup-yritystä ja vaikuttavan ryhmän puhujia skenen ajankohtaisimmista vaikuttajista aina rauhannobelisti Al Goreen. Mutta mitä startup-yrittäjyys oikeastaan on? Ja voidaanko siitä puhua pelkästään uutena yrityksen muotona vai jopa elämäntapana? Mitkä tunnusmerkit tekevät yrityksestä startupin?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Alun perin Piilaaksosta rantautunut startup-yrittäjyys, suomeksi kasvuyrittäjyys, on noussut yhdeksi markkinatalouden suurimmaksi trendiksi vajaan vuosikymmen aikana. Suomessa start-up pöhinä saavuttaa huippunsa jokavuotisessa Slush-juhlassa. Tänä vuonna joulukuun alussa pidetty tapahtuma keräsi jo yli 2600 startup-yritystä ja vaikuttavan ryhmän puhujia skenen ajankohtaisimmista vaikuttajista aina rauhannobelisti Al Goreen. Mutta mitä startup-yrittäjyys oikeastaan on? Ja voidaanko siitä puhua pelkästään uutena yrityksen muotona vai jopa elämäntapana? Mitkä tunnusmerkit tekevät yrityksestä startupin?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>188</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=8186</guid>
      <title>Pelien pilvilinnoja rakentamassa</title>
      <description><![CDATA[<p>Peliala on maailmanlaajuinen miljardibisnes, eikä kasvulle näy loppua. Tietokone- ja konsolipelien lisäksi mobiilipelit kasvattavat suosiotaan jatkuvasti. Kansainvälisellä tasolla huippupelaajat pääsevät turnauksissa miljoona-ansioille. Miten antropologinen osaaminen näkyy pelialalla? Miten sinne päädytään? Työelämätoimituksen haastattelussa erityisesti mobiilipelien parissa työskennellyt Ari-Matti Piippo.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/12/pelien-pilvilinnoja-rakentamassa/">Pelien pilvilinnoja rakentamassa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 7 Dec 2017 08:00:17 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Peliala on maailmanlaajuinen miljardibisnes, eikä kasvulle näy loppua. Tietokone- ja konsolipelien lisäksi mobiilipelit kasvattavat suosiotaan jatkuvasti. Kansainvälisellä tasolla huippupelaajat pääsevät turnauksissa miljoona-ansioille. Miten antropologinen osaaminen näkyy pelialalla? Miten sinne päädytään? Työelämätoimituksen haastattelussa erityisesti mobiilipelien parissa työskennellyt Ari-Matti Piippo.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/12/pelien-pilvilinnoja-rakentamassa/">Pelien pilvilinnoja rakentamassa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="13984631" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/b271ab0f-a6ec-4fcd-9661-e15190eb9563/ab_peliala_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Pelien pilvilinnoja rakentamassa</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:13:30</itunes:duration>
      <itunes:summary>Peliala on maailmanlaajuinen miljardibisnes, eikä kasvulle näy loppua. Tietokone- ja konsolipelien lisäksi mobiilipelit kasvattavat suosiotaan jatkuvasti. Kansainvälisellä tasolla huippupelaajat pääsevät turnauksissa miljoona-ansioille. Miten antropologinen osaaminen näkyy pelialalla? Miten sinne päädytään? Työelämätoimituksen haastattelussa erityisesti mobiilipelien parissa työskennellyt Ari-Matti Piippo.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Peliala on maailmanlaajuinen miljardibisnes, eikä kasvulle näy loppua. Tietokone- ja konsolipelien lisäksi mobiilipelit kasvattavat suosiotaan jatkuvasti. Kansainvälisellä tasolla huippupelaajat pääsevät turnauksissa miljoona-ansioille. Miten antropologinen osaaminen näkyy pelialalla? Miten sinne päädytään? Työelämätoimituksen haastattelussa erityisesti mobiilipelien parissa työskennellyt Ari-Matti Piippo.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>187</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=8158</guid>
      <title>Kuolema antroposeenin aikakaudella</title>
      <description><![CDATA[<p>”Kuolema on universaali ilmiö”, todetaan monien kuolemaa käsittelevien kirjojen alkusanoissa. Tämä banaali mutta todenmukainen toteamus pakottaa kuoleman tutkijan toisinaan pohtimaan, voiko näin universaalista ilmiöstä löytää uutta sanottavaa ja kirjoitettavaa. Onko kuolema tänään toisenlainen kuin sata vuotta sitten? Tai tuhat vuotta sitten?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/12/kuolema-antroposeenin-aikakaudella/">Kuolema antroposeenin aikakaudella</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 5 Dec 2017 08:00:04 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>”Kuolema on universaali ilmiö”, todetaan monien kuolemaa käsittelevien kirjojen alkusanoissa. Tämä banaali mutta todenmukainen toteamus pakottaa kuoleman tutkijan toisinaan pohtimaan, voiko näin universaalista ilmiöstä löytää uutta sanottavaa ja kirjoitettavaa. Onko kuolema tänään toisenlainen kuin sata vuotta sitten? Tai tuhat vuotta sitten?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/12/kuolema-antroposeenin-aikakaudella/">Kuolema antroposeenin aikakaudella</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="16555653" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/02a7e513-6e2d-4593-a850-89730c72b7f4/ab_braidotti_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kuolema antroposeenin aikakaudella</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:17:15</itunes:duration>
      <itunes:summary>”Kuolema on universaali ilmiö”, todetaan monien kuolemaa käsittelevien kirjojen alkusanoissa. Tämä banaali mutta todenmukainen toteamus pakottaa kuoleman tutkijan toisinaan pohtimaan, voiko näin universaalista ilmiöstä löytää uutta sanottavaa ja kirjoitettavaa. Onko kuolema tänään toisenlainen kuin sata vuotta sitten? Tai tuhat vuotta sitten?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>”Kuolema on universaali ilmiö”, todetaan monien kuolemaa käsittelevien kirjojen alkusanoissa. Tämä banaali mutta todenmukainen toteamus pakottaa kuoleman tutkijan toisinaan pohtimaan, voiko näin universaalista ilmiöstä löytää uutta sanottavaa ja kirjoitettavaa. Onko kuolema tänään toisenlainen kuin sata vuotta sitten? Tai tuhat vuotta sitten?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>186</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=8138</guid>
      <title>Toive kuulumisesta – yksin tulleet nuoret Suomessa</title>
      <description><![CDATA[<p>Yksin matkaavia nuoria ja lapsia on aina liikkunut pakolais- ja väestövirtojen mukana, mutta nyt heitä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Yksin maahan tullut nuori tarvitsee paitsi turvallisen fyysisen myös sosiaalisesti hyväksyvän ympäristön, jonka avulla kotoutuminen uuteen maahan voi alkaa. Hän tarvitsee luotettavia aikuisia ja ennen kaikkea ystäviä uudesta kotimaastaan. Suomen Akatemian rahoittamassa TRUST-kärkihankkeessa korostetaan kuulumisen tunteen merkitystä, jonka rakentumista yksin tulleiden lasten ja nuorten arjessa tulisi tukea ja vahvistaa.<br />
Nuorten kanssa työskentelevät ihmiset puhuvat ”järkyttävästä käänteestä”, johon on johtanut pyrkimys mahdollisimman suuren ihmismäärän nopeaan ja tehokkaaseen käsittelyyn. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/11/toive-kuulumisesta/">Toive kuulumisesta – yksin tulleet nuoret Suomessa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 30 Nov 2017 06:38:27 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Yksin matkaavia nuoria ja lapsia on aina liikkunut pakolais- ja väestövirtojen mukana, mutta nyt heitä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Yksin maahan tullut nuori tarvitsee paitsi turvallisen fyysisen myös sosiaalisesti hyväksyvän ympäristön, jonka avulla kotoutuminen uuteen maahan voi alkaa. Hän tarvitsee luotettavia aikuisia ja ennen kaikkea ystäviä uudesta kotimaastaan. Suomen Akatemian rahoittamassa TRUST-kärkihankkeessa korostetaan kuulumisen tunteen merkitystä, jonka rakentumista yksin tulleiden lasten ja nuorten arjessa tulisi tukea ja vahvistaa.<br />
Nuorten kanssa työskentelevät ihmiset puhuvat ”järkyttävästä käänteestä”, johon on johtanut pyrkimys mahdollisimman suuren ihmismäärän nopeaan ja tehokkaaseen käsittelyyn. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/11/toive-kuulumisesta/">Toive kuulumisesta – yksin tulleet nuoret Suomessa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="16042969" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/86bb7b7b-4151-4d1d-a0c1-c27e73e24cec/ab_toivekuulumisesta_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Toive kuulumisesta – yksin tulleet nuoret Suomessa</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:15:20</itunes:duration>
      <itunes:summary>Yksin matkaavia nuoria ja lapsia on aina liikkunut pakolais- ja väestövirtojen mukana, mutta nyt heitä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Yksin maahan tullut nuori tarvitsee paitsi turvallisen fyysisen myös sosiaalisesti hyväksyvän ympäristön, jonka avulla kotoutuminen uuteen maahan voi alkaa. Hän tarvitsee luotettavia aikuisia ja ennen kaikkea ystäviä uudesta kotimaastaan. Suomen Akatemian rahoittamassa TRUST-kärkihankkeessa korostetaan kuulumisen tunteen merkitystä, jonka rakentumista yksin tulleiden lasten ja nuorten arjessa tulisi tukea ja vahvistaa.
Nuorten kanssa työskentelevät ihmiset puhuvat ”järkyttävästä käänteestä”, johon on johtanut pyrkimys mahdollisimman suuren ihmismäärän nopeaan ja tehokkaaseen käsittelyyn.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Yksin matkaavia nuoria ja lapsia on aina liikkunut pakolais- ja väestövirtojen mukana, mutta nyt heitä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Yksin maahan tullut nuori tarvitsee paitsi turvallisen fyysisen myös sosiaalisesti hyväksyvän ympäristön, jonka avulla kotoutuminen uuteen maahan voi alkaa. Hän tarvitsee luotettavia aikuisia ja ennen kaikkea ystäviä uudesta kotimaastaan. Suomen Akatemian rahoittamassa TRUST-kärkihankkeessa korostetaan kuulumisen tunteen merkitystä, jonka rakentumista yksin tulleiden lasten ja nuorten arjessa tulisi tukea ja vahvistaa.
Nuorten kanssa työskentelevät ihmiset puhuvat ”järkyttävästä käänteestä”, johon on johtanut pyrkimys mahdollisimman suuren ihmismäärän nopeaan ja tehokkaaseen käsittelyyn.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>185</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=8124</guid>
      <title>Salaliitot avoimuuden aikakaudella</title>
      <description><![CDATA[<p>Kun tiedotusvälineet raportoivat salaliittoteorioista, huomio kiinnitetään yleensä niiden outouteen tai sitkeyteen ja uusiutumiskykyyn. Kun teorioihin uskomiselle on etsitty selityksiä, niitä on useimmiten löydetty ihmisen psyykkisistä ominaisuuksista. Nämä selitysmallit ovat kuitenkin kaikessa yleisyydessään epätyydyttäviä. Ne voivat mahdollisesti kertoa meille jotakin ihmislajin tavoista ajatella ja kommunikoida ympäröivästä maailmasta yleensä, mutta salaliittoteorioiden kaltaisten spesifien ilmiöiden kohdalla niistä on melko vähän apua.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/11/salaliitot-avoimuuden-aikakaudella/">Salaliitot avoimuuden aikakaudella</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 28 Nov 2017 09:03:49 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Kun tiedotusvälineet raportoivat salaliittoteorioista, huomio kiinnitetään yleensä niiden outouteen tai sitkeyteen ja uusiutumiskykyyn. Kun teorioihin uskomiselle on etsitty selityksiä, niitä on useimmiten löydetty ihmisen psyykkisistä ominaisuuksista. Nämä selitysmallit ovat kuitenkin kaikessa yleisyydessään epätyydyttäviä. Ne voivat mahdollisesti kertoa meille jotakin ihmislajin tavoista ajatella ja kommunikoida ympäröivästä maailmasta yleensä, mutta salaliittoteorioiden kaltaisten spesifien ilmiöiden kohdalla niistä on melko vähän apua.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/11/salaliitot-avoimuuden-aikakaudella/">Salaliitot avoimuuden aikakaudella</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="11024424" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/f65a3e6e-5abc-4197-860b-5f3b3ef8d3f0/ab_Salaliitot_avoimuuden_aikakaudella_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Salaliitot avoimuuden aikakaudella</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:11:04</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kun tiedotusvälineet raportoivat salaliittoteorioista, huomio kiinnitetään yleensä niiden outouteen tai sitkeyteen ja uusiutumiskykyyn. Kun teorioihin uskomiselle on etsitty selityksiä, niitä on useimmiten löydetty ihmisen psyykkisistä ominaisuuksista. Nämä selitysmallit ovat kuitenkin kaikessa yleisyydessään epätyydyttäviä. Ne voivat mahdollisesti kertoa meille jotakin ihmislajin tavoista ajatella ja kommunikoida ympäröivästä maailmasta yleensä, mutta salaliittoteorioiden kaltaisten spesifien ilmiöiden kohdalla niistä on melko vähän apua.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kun tiedotusvälineet raportoivat salaliittoteorioista, huomio kiinnitetään yleensä niiden outouteen tai sitkeyteen ja uusiutumiskykyyn. Kun teorioihin uskomiselle on etsitty selityksiä, niitä on useimmiten löydetty ihmisen psyykkisistä ominaisuuksista. Nämä selitysmallit ovat kuitenkin kaikessa yleisyydessään epätyydyttäviä. Ne voivat mahdollisesti kertoa meille jotakin ihmislajin tavoista ajatella ja kommunikoida ympäröivästä maailmasta yleensä, mutta salaliittoteorioiden kaltaisten spesifien ilmiöiden kohdalla niistä on melko vähän apua.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>184</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=8112</guid>
      <title>Haavoittuvuus ja valinnanvapaus</title>
      <description><![CDATA[<p>Keskustelu terveydenhuollon uudistamisesta, erityisesti valinnanvapauden toteutumisesta käy parastaikaa kiihkeänä. Toiset pitävät palveluseteleiden tuloa terveysmarkkinoille tervetulleena uudistuksena, toiset miettivät uudistuksen edellyttämiä julkisia kustannuksia. Joidenkin mielestä valinnanvapaus ei voi toteutua lain luomissa puitteissa. Lakiehdotus pohjautuu ajatukseen sairaasta ihmisestä autonomisena yksilötoimijana, joka on vapaa valitsemaan hoitonsa.  Miten vapaa ja autonominen potilas voi olla valintojensa suhteen?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/11/haavoittuvuus-ja-valinnanvapaus/">Haavoittuvuus ja valinnanvapaus</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Mon, 27 Nov 2017 08:07:36 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Keskustelu terveydenhuollon uudistamisesta, erityisesti valinnanvapauden toteutumisesta käy parastaikaa kiihkeänä. Toiset pitävät palveluseteleiden tuloa terveysmarkkinoille tervetulleena uudistuksena, toiset miettivät uudistuksen edellyttämiä julkisia kustannuksia. Joidenkin mielestä valinnanvapaus ei voi toteutua lain luomissa puitteissa. Lakiehdotus pohjautuu ajatukseen sairaasta ihmisestä autonomisena yksilötoimijana, joka on vapaa valitsemaan hoitonsa.  Miten vapaa ja autonominen potilas voi olla valintojensa suhteen?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/11/haavoittuvuus-ja-valinnanvapaus/">Haavoittuvuus ja valinnanvapaus</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="26574890" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/c6c741cd-c4c1-4360-bd8c-722885e85738/ab_honkasalo_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Haavoittuvuus ja valinnanvapaus</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:11:04</itunes:duration>
      <itunes:summary>Keskustelu terveydenhuollon uudistamisesta, erityisesti valinnanvapauden toteutumisesta käy parastaikaa kiihkeänä. Toiset pitävät palveluseteleiden tuloa terveysmarkkinoille tervetulleena uudistuksena, toiset miettivät uudistuksen edellyttämiä julkisia kustannuksia. Joidenkin mielestä valinnanvapaus ei voi toteutua lain luomissa puitteissa. Lakiehdotus pohjautuu ajatukseen sairaasta ihmisestä autonomisena yksilötoimijana, joka on vapaa valitsemaan hoitonsa.  Miten vapaa ja autonominen potilas voi olla valintojensa suhteen?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Keskustelu terveydenhuollon uudistamisesta, erityisesti valinnanvapauden toteutumisesta käy parastaikaa kiihkeänä. Toiset pitävät palveluseteleiden tuloa terveysmarkkinoille tervetulleena uudistuksena, toiset miettivät uudistuksen edellyttämiä julkisia kustannuksia. Joidenkin mielestä valinnanvapaus ei voi toteutua lain luomissa puitteissa. Lakiehdotus pohjautuu ajatukseen sairaasta ihmisestä autonomisena yksilötoimijana, joka on vapaa valitsemaan hoitonsa.  Miten vapaa ja autonominen potilas voi olla valintojensa suhteen?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>183</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=8064</guid>
      <title>Itse tehty fandom</title>
      <description><![CDATA[<p>Voiko lapsuudessa nähty Disneyn animaatioelokuva vaikuttaa aikuisen identiteettiin? Entä voiko eläinpukuun pukeutuminen olla merkki kulttuurituotannon muutoksesta? Turrifandom (engl. furry fandom) on kansainvälinen fanikulttuuri ja -yhteisö, jonka jäseniä yhdistää kiinnostus antropomorfisiin eli ihmismäisiin eläinhahmoihin. Turrien fanituksen kohteena ovat tällaisia eläinhahmoja sisältävät sarjakuvat, pelit, animaatioelokuvat ja -televisiosarjat. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/11/itse-tehty-fandom/">Itse tehty fandom</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 21 Nov 2017 08:13:36 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Voiko lapsuudessa nähty Disneyn animaatioelokuva vaikuttaa aikuisen identiteettiin? Entä voiko eläinpukuun pukeutuminen olla merkki kulttuurituotannon muutoksesta? Turrifandom (engl. furry fandom) on kansainvälinen fanikulttuuri ja -yhteisö, jonka jäseniä yhdistää kiinnostus antropomorfisiin eli ihmismäisiin eläinhahmoihin. Turrien fanituksen kohteena ovat tällaisia eläinhahmoja sisältävät sarjakuvat, pelit, animaatioelokuvat ja -televisiosarjat. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/11/itse-tehty-fandom/">Itse tehty fandom</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="7888512" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/b2e5e525-eb0d-4a96-a8d4-2c18d70e350d/ab_Itse_tehty_fandom_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Itse tehty fandom</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:08:21</itunes:duration>
      <itunes:summary>Voiko lapsuudessa nähty Disneyn animaatioelokuva vaikuttaa aikuisen identiteettiin? Entä voiko eläinpukuun pukeutuminen olla merkki kulttuurituotannon muutoksesta? Turrifandom (engl. furry fandom) on kansainvälinen fanikulttuuri ja -yhteisö, jonka jäseniä yhdistää kiinnostus antropomorfisiin eli ihmismäisiin eläinhahmoihin. Turrien fanituksen kohteena ovat tällaisia eläinhahmoja sisältävät sarjakuvat, pelit, animaatioelokuvat ja -televisiosarjat.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Voiko lapsuudessa nähty Disneyn animaatioelokuva vaikuttaa aikuisen identiteettiin? Entä voiko eläinpukuun pukeutuminen olla merkki kulttuurituotannon muutoksesta? Turrifandom (engl. furry fandom) on kansainvälinen fanikulttuuri ja -yhteisö, jonka jäseniä yhdistää kiinnostus antropomorfisiin eli ihmismäisiin eläinhahmoihin. Turrien fanituksen kohteena ovat tällaisia eläinhahmoja sisältävät sarjakuvat, pelit, animaatioelokuvat ja -televisiosarjat.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>182</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=7968</guid>
      <title>Talkoot, talousantropologia ja Suomi</title>
      <description><![CDATA[<p>Mikä on antropologian suhde talouteen, tai käänteisesti, talouden suhde antropologiaan? Taloudesta kuulee yllättävän usein puhuttavan kenttänä, joka on irrallinen siitä inhimillisestä arjesta, jossa me kaikki elämme. Se nähdään valmiina, annettuna, sellaisena missä on asioita kuten “markkinavoimat” ja “talouskasvu” (tai sen puuttuminen), ja johon ei antropologia sen kummemmin kaivata. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/11/talkoot-talousantropologia-ja-suomi/">Talkoot, talousantropologia ja Suomi</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 16 Nov 2017 07:00:09 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Mikä on antropologian suhde talouteen, tai käänteisesti, talouden suhde antropologiaan? Taloudesta kuulee yllättävän usein puhuttavan kenttänä, joka on irrallinen siitä inhimillisestä arjesta, jossa me kaikki elämme. Se nähdään valmiina, annettuna, sellaisena missä on asioita kuten “markkinavoimat” ja “talouskasvu” (tai sen puuttuminen), ja johon ei antropologia sen kummemmin kaivata. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/11/talkoot-talousantropologia-ja-suomi/">Talkoot, talousantropologia ja Suomi</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="12351778" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/7ff392b1-48ba-4528-b10e-9fef631fc12c/ab_talousantropologia_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Talkoot, talousantropologia ja Suomi</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:11:11</itunes:duration>
      <itunes:summary>Mikä on antropologian suhde talouteen, tai käänteisesti, talouden suhde antropologiaan? Taloudesta kuulee yllättävän usein puhuttavan kenttänä, joka on irrallinen siitä inhimillisestä arjesta, jossa me kaikki elämme. Se nähdään valmiina, annettuna, sellaisena missä on asioita kuten “markkinavoimat” ja “talouskasvu” (tai sen puuttuminen), ja johon ei antropologia sen kummemmin kaivata.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Mikä on antropologian suhde talouteen, tai käänteisesti, talouden suhde antropologiaan? Taloudesta kuulee yllättävän usein puhuttavan kenttänä, joka on irrallinen siitä inhimillisestä arjesta, jossa me kaikki elämme. Se nähdään valmiina, annettuna, sellaisena missä on asioita kuten “markkinavoimat” ja “talouskasvu” (tai sen puuttuminen), ja johon ei antropologia sen kummemmin kaivata.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>181</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=7973</guid>
      <title>Kirjeitä kentältä: Oma maa mansikka?</title>
      <description><![CDATA[<p>Antropologista tutkimusta tehdään nykyään paitsi alkuperäiskansoista ja kaukaisista maista, myös tutummista aiheista, kuten urheilusta, lähiöistä ja perihämäläisestä kahvipöytäkursailusta. Miksi monet antropologit silti tuntevat syyllisyyttä tai jopa ajoittaista katumusta siitä, että valittu aihe ei olekaan tarpeeksi jännittävä – tai siitä, että se ei vie heitä tarpeeksi kauas kotoa? </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/11/kirjeita-kentalta-oma-maa-mansikka/">Kirjeitä kentältä: Oma maa mansikka?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 15 Nov 2017 08:00:18 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Antropologista tutkimusta tehdään nykyään paitsi alkuperäiskansoista ja kaukaisista maista, myös tutummista aiheista, kuten urheilusta, lähiöistä ja perihämäläisestä kahvipöytäkursailusta. Miksi monet antropologit silti tuntevat syyllisyyttä tai jopa ajoittaista katumusta siitä, että valittu aihe ei olekaan tarpeeksi jännittävä – tai siitä, että se ei vie heitä tarpeeksi kauas kotoa? </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/11/kirjeita-kentalta-oma-maa-mansikka/">Kirjeitä kentältä: Oma maa mansikka?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="6547848" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/9b9c1464-17b8-4ca8-a2fe-93b1240e43ea/ab_Kirjeitae_kentaeltae_Oma_maa_mansikka_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kirjeitä kentältä: Oma maa mansikka?</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:08:38</itunes:duration>
      <itunes:summary>Antropologista tutkimusta tehdään nykyään paitsi alkuperäiskansoista ja kaukaisista maista, myös tutummista aiheista, kuten urheilusta, lähiöistä ja perihämäläisestä kahvipöytäkursailusta. Miksi monet antropologit silti tuntevat syyllisyyttä tai jopa ajoittaista katumusta siitä, että valittu aihe ei olekaan tarpeeksi jännittävä – tai siitä, että se ei vie heitä tarpeeksi kauas kotoa?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Antropologista tutkimusta tehdään nykyään paitsi alkuperäiskansoista ja kaukaisista maista, myös tutummista aiheista, kuten urheilusta, lähiöistä ja perihämäläisestä kahvipöytäkursailusta. Miksi monet antropologit silti tuntevat syyllisyyttä tai jopa ajoittaista katumusta siitä, että valittu aihe ei olekaan tarpeeksi jännittävä – tai siitä, että se ei vie heitä tarpeeksi kauas kotoa?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>180</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=8015</guid>
      <title>Alkuperäiskansat, kulttuurinen omiminen ja asuttajakolonialismi</title>
      <description><![CDATA[<p>Kulttuurisen omimisen käsite on tullut tutuksi lähinnä iltapäivälehtien kohukirjoitusten ja television keskusteluohjelmien kautta, joissa vähemmistöjä kuvataan omimisesta ”loukkaantuneina”. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet ilmiön todelliset vaikutukset alkuperäiskansojen yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen asemaan. Monet vähemmistöryhmät kokevat syrjintää käyttäessään julkisesti omien kulttuuriensa symboleita, vaikka samalla valtaväestö voi hyötyä näistä esimerkiksi taloudellisesti.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/11/alkuperaiskansat-ja-asuttajakolonialismi/">Alkuperäiskansat, kulttuurinen omiminen ja asuttajakolonialismi</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 14 Nov 2017 09:40:08 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Kulttuurisen omimisen käsite on tullut tutuksi lähinnä iltapäivälehtien kohukirjoitusten ja television keskusteluohjelmien kautta, joissa vähemmistöjä kuvataan omimisesta ”loukkaantuneina”. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet ilmiön todelliset vaikutukset alkuperäiskansojen yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen asemaan. Monet vähemmistöryhmät kokevat syrjintää käyttäessään julkisesti omien kulttuuriensa symboleita, vaikka samalla valtaväestö voi hyötyä näistä esimerkiksi taloudellisesti.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/11/alkuperaiskansat-ja-asuttajakolonialismi/">Alkuperäiskansat, kulttuurinen omiminen ja asuttajakolonialismi</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="33354188" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/243716e4-33c1-4df7-b83e-887bd2d65e1c/ab_kulttuurinenomiminen_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Alkuperäiskansat, kulttuurinen omiminen ja asuttajakolonialismi</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:13:54</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kulttuurisen omimisen käsite on tullut tutuksi lähinnä iltapäivälehtien kohukirjoitusten ja television keskusteluohjelmien kautta, joissa vähemmistöjä kuvataan omimisesta ”loukkaantuneina”. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet ilmiön todelliset vaikutukset alkuperäiskansojen yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen asemaan. Monet vähemmistöryhmät kokevat syrjintää käyttäessään julkisesti omien kulttuuriensa symboleita, vaikka samalla valtaväestö voi hyötyä näistä esimerkiksi taloudellisesti.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kulttuurisen omimisen käsite on tullut tutuksi lähinnä iltapäivälehtien kohukirjoitusten ja television keskusteluohjelmien kautta, joissa vähemmistöjä kuvataan omimisesta ”loukkaantuneina”. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet ilmiön todelliset vaikutukset alkuperäiskansojen yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen asemaan. Monet vähemmistöryhmät kokevat syrjintää käyttäessään julkisesti omien kulttuuriensa symboleita, vaikka samalla valtaväestö voi hyötyä näistä esimerkiksi taloudellisesti.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>179</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=7958</guid>
      <title>Yeela Raanan, beduiinien oikeuksien puolustaja</title>
      <description><![CDATA[<p>Lokakuun lopulla Helsingissä vierailivat israelilaiset ihmisoikeusaktivistit Yeela Raanan ja Attia Al-Asam, Suomeen heidät olivat kutsuneet ICAHD Finland (Israeli committee against house demolition) ja Suomen rauhanpuolustajat. Raanan on antropologi, ihmisoikeusaktivisti ja yliopistonopettaja. Hän keskustelee tässä artikkelissa arjesta ja politiikasta Israelissa sekä beduiinien asemasta samaisessa maassa.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/11/beduiinien-oikeuksien-puolustaja/">Yeela Raanan, beduiinien oikeuksien puolustaja</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Mon, 13 Nov 2017 08:00:24 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Lokakuun lopulla Helsingissä vierailivat israelilaiset ihmisoikeusaktivistit Yeela Raanan ja Attia Al-Asam, Suomeen heidät olivat kutsuneet ICAHD Finland (Israeli committee against house demolition) ja Suomen rauhanpuolustajat. Raanan on antropologi, ihmisoikeusaktivisti ja yliopistonopettaja. Hän keskustelee tässä artikkelissa arjesta ja politiikasta Israelissa sekä beduiinien asemasta samaisessa maassa.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/11/beduiinien-oikeuksien-puolustaja/">Yeela Raanan, beduiinien oikeuksien puolustaja</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="14034528" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/b7788650-e655-4bc2-9846-8363428d657e/ab_Yeela_Raanan_beduiinien_oikeuksien_puolustaja_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Yeela Raanan, beduiinien oikeuksien puolustaja</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:14:33</itunes:duration>
      <itunes:summary>Lokakuun lopulla Helsingissä vierailivat israelilaiset ihmisoikeusaktivistit Yeela Raanan ja Attia Al-Asam, Suomeen heidät olivat kutsuneet ICAHD Finland (Israeli committee against house demolition) ja Suomen rauhanpuolustajat. Raanan on antropologi, ihmisoikeusaktivisti ja yliopistonopettaja. Hän keskustelee tässä artikkelissa arjesta ja politiikasta Israelissa sekä beduiinien asemasta samaisessa maassa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Lokakuun lopulla Helsingissä vierailivat israelilaiset ihmisoikeusaktivistit Yeela Raanan ja Attia Al-Asam, Suomeen heidät olivat kutsuneet ICAHD Finland (Israeli committee against house demolition) ja Suomen rauhanpuolustajat. Raanan on antropologi, ihmisoikeusaktivisti ja yliopistonopettaja. Hän keskustelee tässä artikkelissa arjesta ja politiikasta Israelissa sekä beduiinien asemasta samaisessa maassa.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>178</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=7881</guid>
      <title>Mahdollistajana toivon, onnellisuuden ja ihmisoikeuksien kentällä</title>
      <description><![CDATA[<p>Minna Säävälä työskentelee Väestöliiton perhetoimintojen johtajana ja pyörittää kolmesta tiimistä koostuvaa yksikköään, jossa pohditaan vanhemmuuden, monikulttuurisuuden sekä työn ja perheen yhdistämisen kysymyksiä. ”Meidän kokonaisuutta yhdistää se, että yritetään edistää kaikenlaisten perheiden hyvinvointia."</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/11/toivon-onnellisuuden-ja-ihmisoikeuksien-kentalla/">Mahdollistajana toivon, onnellisuuden ja ihmisoikeuksien kentällä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 9 Nov 2017 08:00:19 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Minna Säävälä työskentelee Väestöliiton perhetoimintojen johtajana ja pyörittää kolmesta tiimistä koostuvaa yksikköään, jossa pohditaan vanhemmuuden, monikulttuurisuuden sekä työn ja perheen yhdistämisen kysymyksiä. ”Meidän kokonaisuutta yhdistää se, että yritetään edistää kaikenlaisten perheiden hyvinvointia."</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/11/toivon-onnellisuuden-ja-ihmisoikeuksien-kentalla/">Mahdollistajana toivon, onnellisuuden ja ihmisoikeuksien kentällä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="14426690" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/6f5b4bda-7701-45fb-b5e2-323e054759a4/ab_mahdollistajatoivonkentaellae_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Mahdollistajana toivon, onnellisuuden ja ihmisoikeuksien kentällä</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:13:25</itunes:duration>
      <itunes:summary>Minna Säävälä työskentelee Väestöliiton perhetoimintojen johtajana ja pyörittää kolmesta tiimistä koostuvaa yksikköään, jossa pohditaan vanhemmuuden, monikulttuurisuuden sekä työn ja perheen yhdistämisen kysymyksiä. ”Meidän kokonaisuutta yhdistää se, että yritetään edistää kaikenlaisten perheiden hyvinvointia.&quot;</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Minna Säävälä työskentelee Väestöliiton perhetoimintojen johtajana ja pyörittää kolmesta tiimistä koostuvaa yksikköään, jossa pohditaan vanhemmuuden, monikulttuurisuuden sekä työn ja perheen yhdistämisen kysymyksiä. ”Meidän kokonaisuutta yhdistää se, että yritetään edistää kaikenlaisten perheiden hyvinvointia.&quot;</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>177</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=7863</guid>
      <title>Yksi kaikkien ja kaikki oman terveytensä puolesta</title>
      <description><![CDATA[<p>Syöminen on ihmiselle elinehto, ja ruoan valinnassa on usein mukana muitakin kuin selviytymiseen liittyviä seikkoja. Karsimalla tai lisäämällä ruokavalioonsa elementtejä ihminen rakentaa minäkuvaansa, ilmaisee arvomaailmaansa ja saavuttaa tavoitteensa. Superruokien syöminen on yksi keino tällaiseen itsensä määrittelyyn ja tavoitteellisuuteen. Miksi ihmiset kokevat tarvetta superruokien kaltaisille tuotteille tai ravinnelisille?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/11/oman-terveytensa-puolesta/">Yksi kaikkien ja kaikki oman terveytensä puolesta</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 8 Nov 2017 09:09:12 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Syöminen on ihmiselle elinehto, ja ruoan valinnassa on usein mukana muitakin kuin selviytymiseen liittyviä seikkoja. Karsimalla tai lisäämällä ruokavalioonsa elementtejä ihminen rakentaa minäkuvaansa, ilmaisee arvomaailmaansa ja saavuttaa tavoitteensa. Superruokien syöminen on yksi keino tällaiseen itsensä määrittelyyn ja tavoitteellisuuteen. Miksi ihmiset kokevat tarvetta superruokien kaltaisille tuotteille tai ravinnelisille?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/11/oman-terveytensa-puolesta/">Yksi kaikkien ja kaikki oman terveytensä puolesta</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="13501464" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/b0239bc7-e495-4966-b087-864fdd07419c/ab_Yksi_kaikkien_ja_kaikki_oman_terveytensae_puolesta_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Yksi kaikkien ja kaikki oman terveytensä puolesta</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:13:18</itunes:duration>
      <itunes:summary>Syöminen on ihmiselle elinehto, ja ruoan valinnassa on usein mukana muitakin kuin selviytymiseen liittyviä seikkoja. Karsimalla tai lisäämällä ruokavalioonsa elementtejä ihminen rakentaa minäkuvaansa, ilmaisee arvomaailmaansa ja saavuttaa tavoitteensa. Superruokien syöminen on yksi keino tällaiseen itsensä määrittelyyn ja tavoitteellisuuteen. Miksi ihmiset kokevat tarvetta superruokien kaltaisille tuotteille tai ravinnelisille?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Syöminen on ihmiselle elinehto, ja ruoan valinnassa on usein mukana muitakin kuin selviytymiseen liittyviä seikkoja. Karsimalla tai lisäämällä ruokavalioonsa elementtejä ihminen rakentaa minäkuvaansa, ilmaisee arvomaailmaansa ja saavuttaa tavoitteensa. Superruokien syöminen on yksi keino tällaiseen itsensä määrittelyyn ja tavoitteellisuuteen. Miksi ihmiset kokevat tarvetta superruokien kaltaisille tuotteille tai ravinnelisille?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>176</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=7815</guid>
      <title>Ufot — kahjojen vouhotusta!</title>
      <description><![CDATA[<p>Tämä teksti on aatekriittinen, emansipatorinen kannanotto ufo- ja laajemmin yliluonnollisten uskomusten puolesta. Se kuvaa ufouskomuksia uskontohistoriallisesti ja yhteiskunnallisena ilmiönä. Yliluonnolliset kokemukset ovat luonnollinen osa ihmismieltä, ja sosiaalinen tulkintaympäristö merkittävä tekijä siinä, kääntykö selittämättömän kohtaaminen rakentavaksi vai ahdistavaksi.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/11/ufotko-vouhotusta/">Ufot — kahjojen vouhotusta!</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 7 Nov 2017 08:00:53 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Tämä teksti on aatekriittinen, emansipatorinen kannanotto ufo- ja laajemmin yliluonnollisten uskomusten puolesta. Se kuvaa ufouskomuksia uskontohistoriallisesti ja yhteiskunnallisena ilmiönä. Yliluonnolliset kokemukset ovat luonnollinen osa ihmismieltä, ja sosiaalinen tulkintaympäristö merkittävä tekijä siinä, kääntykö selittämättömän kohtaaminen rakentavaksi vai ahdistavaksi.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/11/ufotko-vouhotusta/">Ufot — kahjojen vouhotusta!</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="23437351" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/e57b01a2-6cb6-4670-8f06-76d684870aca/ab_ufo_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Ufot — kahjojen vouhotusta!</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:24:25</itunes:duration>
      <itunes:summary>Tämä teksti on aatekriittinen, emansipatorinen kannanotto ufo- ja laajemmin yliluonnollisten uskomusten puolesta. Se kuvaa ufouskomuksia uskontohistoriallisesti ja yhteiskunnallisena ilmiönä. Yliluonnolliset kokemukset ovat luonnollinen osa ihmismieltä, ja sosiaalinen tulkintaympäristö merkittävä tekijä siinä, kääntykö selittämättömän kohtaaminen rakentavaksi vai ahdistavaksi.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Tämä teksti on aatekriittinen, emansipatorinen kannanotto ufo- ja laajemmin yliluonnollisten uskomusten puolesta. Se kuvaa ufouskomuksia uskontohistoriallisesti ja yhteiskunnallisena ilmiönä. Yliluonnolliset kokemukset ovat luonnollinen osa ihmismieltä, ja sosiaalinen tulkintaympäristö merkittävä tekijä siinä, kääntykö selittämättömän kohtaaminen rakentavaksi vai ahdistavaksi.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>175</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=7791</guid>
      <title>Kun seksi ei kiinnosta</title>
      <description><![CDATA[<p>Seksi ja seksuaalisuus ovat olleet antropologien huomion kohteena alan alkuhetkistä lähtien. Seksin tutkimus kietoutuu yhteen niin uskonnon, talouden, politiikan, sukulaisuuden kuin ihmisoikeuksienkin kanssa. Aseksuaalisuuden tutkimusta antropologiasta ei vielä juurikaan löydy, vaikka se on sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä kiinnostavaa. Ei ole olemassa mitään välttämättömyyttä sille, että seksuaalisen suuntautumisen ympärille muodostuu sosiokulttuurinen identiteetti.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/11/kun-seksi-ei-kiinnosta/">Kun seksi ei kiinnosta</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 2 Nov 2017 07:37:49 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Seksi ja seksuaalisuus ovat olleet antropologien huomion kohteena alan alkuhetkistä lähtien. Seksin tutkimus kietoutuu yhteen niin uskonnon, talouden, politiikan, sukulaisuuden kuin ihmisoikeuksienkin kanssa. Aseksuaalisuuden tutkimusta antropologiasta ei vielä juurikaan löydy, vaikka se on sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä kiinnostavaa. Ei ole olemassa mitään välttämättömyyttä sille, että seksuaalisen suuntautumisen ympärille muodostuu sosiokulttuurinen identiteetti.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/11/kun-seksi-ei-kiinnosta/">Kun seksi ei kiinnosta</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="13836829" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/e9f01f35-9215-4fbd-baef-1cfe4831fcef/ab_aseksuaalisuus_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kun seksi ei kiinnosta</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:14:25</itunes:duration>
      <itunes:summary>Seksi ja seksuaalisuus ovat olleet antropologien huomion kohteena alan alkuhetkistä lähtien. Seksin tutkimus kietoutuu yhteen niin uskonnon, talouden, politiikan, sukulaisuuden kuin ihmisoikeuksienkin kanssa. Aseksuaalisuuden tutkimusta antropologiasta ei vielä juurikaan löydy, vaikka se on sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä kiinnostavaa. Ei ole olemassa mitään välttämättömyyttä sille, että seksuaalisen suuntautumisen ympärille muodostuu sosiokulttuurinen identiteetti.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Seksi ja seksuaalisuus ovat olleet antropologien huomion kohteena alan alkuhetkistä lähtien. Seksin tutkimus kietoutuu yhteen niin uskonnon, talouden, politiikan, sukulaisuuden kuin ihmisoikeuksienkin kanssa. Aseksuaalisuuden tutkimusta antropologiasta ei vielä juurikaan löydy, vaikka se on sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä kiinnostavaa. Ei ole olemassa mitään välttämättömyyttä sille, että seksuaalisen suuntautumisen ympärille muodostuu sosiokulttuurinen identiteetti.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>174</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=7763</guid>
      <title>Osa vaihdevuosioireista syntyy korviemme välissä</title>
      <description><![CDATA[<p>Vaihdevuodet ovat universaali, naisten noin 50 vuoden iässä kokema kehollinen muutos. Kuukautiset loppuvat eikä nainen voi enää tulla raskaaksi. Tutkimusten mukaan vaihdevuodet ja niihin liitetyt oireet vaihtelevat suuresti eri kulttuuripiirien välillä. Negatiivinen suhtautuminen vanhenemiseen ja vaihdevuosiin näyttäisi tutkimusten valossa pahentavan vaihdevuosioireita. Onkin syytä kysyä, kuinka suuri osa vaihdevuosioireista syntyy korviemme välissä.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/10/vaihdevuodet-korviemme-valissa/">Osa vaihdevuosioireista syntyy korviemme välissä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 31 Oct 2017 07:49:01 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Vaihdevuodet ovat universaali, naisten noin 50 vuoden iässä kokema kehollinen muutos. Kuukautiset loppuvat eikä nainen voi enää tulla raskaaksi. Tutkimusten mukaan vaihdevuodet ja niihin liitetyt oireet vaihtelevat suuresti eri kulttuuripiirien välillä. Negatiivinen suhtautuminen vanhenemiseen ja vaihdevuosiin näyttäisi tutkimusten valossa pahentavan vaihdevuosioireita. Onkin syytä kysyä, kuinka suuri osa vaihdevuosioireista syntyy korviemme välissä.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/10/vaihdevuodet-korviemme-valissa/">Osa vaihdevuosioireista syntyy korviemme välissä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="15850020" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/f37e88ee-5f6c-4b28-ac95-4f705ee74046/ab_vaihdevuodet_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Osa vaihdevuosioireista syntyy korviemme välissä</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:15:29</itunes:duration>
      <itunes:summary>Vaihdevuodet ovat universaali, naisten noin 50 vuoden iässä kokema kehollinen muutos. Kuukautiset loppuvat eikä nainen voi enää tulla raskaaksi. Tutkimusten mukaan vaihdevuodet ja niihin liitetyt oireet vaihtelevat suuresti eri kulttuuripiirien välillä. Negatiivinen suhtautuminen vanhenemiseen ja vaihdevuosiin näyttäisi tutkimusten valossa pahentavan vaihdevuosioireita. Onkin syytä kysyä, kuinka suuri osa vaihdevuosioireista syntyy korviemme välissä.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Vaihdevuodet ovat universaali, naisten noin 50 vuoden iässä kokema kehollinen muutos. Kuukautiset loppuvat eikä nainen voi enää tulla raskaaksi. Tutkimusten mukaan vaihdevuodet ja niihin liitetyt oireet vaihtelevat suuresti eri kulttuuripiirien välillä. Negatiivinen suhtautuminen vanhenemiseen ja vaihdevuosiin näyttäisi tutkimusten valossa pahentavan vaihdevuosioireita. Onkin syytä kysyä, kuinka suuri osa vaihdevuosioireista syntyy korviemme välissä.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>173</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=7712</guid>
      <title>Työelämätapahtuma, joka ei jättänyt kylmäksi</title>
      <description><![CDATA[<p>Soveltavan Antropologian Verkosto järjesti lokakuussa työelämätapahtuman yhteiskuntatieteilijöille. Exploration '17 oli osanottajat osallistava kokoontuminen preppipuheineen ja työpajoineen. Verkoston tarkoituksena on saattaa yhteen antropologian opiskelijat, jo työllistyneet alan edustajat ja ihmistieteistä muutoin kiinnostuneet. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/10/exploration17/">Työelämätapahtuma, joka ei jättänyt kylmäksi</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 26 Oct 2017 06:45:18 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Soveltavan Antropologian Verkosto järjesti lokakuussa työelämätapahtuman yhteiskuntatieteilijöille. Exploration '17 oli osanottajat osallistava kokoontuminen preppipuheineen ja työpajoineen. Verkoston tarkoituksena on saattaa yhteen antropologian opiskelijat, jo työllistyneet alan edustajat ja ihmistieteistä muutoin kiinnostuneet. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/10/exploration17/">Työelämätapahtuma, joka ei jättänyt kylmäksi</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="13470912" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/3837f093-2e90-48f8-afc0-4bef25400e94/ab_Tyoeelaemaetapahtuma_joka_ei_jaettaenyt_kylmaeksi_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Työelämätapahtuma, joka ei jättänyt kylmäksi</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:13:34</itunes:duration>
      <itunes:summary>Soveltavan Antropologian Verkosto järjesti lokakuussa työelämätapahtuman yhteiskuntatieteilijöille. Exploration &apos;17 oli osanottajat osallistava kokoontuminen preppipuheineen ja työpajoineen. Verkoston tarkoituksena on saattaa yhteen antropologian opiskelijat, jo työllistyneet alan edustajat ja ihmistieteistä muutoin kiinnostuneet.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Soveltavan Antropologian Verkosto järjesti lokakuussa työelämätapahtuman yhteiskuntatieteilijöille. Exploration &apos;17 oli osanottajat osallistava kokoontuminen preppipuheineen ja työpajoineen. Verkoston tarkoituksena on saattaa yhteen antropologian opiskelijat, jo työllistyneet alan edustajat ja ihmistieteistä muutoin kiinnostuneet.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>172</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=7666</guid>
      <title>Luurankoja matkalaukussa</title>
      <description><![CDATA[<p>Matkailua pidetään usein hyveenä. Jotkut alan toimijat, kuten eräs suosittu lentovertailusivusto, esittävät sen jopa välttämättömänä askeleena moraalisen valaistuksen tiellä. Matkailu avartaa, sanotaan. Sen ajatellaan vähentävän ennakkoluuloja, kasvattavan empatian kykyä ja monipuolistavan maailmankuvaa. Matkailu on kosmopoliitin yksilön identiteetin muodostuksen kannalta välttämättömyys. Miksi matkustamisesta pitäisi siis potea huonoa omaatuntoa?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/10/luurankoja-matkalaukussa/">Luurankoja matkalaukussa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 24 Oct 2017 05:59:56 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Matkailua pidetään usein hyveenä. Jotkut alan toimijat, kuten eräs suosittu lentovertailusivusto, esittävät sen jopa välttämättömänä askeleena moraalisen valaistuksen tiellä. Matkailu avartaa, sanotaan. Sen ajatellaan vähentävän ennakkoluuloja, kasvattavan empatian kykyä ja monipuolistavan maailmankuvaa. Matkailu on kosmopoliitin yksilön identiteetin muodostuksen kannalta välttämättömyys. Miksi matkustamisesta pitäisi siis potea huonoa omaatuntoa?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/10/luurankoja-matkalaukussa/">Luurankoja matkalaukussa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="15439702" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/4011e5ae-722c-4d08-8e4c-f635c08b6104/ab_turismi_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Luurankoja matkalaukussa</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:16:05</itunes:duration>
      <itunes:summary>Matkailua pidetään usein hyveenä. Jotkut alan toimijat, kuten eräs suosittu lentovertailusivusto, esittävät sen jopa välttämättömänä askeleena moraalisen valaistuksen tiellä. Matkailu avartaa, sanotaan. Sen ajatellaan vähentävän ennakkoluuloja, kasvattavan empatian kykyä ja monipuolistavan maailmankuvaa. Matkailu on kosmopoliitin yksilön identiteetin muodostuksen kannalta välttämättömyys. Miksi matkustamisesta pitäisi siis potea huonoa omaatuntoa?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Matkailua pidetään usein hyveenä. Jotkut alan toimijat, kuten eräs suosittu lentovertailusivusto, esittävät sen jopa välttämättömänä askeleena moraalisen valaistuksen tiellä. Matkailu avartaa, sanotaan. Sen ajatellaan vähentävän ennakkoluuloja, kasvattavan empatian kykyä ja monipuolistavan maailmankuvaa. Matkailu on kosmopoliitin yksilön identiteetin muodostuksen kannalta välttämättömyys. Miksi matkustamisesta pitäisi siis potea huonoa omaatuntoa?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>171</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=7477</guid>
      <title>Paluu Tabufestivaalille</title>
      <description><![CDATA[<p>Helsingin Taiteiden yö kaikui tänä vuonna tiedeviestinnän ilosanomaa, kun kesän suuri projektimme "Tabufestivaali: Onko normaalia olla mielisairas?" täytti startup-keskus Maria 01:n ja koko sairaala-alueen pihamaan yleisöllä. Antropologia, mielenterveys ja -sairaus, normaalin ja epänormaalin kulttuurinen määrittely sekä monet erilaiset, rajoja rikkovat taiteen muodot houkuttelivat paikalle valtavasti yleisöä. Nelituntinen tapahtumamme keräsi paikalle yli 1000 kävijää, ja pihamaalla oli pitkä jono koko tapahtuman ajan. Lienee tarpeetonta todeta, että tiimimme oli menestyksestä riemuissaan.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/10/paluu-tabufestivaalille/">Paluu Tabufestivaalille</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Fri, 20 Oct 2017 07:11:33 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Helsingin Taiteiden yö kaikui tänä vuonna tiedeviestinnän ilosanomaa, kun kesän suuri projektimme "Tabufestivaali: Onko normaalia olla mielisairas?" täytti startup-keskus Maria 01:n ja koko sairaala-alueen pihamaan yleisöllä. Antropologia, mielenterveys ja -sairaus, normaalin ja epänormaalin kulttuurinen määrittely sekä monet erilaiset, rajoja rikkovat taiteen muodot houkuttelivat paikalle valtavasti yleisöä. Nelituntinen tapahtumamme keräsi paikalle yli 1000 kävijää, ja pihamaalla oli pitkä jono koko tapahtuman ajan. Lienee tarpeetonta todeta, että tiimimme oli menestyksestä riemuissaan.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/10/paluu-tabufestivaalille/">Paluu Tabufestivaalille</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="35279458" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/80cb7958-9854-491f-a113-267ddf15f021/TABU_HARHA_RIIKONEN_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Paluu Tabufestivaalille</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:02:14</itunes:duration>
      <itunes:summary>Helsingin Taiteiden yö kaikui tänä vuonna tiedeviestinnän ilosanomaa, kun kesän suuri projektimme &quot;Tabufestivaali: Onko normaalia olla mielisairas?&quot; täytti startup-keskus Maria 01:n ja koko sairaala-alueen pihamaan yleisöllä. Antropologia, mielenterveys ja -sairaus, normaalin ja epänormaalin kulttuurinen määrittely sekä monet erilaiset, rajoja rikkovat taiteen muodot houkuttelivat paikalle valtavasti yleisöä. Nelituntinen tapahtumamme keräsi paikalle yli 1000 kävijää, ja pihamaalla oli pitkä jono koko tapahtuman ajan. Lienee tarpeetonta todeta, että tiimimme oli menestyksestä riemuissaan.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Helsingin Taiteiden yö kaikui tänä vuonna tiedeviestinnän ilosanomaa, kun kesän suuri projektimme &quot;Tabufestivaali: Onko normaalia olla mielisairas?&quot; täytti startup-keskus Maria 01:n ja koko sairaala-alueen pihamaan yleisöllä. Antropologia, mielenterveys ja -sairaus, normaalin ja epänormaalin kulttuurinen määrittely sekä monet erilaiset, rajoja rikkovat taiteen muodot houkuttelivat paikalle valtavasti yleisöä. Nelituntinen tapahtumamme keräsi paikalle yli 1000 kävijää, ja pihamaalla oli pitkä jono koko tapahtuman ajan. Lienee tarpeetonta todeta, että tiimimme oli menestyksestä riemuissaan.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>170</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=7620</guid>
      <title>Interaktiivisia uhkakuvia</title>
      <description><![CDATA[<p>Länsimaissa populaarikulttuuri on perinteisesti nähty uhkana moraalisille normeille ja yhteiskunnalliselle järjestykselle, 1800-luvun lopun sarjanovelleista 1980- ja 1990-lukujen metallimusiikkiin.  Digitaaliset pelit ovat yksi viimeisimmistä päivityksistä tähän vuosisataiseen kulttuuriseen jatkumoon. Niistä alettiin tekemään syntipukkeja yhteiskunnallisille ongelmille 1990-luvun puolivälissä. Perusargumentti on, että väkivaltaiset pelit lisäävät aggressiivisuutta, ja saattavat pahimmillaan johtaa jopa väkivaltaiseen käyttäytymiseen.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/10/interaktiivisia-uhkakuvia/">Interaktiivisia uhkakuvia</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 18 Oct 2017 06:57:11 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Länsimaissa populaarikulttuuri on perinteisesti nähty uhkana moraalisille normeille ja yhteiskunnalliselle järjestykselle, 1800-luvun lopun sarjanovelleista 1980- ja 1990-lukujen metallimusiikkiin.  Digitaaliset pelit ovat yksi viimeisimmistä päivityksistä tähän vuosisataiseen kulttuuriseen jatkumoon. Niistä alettiin tekemään syntipukkeja yhteiskunnallisille ongelmille 1990-luvun puolivälissä. Perusargumentti on, että väkivaltaiset pelit lisäävät aggressiivisuutta, ja saattavat pahimmillaan johtaa jopa väkivaltaiseen käyttäytymiseen.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/10/interaktiivisia-uhkakuvia/">Interaktiivisia uhkakuvia</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="10106952" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/fa4e6793-1798-4611-b3fc-47f45ba6a992/ab_interaktiivisia_uhkakuvia_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Interaktiivisia uhkakuvia</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:10:09</itunes:duration>
      <itunes:summary>Länsimaissa populaarikulttuuri on perinteisesti nähty uhkana moraalisille normeille ja yhteiskunnalliselle järjestykselle, 1800-luvun lopun sarjanovelleista 1980- ja 1990-lukujen metallimusiikkiin.  Digitaaliset pelit ovat yksi viimeisimmistä päivityksistä tähän vuosisataiseen kulttuuriseen jatkumoon. Niistä alettiin tekemään syntipukkeja yhteiskunnallisille ongelmille 1990-luvun puolivälissä. Perusargumentti on, että väkivaltaiset pelit lisäävät aggressiivisuutta, ja saattavat pahimmillaan johtaa jopa väkivaltaiseen käyttäytymiseen.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Länsimaissa populaarikulttuuri on perinteisesti nähty uhkana moraalisille normeille ja yhteiskunnalliselle järjestykselle, 1800-luvun lopun sarjanovelleista 1980- ja 1990-lukujen metallimusiikkiin.  Digitaaliset pelit ovat yksi viimeisimmistä päivityksistä tähän vuosisataiseen kulttuuriseen jatkumoon. Niistä alettiin tekemään syntipukkeja yhteiskunnallisille ongelmille 1990-luvun puolivälissä. Perusargumentti on, että väkivaltaiset pelit lisäävät aggressiivisuutta, ja saattavat pahimmillaan johtaa jopa väkivaltaiseen käyttäytymiseen.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>169</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=7596</guid>
      <title>Elävää elämää kuvaamassa</title>
      <description><![CDATA[<p>Dokumentit ovat väylä uusiin näkökulmiin tutuista ja vähemmän tutuista asioista. Viime vuosina on yleistynyt etnografinen, havainnollistava kuvaus, jolla halutaan tuoda esiin kuvattavien ihmisten maailmankuvaa. Voiko antropologian opinnoista olla hyötyä dokumenttien teossa? Mitä eroa on antropologisen kenttätyön ja dokumentin teolla? Näihin kysymyksiin lähdimme hakemaan vastauksia palkitulta dokumentaristi Mirja Metsolalta.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/10/elavaa-elamaa-kuvaamassa/">Elävää elämää kuvaamassa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 12 Oct 2017 07:31:32 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Dokumentit ovat väylä uusiin näkökulmiin tutuista ja vähemmän tutuista asioista. Viime vuosina on yleistynyt etnografinen, havainnollistava kuvaus, jolla halutaan tuoda esiin kuvattavien ihmisten maailmankuvaa. Voiko antropologian opinnoista olla hyötyä dokumenttien teossa? Mitä eroa on antropologisen kenttätyön ja dokumentin teolla? Näihin kysymyksiin lähdimme hakemaan vastauksia palkitulta dokumentaristi Mirja Metsolalta.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/10/elavaa-elamaa-kuvaamassa/">Elävää elämää kuvaamassa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="8824800" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/ce95e597-9a09-4e4f-9952-82454ce22aa7/ab_elaevaeae_elaemaeae_kuvaamassa_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Elävää elämää kuvaamassa</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:08:38</itunes:duration>
      <itunes:summary>Dokumentit ovat väylä uusiin näkökulmiin tutuista ja vähemmän tutuista asioista. Viime vuosina on yleistynyt etnografinen, havainnollistava kuvaus, jolla halutaan tuoda esiin kuvattavien ihmisten maailmankuvaa. Voiko antropologian opinnoista olla hyötyä dokumenttien teossa? Mitä eroa on antropologisen kenttätyön ja dokumentin teolla? Näihin kysymyksiin lähdimme hakemaan vastauksia palkitulta dokumentaristi Mirja Metsolalta.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Dokumentit ovat väylä uusiin näkökulmiin tutuista ja vähemmän tutuista asioista. Viime vuosina on yleistynyt etnografinen, havainnollistava kuvaus, jolla halutaan tuoda esiin kuvattavien ihmisten maailmankuvaa. Voiko antropologian opinnoista olla hyötyä dokumenttien teossa? Mitä eroa on antropologisen kenttätyön ja dokumentin teolla? Näihin kysymyksiin lähdimme hakemaan vastauksia palkitulta dokumentaristi Mirja Metsolalta.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>168</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=7562</guid>
      <title>Voihan terroristipatjat!</title>
      <description><![CDATA[<p>Ennakkoluulot Lähi-idästä tulevia (nuoria) miehiä kohtaan voivat olla joskus suuria. Kenttätyöt suomalaisena naisena arabimiesten parissa haastavat tutkijan pohtimaan omaa paikkaansa kulttuurissa sekä tutkijana että ystävänä. Olen tarkastellut muslimitaustaisten miesten asettumista Suomeen sekä osana suomalaista perhettä että “vapailla markkinoilla”, yksin tulleina ja täällä elävinä. Miten toimia naisena arabien parissa tehdyssä kenttätyössä ja millaisia käsityksiä sukupuolten suhteista maahanmuuttajien ja suomalaisten parissa elää?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/10/voihan-terroristipatjat/">Voihan terroristipatjat!</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 10 Oct 2017 07:38:02 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Ennakkoluulot Lähi-idästä tulevia (nuoria) miehiä kohtaan voivat olla joskus suuria. Kenttätyöt suomalaisena naisena arabimiesten parissa haastavat tutkijan pohtimaan omaa paikkaansa kulttuurissa sekä tutkijana että ystävänä. Olen tarkastellut muslimitaustaisten miesten asettumista Suomeen sekä osana suomalaista perhettä että “vapailla markkinoilla”, yksin tulleina ja täällä elävinä. Miten toimia naisena arabien parissa tehdyssä kenttätyössä ja millaisia käsityksiä sukupuolten suhteista maahanmuuttajien ja suomalaisten parissa elää?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/10/voihan-terroristipatjat/">Voihan terroristipatjat!</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="11706032" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/c57f2af7-24b4-4261-b48a-bc2decdca465/ab_Terroristipatja_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Voihan terroristipatjat!</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:11:10</itunes:duration>
      <itunes:summary>Ennakkoluulot Lähi-idästä tulevia (nuoria) miehiä kohtaan voivat olla joskus suuria. Kenttätyöt suomalaisena naisena arabimiesten parissa haastavat tutkijan pohtimaan omaa paikkaansa kulttuurissa sekä tutkijana että ystävänä. Olen tarkastellut muslimitaustaisten miesten asettumista Suomeen sekä osana suomalaista perhettä että “vapailla markkinoilla”, yksin tulleina ja täällä elävinä. Miten toimia naisena arabien parissa tehdyssä kenttätyössä ja millaisia käsityksiä sukupuolten suhteista maahanmuuttajien ja suomalaisten parissa elää?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Ennakkoluulot Lähi-idästä tulevia (nuoria) miehiä kohtaan voivat olla joskus suuria. Kenttätyöt suomalaisena naisena arabimiesten parissa haastavat tutkijan pohtimaan omaa paikkaansa kulttuurissa sekä tutkijana että ystävänä. Olen tarkastellut muslimitaustaisten miesten asettumista Suomeen sekä osana suomalaista perhettä että “vapailla markkinoilla”, yksin tulleina ja täällä elävinä. Miten toimia naisena arabien parissa tehdyssä kenttätyössä ja millaisia käsityksiä sukupuolten suhteista maahanmuuttajien ja suomalaisten parissa elää?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>167</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=7539</guid>
      <title>Henkilökultti suomalaisessa ydinvoimaprojektissa</title>
      <description><![CDATA[<p>Physics Today -lehti julkaisi lokakuun numerossaan artikkelin, jossa yhdysvaltalaisen Cornellin yliopiston antropologi Vincent Ialenti perehtyy Olkiluodon ydinjätesäiliö Onkalon rakentamiseen ja projektissa syntyneen henkilökultin vaikutuksiin. Ialenti teki etnografista tutkimusta Suomessa vuosina 2012-2014 tutkien sitä, miten esikuvaksi nostetun projektinjohtajan äkillinen kuolema vaikutti koko yhteisön henkeen ja rakennusprojektin etenemiseen.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/10/henkilokultti-suomalaisessa-ydinvoimaprojektissa/">Henkilökultti suomalaisessa ydinvoimaprojektissa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 5 Oct 2017 07:15:17 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Physics Today -lehti julkaisi lokakuun numerossaan artikkelin, jossa yhdysvaltalaisen Cornellin yliopiston antropologi Vincent Ialenti perehtyy Olkiluodon ydinjätesäiliö Onkalon rakentamiseen ja projektissa syntyneen henkilökultin vaikutuksiin. Ialenti teki etnografista tutkimusta Suomessa vuosina 2012-2014 tutkien sitä, miten esikuvaksi nostetun projektinjohtajan äkillinen kuolema vaikutti koko yhteisön henkeen ja rakennusprojektin etenemiseen.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/10/henkilokultti-suomalaisessa-ydinvoimaprojektissa/">Henkilökultti suomalaisessa ydinvoimaprojektissa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="5702088" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/b22c23a8-5c7a-4db6-b9c5-016eefac1fab/ab_henkiloekultti_suomalaisessa_ydinvoimaprojektissa_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Henkilökultti suomalaisessa ydinvoimaprojektissa</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:05:29</itunes:duration>
      <itunes:summary>Physics Today -lehti julkaisi lokakuun numerossaan artikkelin, jossa yhdysvaltalaisen Cornellin yliopiston antropologi Vincent Ialenti perehtyy Olkiluodon ydinjätesäiliö Onkalon rakentamiseen ja projektissa syntyneen henkilökultin vaikutuksiin. Ialenti teki etnografista tutkimusta Suomessa vuosina 2012-2014 tutkien sitä, miten esikuvaksi nostetun projektinjohtajan äkillinen kuolema vaikutti koko yhteisön henkeen ja rakennusprojektin etenemiseen.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Physics Today -lehti julkaisi lokakuun numerossaan artikkelin, jossa yhdysvaltalaisen Cornellin yliopiston antropologi Vincent Ialenti perehtyy Olkiluodon ydinjätesäiliö Onkalon rakentamiseen ja projektissa syntyneen henkilökultin vaikutuksiin. Ialenti teki etnografista tutkimusta Suomessa vuosina 2012-2014 tutkien sitä, miten esikuvaksi nostetun projektinjohtajan äkillinen kuolema vaikutti koko yhteisön henkeen ja rakennusprojektin etenemiseen.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>166</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=7517</guid>
      <title>Diana muovasi naisen tarinaa</title>
      <description><![CDATA[<p>Prinsessa Dianan viimeiseksi jääneestä automatkasta Pariisissa tuli tänä vuonna kuluneeksi 20 vuotta. Vuosipäivän myötä mediassa on muisteltu Dianan elämää. Antropologisesti mielenkiintoisin seikka ovat kuitenkin Dianan kuoleman kulttuuriset seuraukset, jotka saattoivat vaikuttaa elämäämme enemmän kuin tiedostamme.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/10/diana-muovasi-naisen-tarinaa/">Diana muovasi naisen tarinaa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 3 Oct 2017 07:00:44 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Prinsessa Dianan viimeiseksi jääneestä automatkasta Pariisissa tuli tänä vuonna kuluneeksi 20 vuotta. Vuosipäivän myötä mediassa on muisteltu Dianan elämää. Antropologisesti mielenkiintoisin seikka ovat kuitenkin Dianan kuoleman kulttuuriset seuraukset, jotka saattoivat vaikuttaa elämäämme enemmän kuin tiedostamme.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/10/diana-muovasi-naisen-tarinaa/">Diana muovasi naisen tarinaa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="8777015" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/83ac96ca-0792-46bd-882e-efcf3e4732e7/ab_diana_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Diana muovasi naisen tarinaa</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:09:09</itunes:duration>
      <itunes:summary>Prinsessa Dianan viimeiseksi jääneestä automatkasta Pariisissa tuli tänä vuonna kuluneeksi 20 vuotta. Vuosipäivän myötä mediassa on muisteltu Dianan elämää. Antropologisesti mielenkiintoisin seikka ovat kuitenkin Dianan kuoleman kulttuuriset seuraukset, jotka saattoivat vaikuttaa elämäämme enemmän kuin tiedostamme.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Prinsessa Dianan viimeiseksi jääneestä automatkasta Pariisissa tuli tänä vuonna kuluneeksi 20 vuotta. Vuosipäivän myötä mediassa on muisteltu Dianan elämää. Antropologisesti mielenkiintoisin seikka ovat kuitenkin Dianan kuoleman kulttuuriset seuraukset, jotka saattoivat vaikuttaa elämäämme enemmän kuin tiedostamme.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>165</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=7441</guid>
      <title>Päihteet osana inhimillistä kulttuuria</title>
      <description><![CDATA[<p>Erilaiset päihteet ovat kuuluneet ihmiskunnan elämään vuosituhansia. Nykyaikana länsimaissa yleisimmin käytetty päihde on alkoholi, mutta alkoholin lisäksi päihtymistarkoituksessa on käytetty historian saatossa myös lukuisia muita aineita. Pohjoisten pyyntikulttuurien piirissä käytettiin kärpässieniä osana shamanistisia rituaaleja. Myös kannabista, oopiumia ja monia muita luonnosta löytyviä päihdyttäviä aineita on käytetty vuosituhansia eri puolilla maailmaa. Alkoholia on valmistettu vähintään niin pitkään kuin ihmiset ovat viljelleet maata, ja moderni aika on tuonut mukanaan synteettisesti valmistetut huumausaineet.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/09/paihteet-osana-kulttuuria/">Päihteet osana inhimillistä kulttuuria</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 26 Sep 2017 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Erilaiset päihteet ovat kuuluneet ihmiskunnan elämään vuosituhansia. Nykyaikana länsimaissa yleisimmin käytetty päihde on alkoholi, mutta alkoholin lisäksi päihtymistarkoituksessa on käytetty historian saatossa myös lukuisia muita aineita. Pohjoisten pyyntikulttuurien piirissä käytettiin kärpässieniä osana shamanistisia rituaaleja. Myös kannabista, oopiumia ja monia muita luonnosta löytyviä päihdyttäviä aineita on käytetty vuosituhansia eri puolilla maailmaa. Alkoholia on valmistettu vähintään niin pitkään kuin ihmiset ovat viljelleet maata, ja moderni aika on tuonut mukanaan synteettisesti valmistetut huumausaineet.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/09/paihteet-osana-kulttuuria/">Päihteet osana inhimillistä kulttuuria</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="24821954" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/1b55b7fd-0799-43bc-94fd-9798cdefb898/ab_paihteetosanakulttuuria_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Päihteet osana inhimillistä kulttuuria</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:22:53</itunes:duration>
      <itunes:summary>Erilaiset päihteet ovat kuuluneet ihmiskunnan elämään vuosituhansia. Nykyaikana länsimaissa yleisimmin käytetty päihde on alkoholi, mutta alkoholin lisäksi päihtymistarkoituksessa on käytetty historian saatossa myös lukuisia muita aineita. Pohjoisten pyyntikulttuurien piirissä käytettiin kärpässieniä osana shamanistisia rituaaleja. Myös kannabista, oopiumia ja monia muita luonnosta löytyviä päihdyttäviä aineita on käytetty vuosituhansia eri puolilla maailmaa. Alkoholia on valmistettu vähintään niin pitkään kuin ihmiset ovat viljelleet maata, ja moderni aika on tuonut mukanaan synteettisesti valmistetut huumausaineet.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Erilaiset päihteet ovat kuuluneet ihmiskunnan elämään vuosituhansia. Nykyaikana länsimaissa yleisimmin käytetty päihde on alkoholi, mutta alkoholin lisäksi päihtymistarkoituksessa on käytetty historian saatossa myös lukuisia muita aineita. Pohjoisten pyyntikulttuurien piirissä käytettiin kärpässieniä osana shamanistisia rituaaleja. Myös kannabista, oopiumia ja monia muita luonnosta löytyviä päihdyttäviä aineita on käytetty vuosituhansia eri puolilla maailmaa. Alkoholia on valmistettu vähintään niin pitkään kuin ihmiset ovat viljelleet maata, ja moderni aika on tuonut mukanaan synteettisesti valmistetut huumausaineet.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>164</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=7367</guid>
      <title>Kielipesät kulttuurin kehtona</title>
      <description><![CDATA[<p>Miten pelastetaan katoava kieli tai elvytetään marginaaliin ajettu kulttuuri? Kielen ja kulttuurin välinen suhde on kiistaton, mutta samaan aikaan kieliä kuolee sukupuuttoon jatkuvasti. Tämä johtuu yleensä siitä, että kieli ei siirry luontevasti vanhemmilta sukupolvilta nuoremmille poliittisista tai sosiaalisista syistä. Myös Suomessa saamelaisten kielen ja kulttuurin siirto sukupolvien välillä on ollut vaarassa. Ongelmaan on löydetty yhtenä ratkaisuna kielipesät varhaiskasvatuksen muotona.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/09/kielipesat-kulttuurin-kehtona/">Kielipesät kulttuurin kehtona</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 21 Sep 2017 08:38:05 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Miten pelastetaan katoava kieli tai elvytetään marginaaliin ajettu kulttuuri? Kielen ja kulttuurin välinen suhde on kiistaton, mutta samaan aikaan kieliä kuolee sukupuuttoon jatkuvasti. Tämä johtuu yleensä siitä, että kieli ei siirry luontevasti vanhemmilta sukupolvilta nuoremmille poliittisista tai sosiaalisista syistä. Myös Suomessa saamelaisten kielen ja kulttuurin siirto sukupolvien välillä on ollut vaarassa. Ongelmaan on löydetty yhtenä ratkaisuna kielipesät varhaiskasvatuksen muotona.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/09/kielipesat-kulttuurin-kehtona/">Kielipesät kulttuurin kehtona</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="13408392" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/1c6d6bf6-e961-4228-9659-2da5d5f2ecc0/ab_Kielipesaet_kulttuurin_kehtona_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kielipesät kulttuurin kehtona</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:13:48</itunes:duration>
      <itunes:summary>Miten pelastetaan katoava kieli tai elvytetään marginaaliin ajettu kulttuuri? Kielen ja kulttuurin välinen suhde on kiistaton, mutta samaan aikaan kieliä kuolee sukupuuttoon jatkuvasti. Tämä johtuu yleensä siitä, että kieli ei siirry luontevasti vanhemmilta sukupolvilta nuoremmille poliittisista tai sosiaalisista syistä. Myös Suomessa saamelaisten kielen ja kulttuurin siirto sukupolvien välillä on ollut vaarassa. Ongelmaan on löydetty yhtenä ratkaisuna kielipesät varhaiskasvatuksen muotona.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Miten pelastetaan katoava kieli tai elvytetään marginaaliin ajettu kulttuuri? Kielen ja kulttuurin välinen suhde on kiistaton, mutta samaan aikaan kieliä kuolee sukupuuttoon jatkuvasti. Tämä johtuu yleensä siitä, että kieli ei siirry luontevasti vanhemmilta sukupolvilta nuoremmille poliittisista tai sosiaalisista syistä. Myös Suomessa saamelaisten kielen ja kulttuurin siirto sukupolvien välillä on ollut vaarassa. Ongelmaan on löydetty yhtenä ratkaisuna kielipesät varhaiskasvatuksen muotona.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>163</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=7382</guid>
      <title>Kirjeitä kentältä: Kentällä olemisen sietämätön keveys</title>
      <description><![CDATA[<p>Kenttätöihin lähtemistä voidaan ajatella omanlaisenaan tulikasteena ja initiaatioriittinä, jonka suoritettuaan antropologikokelas viimein saavuttaa täysivaltaisen aseman tieteellisen yhteisön jäsenenä. Aiemmin opittu teoria ja eettiset periaatteet ohjaavat kokelasta, mutta soveltaminen jää tulevan antropologin harteille. Kentältä palannut tutkija on täten vihitty etnografian saloihin ja laadullisen tutkimuksen keskeisiin menetelmiin. Nyt alkava Kirjeitä kentältä -kolumnisarja vie lukijan kentälle viiden kolumnistin mukana. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/09/kentalla-olemisen-sietamaton-keveys/">Kirjeitä kentältä: Kentällä olemisen sietämätön keveys</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 20 Sep 2017 07:11:40 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Kenttätöihin lähtemistä voidaan ajatella omanlaisenaan tulikasteena ja initiaatioriittinä, jonka suoritettuaan antropologikokelas viimein saavuttaa täysivaltaisen aseman tieteellisen yhteisön jäsenenä. Aiemmin opittu teoria ja eettiset periaatteet ohjaavat kokelasta, mutta soveltaminen jää tulevan antropologin harteille. Kentältä palannut tutkija on täten vihitty etnografian saloihin ja laadullisen tutkimuksen keskeisiin menetelmiin. Nyt alkava Kirjeitä kentältä -kolumnisarja vie lukijan kentälle viiden kolumnistin mukana. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/09/kentalla-olemisen-sietamaton-keveys/">Kirjeitä kentältä: Kentällä olemisen sietämätön keveys</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="26595788" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/0091c772-9e31-4699-8210-2b415b205941/ab_kentallaolemisen_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kirjeitä kentältä: Kentällä olemisen sietämätön keveys</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:11:05</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kenttätöihin lähtemistä voidaan ajatella omanlaisenaan tulikasteena ja initiaatioriittinä, jonka suoritettuaan antropologikokelas viimein saavuttaa täysivaltaisen aseman tieteellisen yhteisön jäsenenä. Aiemmin opittu teoria ja eettiset periaatteet ohjaavat kokelasta, mutta soveltaminen jää tulevan antropologin harteille. Kentältä palannut tutkija on täten vihitty etnografian saloihin ja laadullisen tutkimuksen keskeisiin menetelmiin. Nyt alkava Kirjeitä kentältä -kolumnisarja vie lukijan kentälle viiden kolumnistin mukana.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kenttätöihin lähtemistä voidaan ajatella omanlaisenaan tulikasteena ja initiaatioriittinä, jonka suoritettuaan antropologikokelas viimein saavuttaa täysivaltaisen aseman tieteellisen yhteisön jäsenenä. Aiemmin opittu teoria ja eettiset periaatteet ohjaavat kokelasta, mutta soveltaminen jää tulevan antropologin harteille. Kentältä palannut tutkija on täten vihitty etnografian saloihin ja laadullisen tutkimuksen keskeisiin menetelmiin. Nyt alkava Kirjeitä kentältä -kolumnisarja vie lukijan kentälle viiden kolumnistin mukana.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>162</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=7315</guid>
      <title>Sota sodan alkuperästä</title>
      <description><![CDATA[<p>Alussa ihmisapina oppii käyttämään työkalua aseena. Aggressiivisuuden puuskassa hän tappaa sillä kilpailevan ihmisapinaryhmän jäsenen. Muut hänen ryhmästään yhtyvät väkivaltaan. Näin kutoo Stanley Kubrick Avaruusseikkailu 2001 -elokuvan alussa ihmiskunnan kehityksen ja sodankäynnin yhteen. Onko kuvaus fiktiota? Uskomus, että vain sivistys voi kahlita sisäisen petomme, on iskostettu syvään. Filosofi Thomas Hobbesin mukaan ennen järjestäytynyttä yhteiskuntaa vallitsi kaikkien sota kaikkia vastaan. Nykyisin näkemystä perustellaan evoluutiopsykologialla: sotaisuus johtuu aggressiivisuudesta, joka on luonnonvalinnan kautta kirjattu geeneihimme.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/09/sota-sodan-alkuperasta/">Sota sodan alkuperästä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 19 Sep 2017 07:00:00 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Alussa ihmisapina oppii käyttämään työkalua aseena. Aggressiivisuuden puuskassa hän tappaa sillä kilpailevan ihmisapinaryhmän jäsenen. Muut hänen ryhmästään yhtyvät väkivaltaan. Näin kutoo Stanley Kubrick Avaruusseikkailu 2001 -elokuvan alussa ihmiskunnan kehityksen ja sodankäynnin yhteen. Onko kuvaus fiktiota? Uskomus, että vain sivistys voi kahlita sisäisen petomme, on iskostettu syvään. Filosofi Thomas Hobbesin mukaan ennen järjestäytynyttä yhteiskuntaa vallitsi kaikkien sota kaikkia vastaan. Nykyisin näkemystä perustellaan evoluutiopsykologialla: sotaisuus johtuu aggressiivisuudesta, joka on luonnonvalinnan kautta kirjattu geeneihimme.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/09/sota-sodan-alkuperasta/">Sota sodan alkuperästä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="16170987" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/c9facb46-0dae-4106-a123-9022f3f08b47/ab_sotasodanalkuperasta_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Sota sodan alkuperästä</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:16:10</itunes:duration>
      <itunes:summary>Alussa ihmisapina oppii käyttämään työkalua aseena. Aggressiivisuuden puuskassa hän tappaa sillä kilpailevan ihmisapinaryhmän jäsenen. Muut hänen ryhmästään yhtyvät väkivaltaan. Näin kutoo Stanley Kubrick Avaruusseikkailu 2001 -elokuvan alussa ihmiskunnan kehityksen ja sodankäynnin yhteen. Onko kuvaus fiktiota? Uskomus, että vain sivistys voi kahlita sisäisen petomme, on iskostettu syvään. Filosofi Thomas Hobbesin mukaan ennen järjestäytynyttä yhteiskuntaa vallitsi kaikkien sota kaikkia vastaan. Nykyisin näkemystä perustellaan evoluutiopsykologialla: sotaisuus johtuu aggressiivisuudesta, joka on luonnonvalinnan kautta kirjattu geeneihimme.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Alussa ihmisapina oppii käyttämään työkalua aseena. Aggressiivisuuden puuskassa hän tappaa sillä kilpailevan ihmisapinaryhmän jäsenen. Muut hänen ryhmästään yhtyvät väkivaltaan. Näin kutoo Stanley Kubrick Avaruusseikkailu 2001 -elokuvan alussa ihmiskunnan kehityksen ja sodankäynnin yhteen. Onko kuvaus fiktiota? Uskomus, että vain sivistys voi kahlita sisäisen petomme, on iskostettu syvään. Filosofi Thomas Hobbesin mukaan ennen järjestäytynyttä yhteiskuntaa vallitsi kaikkien sota kaikkia vastaan. Nykyisin näkemystä perustellaan evoluutiopsykologialla: sotaisuus johtuu aggressiivisuudesta, joka on luonnonvalinnan kautta kirjattu geeneihimme.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>161</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=7270</guid>
      <title>Etnografiaa kaupan — metodista yritysideaksi</title>
      <description><![CDATA[<p>Etnografinen tutkimustoimisto Kenno myy etnografiaan perustuvaa asiakasymmärrystä yrityksille ja organisaatioille. Kaupan on siis menetelmä, jonka jokainen antropologi opettelee opintojensa aikana. Kenno pyrkii tutkimustulosten perusteella avittamaan niin tuotteiden, palveluiden kuin alueiden kehitystä. Lopullisena päämääränä on tarjota ihmisille parempia arkikokemuksia.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/09/etnografiaa-kaupan-metodista-yritysideaksi/">Etnografiaa kaupan — metodista yritysideaksi</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 14 Sep 2017 07:00:12 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Etnografinen tutkimustoimisto Kenno myy etnografiaan perustuvaa asiakasymmärrystä yrityksille ja organisaatioille. Kaupan on siis menetelmä, jonka jokainen antropologi opettelee opintojensa aikana. Kenno pyrkii tutkimustulosten perusteella avittamaan niin tuotteiden, palveluiden kuin alueiden kehitystä. Lopullisena päämääränä on tarjota ihmisille parempia arkikokemuksia.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/09/etnografiaa-kaupan-metodista-yritysideaksi/">Etnografiaa kaupan — metodista yritysideaksi</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="10144248" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/9dd01f87-72da-4b8c-8152-4ec9dc5c5955/ab_etnografiaa_kaupan_metodista_yritysideaksi_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Etnografiaa kaupan — metodista yritysideaksi</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:09:33</itunes:duration>
      <itunes:summary>Etnografinen tutkimustoimisto Kenno myy etnografiaan perustuvaa asiakasymmärrystä yrityksille ja organisaatioille. Kaupan on siis menetelmä, jonka jokainen antropologi opettelee opintojensa aikana. Kenno pyrkii tutkimustulosten perusteella avittamaan niin tuotteiden, palveluiden kuin alueiden kehitystä. Lopullisena päämääränä on tarjota ihmisille parempia arkikokemuksia.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Etnografinen tutkimustoimisto Kenno myy etnografiaan perustuvaa asiakasymmärrystä yrityksille ja organisaatioille. Kaupan on siis menetelmä, jonka jokainen antropologi opettelee opintojensa aikana. Kenno pyrkii tutkimustulosten perusteella avittamaan niin tuotteiden, palveluiden kuin alueiden kehitystä. Lopullisena päämääränä on tarjota ihmisille parempia arkikokemuksia.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>160</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=7252</guid>
      <title>Itäinen vastaus läntiseen stressiin?</title>
      <description><![CDATA[<p>Mindfulness-meditaatio on kasvattanut suosiotaan jo pitkään. Mikä tässä itäiset juuret omaavassa, mielen ja kehon yhteyttä vahvistavassa harjoituksessa vetoaa länsimaiseen kuulijakuntaan? Mielenrauhan lisäksi syitä mindfulnessin suosiolle voidaan hakea uusliberaalien työmarkkinoiden logiikasta.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/09/itainen-vastaus-lantiseen-stressiin/">Itäinen vastaus läntiseen stressiin?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 12 Sep 2017 07:00:41 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Mindfulness-meditaatio on kasvattanut suosiotaan jo pitkään. Mikä tässä itäiset juuret omaavassa, mielen ja kehon yhteyttä vahvistavassa harjoituksessa vetoaa länsimaiseen kuulijakuntaan? Mielenrauhan lisäksi syitä mindfulnessin suosiolle voidaan hakea uusliberaalien työmarkkinoiden logiikasta.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/09/itainen-vastaus-lantiseen-stressiin/">Itäinen vastaus läntiseen stressiin?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="13934213" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/7713c990-c3e3-40a3-b5ce-14d9ffd1e3cf/ab_mindfulness_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Itäinen vastaus läntiseen stressiin?</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:14:31</itunes:duration>
      <itunes:summary>Mindfulness-meditaatio on kasvattanut suosiotaan jo pitkään. Mikä tässä itäiset juuret omaavassa, mielen ja kehon yhteyttä vahvistavassa harjoituksessa vetoaa länsimaiseen kuulijakuntaan? Mielenrauhan lisäksi syitä mindfulnessin suosiolle voidaan hakea uusliberaalien työmarkkinoiden logiikasta.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Mindfulness-meditaatio on kasvattanut suosiotaan jo pitkään. Mikä tässä itäiset juuret omaavassa, mielen ja kehon yhteyttä vahvistavassa harjoituksessa vetoaa länsimaiseen kuulijakuntaan? Mielenrauhan lisäksi syitä mindfulnessin suosiolle voidaan hakea uusliberaalien työmarkkinoiden logiikasta.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>159</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=6638</guid>
      <title>Isän monenlaiset mallit</title>
      <description><![CDATA[<p>Suomalainen yhteiskunta rakentuu voimakkaasti ydinperheen ympärille. Tähän ydinperheeseen lasketaan perinteisesti kuuluvaksi lapset ja vanhemmat - siis äiti ja isä. Avioerojen, yksinhuoltajuuden ja uusperheiden yleistyminen sekä erityisesti samansukupuolisten liittojen laillinen hyväksyminen on muuttanut ydinperheen raameja. Nykypäivänä meidän onkin helpompaa omaksua antropologille tuttu näkökulma: äitiys ja isyys ovat sosiaalisesti rakentuneita kategorioita. Kuka siis on isä, ja mikä on hänen merkityksensä? </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/09/isyys-moninaista/">Isän monenlaiset mallit</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 6 Sep 2017 04:00:30 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Suomalainen yhteiskunta rakentuu voimakkaasti ydinperheen ympärille. Tähän ydinperheeseen lasketaan perinteisesti kuuluvaksi lapset ja vanhemmat - siis äiti ja isä. Avioerojen, yksinhuoltajuuden ja uusperheiden yleistyminen sekä erityisesti samansukupuolisten liittojen laillinen hyväksyminen on muuttanut ydinperheen raameja. Nykypäivänä meidän onkin helpompaa omaksua antropologille tuttu näkökulma: äitiys ja isyys ovat sosiaalisesti rakentuneita kategorioita. Kuka siis on isä, ja mikä on hänen merkityksensä? </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/09/isyys-moninaista/">Isän monenlaiset mallit</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="18775191" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/f8e6f6bd-f3b4-4c59-8d39-331dd0c31580/isyystesti_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Isän monenlaiset mallit</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:16:31</itunes:duration>
      <itunes:summary>Suomalainen yhteiskunta rakentuu voimakkaasti ydinperheen ympärille. Tähän ydinperheeseen lasketaan perinteisesti kuuluvaksi lapset ja vanhemmat - siis äiti ja isä. Avioerojen, yksinhuoltajuuden ja uusperheiden yleistyminen sekä erityisesti samansukupuolisten liittojen laillinen hyväksyminen on muuttanut ydinperheen raameja. Nykypäivänä meidän onkin helpompaa omaksua antropologille tuttu näkökulma: äitiys ja isyys ovat sosiaalisesti rakentuneita kategorioita. Kuka siis on isä, ja mikä on hänen merkityksensä?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Suomalainen yhteiskunta rakentuu voimakkaasti ydinperheen ympärille. Tähän ydinperheeseen lasketaan perinteisesti kuuluvaksi lapset ja vanhemmat - siis äiti ja isä. Avioerojen, yksinhuoltajuuden ja uusperheiden yleistyminen sekä erityisesti samansukupuolisten liittojen laillinen hyväksyminen on muuttanut ydinperheen raameja. Nykypäivänä meidän onkin helpompaa omaksua antropologille tuttu näkökulma: äitiys ja isyys ovat sosiaalisesti rakentuneita kategorioita. Kuka siis on isä, ja mikä on hänen merkityksensä?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>158</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://www.antroblogi.fi/?p=6180</guid>
      <title>Kesäohjelma 2017</title>
      <description><![CDATA[<p>Kauan kaivattu kesä on vihdoin täällä. AntroBlogin toinen tuotantokausi päättyy juhannukseen, jolloin jäämme kesäksi julkaisutauolle. Tehdään vielä ennen lomaa pieni ennakkokatsaus kesän tapahtumiin - emme nimittäin malta olla toimettomina silloinkaan, ja luvassa on kutkuttavan hauskoja asioita!</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/06/kesaohjelma-2017/">Kesäohjelma 2017</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 22 Jun 2017 04:44:22 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Kauan kaivattu kesä on vihdoin täällä. AntroBlogin toinen tuotantokausi päättyy juhannukseen, jolloin jäämme kesäksi julkaisutauolle. Tehdään vielä ennen lomaa pieni ennakkokatsaus kesän tapahtumiin - emme nimittäin malta olla toimettomina silloinkaan, ja luvassa on kutkuttavan hauskoja asioita!</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/06/kesaohjelma-2017/">Kesäohjelma 2017</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="4476144" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/f7131a89-5792-44a0-b179-8b664bd85bde/ab_kesaeohjelma_2017_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kesäohjelma 2017</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:04:26</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kauan kaivattu kesä on vihdoin täällä. AntroBlogin toinen tuotantokausi päättyy juhannukseen, jolloin jäämme kesäksi julkaisutauolle. Tehdään vielä ennen lomaa pieni ennakkokatsaus kesän tapahtumiin - emme nimittäin malta olla toimettomina silloinkaan, ja luvassa on kutkuttavan hauskoja asioita!</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kauan kaivattu kesä on vihdoin täällä. AntroBlogin toinen tuotantokausi päättyy juhannukseen, jolloin jäämme kesäksi julkaisutauolle. Tehdään vielä ennen lomaa pieni ennakkokatsaus kesän tapahtumiin - emme nimittäin malta olla toimettomina silloinkaan, ja luvassa on kutkuttavan hauskoja asioita!</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>157</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://www.antroblogi.fi/?p=6162</guid>
      <title>Rokotekriittisyyden monet muodot</title>
      <description><![CDATA[<p>Miksi jotkut eivät halua rokotuksia, vaikka lääketiede on osoittanut, että rokotteet ehkäisevät sairauksia ja ovat pääosin turvallisia? Rokotekriittisyys on lisääntynyt Suomessa. THL:n mukaan vuonna 2012 syntyneistä lapsista 1,4 % jäi kokonaan ilman rokotuksia, ja määrä oli yli tuplaantunut vuodesta 2009. Rokotuksista osittain kieltäytyvien perheiden määrä on vielä paljon suurempi.  </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/06/rokotekriittisyyden-monet-muodot/">Rokotekriittisyyden monet muodot</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 20 Jun 2017 06:50:17 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Miksi jotkut eivät halua rokotuksia, vaikka lääketiede on osoittanut, että rokotteet ehkäisevät sairauksia ja ovat pääosin turvallisia? Rokotekriittisyys on lisääntynyt Suomessa. THL:n mukaan vuonna 2012 syntyneistä lapsista 1,4 % jäi kokonaan ilman rokotuksia, ja määrä oli yli tuplaantunut vuodesta 2009. Rokotuksista osittain kieltäytyvien perheiden määrä on vielä paljon suurempi.  </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/06/rokotekriittisyyden-monet-muodot/">Rokotekriittisyyden monet muodot</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="22776448" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/abcfff3b-7e52-4ff6-bce7-166cad8a6813/ab_rokotekriittisyys_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Rokotekriittisyyden monet muodot</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:16:55</itunes:duration>
      <itunes:summary>Miksi jotkut eivät halua rokotuksia, vaikka lääketiede on osoittanut, että rokotteet ehkäisevät sairauksia ja ovat pääosin turvallisia? Rokotekriittisyys on lisääntynyt Suomessa. THL:n mukaan vuonna 2012 syntyneistä lapsista 1,4 % jäi kokonaan ilman rokotuksia, ja määrä oli yli tuplaantunut vuodesta 2009. Rokotuksista osittain kieltäytyvien perheiden määrä on vielä paljon suurempi.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Miksi jotkut eivät halua rokotuksia, vaikka lääketiede on osoittanut, että rokotteet ehkäisevät sairauksia ja ovat pääosin turvallisia? Rokotekriittisyys on lisääntynyt Suomessa. THL:n mukaan vuonna 2012 syntyneistä lapsista 1,4 % jäi kokonaan ilman rokotuksia, ja määrä oli yli tuplaantunut vuodesta 2009. Rokotuksista osittain kieltäytyvien perheiden määrä on vielä paljon suurempi.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>156</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://www.antroblogi.fi/?p=6143</guid>
      <title>Sinun tekstisi ei ole sinun</title>
      <description><![CDATA[<p>Tekstit ja kirjoittaminen ovat olennainen osa niin antropologien kuin monien muidenkin työtä. Vaikka tekstit usein saattavat näyttäytyä yksittäisen ihmisen tuottamina erillisinä kokonaisuuksina, niitä kannattaisi lähestyä yhteistyön kohteina ja prosesseina. Siinä missä antropologit yleensä korostavat toiminnan sosiaalisia ja kulttuurisia taustoja ja tekstien moniäänisyyttä, olemme kenties kuitenkin itsekin tottuneet ajattelemaan kirjoittamista yksilösuorituksena.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/06/sinun-tekstisi-ei-ole-sinun/">Sinun tekstisi ei ole sinun</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 15 Jun 2017 04:00:12 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Tekstit ja kirjoittaminen ovat olennainen osa niin antropologien kuin monien muidenkin työtä. Vaikka tekstit usein saattavat näyttäytyä yksittäisen ihmisen tuottamina erillisinä kokonaisuuksina, niitä kannattaisi lähestyä yhteistyön kohteina ja prosesseina. Siinä missä antropologit yleensä korostavat toiminnan sosiaalisia ja kulttuurisia taustoja ja tekstien moniäänisyyttä, olemme kenties kuitenkin itsekin tottuneet ajattelemaan kirjoittamista yksilösuorituksena.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/06/sinun-tekstisi-ei-ole-sinun/">Sinun tekstisi ei ole sinun</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="14266893" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/83ade622-e554-470c-a06f-ff0c2c65d193/ab_sinuntekstisi_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Sinun tekstisi ei ole sinun</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:13:00</itunes:duration>
      <itunes:summary>Tekstit ja kirjoittaminen ovat olennainen osa niin antropologien kuin monien muidenkin työtä. Vaikka tekstit usein saattavat näyttäytyä yksittäisen ihmisen tuottamina erillisinä kokonaisuuksina, niitä kannattaisi lähestyä yhteistyön kohteina ja prosesseina. Siinä missä antropologit yleensä korostavat toiminnan sosiaalisia ja kulttuurisia taustoja ja tekstien moniäänisyyttä, olemme kenties kuitenkin itsekin tottuneet ajattelemaan kirjoittamista yksilösuorituksena.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Tekstit ja kirjoittaminen ovat olennainen osa niin antropologien kuin monien muidenkin työtä. Vaikka tekstit usein saattavat näyttäytyä yksittäisen ihmisen tuottamina erillisinä kokonaisuuksina, niitä kannattaisi lähestyä yhteistyön kohteina ja prosesseina. Siinä missä antropologit yleensä korostavat toiminnan sosiaalisia ja kulttuurisia taustoja ja tekstien moniäänisyyttä, olemme kenties kuitenkin itsekin tottuneet ajattelemaan kirjoittamista yksilösuorituksena.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>155</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://www.antroblogi.fi/?p=6121</guid>
      <title>Daenerysin kohtalo</title>
      <description><![CDATA[<p>Pääseekö Daenerys Targaryen lopulta Rautavaltaistuimelle hittisarja Game of Thronesissa? Vai odottaako suosittua hahmoa kammottavampi kohtalo? Klassinen poliittinen antropologia voi kenties auttaa ennustamaan tulevaa – Targaryenin suvun kruununperillinen kun näyttää epäilyttävästi jumalkuninkaalta!</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/06/daenerysin-kohtalo/">Daenerysin kohtalo</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 13 Jun 2017 04:00:54 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Pääseekö Daenerys Targaryen lopulta Rautavaltaistuimelle hittisarja Game of Thronesissa? Vai odottaako suosittua hahmoa kammottavampi kohtalo? Klassinen poliittinen antropologia voi kenties auttaa ennustamaan tulevaa – Targaryenin suvun kruununperillinen kun näyttää epäilyttävästi jumalkuninkaalta!</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/06/daenerysin-kohtalo/">Daenerysin kohtalo</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="9974640" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/a601ca37-6187-4fc3-8b53-2936b2a6c315/ab_daenerysin_kohtalo_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Daenerysin kohtalo</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:09:43</itunes:duration>
      <itunes:summary>Pääseekö Daenerys Targaryen lopulta Rautavaltaistuimelle hittisarja Game of Thronesissa? Vai odottaako suosittua hahmoa kammottavampi kohtalo? Klassinen poliittinen antropologia voi kenties auttaa ennustamaan tulevaa – Targaryenin suvun kruununperillinen kun näyttää epäilyttävästi jumalkuninkaalta!</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Pääseekö Daenerys Targaryen lopulta Rautavaltaistuimelle hittisarja Game of Thronesissa? Vai odottaako suosittua hahmoa kammottavampi kohtalo? Klassinen poliittinen antropologia voi kenties auttaa ennustamaan tulevaa – Targaryenin suvun kruununperillinen kun näyttää epäilyttävästi jumalkuninkaalta!</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>154</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://www.antroblogi.fi/?p=6104</guid>
      <title>Arktista antropologiaa</title>
      <description><![CDATA[<p>Arktinen alue puhuttaa: ilmastonmuutoksen vaikutus ihmiseen ja ekosysteemeihin, luonnonvarojen hyödyntäminen, Koillisväylän meritien lisääntyvä käyttö ja alkuperäiskansojen oikeudet. Toukokuussa 2017 Suomi on aloittanut Arktisen neuvoston ja Arktisen talousneuvoston puheenjohtajana, ja näkemyksiä alueen kehittämisestä riittää. Rovaniemen yliopiston tutkimusinstituutti Arktinen keskus tuottaa tutkimustietoa aiheesta. Monen muun arktisen tutkimusalan ohella sieltä löytyy myös arktisen antropologian tutkimusosasto.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/06/arktista-antropologiaa/">Arktista antropologiaa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 8 Jun 2017 04:00:55 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Arktinen alue puhuttaa: ilmastonmuutoksen vaikutus ihmiseen ja ekosysteemeihin, luonnonvarojen hyödyntäminen, Koillisväylän meritien lisääntyvä käyttö ja alkuperäiskansojen oikeudet. Toukokuussa 2017 Suomi on aloittanut Arktisen neuvoston ja Arktisen talousneuvoston puheenjohtajana, ja näkemyksiä alueen kehittämisestä riittää. Rovaniemen yliopiston tutkimusinstituutti Arktinen keskus tuottaa tutkimustietoa aiheesta. Monen muun arktisen tutkimusalan ohella sieltä löytyy myös arktisen antropologian tutkimusosasto.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/06/arktista-antropologiaa/">Arktista antropologiaa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="13112527" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/b1f8ca26-d70e-45eb-88c6-c0e8bb76be7c/ab_arktistaantropologiaa_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Arktista antropologiaa</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:02</itunes:duration>
      <itunes:summary>Arktinen alue puhuttaa: ilmastonmuutoksen vaikutus ihmiseen ja ekosysteemeihin, luonnonvarojen hyödyntäminen, Koillisväylän meritien lisääntyvä käyttö ja alkuperäiskansojen oikeudet. Toukokuussa 2017 Suomi on aloittanut Arktisen neuvoston ja Arktisen talousneuvoston puheenjohtajana, ja näkemyksiä alueen kehittämisestä riittää. Rovaniemen yliopiston tutkimusinstituutti Arktinen keskus tuottaa tutkimustietoa aiheesta. Monen muun arktisen tutkimusalan ohella sieltä löytyy myös arktisen antropologian tutkimusosasto.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Arktinen alue puhuttaa: ilmastonmuutoksen vaikutus ihmiseen ja ekosysteemeihin, luonnonvarojen hyödyntäminen, Koillisväylän meritien lisääntyvä käyttö ja alkuperäiskansojen oikeudet. Toukokuussa 2017 Suomi on aloittanut Arktisen neuvoston ja Arktisen talousneuvoston puheenjohtajana, ja näkemyksiä alueen kehittämisestä riittää. Rovaniemen yliopiston tutkimusinstituutti Arktinen keskus tuottaa tutkimustietoa aiheesta. Monen muun arktisen tutkimusalan ohella sieltä löytyy myös arktisen antropologian tutkimusosasto.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>153</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://www.antroblogi.fi/?p=6074</guid>
      <title>Tunnelmia Antropologipäivien opiskelijapaneelista</title>
      <description><![CDATA[<p>Tieteelliset konferenssit näyttäytyvät opiskelijoille usein etäisenä ammattilaisten areenana. Keskusteluun ei uskalla osallistua, koska kokemus puuttuu. Mistä antropologin uraa aloittelevat opiskelijat voisivat saada itseluottamusta argumentaatioon ja mahdollisuuden näyttää omaa osaamistaan? Toukokuussa Antropologipäivillä järjestettiin konferenssin historian ensimmäinen opiskelijapaneeli. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/06/tunnelmia-antropologipaivien-opiskelijapaneelista/">Tunnelmia Antropologipäivien opiskelijapaneelista</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 6 Jun 2017 07:00:55 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Tieteelliset konferenssit näyttäytyvät opiskelijoille usein etäisenä ammattilaisten areenana. Keskusteluun ei uskalla osallistua, koska kokemus puuttuu. Mistä antropologin uraa aloittelevat opiskelijat voisivat saada itseluottamusta argumentaatioon ja mahdollisuuden näyttää omaa osaamistaan? Toukokuussa Antropologipäivillä järjestettiin konferenssin historian ensimmäinen opiskelijapaneeli. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/06/tunnelmia-antropologipaivien-opiskelijapaneelista/">Tunnelmia Antropologipäivien opiskelijapaneelista</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="6242092" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/ea7d3030-fd9b-45d0-b64e-87d026f91cbd/ab_paneeli_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Tunnelmia Antropologipäivien opiskelijapaneelista</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:06:30</itunes:duration>
      <itunes:summary>Tieteelliset konferenssit näyttäytyvät opiskelijoille usein etäisenä ammattilaisten areenana. Keskusteluun ei uskalla osallistua, koska kokemus puuttuu. Mistä antropologin uraa aloittelevat opiskelijat voisivat saada itseluottamusta argumentaatioon ja mahdollisuuden näyttää omaa osaamistaan? Toukokuussa Antropologipäivillä järjestettiin konferenssin historian ensimmäinen opiskelijapaneeli.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Tieteelliset konferenssit näyttäytyvät opiskelijoille usein etäisenä ammattilaisten areenana. Keskusteluun ei uskalla osallistua, koska kokemus puuttuu. Mistä antropologin uraa aloittelevat opiskelijat voisivat saada itseluottamusta argumentaatioon ja mahdollisuuden näyttää omaa osaamistaan? Toukokuussa Antropologipäivillä järjestettiin konferenssin historian ensimmäinen opiskelijapaneeli.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>152</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://www.antroblogi.fi/?p=6026</guid>
      <title>Et todennäköisesti pilaa lastasi</title>
      <description><![CDATA[<p>Mikä on lapselle parhaaksi? Tämän kysymyksen ja siihen annettujen vastausten ympärille rakentuu päivittäin päätöksiä terveydenhuollossa, eduskunnassa, oikeussaleissa sekä äitien ja isien mielissä. Tämä ei päde vain Suomessa. Jokaisessa maailmankolkassa pohditaan tarkasti, miten olla hyvä vanhempi.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/05/et-todennakoisesti-pilaa-lastasi/">Et todennäköisesti pilaa lastasi</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 31 May 2017 04:00:56 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Mikä on lapselle parhaaksi? Tämän kysymyksen ja siihen annettujen vastausten ympärille rakentuu päivittäin päätöksiä terveydenhuollossa, eduskunnassa, oikeussaleissa sekä äitien ja isien mielissä. Tämä ei päde vain Suomessa. Jokaisessa maailmankolkassa pohditaan tarkasti, miten olla hyvä vanhempi.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/05/et-todennakoisesti-pilaa-lastasi/">Et todennäköisesti pilaa lastasi</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="12716640" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/a930a306-6173-4961-84fa-1b1de2fc4f3b/ab_et_todennaeikoeisesti_pilaa_lastasi_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Et todennäköisesti pilaa lastasi</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:23</itunes:duration>
      <itunes:summary>Mikä on lapselle parhaaksi? Tämän kysymyksen ja siihen annettujen vastausten ympärille rakentuu päivittäin päätöksiä terveydenhuollossa, eduskunnassa, oikeussaleissa sekä äitien ja isien mielissä. Tämä ei päde vain Suomessa. Jokaisessa maailmankolkassa pohditaan tarkasti, miten olla hyvä vanhempi.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Mikä on lapselle parhaaksi? Tämän kysymyksen ja siihen annettujen vastausten ympärille rakentuu päivittäin päätöksiä terveydenhuollossa, eduskunnassa, oikeussaleissa sekä äitien ja isien mielissä. Tämä ei päde vain Suomessa. Jokaisessa maailmankolkassa pohditaan tarkasti, miten olla hyvä vanhempi.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>151</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://www.antroblogi.fi/?p=6027</guid>
      <title>Miten uskonnosta tulee kulttuuria?</title>
      <description><![CDATA[<p>Suvivirrestä on muodostunut viime vuosikymmeninä yhdenlaisen suomalaisen ”kulttuurisodan” symboli. Ainakin 1970-luvulta lähtien julkisuudessa on esitetty käsityksiä, joiden mukaan suvivirren kaltaisten kristillisten hengellisten laulujen esittäminen osana juhlaa, johon kaikkien oppilaiden, heidän perheenjäsentensä ja opettajien oletetaan osallistuvan, loukkaa uskonnottomien ja muihin uskontokuntiin kuuluvien oikeuksia. Vastakkaisen kannan mukaan suvivirsi on osa suomalaista kulttuuria ja perinnettä, jota kaikkien kansalaisten tulisi vaalia.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/05/suvivirsi-uskontoa-vai-kulttuuria/">Miten uskonnosta tulee kulttuuria?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 30 May 2017 04:00:58 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Suvivirrestä on muodostunut viime vuosikymmeninä yhdenlaisen suomalaisen ”kulttuurisodan” symboli. Ainakin 1970-luvulta lähtien julkisuudessa on esitetty käsityksiä, joiden mukaan suvivirren kaltaisten kristillisten hengellisten laulujen esittäminen osana juhlaa, johon kaikkien oppilaiden, heidän perheenjäsentensä ja opettajien oletetaan osallistuvan, loukkaa uskonnottomien ja muihin uskontokuntiin kuuluvien oikeuksia. Vastakkaisen kannan mukaan suvivirsi on osa suomalaista kulttuuria ja perinnettä, jota kaikkien kansalaisten tulisi vaalia.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/05/suvivirsi-uskontoa-vai-kulttuuria/">Miten uskonnosta tulee kulttuuria?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="12247330" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/49123653-39a6-4d12-a709-9ad85477a71e/ab_uskonnosta_kulttuuriksi_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Miten uskonnosta tulee kulttuuria?</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:45</itunes:duration>
      <itunes:summary>Suvivirrestä on muodostunut viime vuosikymmeninä yhdenlaisen suomalaisen ”kulttuurisodan” symboli. Ainakin 1970-luvulta lähtien julkisuudessa on esitetty käsityksiä, joiden mukaan suvivirren kaltaisten kristillisten hengellisten laulujen esittäminen osana juhlaa, johon kaikkien oppilaiden, heidän perheenjäsentensä ja opettajien oletetaan osallistuvan, loukkaa uskonnottomien ja muihin uskontokuntiin kuuluvien oikeuksia. Vastakkaisen kannan mukaan suvivirsi on osa suomalaista kulttuuria ja perinnettä, jota kaikkien kansalaisten tulisi vaalia.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Suvivirrestä on muodostunut viime vuosikymmeninä yhdenlaisen suomalaisen ”kulttuurisodan” symboli. Ainakin 1970-luvulta lähtien julkisuudessa on esitetty käsityksiä, joiden mukaan suvivirren kaltaisten kristillisten hengellisten laulujen esittäminen osana juhlaa, johon kaikkien oppilaiden, heidän perheenjäsentensä ja opettajien oletetaan osallistuvan, loukkaa uskonnottomien ja muihin uskontokuntiin kuuluvien oikeuksia. Vastakkaisen kannan mukaan suvivirsi on osa suomalaista kulttuuria ja perinnettä, jota kaikkien kansalaisten tulisi vaalia.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>150</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://www.antroblogi.fi/?p=6011</guid>
      <title>Nakunako? Katseen kohteena Yrjönkadun uimahallissa</title>
      <description><![CDATA[<p>Helsingin kuuluisa Yrjönkadun uimahalli tunnetaan alastonuimahallina. Uima-asun käyttäminen on vapaaehtoista naisten ja miesten omien naku-uintivuorojen aikana. Millaisia mielikuvia ja kokemuksia Yrjönkadun uimahallin tarkastelu herättää? Miten alastonuinti naisille tarkoitetussa julkisessa tilassa muuttaa katseen kohteena olemista, omaa katsettamme naisina ja alastomuuden hahmottamista?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/05/nakunako-katseen-kohteena-yrjonkadun-uimahallissa/">Nakunako? Katseen kohteena Yrjönkadun uimahallissa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 25 May 2017 04:00:59 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Helsingin kuuluisa Yrjönkadun uimahalli tunnetaan alastonuimahallina. Uima-asun käyttäminen on vapaaehtoista naisten ja miesten omien naku-uintivuorojen aikana. Millaisia mielikuvia ja kokemuksia Yrjönkadun uimahallin tarkastelu herättää? Miten alastonuinti naisille tarkoitetussa julkisessa tilassa muuttaa katseen kohteena olemista, omaa katsettamme naisina ja alastomuuden hahmottamista?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/05/nakunako-katseen-kohteena-yrjonkadun-uimahallissa/">Nakunako? Katseen kohteena Yrjönkadun uimahallissa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="10737144" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/ae2e7337-bac2-4f33-a466-50f1989fd4f6/ab_Nakunako_Katseen_kohteena_Yrjoenkadun_uimahallissa_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Nakunako? Katseen kohteena Yrjönkadun uimahallissa</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:10:25</itunes:duration>
      <itunes:summary>Helsingin kuuluisa Yrjönkadun uimahalli tunnetaan alastonuimahallina. Uima-asun käyttäminen on vapaaehtoista naisten ja miesten omien naku-uintivuorojen aikana. Millaisia mielikuvia ja kokemuksia Yrjönkadun uimahallin tarkastelu herättää? Miten alastonuinti naisille tarkoitetussa julkisessa tilassa muuttaa katseen kohteena olemista, omaa katsettamme naisina ja alastomuuden hahmottamista?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Helsingin kuuluisa Yrjönkadun uimahalli tunnetaan alastonuimahallina. Uima-asun käyttäminen on vapaaehtoista naisten ja miesten omien naku-uintivuorojen aikana. Millaisia mielikuvia ja kokemuksia Yrjönkadun uimahallin tarkastelu herättää? Miten alastonuinti naisille tarkoitetussa julkisessa tilassa muuttaa katseen kohteena olemista, omaa katsettamme naisina ja alastomuuden hahmottamista?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>149</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://www.antroblogi.fi/?p=5975</guid>
      <title>Yliopiston maastakarkoitus</title>
      <description><![CDATA[<p>Central European University on Budapestissa sijaitseva yksityinen, amerikkalainen yliopisto, jonka toiminta on uhattuna. Maaliskuun 2017 lopussa Unkarin hallitus jätti parlamentille lakiehdotuksen, jossa muokataan maassa toimivien ulkomaisten yliopistojen pelisääntöjä. Huomattavana erona edelliseen lainsäädäntöön Unkarissa toimivilla ulkomaalaisilla yliopistoilla tulee olla fyysinen kampus ja opetusta myös alkuperäismaassa. Lisäksi alkuperäismaan hallituksen ja Unkarin hallituksen tulee solmia keskenään sopimus kyseisen yliopiston toiminnasta.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/05/unkari-ja-yliopiston-maastakarkoitus/">Yliopiston maastakarkoitus</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 24 May 2017 07:00:10 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Central European University on Budapestissa sijaitseva yksityinen, amerikkalainen yliopisto, jonka toiminta on uhattuna. Maaliskuun 2017 lopussa Unkarin hallitus jätti parlamentille lakiehdotuksen, jossa muokataan maassa toimivien ulkomaisten yliopistojen pelisääntöjä. Huomattavana erona edelliseen lainsäädäntöön Unkarissa toimivilla ulkomaalaisilla yliopistoilla tulee olla fyysinen kampus ja opetusta myös alkuperäismaassa. Lisäksi alkuperäismaan hallituksen ja Unkarin hallituksen tulee solmia keskenään sopimus kyseisen yliopiston toiminnasta.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/05/unkari-ja-yliopiston-maastakarkoitus/">Yliopiston maastakarkoitus</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="16834850" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/8bc82cc0-4ec2-4412-bcc7-f4a68196b4d1/ab_unkariCEU_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Yliopiston maastakarkoitus</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:17:32</itunes:duration>
      <itunes:summary>Central European University on Budapestissa sijaitseva yksityinen, amerikkalainen yliopisto, jonka toiminta on uhattuna. Maaliskuun 2017 lopussa Unkarin hallitus jätti parlamentille lakiehdotuksen, jossa muokataan maassa toimivien ulkomaisten yliopistojen pelisääntöjä. Huomattavana erona edelliseen lainsäädäntöön Unkarissa toimivilla ulkomaalaisilla yliopistoilla tulee olla fyysinen kampus ja opetusta myös alkuperäismaassa. Lisäksi alkuperäismaan hallituksen ja Unkarin hallituksen tulee solmia keskenään sopimus kyseisen yliopiston toiminnasta.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Central European University on Budapestissa sijaitseva yksityinen, amerikkalainen yliopisto, jonka toiminta on uhattuna. Maaliskuun 2017 lopussa Unkarin hallitus jätti parlamentille lakiehdotuksen, jossa muokataan maassa toimivien ulkomaisten yliopistojen pelisääntöjä. Huomattavana erona edelliseen lainsäädäntöön Unkarissa toimivilla ulkomaalaisilla yliopistoilla tulee olla fyysinen kampus ja opetusta myös alkuperäismaassa. Lisäksi alkuperäismaan hallituksen ja Unkarin hallituksen tulee solmia keskenään sopimus kyseisen yliopiston toiminnasta.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>148</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://www.antroblogi.fi/?p=5957</guid>
      <title>Nollywood: glamouria ja mustaa magiaa</title>
      <description><![CDATA[<p>Nigeria on Afrikan väkirikkain maa - joka viides afrikkalainen on nigerialainen. Maa on noussut afrikkalaiseksi talous- ja viihdemahdiksi, ja on maailman toiseksi tuotteliain elokuvamaa Intian jälkeen. Nollywoodiksi kutsuttu paikallinen elokuvateollisuus ja sen ympärillä pyörivä tähtikulttuuri ovat levinneet kulovalkean tavoin Afrikassa sekä afrikkalaisen diasporan myötä ympäri maailmaa. Millaisia tarinoita ja ihanteita Nollywood tuottaa?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/05/nollywood-glamouria-ja-mustaa-magiaa/">Nollywood: glamouria ja mustaa magiaa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 23 May 2017 04:00:30 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Nigeria on Afrikan väkirikkain maa - joka viides afrikkalainen on nigerialainen. Maa on noussut afrikkalaiseksi talous- ja viihdemahdiksi, ja on maailman toiseksi tuotteliain elokuvamaa Intian jälkeen. Nollywoodiksi kutsuttu paikallinen elokuvateollisuus ja sen ympärillä pyörivä tähtikulttuuri ovat levinneet kulovalkean tavoin Afrikassa sekä afrikkalaisen diasporan myötä ympäri maailmaa. Millaisia tarinoita ja ihanteita Nollywood tuottaa?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/05/nollywood-glamouria-ja-mustaa-magiaa/">Nollywood: glamouria ja mustaa magiaa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="11825836" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/a22cece6-d5f7-4cc4-8ea1-f8e0aea3402e/ab_nollywood_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Nollywood: glamouria ja mustaa magiaa</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:23</itunes:duration>
      <itunes:summary>Nigeria on Afrikan väkirikkain maa - joka viides afrikkalainen on nigerialainen. Maa on noussut afrikkalaiseksi talous- ja viihdemahdiksi, ja on maailman toiseksi tuotteliain elokuvamaa Intian jälkeen. Nollywoodiksi kutsuttu paikallinen elokuvateollisuus ja sen ympärillä pyörivä tähtikulttuuri ovat levinneet kulovalkean tavoin Afrikassa sekä afrikkalaisen diasporan myötä ympäri maailmaa. Millaisia tarinoita ja ihanteita Nollywood tuottaa?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Nigeria on Afrikan väkirikkain maa - joka viides afrikkalainen on nigerialainen. Maa on noussut afrikkalaiseksi talous- ja viihdemahdiksi, ja on maailman toiseksi tuotteliain elokuvamaa Intian jälkeen. Nollywoodiksi kutsuttu paikallinen elokuvateollisuus ja sen ympärillä pyörivä tähtikulttuuri ovat levinneet kulovalkean tavoin Afrikassa sekä afrikkalaisen diasporan myötä ympäri maailmaa. Millaisia tarinoita ja ihanteita Nollywood tuottaa?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>147</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://www.antroblogi.fi/?p=5956</guid>
      <title>Visuaalinen antropologia: taidetta vai tiedettä?</title>
      <description><![CDATA[<p>Kuvatut kulttuurit: Johdatus visuaaliseen antropologiaan -tiedekirja avaa konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä visuaalinen antropologia on. Tämä on ensimmäinen suomalainen aihetta käsittelevä kokoelmateos. Teoksen kirjoittamiseen on osallistunut 17 suomalaista ja ulkomaista visuaalisen antropologian eturivin tutkijaa ja tekijää. He eivät ole pelkästään antropologeja, vaan joukossa on myös dokumentaristeja, mediatutkijoita, taiteilijoita ja valokuva-arkiston hoitajia.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/05/kuvatut-kulttuurit-2/">Visuaalinen antropologia: taidetta vai tiedettä?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Fri, 19 May 2017 04:00:23 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Kuvatut kulttuurit: Johdatus visuaaliseen antropologiaan -tiedekirja avaa konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä visuaalinen antropologia on. Tämä on ensimmäinen suomalainen aihetta käsittelevä kokoelmateos. Teoksen kirjoittamiseen on osallistunut 17 suomalaista ja ulkomaista visuaalisen antropologian eturivin tutkijaa ja tekijää. He eivät ole pelkästään antropologeja, vaan joukossa on myös dokumentaristeja, mediatutkijoita, taiteilijoita ja valokuva-arkiston hoitajia.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/05/kuvatut-kulttuurit-2/">Visuaalinen antropologia: taidetta vai tiedettä?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="14016133" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/eaa28a79-365c-4c4b-b19e-9c2e7192a2ea/ab_kirja_visu_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Visuaalinen antropologia: taidetta vai tiedettä?</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:14:36</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kuvatut kulttuurit: Johdatus visuaaliseen antropologiaan -tiedekirja avaa konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä visuaalinen antropologia on. Tämä on ensimmäinen suomalainen aihetta käsittelevä kokoelmateos. Teoksen kirjoittamiseen on osallistunut 17 suomalaista ja ulkomaista visuaalisen antropologian eturivin tutkijaa ja tekijää. He eivät ole pelkästään antropologeja, vaan joukossa on myös dokumentaristeja, mediatutkijoita, taiteilijoita ja valokuva-arkiston hoitajia.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kuvatut kulttuurit: Johdatus visuaaliseen antropologiaan -tiedekirja avaa konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä visuaalinen antropologia on. Tämä on ensimmäinen suomalainen aihetta käsittelevä kokoelmateos. Teoksen kirjoittamiseen on osallistunut 17 suomalaista ja ulkomaista visuaalisen antropologian eturivin tutkijaa ja tekijää. He eivät ole pelkästään antropologeja, vaan joukossa on myös dokumentaristeja, mediatutkijoita, taiteilijoita ja valokuva-arkiston hoitajia.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>146</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://www.antroblogi.fi/?p=5930</guid>
      <title>Ihmisten, esineiden ja ideoiden liikkuvuus — Antropologipäivät 2017</title>
      <description><![CDATA[<p>Kahden vuoden välein järjestettävä kaksipäiväinen antropologian konferenssi ‘Antropologipäivät’ pidetään tänä vuonna Jyväskylässä 22.-23. toukokuuta. Tapahtuman organisoimisesta vastaavat Suomen Antropologisen Seuran kanssa Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen antropologit. Konferenssissa tutkimustaan esittelevien panelistien joukossa on antropologeja ja tutkijoita lähialoilta. Myös AntroBlogi on läsnä tapahtumassa!</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/05/ihmisten-esineiden-ja-ideoiden-liikkuvuus-antropologipaivat-2017/">Ihmisten, esineiden ja ideoiden liikkuvuus — Antropologipäivät 2017</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 18 May 2017 04:00:16 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Kahden vuoden välein järjestettävä kaksipäiväinen antropologian konferenssi ‘Antropologipäivät’ pidetään tänä vuonna Jyväskylässä 22.-23. toukokuuta. Tapahtuman organisoimisesta vastaavat Suomen Antropologisen Seuran kanssa Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen antropologit. Konferenssissa tutkimustaan esittelevien panelistien joukossa on antropologeja ja tutkijoita lähialoilta. Myös AntroBlogi on läsnä tapahtumassa!</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/05/ihmisten-esineiden-ja-ideoiden-liikkuvuus-antropologipaivat-2017/">Ihmisten, esineiden ja ideoiden liikkuvuus — Antropologipäivät 2017</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="8229312" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/09a0cb12-ec46-42f7-8ab5-5204cb6bcf9c/ab_Ihmisten_esineiden_ja_ideoiden_liikkuvuus — Antropologipaeivaet_2017_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Ihmisten, esineiden ja ideoiden liikkuvuus — Antropologipäivät 2017</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:07:53</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kahden vuoden välein järjestettävä kaksipäiväinen antropologian konferenssi ‘Antropologipäivät’ pidetään tänä vuonna Jyväskylässä 22.-23. toukokuuta. Tapahtuman organisoimisesta vastaavat Suomen Antropologisen Seuran kanssa Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen antropologit. Konferenssissa tutkimustaan esittelevien panelistien joukossa on antropologeja ja tutkijoita lähialoilta. Myös AntroBlogi on läsnä tapahtumassa!</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kahden vuoden välein järjestettävä kaksipäiväinen antropologian konferenssi ‘Antropologipäivät’ pidetään tänä vuonna Jyväskylässä 22.-23. toukokuuta. Tapahtuman organisoimisesta vastaavat Suomen Antropologisen Seuran kanssa Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen antropologit. Konferenssissa tutkimustaan esittelevien panelistien joukossa on antropologeja ja tutkijoita lähialoilta. Myös AntroBlogi on läsnä tapahtumassa!</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>145</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://www.antroblogi.fi/?p=5901</guid>
      <title>Ihmissyönnin antropologiaa</title>
      <description><![CDATA[<p>Kannibalismia on ollut olemassa monissa eri muodoissa, monin paikoin ympäri maailmaa. Antropologisesta kirjallisuudesta löytyvissä kuvauksissa ihmissyönti esitetään normaalina osana tietyn kansan, ihmisryhmän tai heimon elämänmuotoa. Kyse ei ole poikkeamasta vaan yhteisön omien normien mukaisesta toiminnasta. Ihmissyöntiin on myös usein kuulunut tarkkoja rituaaleja ja sääntöjä. Sen olemassaoloa kulttuurin "normaalina" osana on myös epäilty. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/05/ihmissyonti-antropologiassa/">Ihmissyönnin antropologiaa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 16 May 2017 04:00:30 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Kannibalismia on ollut olemassa monissa eri muodoissa, monin paikoin ympäri maailmaa. Antropologisesta kirjallisuudesta löytyvissä kuvauksissa ihmissyönti esitetään normaalina osana tietyn kansan, ihmisryhmän tai heimon elämänmuotoa. Kyse ei ole poikkeamasta vaan yhteisön omien normien mukaisesta toiminnasta. Ihmissyöntiin on myös usein kuulunut tarkkoja rituaaleja ja sääntöjä. Sen olemassaoloa kulttuurin "normaalina" osana on myös epäilty. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/05/ihmissyonti-antropologiassa/">Ihmissyönnin antropologiaa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="20398463" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/a1d6670c-3a0f-4b0f-a11b-02412ee15042/ab_kannibalismi_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Ihmissyönnin antropologiaa</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:20:38</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kannibalismia on ollut olemassa monissa eri muodoissa, monin paikoin ympäri maailmaa. Antropologisesta kirjallisuudesta löytyvissä kuvauksissa ihmissyönti esitetään normaalina osana tietyn kansan, ihmisryhmän tai heimon elämänmuotoa. Kyse ei ole poikkeamasta vaan yhteisön omien normien mukaisesta toiminnasta. Ihmissyöntiin on myös usein kuulunut tarkkoja rituaaleja ja sääntöjä. Sen olemassaoloa kulttuurin &quot;normaalina&quot; osana on myös epäilty.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kannibalismia on ollut olemassa monissa eri muodoissa, monin paikoin ympäri maailmaa. Antropologisesta kirjallisuudesta löytyvissä kuvauksissa ihmissyönti esitetään normaalina osana tietyn kansan, ihmisryhmän tai heimon elämänmuotoa. Kyse ei ole poikkeamasta vaan yhteisön omien normien mukaisesta toiminnasta. Ihmissyöntiin on myös usein kuulunut tarkkoja rituaaleja ja sääntöjä. Sen olemassaoloa kulttuurin &quot;normaalina&quot; osana on myös epäilty.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>144</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://www.antroblogi.fi/?p=5880</guid>
      <title>Synnytyspelon kulttuuriset kontekstit</title>
      <description><![CDATA[<p>Synnyttämistä ja syntymistä pidetään kaikkialla maailmassa haavoittuvana ja riskialttiina tapahtumana. Jokainen kulttuurinen ympäristö tukee synnytyksen prosessia omien uskomusjärjestelmiensä pohjalta niin, että lopputulos on paras mahdollinen. Synnytyksen fysiologia ja sosiaalinen ympäristö ovat aina kietoutuneet tiiviisti yhteen, eikä niitä voida erottaa toisistaan. Nainen oppii synnyttämään oman kulttuurinsa ehdoilla.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/05/synnytys-ja-kulttuuri/">Synnytyspelon kulttuuriset kontekstit</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Fri, 12 May 2017 04:00:16 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Synnyttämistä ja syntymistä pidetään kaikkialla maailmassa haavoittuvana ja riskialttiina tapahtumana. Jokainen kulttuurinen ympäristö tukee synnytyksen prosessia omien uskomusjärjestelmiensä pohjalta niin, että lopputulos on paras mahdollinen. Synnytyksen fysiologia ja sosiaalinen ympäristö ovat aina kietoutuneet tiiviisti yhteen, eikä niitä voida erottaa toisistaan. Nainen oppii synnyttämään oman kulttuurinsa ehdoilla.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/05/synnytys-ja-kulttuuri/">Synnytyspelon kulttuuriset kontekstit</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="13731921" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/0bb81faf-df78-4e85-9114-87b072650f7b/ab_synnytys_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Synnytyspelon kulttuuriset kontekstit</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:14:18</itunes:duration>
      <itunes:summary>Synnyttämistä ja syntymistä pidetään kaikkialla maailmassa haavoittuvana ja riskialttiina tapahtumana. Jokainen kulttuurinen ympäristö tukee synnytyksen prosessia omien uskomusjärjestelmiensä pohjalta niin, että lopputulos on paras mahdollinen. Synnytyksen fysiologia ja sosiaalinen ympäristö ovat aina kietoutuneet tiiviisti yhteen, eikä niitä voida erottaa toisistaan. Nainen oppii synnyttämään oman kulttuurinsa ehdoilla.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Synnyttämistä ja syntymistä pidetään kaikkialla maailmassa haavoittuvana ja riskialttiina tapahtumana. Jokainen kulttuurinen ympäristö tukee synnytyksen prosessia omien uskomusjärjestelmiensä pohjalta niin, että lopputulos on paras mahdollinen. Synnytyksen fysiologia ja sosiaalinen ympäristö ovat aina kietoutuneet tiiviisti yhteen, eikä niitä voida erottaa toisistaan. Nainen oppii synnyttämään oman kulttuurinsa ehdoilla.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>143</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://www.antroblogi.fi/?p=5761</guid>
      <title>Kulttuurintutkimusta kuvien kautta</title>
      <description><![CDATA[<p>Visuaalinen antropologia on antropologian alalaji. Se keskittyy tutkimaan kaikkea silmin havaittavaa, aina etnografisista valokuvista ja videoista tanssiin ja tatuointeihin saakka. Tutkimuskohteita on lähes rajaton määrä. Niitä voivat olla esimerkiksi graffitit, korut, hieroglyfit tai maalaukset. Visuaalisiin kulttuurintuotteisiin suhtaudutaan etnografisena materiaalina ja tietona. Niiden ajatellaan täydentävän antropologian perinteisempiä tutkimusmetodeja, kuten haastatteluja ja osallistuvaa havainnointia.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/05/kulttuurintutkimusta-kuvien-kautta/">Kulttuurintutkimusta kuvien kautta</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 9 May 2017 07:00:31 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Visuaalinen antropologia on antropologian alalaji. Se keskittyy tutkimaan kaikkea silmin havaittavaa, aina etnografisista valokuvista ja videoista tanssiin ja tatuointeihin saakka. Tutkimuskohteita on lähes rajaton määrä. Niitä voivat olla esimerkiksi graffitit, korut, hieroglyfit tai maalaukset. Visuaalisiin kulttuurintuotteisiin suhtaudutaan etnografisena materiaalina ja tietona. Niiden ajatellaan täydentävän antropologian perinteisempiä tutkimusmetodeja, kuten haastatteluja ja osallistuvaa havainnointia.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/05/kulttuurintutkimusta-kuvien-kautta/">Kulttuurintutkimusta kuvien kautta</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="24893649" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/87ca97da-9292-40dc-a111-8e5886483038/ab_visuantro_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kulttuurintutkimusta kuvien kautta</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:10:22</itunes:duration>
      <itunes:summary>Visuaalinen antropologia on antropologian alalaji. Se keskittyy tutkimaan kaikkea silmin havaittavaa, aina etnografisista valokuvista ja videoista tanssiin ja tatuointeihin saakka. Tutkimuskohteita on lähes rajaton määrä. Niitä voivat olla esimerkiksi graffitit, korut, hieroglyfit tai maalaukset. Visuaalisiin kulttuurintuotteisiin suhtaudutaan etnografisena materiaalina ja tietona. Niiden ajatellaan täydentävän antropologian perinteisempiä tutkimusmetodeja, kuten haastatteluja ja osallistuvaa havainnointia.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Visuaalinen antropologia on antropologian alalaji. Se keskittyy tutkimaan kaikkea silmin havaittavaa, aina etnografisista valokuvista ja videoista tanssiin ja tatuointeihin saakka. Tutkimuskohteita on lähes rajaton määrä. Niitä voivat olla esimerkiksi graffitit, korut, hieroglyfit tai maalaukset. Visuaalisiin kulttuurintuotteisiin suhtaudutaan etnografisena materiaalina ja tietona. Niiden ajatellaan täydentävän antropologian perinteisempiä tutkimusmetodeja, kuten haastatteluja ja osallistuvaa havainnointia.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>142</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://www.antroblogi.fi/?p=5779</guid>
      <title>Antropologit kentällä, matkalaukkulapset mukana</title>
      <description><![CDATA[<p>Kansainvälinen liikkuminen on osa monen antropologin arkielämää. Keskeisiin tutkimusmetodeihin kuuluva kenttätyö voi tarkoittaa pitkäaikaista tutkimusjaksoa kaukana kotimaasta. Sen pituus voi vaihdella muutamasta viikosta yhteen tai kahteen vuoteen. Ulkomaan kenttätyöjaksoja, tutkijavaihtoja ja työsuhteita voi kertyä yhteensä useiden vuosien verran. Miten niin intensiivinen jakso onnistuu lasten kanssa? </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/05/matkalaukkulapset/">Antropologit kentällä, matkalaukkulapset mukana</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Fri, 5 May 2017 04:00:05 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Kansainvälinen liikkuminen on osa monen antropologin arkielämää. Keskeisiin tutkimusmetodeihin kuuluva kenttätyö voi tarkoittaa pitkäaikaista tutkimusjaksoa kaukana kotimaasta. Sen pituus voi vaihdella muutamasta viikosta yhteen tai kahteen vuoteen. Ulkomaan kenttätyöjaksoja, tutkijavaihtoja ja työsuhteita voi kertyä yhteensä useiden vuosien verran. Miten niin intensiivinen jakso onnistuu lasten kanssa? </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/05/matkalaukkulapset/">Antropologit kentällä, matkalaukkulapset mukana</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="13856640" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/c1f02a87-7ca9-4528-bc2d-81d9c42896c6/Antropologit_kentaellae_matkalaukkulapset_mukana_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropologit kentällä, matkalaukkulapset mukana</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:54</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kansainvälinen liikkuminen on osa monen antropologin arkielämää. Keskeisiin tutkimusmetodeihin kuuluva kenttätyö voi tarkoittaa pitkäaikaista tutkimusjaksoa kaukana kotimaasta. Sen pituus voi vaihdella muutamasta viikosta yhteen tai kahteen vuoteen. Ulkomaan kenttätyöjaksoja, tutkijavaihtoja ja työsuhteita voi kertyä yhteensä useiden vuosien verran. Miten niin intensiivinen jakso onnistuu lasten kanssa?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kansainvälinen liikkuminen on osa monen antropologin arkielämää. Keskeisiin tutkimusmetodeihin kuuluva kenttätyö voi tarkoittaa pitkäaikaista tutkimusjaksoa kaukana kotimaasta. Sen pituus voi vaihdella muutamasta viikosta yhteen tai kahteen vuoteen. Ulkomaan kenttätyöjaksoja, tutkijavaihtoja ja työsuhteita voi kertyä yhteensä useiden vuosien verran. Miten niin intensiivinen jakso onnistuu lasten kanssa?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>141</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://www.antroblogi.fi/?p=5783</guid>
      <title>Muuttaako ilmasto meitä?</title>
      <description><![CDATA[<p>Antropologit ovat tieteenalan syntyajoista lähtien olleet kiinnostuneita tutkimaan muutosta: miten ihmiset elävät, mistä tulemme ja mihin suuntaan olemme menossa.  Ilmastonmuutos on tullut pysyvästi osaksi sanastoamme ja maailmankuvaamme. Se on suurin ihmiskunnan tähän mennessä kohtaama muutos, jonka tuomat sosiaaliset ilmiöt ovat antropologeille hyvin kiinnostavia.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/05/muuttaako-ilmasto-meita/">Muuttaako ilmasto meitä?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 3 May 2017 07:00:16 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Antropologit ovat tieteenalan syntyajoista lähtien olleet kiinnostuneita tutkimaan muutosta: miten ihmiset elävät, mistä tulemme ja mihin suuntaan olemme menossa.  Ilmastonmuutos on tullut pysyvästi osaksi sanastoamme ja maailmankuvaamme. Se on suurin ihmiskunnan tähän mennessä kohtaama muutos, jonka tuomat sosiaaliset ilmiöt ovat antropologeille hyvin kiinnostavia.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/05/muuttaako-ilmasto-meita/">Muuttaako ilmasto meitä?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="14097528" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/05ac6d1f-0892-4790-a9c0-e30261dc61c4/ab_muuttaako_ilmasto_meitae_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Muuttaako ilmasto meitä?</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:13:08</itunes:duration>
      <itunes:summary>Antropologit ovat tieteenalan syntyajoista lähtien olleet kiinnostuneita tutkimaan muutosta: miten ihmiset elävät, mistä tulemme ja mihin suuntaan olemme menossa.  Ilmastonmuutos on tullut pysyvästi osaksi sanastoamme ja maailmankuvaamme. Se on suurin ihmiskunnan tähän mennessä kohtaama muutos, jonka tuomat sosiaaliset ilmiöt ovat antropologeille hyvin kiinnostavia.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Antropologit ovat tieteenalan syntyajoista lähtien olleet kiinnostuneita tutkimaan muutosta: miten ihmiset elävät, mistä tulemme ja mihin suuntaan olemme menossa.  Ilmastonmuutos on tullut pysyvästi osaksi sanastoamme ja maailmankuvaamme. Se on suurin ihmiskunnan tähän mennessä kohtaama muutos, jonka tuomat sosiaaliset ilmiöt ovat antropologeille hyvin kiinnostavia.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>140</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://www.antroblogi.fi/?p=5723</guid>
      <title>Voi sitä, joka ei usko heikkojen valtaan</title>
      <description><![CDATA[<p>Usein sanotaan, että historia on voittajien kirjoittamaa. Suomessa sisällissodasta kirjoitettiin pitkään lähinnä valkoisten näkökulmasta. Monen kaupungin keskipisteestä löytyy voittajaosapuolta ylistävä veistos - niin myös työläiskaupunki Joensuusta. Harvoin voittaja pystyy kuitenkaan muokkaamaan historiaa kokonaan ja pysyvästi mieleisekseen.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/05/historia-ja-valta/">Voi sitä, joka ei usko heikkojen valtaan</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 2 May 2017 04:00:42 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Usein sanotaan, että historia on voittajien kirjoittamaa. Suomessa sisällissodasta kirjoitettiin pitkään lähinnä valkoisten näkökulmasta. Monen kaupungin keskipisteestä löytyy voittajaosapuolta ylistävä veistos - niin myös työläiskaupunki Joensuusta. Harvoin voittaja pystyy kuitenkaan muokkaamaan historiaa kokonaan ja pysyvästi mieleisekseen.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/05/historia-ja-valta/">Voi sitä, joka ei usko heikkojen valtaan</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="4752123" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/180cf54c-7158-4978-abfd-91e5eb691013/ab_voisita_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Voi sitä, joka ei usko heikkojen valtaan</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:05:07</itunes:duration>
      <itunes:summary>Usein sanotaan, että historia on voittajien kirjoittamaa. Suomessa sisällissodasta kirjoitettiin pitkään lähinnä valkoisten näkökulmasta. Monen kaupungin keskipisteestä löytyy voittajaosapuolta ylistävä veistos - niin myös työläiskaupunki Joensuusta. Harvoin voittaja pystyy kuitenkaan muokkaamaan historiaa kokonaan ja pysyvästi mieleisekseen.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Usein sanotaan, että historia on voittajien kirjoittamaa. Suomessa sisällissodasta kirjoitettiin pitkään lähinnä valkoisten näkökulmasta. Monen kaupungin keskipisteestä löytyy voittajaosapuolta ylistävä veistos - niin myös työläiskaupunki Joensuusta. Harvoin voittaja pystyy kuitenkaan muokkaamaan historiaa kokonaan ja pysyvästi mieleisekseen.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>139</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://www.antroblogi.fi/?p=5756</guid>
      <title>Museot ja antropologia – aina yhdessä?</title>
      <description><![CDATA[<p>Antropologian ja etnografisten museoiden historia on kietoutunut yhteen siirtomaa-ajan perinnön ja valtasuhteiden kanssa. Kulttuureja ja niiden esineistöä esittelevien etnografisten museoiden juuret ovat siirtomaahistoriassa. Eurooppalaisten kuninkaallisten sekä muun ylimystön parissa 1500-luvulla muotiin tulivat kuriositeettikabinetit, joissa eri kansoilta peräisin olevat esineet oli asetettu rinnakkain luonnontieteellisten näytteiden ja muiden erikoisina pidettyjen esineiden kanssa. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/04/museot-ja-antropologia/">Museot ja antropologia – aina yhdessä?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Fri, 28 Apr 2017 07:00:08 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Antropologian ja etnografisten museoiden historia on kietoutunut yhteen siirtomaa-ajan perinnön ja valtasuhteiden kanssa. Kulttuureja ja niiden esineistöä esittelevien etnografisten museoiden juuret ovat siirtomaahistoriassa. Eurooppalaisten kuninkaallisten sekä muun ylimystön parissa 1500-luvulla muotiin tulivat kuriositeettikabinetit, joissa eri kansoilta peräisin olevat esineet oli asetettu rinnakkain luonnontieteellisten näytteiden ja muiden erikoisina pidettyjen esineiden kanssa. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/04/museot-ja-antropologia/">Museot ja antropologia – aina yhdessä?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="10382640" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/c6e0c49c-618e-4286-ba63-919a6371dc7a/ab_Museot_ja_antropologia_–aina_yhdessae_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Museot ja antropologia – aina yhdessä?</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:09:32</itunes:duration>
      <itunes:summary>Antropologian ja etnografisten museoiden historia on kietoutunut yhteen siirtomaa-ajan perinnön ja valtasuhteiden kanssa. Kulttuureja ja niiden esineistöä esittelevien etnografisten museoiden juuret ovat siirtomaahistoriassa. Eurooppalaisten kuninkaallisten sekä muun ylimystön parissa 1500-luvulla muotiin tulivat kuriositeettikabinetit, joissa eri kansoilta peräisin olevat esineet oli asetettu rinnakkain luonnontieteellisten näytteiden ja muiden erikoisina pidettyjen esineiden kanssa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Antropologian ja etnografisten museoiden historia on kietoutunut yhteen siirtomaa-ajan perinnön ja valtasuhteiden kanssa. Kulttuureja ja niiden esineistöä esittelevien etnografisten museoiden juuret ovat siirtomaahistoriassa. Eurooppalaisten kuninkaallisten sekä muun ylimystön parissa 1500-luvulla muotiin tulivat kuriositeettikabinetit, joissa eri kansoilta peräisin olevat esineet oli asetettu rinnakkain luonnontieteellisten näytteiden ja muiden erikoisina pidettyjen esineiden kanssa.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>138</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://www.antroblogi.fi/?p=5691</guid>
      <title>Maailma löytyy museosta</title>
      <description><![CDATA[<p>Etnografiset museot ovat 1800-luvulta lähtien olleet yleinen instituutio varsinkin länsimaissa, mutta Suomessa ne ovat olleet harvinaisempia. Tällä hetkellä Suomen ainut etnografinen museo pysyvillä näyttelytiloilla on vuonna 1998 avautunut Helinä Rautavaaran museo Espoon Tapiolassa.<br />
AntroBlogi kävi tutustumassa uusissa tiloissa vastikään avautuneeseen museoon. Millainen museo on työpaikkana? Mikä on antropologien suhde sekä etnografisiin että muihin museoihin?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/04/maailma-loytyy-museosta/">Maailma löytyy museosta</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 26 Apr 2017 07:00:14 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Etnografiset museot ovat 1800-luvulta lähtien olleet yleinen instituutio varsinkin länsimaissa, mutta Suomessa ne ovat olleet harvinaisempia. Tällä hetkellä Suomen ainut etnografinen museo pysyvillä näyttelytiloilla on vuonna 1998 avautunut Helinä Rautavaaran museo Espoon Tapiolassa.<br />
AntroBlogi kävi tutustumassa uusissa tiloissa vastikään avautuneeseen museoon. Millainen museo on työpaikkana? Mikä on antropologien suhde sekä etnografisiin että muihin museoihin?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/04/maailma-loytyy-museosta/">Maailma löytyy museosta</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="14331957" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/357367f8-c055-49f0-a0a1-5db76aba4c6c/ab_maailmaloytyymuseosta_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Maailma löytyy museosta</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:14:47</itunes:duration>
      <itunes:summary>Etnografiset museot ovat 1800-luvulta lähtien olleet yleinen instituutio varsinkin länsimaissa, mutta Suomessa ne ovat olleet harvinaisempia. Tällä hetkellä Suomen ainut etnografinen museo pysyvillä näyttelytiloilla on vuonna 1998 avautunut Helinä Rautavaaran museo Espoon Tapiolassa.
AntroBlogi kävi tutustumassa uusissa tiloissa vastikään avautuneeseen museoon. Millainen museo on työpaikkana? Mikä on antropologien suhde sekä etnografisiin että muihin museoihin?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Etnografiset museot ovat 1800-luvulta lähtien olleet yleinen instituutio varsinkin länsimaissa, mutta Suomessa ne ovat olleet harvinaisempia. Tällä hetkellä Suomen ainut etnografinen museo pysyvillä näyttelytiloilla on vuonna 1998 avautunut Helinä Rautavaaran museo Espoon Tapiolassa.
AntroBlogi kävi tutustumassa uusissa tiloissa vastikään avautuneeseen museoon. Millainen museo on työpaikkana? Mikä on antropologien suhde sekä etnografisiin että muihin museoihin?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>137</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://www.antroblogi.fi/?p=5683</guid>
      <title>Etnografista itsereflektiota vaalityöstä</title>
      <description><![CDATA[<p>Etnografiaa tehdessä tutkitaan ihmisten arjen merkityksellisiä ilmiöitä tutkittavien omassa kulttuurisessa ympäristössä. Monet arkipäivän ympäristöt ovat niissä eläville ihmisille itsestäänselvyyksiä. Ulkopuoliselle osallistuvalle havainnoijalle ne voivat tarjota uusia näkökulmia inhimilliseen vuorovaikutukseen ja kulttuuriin.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/04/vaalityo-etnografiana/">Etnografista itsereflektiota vaalityöstä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 25 Apr 2017 07:00:36 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Etnografiaa tehdessä tutkitaan ihmisten arjen merkityksellisiä ilmiöitä tutkittavien omassa kulttuurisessa ympäristössä. Monet arkipäivän ympäristöt ovat niissä eläville ihmisille itsestäänselvyyksiä. Ulkopuoliselle osallistuvalle havainnoijalle ne voivat tarjota uusia näkökulmia inhimilliseen vuorovaikutukseen ja kulttuuriin.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/04/vaalityo-etnografiana/">Etnografista itsereflektiota vaalityöstä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="12458003" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/d34759e6-2292-40fa-a8d3-d2ada796b32e/ab_koivulaakso_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Etnografista itsereflektiota vaalityöstä</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:59</itunes:duration>
      <itunes:summary>Etnografiaa tehdessä tutkitaan ihmisten arjen merkityksellisiä ilmiöitä tutkittavien omassa kulttuurisessa ympäristössä. Monet arkipäivän ympäristöt ovat niissä eläville ihmisille itsestäänselvyyksiä. Ulkopuoliselle osallistuvalle havainnoijalle ne voivat tarjota uusia näkökulmia inhimilliseen vuorovaikutukseen ja kulttuuriin.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Etnografiaa tehdessä tutkitaan ihmisten arjen merkityksellisiä ilmiöitä tutkittavien omassa kulttuurisessa ympäristössä. Monet arkipäivän ympäristöt ovat niissä eläville ihmisille itsestäänselvyyksiä. Ulkopuoliselle osallistuvalle havainnoijalle ne voivat tarjota uusia näkökulmia inhimilliseen vuorovaikutukseen ja kulttuuriin.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>136</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://www.antroblogi.fi/?p=5681</guid>
      <title>Sinkkuuden nurja puoli: Avioitumisen haasteista Egyptissä</title>
      <description><![CDATA[<p>Pitkittyneen nuoruuden ilmiö on globaali. Monille se ei ole elämäntapavalinta, etenkään globaalissa etelässä. Tässä yhteydessä puhutaankin ”odottavasta aikuisuudesta” ja “odottavuudesta”, jossa nuorten siirtymät koulusta työelämään ja myöhemmin avioliittoon ovat pitkittyneet tällä vuosituhannella. Usein avioitumisen esteenä ovat siihen liittyvät taloudelliset vaatimukset, joita nykyoloissa on vaikea täyttää. Asia koskee etenkin nuoria miehiä. Millainen on tilanne Egyptissä?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/04/sinkkuuden-haasteista-egyptissa/">Sinkkuuden nurja puoli: Avioitumisen haasteista Egyptissä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Fri, 21 Apr 2017 04:00:51 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Pitkittyneen nuoruuden ilmiö on globaali. Monille se ei ole elämäntapavalinta, etenkään globaalissa etelässä. Tässä yhteydessä puhutaankin ”odottavasta aikuisuudesta” ja “odottavuudesta”, jossa nuorten siirtymät koulusta työelämään ja myöhemmin avioliittoon ovat pitkittyneet tällä vuosituhannella. Usein avioitumisen esteenä ovat siihen liittyvät taloudelliset vaatimukset, joita nykyoloissa on vaikea täyttää. Asia koskee etenkin nuoria miehiä. Millainen on tilanne Egyptissä?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/04/sinkkuuden-haasteista-egyptissa/">Sinkkuuden nurja puoli: Avioitumisen haasteista Egyptissä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="14180232" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/e2630635-a544-4975-9426-fe5d752d4cc4/ab_Sinkkuuden_nurja_puoli_Avioitumisen_haasteista_Egyptissae_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Sinkkuuden nurja puoli: Avioitumisen haasteista Egyptissä</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:13:40</itunes:duration>
      <itunes:summary>Pitkittyneen nuoruuden ilmiö on globaali. Monille se ei ole elämäntapavalinta, etenkään globaalissa etelässä. Tässä yhteydessä puhutaankin ”odottavasta aikuisuudesta” ja “odottavuudesta”, jossa nuorten siirtymät koulusta työelämään ja myöhemmin avioliittoon ovat pitkittyneet tällä vuosituhannella. Usein avioitumisen esteenä ovat siihen liittyvät taloudelliset vaatimukset, joita nykyoloissa on vaikea täyttää. Asia koskee etenkin nuoria miehiä. Millainen on tilanne Egyptissä?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Pitkittyneen nuoruuden ilmiö on globaali. Monille se ei ole elämäntapavalinta, etenkään globaalissa etelässä. Tässä yhteydessä puhutaankin ”odottavasta aikuisuudesta” ja “odottavuudesta”, jossa nuorten siirtymät koulusta työelämään ja myöhemmin avioliittoon ovat pitkittyneet tällä vuosituhannella. Usein avioitumisen esteenä ovat siihen liittyvät taloudelliset vaatimukset, joita nykyoloissa on vaikea täyttää. Asia koskee etenkin nuoria miehiä. Millainen on tilanne Egyptissä?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>135</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://www.antroblogi.fi/?p=5649</guid>
      <title>Kontula Electronic – lähiö muutosten keskellä</title>
      <description><![CDATA[<p>Kontulan ostoskeskus on kiistanalainen tila Itä-Helsingin sydämessä. Tänä vuonna 50-vuotista taivaltaan juhliva betonibrutalismin kiehtova ilmentymä on herättänyt keskustelua jo rakentamisestaan lähtien. Vuoden 2017 alussa käynnistetty Koneen Säätiön rahoittama tutkimushanke Kontula Electronic: historiallinen kerroksellisuus ja kaupunkikulttuurin uudet muodot kartoittaa historiallisia muutoksia alueella, jonka historia on lyhyt mutta erittäin tiheä ja monisäikeinen.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/04/kontula-electronic-lahio-muutosten-keskella/">Kontula Electronic – lähiö muutosten keskellä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 18 Apr 2017 07:00:44 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Kontulan ostoskeskus on kiistanalainen tila Itä-Helsingin sydämessä. Tänä vuonna 50-vuotista taivaltaan juhliva betonibrutalismin kiehtova ilmentymä on herättänyt keskustelua jo rakentamisestaan lähtien. Vuoden 2017 alussa käynnistetty Koneen Säätiön rahoittama tutkimushanke Kontula Electronic: historiallinen kerroksellisuus ja kaupunkikulttuurin uudet muodot kartoittaa historiallisia muutoksia alueella, jonka historia on lyhyt mutta erittäin tiheä ja monisäikeinen.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/04/kontula-electronic-lahio-muutosten-keskella/">Kontula Electronic – lähiö muutosten keskellä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="31230955" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/6d7a0033-888a-45c2-b076-11effce62d54/ab_kontula_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kontula Electronic – lähiö muutosten keskellä</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:13:01</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kontulan ostoskeskus on kiistanalainen tila Itä-Helsingin sydämessä. Tänä vuonna 50-vuotista taivaltaan juhliva betonibrutalismin kiehtova ilmentymä on herättänyt keskustelua jo rakentamisestaan lähtien. Vuoden 2017 alussa käynnistetty Koneen Säätiön rahoittama tutkimushanke Kontula Electronic: historiallinen kerroksellisuus ja kaupunkikulttuurin uudet muodot kartoittaa historiallisia muutoksia alueella, jonka historia on lyhyt mutta erittäin tiheä ja monisäikeinen.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kontulan ostoskeskus on kiistanalainen tila Itä-Helsingin sydämessä. Tänä vuonna 50-vuotista taivaltaan juhliva betonibrutalismin kiehtova ilmentymä on herättänyt keskustelua jo rakentamisestaan lähtien. Vuoden 2017 alussa käynnistetty Koneen Säätiön rahoittama tutkimushanke Kontula Electronic: historiallinen kerroksellisuus ja kaupunkikulttuurin uudet muodot kartoittaa historiallisia muutoksia alueella, jonka historia on lyhyt mutta erittäin tiheä ja monisäikeinen.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>134</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://www.antroblogi.fi/?p=5598</guid>
      <title>Abortti ja kapinallinen alapääni</title>
      <description><![CDATA[<p>Moderni lääketiede julistaa antavansa naisille valtuudet omien kehojensa kontrolloimiseen. Naiset, joilla on pääsy lääketieteen palveluiden pariin, ovat historiallisesti ennen näkemättömällä tavalla vapaita. Tämän artikkelin pohjana on näkemys, jonka mukaan naisen oikeus kontrolloida omaa kehoaan on tavoittelemisen arvoinen asia. Abortilla on monenlaisia poliittisia ulottuvuuksia, ja toisinaan se tulkitaan virheellisesti tämän kontrollin pettämiseksi.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/04/abortti-ja-kapinallinen-alapaani/">Abortti ja kapinallinen alapääni</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 13 Apr 2017 04:00:23 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Moderni lääketiede julistaa antavansa naisille valtuudet omien kehojensa kontrolloimiseen. Naiset, joilla on pääsy lääketieteen palveluiden pariin, ovat historiallisesti ennen näkemättömällä tavalla vapaita. Tämän artikkelin pohjana on näkemys, jonka mukaan naisen oikeus kontrolloida omaa kehoaan on tavoittelemisen arvoinen asia. Abortilla on monenlaisia poliittisia ulottuvuuksia, ja toisinaan se tulkitaan virheellisesti tämän kontrollin pettämiseksi.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/04/abortti-ja-kapinallinen-alapaani/">Abortti ja kapinallinen alapääni</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="15958808" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/0a3470e6-4498-471d-8151-77612f2de69a/ab_ortti_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Abortti ja kapinallinen alapääni</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:16:37</itunes:duration>
      <itunes:summary>Moderni lääketiede julistaa antavansa naisille valtuudet omien kehojensa kontrolloimiseen. Naiset, joilla on pääsy lääketieteen palveluiden pariin, ovat historiallisesti ennen näkemättömällä tavalla vapaita. Tämän artikkelin pohjana on näkemys, jonka mukaan naisen oikeus kontrolloida omaa kehoaan on tavoittelemisen arvoinen asia. Abortilla on monenlaisia poliittisia ulottuvuuksia, ja toisinaan se tulkitaan virheellisesti tämän kontrollin pettämiseksi.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Moderni lääketiede julistaa antavansa naisille valtuudet omien kehojensa kontrolloimiseen. Naiset, joilla on pääsy lääketieteen palveluiden pariin, ovat historiallisesti ennen näkemättömällä tavalla vapaita. Tämän artikkelin pohjana on näkemys, jonka mukaan naisen oikeus kontrolloida omaa kehoaan on tavoittelemisen arvoinen asia. Abortilla on monenlaisia poliittisia ulottuvuuksia, ja toisinaan se tulkitaan virheellisesti tämän kontrollin pettämiseksi.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>133</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://www.antroblogi.fi/?p=5600</guid>
      <title>Ilta Leirissä — Helinä Rautavaaran museo kertoo monta tarinaa</title>
      <description><![CDATA[<p>Rytmikäs musiikki tervehtii avajaisvieraita Helinä Rautavaaran uuden museon ovella.  Meneillään on taistelutanssi capoeiran roda eli tanssirinki, jota johtaa kokenut mestre Cobra Mansa Brasilian Bahiasta. Paikalla on osallistujia Ruotsista, Venäjältä, Saksasta ja Brasilian Sao Paolosta asti. Rumpujen rytmi ja kielisoitin berimbaulla soitettu säestys täyttävät avaran aulan, ja ikkunoiden vehreä kasviteema tuo aavistuksen trooppista Brasiliaa Tapiolan maaliskuiseen betonimaisemaan</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/04/helina-rautavaaran-museo/">Ilta Leirissä — Helinä Rautavaaran museo kertoo monta tarinaa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 12 Apr 2017 07:00:08 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Rytmikäs musiikki tervehtii avajaisvieraita Helinä Rautavaaran uuden museon ovella.  Meneillään on taistelutanssi capoeiran roda eli tanssirinki, jota johtaa kokenut mestre Cobra Mansa Brasilian Bahiasta. Paikalla on osallistujia Ruotsista, Venäjältä, Saksasta ja Brasilian Sao Paolosta asti. Rumpujen rytmi ja kielisoitin berimbaulla soitettu säestys täyttävät avaran aulan, ja ikkunoiden vehreä kasviteema tuo aavistuksen trooppista Brasiliaa Tapiolan maaliskuiseen betonimaisemaan</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/04/helina-rautavaaran-museo/">Ilta Leirissä — Helinä Rautavaaran museo kertoo monta tarinaa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="10777102" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/7d5b2330-3bb1-423a-97b5-f3a9e0522f22/ab_helinarautavaaranmuseo_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Ilta Leirissä — Helinä Rautavaaran museo kertoo monta tarinaa</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:11:11</itunes:duration>
      <itunes:summary>Rytmikäs musiikki tervehtii avajaisvieraita Helinä Rautavaaran uuden museon ovella.  Meneillään on taistelutanssi capoeiran roda eli tanssirinki, jota johtaa kokenut mestre Cobra Mansa Brasilian Bahiasta. Paikalla on osallistujia Ruotsista, Venäjältä, Saksasta ja Brasilian Sao Paolosta asti. Rumpujen rytmi ja kielisoitin berimbaulla soitettu säestys täyttävät avaran aulan, ja ikkunoiden vehreä kasviteema tuo aavistuksen trooppista Brasiliaa Tapiolan maaliskuiseen betonimaisemaan</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Rytmikäs musiikki tervehtii avajaisvieraita Helinä Rautavaaran uuden museon ovella.  Meneillään on taistelutanssi capoeiran roda eli tanssirinki, jota johtaa kokenut mestre Cobra Mansa Brasilian Bahiasta. Paikalla on osallistujia Ruotsista, Venäjältä, Saksasta ja Brasilian Sao Paolosta asti. Rumpujen rytmi ja kielisoitin berimbaulla soitettu säestys täyttävät avaran aulan, ja ikkunoiden vehreä kasviteema tuo aavistuksen trooppista Brasiliaa Tapiolan maaliskuiseen betonimaisemaan</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>132</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.wpengine.com/?p=5428</guid>
      <title>Graduja kaupan!</title>
      <description><![CDATA[<p>Venäjällä opinnäytetyön voi myös ostaa. Internetistä löytyy loputtomasti sivuja, joilla mainostetaan mahdollisuutta tilata opinnäytetyö. Hinnatkaan eivät päätä huimaa: opiskelijoiden vuosittain kirjoittamat kurssityöt irtoavat 20 eurolla. Vaikka kandeista ja graduista joutuu pulittamaan enemmän, kyseessä eivät ole mitkään varakkaille opiskelijoille suunnatut eliittimarkkinat.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/04/graduja-kaupan/">Graduja kaupan!</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 11 Apr 2017 07:00:46 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Venäjällä opinnäytetyön voi myös ostaa. Internetistä löytyy loputtomasti sivuja, joilla mainostetaan mahdollisuutta tilata opinnäytetyö. Hinnatkaan eivät päätä huimaa: opiskelijoiden vuosittain kirjoittamat kurssityöt irtoavat 20 eurolla. Vaikka kandeista ja graduista joutuu pulittamaan enemmän, kyseessä eivät ole mitkään varakkaille opiskelijoille suunnatut eliittimarkkinat.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/04/graduja-kaupan/">Graduja kaupan!</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="19864320" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/6197e5a3-7028-4510-861e-3449c3521153/ab_graduja_kaupan_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Graduja kaupan!</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:14:53</itunes:duration>
      <itunes:summary>Venäjällä opinnäytetyön voi myös ostaa. Internetistä löytyy loputtomasti sivuja, joilla mainostetaan mahdollisuutta tilata opinnäytetyö. Hinnatkaan eivät päätä huimaa: opiskelijoiden vuosittain kirjoittamat kurssityöt irtoavat 20 eurolla. Vaikka kandeista ja graduista joutuu pulittamaan enemmän, kyseessä eivät ole mitkään varakkaille opiskelijoille suunnatut eliittimarkkinat.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Venäjällä opinnäytetyön voi myös ostaa. Internetistä löytyy loputtomasti sivuja, joilla mainostetaan mahdollisuutta tilata opinnäytetyö. Hinnatkaan eivät päätä huimaa: opiskelijoiden vuosittain kirjoittamat kurssityöt irtoavat 20 eurolla. Vaikka kandeista ja graduista joutuu pulittamaan enemmän, kyseessä eivät ole mitkään varakkaille opiskelijoille suunnatut eliittimarkkinat.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>131</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.wpengine.com/?p=5471</guid>
      <title>Brexit – Mitä, missä miksi? Osa 2</title>
      <description><![CDATA[<p>Britannian EU-eroa käsittelevän kaksiosaisen artikkelin toinen osa käsittelee eroeuron seurauksia. Juttua varten on haastateltu Manchesterin yliopiston väitöskirjatutkijaa antropologi John Fosteria, jonka tutkimus käsittelee työnteon arvoa ja työttömyyttä Britanniassa.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/04/brexit-osa-2/">Brexit – Mitä, missä miksi? Osa 2</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 6 Apr 2017 07:00:17 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Britannian EU-eroa käsittelevän kaksiosaisen artikkelin toinen osa käsittelee eroeuron seurauksia. Juttua varten on haastateltu Manchesterin yliopiston väitöskirjatutkijaa antropologi John Fosteria, jonka tutkimus käsittelee työnteon arvoa ja työttömyyttä Britanniassa.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/04/brexit-osa-2/">Brexit – Mitä, missä miksi? Osa 2</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="12360970" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/f81c0d8d-a76a-48fa-8d28-f48fb3459d21/ab_brexit2_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Brexit – Mitä, missä miksi? Osa 2</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:43</itunes:duration>
      <itunes:summary>Britannian EU-eroa käsittelevän kaksiosaisen artikkelin toinen osa käsittelee eroeuron seurauksia. Juttua varten on haastateltu Manchesterin yliopiston väitöskirjatutkijaa antropologi John Fosteria, jonka tutkimus käsittelee työnteon arvoa ja työttömyyttä Britanniassa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Britannian EU-eroa käsittelevän kaksiosaisen artikkelin toinen osa käsittelee eroeuron seurauksia. Juttua varten on haastateltu Manchesterin yliopiston väitöskirjatutkijaa antropologi John Fosteria, jonka tutkimus käsittelee työnteon arvoa ja työttömyyttä Britanniassa.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>130</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.wpengine.com/?p=5361</guid>
      <title>Brexit – Mitä, missä miksi? Osa 1</title>
      <description><![CDATA[<p>Britannia päätti irtautua Euroopan unionista 23. kesäkuuta 2016 järjestetyssä kansanäänestyksessä. Keitä EU-eron kannattajat ovat ja miksi niin moni kaipasi muutosta nykytilanteeseen?  Antropologi John Foster tutkii työnteon arvoa, työttömyyttä ja siihen liittyvää byrokratiaa Britanniassa. Tästä näkökulmasta hän arvioi motivaatioita brexitin puolesta äänestäneiden päätöksen taustalla.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/03/brexit-osa-1/">Brexit – Mitä, missä miksi? Osa 1</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 29 Mar 2017 07:27:54 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Britannia päätti irtautua Euroopan unionista 23. kesäkuuta 2016 järjestetyssä kansanäänestyksessä. Keitä EU-eron kannattajat ovat ja miksi niin moni kaipasi muutosta nykytilanteeseen?  Antropologi John Foster tutkii työnteon arvoa, työttömyyttä ja siihen liittyvää byrokratiaa Britanniassa. Tästä näkökulmasta hän arvioi motivaatioita brexitin puolesta äänestäneiden päätöksen taustalla.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/03/brexit-osa-1/">Brexit – Mitä, missä miksi? Osa 1</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="5684035" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/f750baed-c582-44d6-ab56-fc9948621a31/ab_brexit1_64_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Brexit – Mitä, missä miksi? Osa 1</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:11:51</itunes:duration>
      <itunes:summary>Britannia päätti irtautua Euroopan unionista 23. kesäkuuta 2016 järjestetyssä kansanäänestyksessä. Keitä EU-eron kannattajat ovat ja miksi niin moni kaipasi muutosta nykytilanteeseen?  Antropologi John Foster tutkii työnteon arvoa, työttömyyttä ja siihen liittyvää byrokratiaa Britanniassa. Tästä näkökulmasta hän arvioi motivaatioita brexitin puolesta äänestäneiden päätöksen taustalla.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Britannia päätti irtautua Euroopan unionista 23. kesäkuuta 2016 järjestetyssä kansanäänestyksessä. Keitä EU-eron kannattajat ovat ja miksi niin moni kaipasi muutosta nykytilanteeseen?  Antropologi John Foster tutkii työnteon arvoa, työttömyyttä ja siihen liittyvää byrokratiaa Britanniassa. Tästä näkökulmasta hän arvioi motivaatioita brexitin puolesta äänestäneiden päätöksen taustalla.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>129</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=5340</guid>
      <title>Valkoisten antropologien parhaat kirjat — jotka jo tunnetkin</title>
      <description><![CDATA[<p>Haluamme jakaa lukijoillemme kansainvälisen sisarjulkaisumme Allegralaboratory.netin koostaman listan antropologisia teoksia, jotka ovat eniten vaikuttaneet humanistisiin ja yhteiskuntatieteellisiin keskusteluihin ja länsimaiseen ajatteluun. Tämä kirjallisuus on tieteenalamme ytimessä. Se edustaa tutkimuksellista pohjaa, jolle myös AntroBlogin toiminta perustuu. Listan sisällössä oli yllätyksiä, joita tässä artikkelissa analysoimme. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/03/syrjinta-akatemiassa/">Valkoisten antropologien parhaat kirjat — jotka jo tunnetkin</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 23 Mar 2017 07:17:36 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Haluamme jakaa lukijoillemme kansainvälisen sisarjulkaisumme Allegralaboratory.netin koostaman listan antropologisia teoksia, jotka ovat eniten vaikuttaneet humanistisiin ja yhteiskuntatieteellisiin keskusteluihin ja länsimaiseen ajatteluun. Tämä kirjallisuus on tieteenalamme ytimessä. Se edustaa tutkimuksellista pohjaa, jolle myös AntroBlogin toiminta perustuu. Listan sisällössä oli yllätyksiä, joita tässä artikkelissa analysoimme. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/03/syrjinta-akatemiassa/">Valkoisten antropologien parhaat kirjat — jotka jo tunnetkin</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="11957376" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/2f113266-9ae2-45e4-96d5-071626b05575/ab_valkoisten_antropologien_parhaat_kirjat_jotka_jo_tunnetkin_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Valkoisten antropologien parhaat kirjat — jotka jo tunnetkin</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:09:26</itunes:duration>
      <itunes:summary>Haluamme jakaa lukijoillemme kansainvälisen sisarjulkaisumme Allegralaboratory.netin koostaman listan antropologisia teoksia, jotka ovat eniten vaikuttaneet humanistisiin ja yhteiskuntatieteellisiin keskusteluihin ja länsimaiseen ajatteluun. Tämä kirjallisuus on tieteenalamme ytimessä. Se edustaa tutkimuksellista pohjaa, jolle myös AntroBlogin toiminta perustuu. Listan sisällössä oli yllätyksiä, joita tässä artikkelissa analysoimme.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Haluamme jakaa lukijoillemme kansainvälisen sisarjulkaisumme Allegralaboratory.netin koostaman listan antropologisia teoksia, jotka ovat eniten vaikuttaneet humanistisiin ja yhteiskuntatieteellisiin keskusteluihin ja länsimaiseen ajatteluun. Tämä kirjallisuus on tieteenalamme ytimessä. Se edustaa tutkimuksellista pohjaa, jolle myös AntroBlogin toiminta perustuu. Listan sisällössä oli yllätyksiä, joita tässä artikkelissa analysoimme.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>128</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=5171</guid>
      <title>Nykyisempi aikamme</title>
      <description><![CDATA[<p>Teatterisalista poistuu hyväntuulinen katsoja ja tyytymätön Helsingin Sanomien ammattikriitikko. Miksi esittävä taide on niin haastava taiteenlaji ja esityksen epäonnistuminen niin katkeraa kalkkia? Miksi Nykyisemmän ajan ensi-illan jälkeen teatterista lähti tyytyväinen antropologi? Se miten kritisoimme esityksiä kertoo paljon siitä, mikä merkitys teatterilla yhteiskunnallisesti ja henkilökohtaisesti on.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/03/nykyisempi-aikamme/">Nykyisempi aikamme</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 21 Mar 2017 07:00:34 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Teatterisalista poistuu hyväntuulinen katsoja ja tyytymätön Helsingin Sanomien ammattikriitikko. Miksi esittävä taide on niin haastava taiteenlaji ja esityksen epäonnistuminen niin katkeraa kalkkia? Miksi Nykyisemmän ajan ensi-illan jälkeen teatterista lähti tyytyväinen antropologi? Se miten kritisoimme esityksiä kertoo paljon siitä, mikä merkitys teatterilla yhteiskunnallisesti ja henkilökohtaisesti on.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/03/nykyisempi-aikamme/">Nykyisempi aikamme</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="14632205" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/c6409019-6635-482d-9500-21af6378a7d9/ab_nykyisempiaikamme_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Nykyisempi aikamme</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:15:15</itunes:duration>
      <itunes:summary>Teatterisalista poistuu hyväntuulinen katsoja ja tyytymätön Helsingin Sanomien ammattikriitikko. Miksi esittävä taide on niin haastava taiteenlaji ja esityksen epäonnistuminen niin katkeraa kalkkia? Miksi Nykyisemmän ajan ensi-illan jälkeen teatterista lähti tyytyväinen antropologi? Se miten kritisoimme esityksiä kertoo paljon siitä, mikä merkitys teatterilla yhteiskunnallisesti ja henkilökohtaisesti on.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Teatterisalista poistuu hyväntuulinen katsoja ja tyytymätön Helsingin Sanomien ammattikriitikko. Miksi esittävä taide on niin haastava taiteenlaji ja esityksen epäonnistuminen niin katkeraa kalkkia? Miksi Nykyisemmän ajan ensi-illan jälkeen teatterista lähti tyytyväinen antropologi? Se miten kritisoimme esityksiä kertoo paljon siitä, mikä merkitys teatterilla yhteiskunnallisesti ja henkilökohtaisesti on.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>127</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=5261</guid>
      <title>Tom of Finland the Movie – kruunaako sodan perintö suomalaisen homon?</title>
      <description><![CDATA[<p>Tom of Finland -elokuva herättää keskustelua myös Suomen ulkopuolella. Miltä elokuva ja sen vastaanotto näyttävät Ruotsista käsin? Ruotsalainen homomedia haluaa olla näkyvästi osallisena elokuvan keskeisen homohahmon ”tuottajana”, Touko Laaksosen taiteen suojelijana ja tunnetuksi tekijänä. Sodan ja homofobian korostaminen Laaksosen taiteen ja elokuvan kehyksenä on kiinnostavaa.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/03/tom-of-finland/">Tom of Finland the Movie – kruunaako sodan perintö suomalaisen homon?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Fri, 17 Mar 2017 07:38:21 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Tom of Finland -elokuva herättää keskustelua myös Suomen ulkopuolella. Miltä elokuva ja sen vastaanotto näyttävät Ruotsista käsin? Ruotsalainen homomedia haluaa olla näkyvästi osallisena elokuvan keskeisen homohahmon ”tuottajana”, Touko Laaksosen taiteen suojelijana ja tunnetuksi tekijänä. Sodan ja homofobian korostaminen Laaksosen taiteen ja elokuvan kehyksenä on kiinnostavaa.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/03/tom-of-finland/">Tom of Finland the Movie – kruunaako sodan perintö suomalaisen homon?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="13854590" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/9067f8fd-6fe9-4d84-a2e5-248f288f5598/ab_tomoffinland_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Tom of Finland the Movie – kruunaako sodan perintö suomalaisen homon?</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:14:47</itunes:duration>
      <itunes:summary>Tom of Finland -elokuva herättää keskustelua myös Suomen ulkopuolella. Miltä elokuva ja sen vastaanotto näyttävät Ruotsista käsin? Ruotsalainen homomedia haluaa olla näkyvästi osallisena elokuvan keskeisen homohahmon ”tuottajana”, Touko Laaksosen taiteen suojelijana ja tunnetuksi tekijänä. Sodan ja homofobian korostaminen Laaksosen taiteen ja elokuvan kehyksenä on kiinnostavaa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Tom of Finland -elokuva herättää keskustelua myös Suomen ulkopuolella. Miltä elokuva ja sen vastaanotto näyttävät Ruotsista käsin? Ruotsalainen homomedia haluaa olla näkyvästi osallisena elokuvan keskeisen homohahmon ”tuottajana”, Touko Laaksosen taiteen suojelijana ja tunnetuksi tekijänä. Sodan ja homofobian korostaminen Laaksosen taiteen ja elokuvan kehyksenä on kiinnostavaa.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>126</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=5241</guid>
      <title>Huora, äiti vai kansalainen?</title>
      <description><![CDATA[<p>Voidaanko seksityöstä tehdä maailmanlaajuisia yleistyksiä? Miten sitä koskevat lait määritellään ja voidaanko niistä tehdä yleismaailmallisia? Kun asiantuntijat, aktivistit, poliitikot ja ihmisoikeusjärjestöt keskustelevat ja päättävät seksityötä koskevista laeista, on seksityöntekijöiden oma ääni usein kateissa. Silti määritelmällä siitä, kuka on seksikaupan uhri ja kuka omaehtoinen seksityöläinen, on kauaskantoiset seuraukset seksityöntekijöiden oikeuksiin.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/03/seksityo-huora-aiti-vai-kansalainen/">Huora, äiti vai kansalainen?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 16 Mar 2017 10:00:48 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Voidaanko seksityöstä tehdä maailmanlaajuisia yleistyksiä? Miten sitä koskevat lait määritellään ja voidaanko niistä tehdä yleismaailmallisia? Kun asiantuntijat, aktivistit, poliitikot ja ihmisoikeusjärjestöt keskustelevat ja päättävät seksityötä koskevista laeista, on seksityöntekijöiden oma ääni usein kateissa. Silti määritelmällä siitä, kuka on seksikaupan uhri ja kuka omaehtoinen seksityöläinen, on kauaskantoiset seuraukset seksityöntekijöiden oikeuksiin.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/03/seksityo-huora-aiti-vai-kansalainen/">Huora, äiti vai kansalainen?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="17581325" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/8e26c1a7-e705-4066-9e61-15a2d8123221/ab_seksityoelaeiset_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Huora, äiti vai kansalainen?</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:18:19</itunes:duration>
      <itunes:summary>Voidaanko seksityöstä tehdä maailmanlaajuisia yleistyksiä? Miten sitä koskevat lait määritellään ja voidaanko niistä tehdä yleismaailmallisia? Kun asiantuntijat, aktivistit, poliitikot ja ihmisoikeusjärjestöt keskustelevat ja päättävät seksityötä koskevista laeista, on seksityöntekijöiden oma ääni usein kateissa. Silti määritelmällä siitä, kuka on seksikaupan uhri ja kuka omaehtoinen seksityöläinen, on kauaskantoiset seuraukset seksityöntekijöiden oikeuksiin.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Voidaanko seksityöstä tehdä maailmanlaajuisia yleistyksiä? Miten sitä koskevat lait määritellään ja voidaanko niistä tehdä yleismaailmallisia? Kun asiantuntijat, aktivistit, poliitikot ja ihmisoikeusjärjestöt keskustelevat ja päättävät seksityötä koskevista laeista, on seksityöntekijöiden oma ääni usein kateissa. Silti määritelmällä siitä, kuka on seksikaupan uhri ja kuka omaehtoinen seksityöläinen, on kauaskantoiset seuraukset seksityöntekijöiden oikeuksiin.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>125</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=5091</guid>
      <title>Totuuden jälkeen</title>
      <description><![CDATA[<p>Tässä podcastissa antropologi Harri Englund vertailee kirjailija Jari Tervon suorapuheisia totuuksia Radio Suomen Kansanradio –ohjelman keskusteluihin. Totuudenpuhujia riittää myös totuudenjälkeisessä maailmassa. Kuinka totuuksiin päädytään esimerkiksi suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/03/totuuden-jalkeen/">Totuuden jälkeen</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 15 Mar 2017 07:00:46 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Tässä podcastissa antropologi Harri Englund vertailee kirjailija Jari Tervon suorapuheisia totuuksia Radio Suomen Kansanradio –ohjelman keskusteluihin. Totuudenpuhujia riittää myös totuudenjälkeisessä maailmassa. Kuinka totuuksiin päädytään esimerkiksi suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/03/totuuden-jalkeen/">Totuuden jälkeen</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="24698880" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/ec0b991f-e55d-47f0-bbd8-d103e3d343ff/Totuuden_jaelkeen_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Totuuden jälkeen</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:25:44</itunes:duration>
      <itunes:summary>Tässä podcastissa antropologi Harri Englund vertailee kirjailija Jari Tervon suorapuheisia totuuksia Radio Suomen Kansanradio –ohjelman keskusteluihin. Totuudenpuhujia riittää myös totuudenjälkeisessä maailmassa. Kuinka totuuksiin päädytään esimerkiksi suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Tässä podcastissa antropologi Harri Englund vertailee kirjailija Jari Tervon suorapuheisia totuuksia Radio Suomen Kansanradio –ohjelman keskusteluihin. Totuudenpuhujia riittää myös totuudenjälkeisessä maailmassa. Kuinka totuuksiin päädytään esimerkiksi suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>124</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=5148</guid>
      <title>Ihmisyyden juurilla</title>
      <description><![CDATA[<p>Mitä viitteitä ihmisen ja apinan yhteisestä menneisyydestä voimme löytää? Olemmeko uniikkeja rituaaleissamme, käyttäytymismalleissamme ja kommunikaatiotavoissamme? Näitä ja muita ihmisten juuriin pureutuvia kysymyksiä tutkii evoluutioantropologia.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/03/evoluutioantropologia/">Ihmisyyden juurilla</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 14 Mar 2017 08:50:41 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Mitä viitteitä ihmisen ja apinan yhteisestä menneisyydestä voimme löytää? Olemmeko uniikkeja rituaaleissamme, käyttäytymismalleissamme ja kommunikaatiotavoissamme? Näitä ja muita ihmisten juuriin pureutuvia kysymyksiä tutkii evoluutioantropologia.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/03/evoluutioantropologia/">Ihmisyyden juurilla</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="12067403" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/ab327040-c1e8-4d2b-9cd5-8d2f46b9312a/ab_ihmisyydenjuurilla_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Ihmisyyden juurilla</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:39</itunes:duration>
      <itunes:summary>Mitä viitteitä ihmisen ja apinan yhteisestä menneisyydestä voimme löytää? Olemmeko uniikkeja rituaaleissamme, käyttäytymismalleissamme ja kommunikaatiotavoissamme? Näitä ja muita ihmisten juuriin pureutuvia kysymyksiä tutkii evoluutioantropologia.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Mitä viitteitä ihmisen ja apinan yhteisestä menneisyydestä voimme löytää? Olemmeko uniikkeja rituaaleissamme, käyttäytymismalleissamme ja kommunikaatiotavoissamme? Näitä ja muita ihmisten juuriin pureutuvia kysymyksiä tutkii evoluutioantropologia.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>123</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=5043</guid>
      <title>Turvapaikanhakijoiden mielenosoitusleiri</title>
      <description><![CDATA[<p>Viimeisten viikkojen aikana monien huomio on kiinnittynyt Helsingin keskustassa 10. helmikuuta alkaen mieltään osoittaneisiin Irakista ja Afganistanista saapuneisiin turvapaikanhakijoihin. Jatkuuko mielenosoitus vielä pitkään vai vastataanko turvapaikanhakijoiden vaatimuksiin? Mitä sanottavaa antropologialla on protestileiristä ja turvapaikanhakijoiden tilanteesta? </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/03/mielenosoitusleiri/">Turvapaikanhakijoiden mielenosoitusleiri</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 9 Mar 2017 07:00:56 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Viimeisten viikkojen aikana monien huomio on kiinnittynyt Helsingin keskustassa 10. helmikuuta alkaen mieltään osoittaneisiin Irakista ja Afganistanista saapuneisiin turvapaikanhakijoihin. Jatkuuko mielenosoitus vielä pitkään vai vastataanko turvapaikanhakijoiden vaatimuksiin? Mitä sanottavaa antropologialla on protestileiristä ja turvapaikanhakijoiden tilanteesta? </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/03/mielenosoitusleiri/">Turvapaikanhakijoiden mielenosoitusleiri</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="19209816" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/2e842992-fab3-4b11-9617-ad3b92d8cc69/ab_turvapaikanhakijoiden_mielenosoitusleiri_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Turvapaikanhakijoiden mielenosoitusleiri</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:15:01</itunes:duration>
      <itunes:summary>Viimeisten viikkojen aikana monien huomio on kiinnittynyt Helsingin keskustassa 10. helmikuuta alkaen mieltään osoittaneisiin Irakista ja Afganistanista saapuneisiin turvapaikanhakijoihin. Jatkuuko mielenosoitus vielä pitkään vai vastataanko turvapaikanhakijoiden vaatimuksiin? Mitä sanottavaa antropologialla on protestileiristä ja turvapaikanhakijoiden tilanteesta?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Viimeisten viikkojen aikana monien huomio on kiinnittynyt Helsingin keskustassa 10. helmikuuta alkaen mieltään osoittaneisiin Irakista ja Afganistanista saapuneisiin turvapaikanhakijoihin. Jatkuuko mielenosoitus vielä pitkään vai vastataanko turvapaikanhakijoiden vaatimuksiin? Mitä sanottavaa antropologialla on protestileiristä ja turvapaikanhakijoiden tilanteesta?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>122</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=5048</guid>
      <title>Lisää antropologiaa!</title>
      <description><![CDATA[<p>Hiihtolomaviikko osoittautui antropologiseksi ilotteluksi: tieteenala on nousemassa uudella tavalla suuren yleisön tietoisuuteen. Keskustelua siivitti Suomen Kuvalehden artikkeli, jossa käsiteltiin antropologian 'hyödyllisyyttä' sekä työllistymismahdollisuuksia. On eriskummallista, että keskustelu koulutusalojen 'hyödyllisyydestä' käy jälleen niin vilkkaana, kun koulutuksen soveltuvuus työtehtäviin on usein pitkälti mielikuvakysymys.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/03/koulutusalojen-hyodyllisyys/">Lisää antropologiaa!</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 8 Mar 2017 06:00:07 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Hiihtolomaviikko osoittautui antropologiseksi ilotteluksi: tieteenala on nousemassa uudella tavalla suuren yleisön tietoisuuteen. Keskustelua siivitti Suomen Kuvalehden artikkeli, jossa käsiteltiin antropologian 'hyödyllisyyttä' sekä työllistymismahdollisuuksia. On eriskummallista, että keskustelu koulutusalojen 'hyödyllisyydestä' käy jälleen niin vilkkaana, kun koulutuksen soveltuvuus työtehtäviin on usein pitkälti mielikuvakysymys.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/03/koulutusalojen-hyodyllisyys/">Lisää antropologiaa!</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="7212175" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/cfd1be1c-51e8-4395-bec4-4d8a98299273/miiankolumni_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Lisää antropologiaa!</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:07:31</itunes:duration>
      <itunes:summary>Hiihtolomaviikko osoittautui antropologiseksi ilotteluksi: tieteenala on nousemassa uudella tavalla suuren yleisön tietoisuuteen. Keskustelua siivitti Suomen Kuvalehden artikkeli, jossa käsiteltiin antropologian &apos;hyödyllisyyttä&apos; sekä työllistymismahdollisuuksia. On eriskummallista, että keskustelu koulutusalojen &apos;hyödyllisyydestä&apos; käy jälleen niin vilkkaana, kun koulutuksen soveltuvuus työtehtäviin on usein pitkälti mielikuvakysymys.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Hiihtolomaviikko osoittautui antropologiseksi ilotteluksi: tieteenala on nousemassa uudella tavalla suuren yleisön tietoisuuteen. Keskustelua siivitti Suomen Kuvalehden artikkeli, jossa käsiteltiin antropologian &apos;hyödyllisyyttä&apos; sekä työllistymismahdollisuuksia. On eriskummallista, että keskustelu koulutusalojen &apos;hyödyllisyydestä&apos; käy jälleen niin vilkkaana, kun koulutuksen soveltuvuus työtehtäviin on usein pitkälti mielikuvakysymys.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>121</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=5015</guid>
      <title>Mitä yhteistä on Ikealla, yliopistolla ja Nissanilla?</title>
      <description><![CDATA[<p>Suomen Kuvalehti noteerasi taannoin antropologian, kyseenalaistaen tämän kaltaisten tieteenalojen hyödyllisyyden. Mitä antropologit osaavat, ja miksi antropologinen tietotaito on merkityksellistä ja työelämän kannalta hyödyllistä? Mitä tarkoitetaan 'oman alan' töillä? Ja työllistyvätkö antropologit 'omalle alalle'? Soveltavan antropologian verkosto aikoo vastata näihin kysymyksiin. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/03/oman-alan-toihin/">Mitä yhteistä on Ikealla, yliopistolla ja Nissanilla?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 7 Mar 2017 09:20:18 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Suomen Kuvalehti noteerasi taannoin antropologian, kyseenalaistaen tämän kaltaisten tieteenalojen hyödyllisyyden. Mitä antropologit osaavat, ja miksi antropologinen tietotaito on merkityksellistä ja työelämän kannalta hyödyllistä? Mitä tarkoitetaan 'oman alan' töillä? Ja työllistyvätkö antropologit 'omalle alalle'? Soveltavan antropologian verkosto aikoo vastata näihin kysymyksiin. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/03/oman-alan-toihin/">Mitä yhteistä on Ikealla, yliopistolla ja Nissanilla?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="19960960" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/8c242c37-f5ec-4977-8359-2afed58a010a/ab_sk_vastine_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Mitä yhteistä on Ikealla, yliopistolla ja Nissanilla?</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:15:38</itunes:duration>
      <itunes:summary>Suomen Kuvalehti noteerasi taannoin antropologian, kyseenalaistaen tämän kaltaisten tieteenalojen hyödyllisyyden. Mitä antropologit osaavat, ja miksi antropologinen tietotaito on merkityksellistä ja työelämän kannalta hyödyllistä? Mitä tarkoitetaan &apos;oman alan&apos; töillä? Ja työllistyvätkö antropologit &apos;omalle alalle&apos;? Soveltavan antropologian verkosto aikoo vastata näihin kysymyksiin.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Suomen Kuvalehti noteerasi taannoin antropologian, kyseenalaistaen tämän kaltaisten tieteenalojen hyödyllisyyden. Mitä antropologit osaavat, ja miksi antropologinen tietotaito on merkityksellistä ja työelämän kannalta hyödyllistä? Mitä tarkoitetaan &apos;oman alan&apos; töillä? Ja työllistyvätkö antropologit &apos;omalle alalle&apos;? Soveltavan antropologian verkosto aikoo vastata näihin kysymyksiin.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>120</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=4910</guid>
      <title>Tutkija tuli kahville</title>
      <description><![CDATA[<p>Ensimmäinen todella laajalle levinnyt julkaisumme koski suomalaisille hyvin tuttua arkista tapaa. Miksi se levisi niin hyvin? Kiinnostaako ihmisiä kaikkein eniten lukea itselleen tutuista asioista? Me antropologit tiedämme, että tieteenalamme kiehtovuus piilee sen kyvyssä tarjota näköaloja yhtä aikaa tuttuun ja tuntemattomaan, omaan ja vieraaseen. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/03/kulttuuri-ja-ennakkoluulot/">Tutkija tuli kahville</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Fri, 3 Mar 2017 06:00:44 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Ensimmäinen todella laajalle levinnyt julkaisumme koski suomalaisille hyvin tuttua arkista tapaa. Miksi se levisi niin hyvin? Kiinnostaako ihmisiä kaikkein eniten lukea itselleen tutuista asioista? Me antropologit tiedämme, että tieteenalamme kiehtovuus piilee sen kyvyssä tarjota näköaloja yhtä aikaa tuttuun ja tuntemattomaan, omaan ja vieraaseen. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/03/kulttuuri-ja-ennakkoluulot/">Tutkija tuli kahville</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="8291568" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/53bffd09-73e0-4eb7-8b07-cbc78714bdf9/ab_tutkija_tuli_kahville_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Tutkija tuli kahville</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:06:39</itunes:duration>
      <itunes:summary>Ensimmäinen todella laajalle levinnyt julkaisumme koski suomalaisille hyvin tuttua arkista tapaa. Miksi se levisi niin hyvin? Kiinnostaako ihmisiä kaikkein eniten lukea itselleen tutuista asioista? Me antropologit tiedämme, että tieteenalamme kiehtovuus piilee sen kyvyssä tarjota näköaloja yhtä aikaa tuttuun ja tuntemattomaan, omaan ja vieraaseen.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Ensimmäinen todella laajalle levinnyt julkaisumme koski suomalaisille hyvin tuttua arkista tapaa. Miksi se levisi niin hyvin? Kiinnostaako ihmisiä kaikkein eniten lukea itselleen tutuista asioista? Me antropologit tiedämme, että tieteenalamme kiehtovuus piilee sen kyvyssä tarjota näköaloja yhtä aikaa tuttuun ja tuntemattomaan, omaan ja vieraaseen.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>119</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=4862</guid>
      <title>Syntynyt lapsettomaksi</title>
      <description><![CDATA[<p>Vaikka perheen ja uran yhdistämisestä ollaan puhuttu vuosikymmeniä, yhteiskunnassamme vallitsee edelleen tuomitsevia stereotypioita vapaaehtoisesti lapsettomuuden valitsevista naisista. Onko lapsettomuus arvo- tai elämäntapavalinta laisinkaan? Missä määrin lapsettomuus voidaan nähdä itsestään selvänä 'suuntautumisena'? </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/03/syntynyt-lapsettomaksi/">Syntynyt lapsettomaksi</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 2 Mar 2017 07:00:33 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Vaikka perheen ja uran yhdistämisestä ollaan puhuttu vuosikymmeniä, yhteiskunnassamme vallitsee edelleen tuomitsevia stereotypioita vapaaehtoisesti lapsettomuuden valitsevista naisista. Onko lapsettomuus arvo- tai elämäntapavalinta laisinkaan? Missä määrin lapsettomuus voidaan nähdä itsestään selvänä 'suuntautumisena'? </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/03/syntynyt-lapsettomaksi/">Syntynyt lapsettomaksi</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="23134336" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/93d5fe3c-c8e0-48f9-9a66-0764502e0d9b/ab_lapsettomuus_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Syntynyt lapsettomaksi</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:17:43</itunes:duration>
      <itunes:summary>Vaikka perheen ja uran yhdistämisestä ollaan puhuttu vuosikymmeniä, yhteiskunnassamme vallitsee edelleen tuomitsevia stereotypioita vapaaehtoisesti lapsettomuuden valitsevista naisista. Onko lapsettomuus arvo- tai elämäntapavalinta laisinkaan? Missä määrin lapsettomuus voidaan nähdä itsestään selvänä &apos;suuntautumisena&apos;?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Vaikka perheen ja uran yhdistämisestä ollaan puhuttu vuosikymmeniä, yhteiskunnassamme vallitsee edelleen tuomitsevia stereotypioita vapaaehtoisesti lapsettomuuden valitsevista naisista. Onko lapsettomuus arvo- tai elämäntapavalinta laisinkaan? Missä määrin lapsettomuus voidaan nähdä itsestään selvänä &apos;suuntautumisena&apos;?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>118</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=4813</guid>
      <title>Oliko Elvis ‘intiaani’?</title>
      <description><![CDATA[<p>Eikö Elvis Presley näytäkin hieman intiaanilta, varsinkin kuuluisissa esiintymisasuissaan? Hänen suonissaan todella virtasi Amerikan alkuperäisväestöjen veri, josta Elvis oli ylpeä. Aiheesta on tekeillä tietokirja Elvis Presley – His Native American Roots and Heritage. Teoksessa hän on jäävuoren huippu kulttuurista, rodullista ja historiallista kehitystä, jonka yksi kulminaatio hän oli. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/03/oliko-elvis-intiaani/">Oliko Elvis ‘intiaani’?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 1 Mar 2017 07:00:07 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Eikö Elvis Presley näytäkin hieman intiaanilta, varsinkin kuuluisissa esiintymisasuissaan? Hänen suonissaan todella virtasi Amerikan alkuperäisväestöjen veri, josta Elvis oli ylpeä. Aiheesta on tekeillä tietokirja Elvis Presley – His Native American Roots and Heritage. Teoksessa hän on jäävuoren huippu kulttuurista, rodullista ja historiallista kehitystä, jonka yksi kulminaatio hän oli. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/03/oliko-elvis-intiaani/">Oliko Elvis ‘intiaani’?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="19535911" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/518d3013-f27d-4a41-aa1c-30e6fe7443e8/ab_olikoelvisintiaani_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Oliko Elvis ‘intiaani’?</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:20:43</itunes:duration>
      <itunes:summary>Eikö Elvis Presley näytäkin hieman intiaanilta, varsinkin kuuluisissa esiintymisasuissaan? Hänen suonissaan todella virtasi Amerikan alkuperäisväestöjen veri, josta Elvis oli ylpeä. Aiheesta on tekeillä tietokirja Elvis Presley – His Native American Roots and Heritage. Teoksessa hän on jäävuoren huippu kulttuurista, rodullista ja historiallista kehitystä, jonka yksi kulminaatio hän oli.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Eikö Elvis Presley näytäkin hieman intiaanilta, varsinkin kuuluisissa esiintymisasuissaan? Hänen suonissaan todella virtasi Amerikan alkuperäisväestöjen veri, josta Elvis oli ylpeä. Aiheesta on tekeillä tietokirja Elvis Presley – His Native American Roots and Heritage. Teoksessa hän on jäävuoren huippu kulttuurista, rodullista ja historiallista kehitystä, jonka yksi kulminaatio hän oli.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>117</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=4880</guid>
      <title>Maailman synty</title>
      <description><![CDATA[<p>Myytti on kertomus ihmiskunnan alkuaikojen tapahtumista, joissa jumalolentojen teot nähdään esikuvina ja esimerkkeinä siitä, miten elämä tulee järjestää. Kansalliseepoksemme, suomalaisen luomismyytin tarinan kertovan Kalevalan päivää vietetään vuosittain 28. helmikuuta. Mitä luomismyytit ovat, ja kuinka erikoinen Kalevala niiden joukossa on?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/02/luomismyytti-kalevala/">Maailman synty</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 28 Feb 2017 10:00:26 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Myytti on kertomus ihmiskunnan alkuaikojen tapahtumista, joissa jumalolentojen teot nähdään esikuvina ja esimerkkeinä siitä, miten elämä tulee järjestää. Kansalliseepoksemme, suomalaisen luomismyytin tarinan kertovan Kalevalan päivää vietetään vuosittain 28. helmikuuta. Mitä luomismyytit ovat, ja kuinka erikoinen Kalevala niiden joukossa on?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/02/luomismyytti-kalevala/">Maailman synty</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="13860240" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/c51f45ba-d8a3-4463-9fb7-8bc1a910f7ae/ab_maailman_synty_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Maailman synty</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:11:10</itunes:duration>
      <itunes:summary>Myytti on kertomus ihmiskunnan alkuaikojen tapahtumista, joissa jumalolentojen teot nähdään esikuvina ja esimerkkeinä siitä, miten elämä tulee järjestää. Kansalliseepoksemme, suomalaisen luomismyytin tarinan kertovan Kalevalan päivää vietetään vuosittain 28. helmikuuta. Mitä luomismyytit ovat, ja kuinka erikoinen Kalevala niiden joukossa on?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Myytti on kertomus ihmiskunnan alkuaikojen tapahtumista, joissa jumalolentojen teot nähdään esikuvina ja esimerkkeinä siitä, miten elämä tulee järjestää. Kansalliseepoksemme, suomalaisen luomismyytin tarinan kertovan Kalevalan päivää vietetään vuosittain 28. helmikuuta. Mitä luomismyytit ovat, ja kuinka erikoinen Kalevala niiden joukossa on?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>116</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=4782</guid>
      <title>Vallankumous syntyy vitsailemalla</title>
      <description><![CDATA[<p>Millaista on suomalainen stand-up -komedia? Usein sen oletetaan olevan tylsää naaman vääntelyä tai seksististä ja rasistista yleistämistä. Huumori on vaikea laji, ja joskus naurattamiseen pyritään helpoimman kautta. Komiikka voi kuitenkin myös ottaa kantaa: se voi paljastaa ja kritisoida valtarakenteita. Miten komiikan suhdetta valtaan voidaan tarkastella? Miten valta rakentuu stand-up tilanteessa, ja miten vitsi heijastelee valta-asetelmia?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/02/komedia-ja-valta/">Vallankumous syntyy vitsailemalla</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 23 Feb 2017 06:00:17 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Millaista on suomalainen stand-up -komedia? Usein sen oletetaan olevan tylsää naaman vääntelyä tai seksististä ja rasistista yleistämistä. Huumori on vaikea laji, ja joskus naurattamiseen pyritään helpoimman kautta. Komiikka voi kuitenkin myös ottaa kantaa: se voi paljastaa ja kritisoida valtarakenteita. Miten komiikan suhdetta valtaan voidaan tarkastella? Miten valta rakentuu stand-up tilanteessa, ja miten vitsi heijastelee valta-asetelmia?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/02/komedia-ja-valta/">Vallankumous syntyy vitsailemalla</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="16802147" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/a3a6025a-6f80-40e9-91c2-d6b031642149/ab_vallankumous_syntyy_vitsailemalla_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Vallankumous syntyy vitsailemalla</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:16:08</itunes:duration>
      <itunes:summary>Millaista on suomalainen stand-up -komedia? Usein sen oletetaan olevan tylsää naaman vääntelyä tai seksististä ja rasistista yleistämistä. Huumori on vaikea laji, ja joskus naurattamiseen pyritään helpoimman kautta. Komiikka voi kuitenkin myös ottaa kantaa: se voi paljastaa ja kritisoida valtarakenteita. Miten komiikan suhdetta valtaan voidaan tarkastella? Miten valta rakentuu stand-up tilanteessa, ja miten vitsi heijastelee valta-asetelmia?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Millaista on suomalainen stand-up -komedia? Usein sen oletetaan olevan tylsää naaman vääntelyä tai seksististä ja rasistista yleistämistä. Huumori on vaikea laji, ja joskus naurattamiseen pyritään helpoimman kautta. Komiikka voi kuitenkin myös ottaa kantaa: se voi paljastaa ja kritisoida valtarakenteita. Miten komiikan suhdetta valtaan voidaan tarkastella? Miten valta rakentuu stand-up tilanteessa, ja miten vitsi heijastelee valta-asetelmia?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>115</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=4697</guid>
      <title>Kohtaamisen arvo kulttuurivaihdossa</title>
      <description><![CDATA[<p>Sanotaan, että kulttuurinen kuilu Suomen ja Venäjän välillä on yksi maailman suurimpia. Tämä näkyy esimerkiksi kielimuurina, lainsäädönnössä, elintasossa ja ennakkoluuloissa. Venäjä ja venäläinen kulttuuri on keskimäärin suomalaisille hyvin vierasta. Juuri tämän takia Suomen ja Venäjän välisillä hankkeilla on suuri painoarvo. Kulttuurivaihdossa vieras kulttuuri tulee lähelle esimerkiksi taiteen kautta, tehdä ennestään tuntematonta tutuksi. Kulttuurivaihto on myös tärkeä osa kansainvälistä politiikkaa.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/02/kulttuurivaihto-on-kohtaamisissa/">Kohtaamisen arvo kulttuurivaihdossa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 21 Feb 2017 07:00:18 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Sanotaan, että kulttuurinen kuilu Suomen ja Venäjän välillä on yksi maailman suurimpia. Tämä näkyy esimerkiksi kielimuurina, lainsäädönnössä, elintasossa ja ennakkoluuloissa. Venäjä ja venäläinen kulttuuri on keskimäärin suomalaisille hyvin vierasta. Juuri tämän takia Suomen ja Venäjän välisillä hankkeilla on suuri painoarvo. Kulttuurivaihdossa vieras kulttuuri tulee lähelle esimerkiksi taiteen kautta, tehdä ennestään tuntematonta tutuksi. Kulttuurivaihto on myös tärkeä osa kansainvälistä politiikkaa.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/02/kulttuurivaihto-on-kohtaamisissa/">Kohtaamisen arvo kulttuurivaihdossa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="25552512" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/1f675eb3-b32b-4c15-87bb-84a157394170/ab_kulttuurivaihto_master_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kohtaamisen arvo kulttuurivaihdossa</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:20:16</itunes:duration>
      <itunes:summary>Sanotaan, että kulttuurinen kuilu Suomen ja Venäjän välillä on yksi maailman suurimpia. Tämä näkyy esimerkiksi kielimuurina, lainsäädönnössä, elintasossa ja ennakkoluuloissa. Venäjä ja venäläinen kulttuuri on keskimäärin suomalaisille hyvin vierasta. Juuri tämän takia Suomen ja Venäjän välisillä hankkeilla on suuri painoarvo. Kulttuurivaihdossa vieras kulttuuri tulee lähelle esimerkiksi taiteen kautta, tehdä ennestään tuntematonta tutuksi. Kulttuurivaihto on myös tärkeä osa kansainvälistä politiikkaa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Sanotaan, että kulttuurinen kuilu Suomen ja Venäjän välillä on yksi maailman suurimpia. Tämä näkyy esimerkiksi kielimuurina, lainsäädönnössä, elintasossa ja ennakkoluuloissa. Venäjä ja venäläinen kulttuuri on keskimäärin suomalaisille hyvin vierasta. Juuri tämän takia Suomen ja Venäjän välisillä hankkeilla on suuri painoarvo. Kulttuurivaihdossa vieras kulttuuri tulee lähelle esimerkiksi taiteen kautta, tehdä ennestään tuntematonta tutuksi. Kulttuurivaihto on myös tärkeä osa kansainvälistä politiikkaa.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>114</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=4609</guid>
      <title>Ihmiskunnan historia — taistelua nälkää vastaan?</title>
      <description><![CDATA[<p>Kulttuurimaterialismissa elinympäristöä ja teknologiaa pidetään kulttuurin suunnan määrittäjinä. Oletuksena on, että ihmiset pyrkivät maksimoimaan ravinnon ja eläinproteiinien riittävän määrän annetuissa olosuhteissa. Tässä ajattelussa myös esimerkiksi uskonnolliset ruokatabut voidaan selittää ekologisilla tekijöillä. Marvin Harrisin mukaan kulttuureilla on taipumus asettaa yliluonnollisia kieltoja jonkin eläimen lihan käytölle silloin, kun sen yhteisölle tuottama hyöty verrattuna kuluihin vähenee. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/02/kulttuurimaterialismi/">Ihmiskunnan historia — taistelua nälkää vastaan?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 16 Feb 2017 09:50:38 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Kulttuurimaterialismissa elinympäristöä ja teknologiaa pidetään kulttuurin suunnan määrittäjinä. Oletuksena on, että ihmiset pyrkivät maksimoimaan ravinnon ja eläinproteiinien riittävän määrän annetuissa olosuhteissa. Tässä ajattelussa myös esimerkiksi uskonnolliset ruokatabut voidaan selittää ekologisilla tekijöillä. Marvin Harrisin mukaan kulttuureilla on taipumus asettaa yliluonnollisia kieltoja jonkin eläimen lihan käytölle silloin, kun sen yhteisölle tuottama hyöty verrattuna kuluihin vähenee. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/02/kulttuurimaterialismi/">Ihmiskunnan historia — taistelua nälkää vastaan?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="25787022" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/9ce47ef3-8f9a-4da7-9e8c-953d2a9935fb/ab_kulttuurimaterialismi_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Ihmiskunnan historia — taistelua nälkää vastaan?</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:21:48</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kulttuurimaterialismissa elinympäristöä ja teknologiaa pidetään kulttuurin suunnan määrittäjinä. Oletuksena on, että ihmiset pyrkivät maksimoimaan ravinnon ja eläinproteiinien riittävän määrän annetuissa olosuhteissa. Tässä ajattelussa myös esimerkiksi uskonnolliset ruokatabut voidaan selittää ekologisilla tekijöillä. Marvin Harrisin mukaan kulttuureilla on taipumus asettaa yliluonnollisia kieltoja jonkin eläimen lihan käytölle silloin, kun sen yhteisölle tuottama hyöty verrattuna kuluihin vähenee.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kulttuurimaterialismissa elinympäristöä ja teknologiaa pidetään kulttuurin suunnan määrittäjinä. Oletuksena on, että ihmiset pyrkivät maksimoimaan ravinnon ja eläinproteiinien riittävän määrän annetuissa olosuhteissa. Tässä ajattelussa myös esimerkiksi uskonnolliset ruokatabut voidaan selittää ekologisilla tekijöillä. Marvin Harrisin mukaan kulttuureilla on taipumus asettaa yliluonnollisia kieltoja jonkin eläimen lihan käytölle silloin, kun sen yhteisölle tuottama hyöty verrattuna kuluihin vähenee.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>113</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=4599</guid>
      <title>Pakolaisia vastassa</title>
      <description><![CDATA[<p>Erilaisuus ja muutoksen tila ovat tuttuja ja ”helppoja” keskusteluaiheita antropologeille. Paljon keskustelua herättäviä turvapaikanhakijoita ja pakolaisia on tarkasteltu monelta näkökannalta, mutta tämä työelämätoimituksemme juttu kohdistaa linssinsä aiheen viereen - turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kanssa työskenteleviin ihmisiin.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/02/pakolaisia-vastassa/">Pakolaisia vastassa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 14 Feb 2017 09:30:35 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Erilaisuus ja muutoksen tila ovat tuttuja ja ”helppoja” keskusteluaiheita antropologeille. Paljon keskustelua herättäviä turvapaikanhakijoita ja pakolaisia on tarkasteltu monelta näkökannalta, mutta tämä työelämätoimituksemme juttu kohdistaa linssinsä aiheen viereen - turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kanssa työskenteleviin ihmisiin.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/02/pakolaisia-vastassa/">Pakolaisia vastassa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="10944336" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/6a7f0118-9360-49a3-8aac-2a029125524b/ab_pakolaisia_vastassa_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Pakolaisia vastassa</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:13:20</itunes:duration>
      <itunes:summary>Erilaisuus ja muutoksen tila ovat tuttuja ja ”helppoja” keskusteluaiheita antropologeille. Paljon keskustelua herättäviä turvapaikanhakijoita ja pakolaisia on tarkasteltu monelta näkökannalta, mutta tämä työelämätoimituksemme juttu kohdistaa linssinsä aiheen viereen - turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kanssa työskenteleviin ihmisiin.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Erilaisuus ja muutoksen tila ovat tuttuja ja ”helppoja” keskusteluaiheita antropologeille. Paljon keskustelua herättäviä turvapaikanhakijoita ja pakolaisia on tarkasteltu monelta näkökannalta, mutta tämä työelämätoimituksemme juttu kohdistaa linssinsä aiheen viereen - turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kanssa työskenteleviin ihmisiin.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>112</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=4571</guid>
      <title>Alkuperäiskansoista uhkaa tulla jälkiteollisen ajan uhri</title>
      <description><![CDATA[<p>Yhteiskuntatasolla teknologisessa kehityksessä ei ole kyse vain teknisistä sovelluksista, vaan ennen kaikkea prosesseista, jotka noita hyödykkeitä tuottavat. Prosessit saavat muotonsa ja sisältönsä pääosin modernin, länsimaisen intellektuaalisen perinteen luomaa taustaa vasten, mikä jättää alkuperäiskansoja teknologiaprosessien ulkopuolelle. Teknologinen kehitys luo lisäksi yhteiskunnallista levottomuutta erilaisten yhteiskuntamallien, perinteiden ja identiteettien sekoittuessa globalisaation edetessä.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/02/teknologia-ja-ajan-uhrit/">Alkuperäiskansoista uhkaa tulla jälkiteollisen ajan uhri</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Fri, 10 Feb 2017 08:00:15 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Yhteiskuntatasolla teknologisessa kehityksessä ei ole kyse vain teknisistä sovelluksista, vaan ennen kaikkea prosesseista, jotka noita hyödykkeitä tuottavat. Prosessit saavat muotonsa ja sisältönsä pääosin modernin, länsimaisen intellektuaalisen perinteen luomaa taustaa vasten, mikä jättää alkuperäiskansoja teknologiaprosessien ulkopuolelle. Teknologinen kehitys luo lisäksi yhteiskunnallista levottomuutta erilaisten yhteiskuntamallien, perinteiden ja identiteettien sekoittuessa globalisaation edetessä.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/02/teknologia-ja-ajan-uhrit/">Alkuperäiskansoista uhkaa tulla jälkiteollisen ajan uhri</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="12618880" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/93c44a75-a509-4802-8a03-f1cbb25f2a93/ab_tekniikanylivalta_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Alkuperäiskansoista uhkaa tulla jälkiteollisen ajan uhri</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:10:04</itunes:duration>
      <itunes:summary>Yhteiskuntatasolla teknologisessa kehityksessä ei ole kyse vain teknisistä sovelluksista, vaan ennen kaikkea prosesseista, jotka noita hyödykkeitä tuottavat. Prosessit saavat muotonsa ja sisältönsä pääosin modernin, länsimaisen intellektuaalisen perinteen luomaa taustaa vasten, mikä jättää alkuperäiskansoja teknologiaprosessien ulkopuolelle. Teknologinen kehitys luo lisäksi yhteiskunnallista levottomuutta erilaisten yhteiskuntamallien, perinteiden ja identiteettien sekoittuessa globalisaation edetessä.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Yhteiskuntatasolla teknologisessa kehityksessä ei ole kyse vain teknisistä sovelluksista, vaan ennen kaikkea prosesseista, jotka noita hyödykkeitä tuottavat. Prosessit saavat muotonsa ja sisältönsä pääosin modernin, länsimaisen intellektuaalisen perinteen luomaa taustaa vasten, mikä jättää alkuperäiskansoja teknologiaprosessien ulkopuolelle. Teknologinen kehitys luo lisäksi yhteiskunnallista levottomuutta erilaisten yhteiskuntamallien, perinteiden ja identiteettien sekoittuessa globalisaation edetessä.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>111</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=4559</guid>
      <title>Shangri-Lata etsimässä</title>
      <description><![CDATA[<p>Tiibet kuvitellaan usein mystiseksi Shangri-Laksi – pyhäksi kuningaskunnaksi, jota johtivat rauhaa rakastavat lamat. Kuvitelmissa Tiibet on pitänyt säilössä ikivanhaa tietoa ja muuttumattomia perinteitä, jotka nyt ovat katoamassa. Tiibetin miehittänyttä Kiinaa syytetään vähemmistöjen kulttuurin tuhoamisesta, ja niiden eksotisoinnista.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/02/tiibet-shangri-la/">Shangri-Lata etsimässä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 8 Feb 2017 06:25:17 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Tiibet kuvitellaan usein mystiseksi Shangri-Laksi – pyhäksi kuningaskunnaksi, jota johtivat rauhaa rakastavat lamat. Kuvitelmissa Tiibet on pitänyt säilössä ikivanhaa tietoa ja muuttumattomia perinteitä, jotka nyt ovat katoamassa. Tiibetin miehittänyttä Kiinaa syytetään vähemmistöjen kulttuurin tuhoamisesta, ja niiden eksotisoinnista.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/02/tiibet-shangri-la/">Shangri-Lata etsimässä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="19299172" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/6d848974-91bb-42b2-81b8-9c8eb97c7925/ab_shangrila_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Shangri-Lata etsimässä</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:16:40</itunes:duration>
      <itunes:summary>Tiibet kuvitellaan usein mystiseksi Shangri-Laksi – pyhäksi kuningaskunnaksi, jota johtivat rauhaa rakastavat lamat. Kuvitelmissa Tiibet on pitänyt säilössä ikivanhaa tietoa ja muuttumattomia perinteitä, jotka nyt ovat katoamassa. Tiibetin miehittänyttä Kiinaa syytetään vähemmistöjen kulttuurin tuhoamisesta, ja niiden eksotisoinnista.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Tiibet kuvitellaan usein mystiseksi Shangri-Laksi – pyhäksi kuningaskunnaksi, jota johtivat rauhaa rakastavat lamat. Kuvitelmissa Tiibet on pitänyt säilössä ikivanhaa tietoa ja muuttumattomia perinteitä, jotka nyt ovat katoamassa. Tiibetin miehittänyttä Kiinaa syytetään vähemmistöjen kulttuurin tuhoamisesta, ja niiden eksotisoinnista.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>110</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=4475</guid>
      <title>Sápmi Saami 100</title>
      <description><![CDATA[<p>Ensimmäinen saamelaisten kokous järjestettiin 6. helmikuuta 1917 Norjan Trondheimissa. Tänä vuonna tulee siis täyteen sata vuotta saamelaista yhteispohjoismaista yhteistyötä ja poliittista aktivismia. Suomen tasavallan juhliessa paikkaansa itsenäisten valtioiden joukossa saamelaiset etsivät kuitenkin yhä omaa paikkaansa. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/02/sapmi-saami-100/">Sápmi Saami 100</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Mon, 6 Feb 2017 06:00:05 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Ensimmäinen saamelaisten kokous järjestettiin 6. helmikuuta 1917 Norjan Trondheimissa. Tänä vuonna tulee siis täyteen sata vuotta saamelaista yhteispohjoismaista yhteistyötä ja poliittista aktivismia. Suomen tasavallan juhliessa paikkaansa itsenäisten valtioiden joukossa saamelaiset etsivät kuitenkin yhä omaa paikkaansa. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/02/sapmi-saami-100/">Sápmi Saami 100</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="6334944" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/3d1379b0-f539-4d6b-927c-1c5619d98b7c/ab_sapmi_saami_100_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Sápmi Saami 100</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:07:46</itunes:duration>
      <itunes:summary>Ensimmäinen saamelaisten kokous järjestettiin 6. helmikuuta 1917 Norjan Trondheimissa. Tänä vuonna tulee siis täyteen sata vuotta saamelaista yhteispohjoismaista yhteistyötä ja poliittista aktivismia. Suomen tasavallan juhliessa paikkaansa itsenäisten valtioiden joukossa saamelaiset etsivät kuitenkin yhä omaa paikkaansa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Ensimmäinen saamelaisten kokous järjestettiin 6. helmikuuta 1917 Norjan Trondheimissa. Tänä vuonna tulee siis täyteen sata vuotta saamelaista yhteispohjoismaista yhteistyötä ja poliittista aktivismia. Suomen tasavallan juhliessa paikkaansa itsenäisten valtioiden joukossa saamelaiset etsivät kuitenkin yhä omaa paikkaansa.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>109</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=4436</guid>
      <title>Elämää holokaustin varjossa</title>
      <description><![CDATA[<p>Saksassa ja maailmalla vietetään vuosittain 27. tammikuuta vainojen uhrien muistopäivää Auschwitzin keskitysleirin lopettamisen kunniaksi. 72 vuotta sitten puna-armeija otti natseilta haltuunsa kuolemanleirin, jossa menetti henkensä arviolta 1.1 miljoonaa ihmistä. Auschwitzistä on tullut yksi merkittävimmistä holokaustin symboleista. Holokaustilla on merkittävä rooli saksalaisessa kollektiivisessa identiteetissä, ja menneisyyden käsittely jatkuu maassa yhä.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/02/holokausti-kollektiivinen-muisti/">Elämää holokaustin varjossa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 2 Feb 2017 08:32:28 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Saksassa ja maailmalla vietetään vuosittain 27. tammikuuta vainojen uhrien muistopäivää Auschwitzin keskitysleirin lopettamisen kunniaksi. 72 vuotta sitten puna-armeija otti natseilta haltuunsa kuolemanleirin, jossa menetti henkensä arviolta 1.1 miljoonaa ihmistä. Auschwitzistä on tullut yksi merkittävimmistä holokaustin symboleista. Holokaustilla on merkittävä rooli saksalaisessa kollektiivisessa identiteetissä, ja menneisyyden käsittely jatkuu maassa yhä.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/02/holokausti-kollektiivinen-muisti/">Elämää holokaustin varjossa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="17360000" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/651673f6-42bd-418f-aa32-c4778080c426/ab_holokausti_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Elämää holokaustin varjossa</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:14:02</itunes:duration>
      <itunes:summary>Saksassa ja maailmalla vietetään vuosittain 27. tammikuuta vainojen uhrien muistopäivää Auschwitzin keskitysleirin lopettamisen kunniaksi. 72 vuotta sitten puna-armeija otti natseilta haltuunsa kuolemanleirin, jossa menetti henkensä arviolta 1.1 miljoonaa ihmistä. Auschwitzistä on tullut yksi merkittävimmistä holokaustin symboleista. Holokaustilla on merkittävä rooli saksalaisessa kollektiivisessa identiteetissä, ja menneisyyden käsittely jatkuu maassa yhä.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Saksassa ja maailmalla vietetään vuosittain 27. tammikuuta vainojen uhrien muistopäivää Auschwitzin keskitysleirin lopettamisen kunniaksi. 72 vuotta sitten puna-armeija otti natseilta haltuunsa kuolemanleirin, jossa menetti henkensä arviolta 1.1 miljoonaa ihmistä. Auschwitzistä on tullut yksi merkittävimmistä holokaustin symboleista. Holokaustilla on merkittävä rooli saksalaisessa kollektiivisessa identiteetissä, ja menneisyyden käsittely jatkuu maassa yhä.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>108</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=4424</guid>
      <title>Kuvitelkaa köyhä maa</title>
      <description><![CDATA[<p>Pystytkö kuvittelemaan maan, jossa julkinen valta ei enää tarjoa kansalaisille kelvollista koulutusta, päivähoitoa, eläkettä, jalkapallokenttiä, terveydenhuoltoa, toimivaa joukkoliikennettä eikä virkistysalueita? Hoivan sijaan valtio tarjoaa historiallista totuutta ja järjestystä. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/01/kuvitelkaa-koyha-maa/">Kuvitelkaa köyhä maa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 31 Jan 2017 07:00:19 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Pystytkö kuvittelemaan maan, jossa julkinen valta ei enää tarjoa kansalaisille kelvollista koulutusta, päivähoitoa, eläkettä, jalkapallokenttiä, terveydenhuoltoa, toimivaa joukkoliikennettä eikä virkistysalueita? Hoivan sijaan valtio tarjoaa historiallista totuutta ja järjestystä. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/01/kuvitelkaa-koyha-maa/">Kuvitelkaa köyhä maa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="3676090" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/abd17a8d-4ff5-4408-8693-ea922f0c3018/kuvitelkaakoyhamaa_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kuvitelkaa köyhä maa</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:04:41</itunes:duration>
      <itunes:summary>Pystytkö kuvittelemaan maan, jossa julkinen valta ei enää tarjoa kansalaisille kelvollista koulutusta, päivähoitoa, eläkettä, jalkapallokenttiä, terveydenhuoltoa, toimivaa joukkoliikennettä eikä virkistysalueita? Hoivan sijaan valtio tarjoaa historiallista totuutta ja järjestystä.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Pystytkö kuvittelemaan maan, jossa julkinen valta ei enää tarjoa kansalaisille kelvollista koulutusta, päivähoitoa, eläkettä, jalkapallokenttiä, terveydenhuoltoa, toimivaa joukkoliikennettä eikä virkistysalueita? Hoivan sijaan valtio tarjoaa historiallista totuutta ja järjestystä.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>107</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=4390</guid>
      <title>”Voitko kertoa tarinani suomalaisille” – kertomus paperittomuudesta</title>
      <description><![CDATA[<p>Paperittomuus on ollut paljon esillä suomalaisessa mediassa, ja taistelu termeistä on lujaa. Sisäministeriö puhuu ”laittomasti maassa olevista”, asiantuntijat ja järjestöt ”paperittomista” ja kirkko ”suojattomista”. Paperittomuus on Euroopassa, ja myös Suomessa, vuosikymmeniä vanha ilmiö. Euroopassa arvellaan asuvan ja työskentelevän useita miljoonia ihmisiä, jotka elävät sosiaaliturvan ulkopuolella. Euroopan Unionin jäsenmaiden on toimittava yksin ja yhdessä paperittomuuden ehkäisemiseksi.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/01/kertomus-paperittomuudesta/">”Voitko kertoa tarinani suomalaisille” – kertomus paperittomuudesta</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Fri, 27 Jan 2017 07:30:28 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Paperittomuus on ollut paljon esillä suomalaisessa mediassa, ja taistelu termeistä on lujaa. Sisäministeriö puhuu ”laittomasti maassa olevista”, asiantuntijat ja järjestöt ”paperittomista” ja kirkko ”suojattomista”. Paperittomuus on Euroopassa, ja myös Suomessa, vuosikymmeniä vanha ilmiö. Euroopassa arvellaan asuvan ja työskentelevän useita miljoonia ihmisiä, jotka elävät sosiaaliturvan ulkopuolella. Euroopan Unionin jäsenmaiden on toimittava yksin ja yhdessä paperittomuuden ehkäisemiseksi.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/01/kertomus-paperittomuudesta/">”Voitko kertoa tarinani suomalaisille” – kertomus paperittomuudesta</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="8748432" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/ec1ca28d-6891-4e6e-b04d-c8fc189703a8/ab_voitko_kertoa_tarinani_suomalaisille_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>”Voitko kertoa tarinani suomalaisille” – kertomus paperittomuudesta</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:11:15</itunes:duration>
      <itunes:summary>Paperittomuus on ollut paljon esillä suomalaisessa mediassa, ja taistelu termeistä on lujaa. Sisäministeriö puhuu ”laittomasti maassa olevista”, asiantuntijat ja järjestöt ”paperittomista” ja kirkko ”suojattomista”. Paperittomuus on Euroopassa, ja myös Suomessa, vuosikymmeniä vanha ilmiö. Euroopassa arvellaan asuvan ja työskentelevän useita miljoonia ihmisiä, jotka elävät sosiaaliturvan ulkopuolella. Euroopan Unionin jäsenmaiden on toimittava yksin ja yhdessä paperittomuuden ehkäisemiseksi.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Paperittomuus on ollut paljon esillä suomalaisessa mediassa, ja taistelu termeistä on lujaa. Sisäministeriö puhuu ”laittomasti maassa olevista”, asiantuntijat ja järjestöt ”paperittomista” ja kirkko ”suojattomista”. Paperittomuus on Euroopassa, ja myös Suomessa, vuosikymmeniä vanha ilmiö. Euroopassa arvellaan asuvan ja työskentelevän useita miljoonia ihmisiä, jotka elävät sosiaaliturvan ulkopuolella. Euroopan Unionin jäsenmaiden on toimittava yksin ja yhdessä paperittomuuden ehkäisemiseksi.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>106</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=4342</guid>
      <title>Hernekeitto, ruisleipä ja sirkka</title>
      <description><![CDATA[<p>Hyönteiset ovat tulevaisuuden ruokaa, julistaa YK:n raportti. AntroBlogi järjesti tammikuussa tapahtuman, joka toi yhteen hyönteisruokailun ammattilaisia, ruoan tutkimukseen perehtyneitä antropologeja sekä talon täydeltä uteliasta yleisöä, joka pääsi maistelemaan kotimaisia heinäsirkkoja. Esittelemme tässä kolumnissa tapahtumassa heränneitä pohdintoja. Miltä sirkka suussa tuntui? </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/01/hernekeitto-ruisleipa-sirkka/">Hernekeitto, ruisleipä ja sirkka</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 25 Jan 2017 08:00:03 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Hyönteiset ovat tulevaisuuden ruokaa, julistaa YK:n raportti. AntroBlogi järjesti tammikuussa tapahtuman, joka toi yhteen hyönteisruokailun ammattilaisia, ruoan tutkimukseen perehtyneitä antropologeja sekä talon täydeltä uteliasta yleisöä, joka pääsi maistelemaan kotimaisia heinäsirkkoja. Esittelemme tässä kolumnissa tapahtumassa heränneitä pohdintoja. Miltä sirkka suussa tuntui? </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/01/hernekeitto-ruisleipa-sirkka/">Hernekeitto, ruisleipä ja sirkka</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="26315904" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/98d605d4-6c84-43a6-861e-a95a4b50af47/ab_oetoekkaeilta_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Hernekeitto, ruisleipä ja sirkka</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:21:14</itunes:duration>
      <itunes:summary>Hyönteiset ovat tulevaisuuden ruokaa, julistaa YK:n raportti. AntroBlogi järjesti tammikuussa tapahtuman, joka toi yhteen hyönteisruokailun ammattilaisia, ruoan tutkimukseen perehtyneitä antropologeja sekä talon täydeltä uteliasta yleisöä, joka pääsi maistelemaan kotimaisia heinäsirkkoja. Esittelemme tässä kolumnissa tapahtumassa heränneitä pohdintoja. Miltä sirkka suussa tuntui?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Hyönteiset ovat tulevaisuuden ruokaa, julistaa YK:n raportti. AntroBlogi järjesti tammikuussa tapahtuman, joka toi yhteen hyönteisruokailun ammattilaisia, ruoan tutkimukseen perehtyneitä antropologeja sekä talon täydeltä uteliasta yleisöä, joka pääsi maistelemaan kotimaisia heinäsirkkoja. Esittelemme tässä kolumnissa tapahtumassa heränneitä pohdintoja. Miltä sirkka suussa tuntui?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>105</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=4265</guid>
      <title>Leikkauksien kautta voittoon</title>
      <description><![CDATA[<p>Yliopistomaailma on kohdannut viime vuosina monia muutoksia. Henkilökuntaa on irtisanottu ja määrärahoja leikattu. Oppiaineet yhdistyvät uusiksi kokonaisuuksiksi, mikä saattaa tuntua sekavalta tai jopa uhkaavalta. Mullistusten keskellä on pakko pysähtyä pohtimaan, millaisena tulevaisuus yliopistoille näyttäytyy. Mitä uudistukset käytännössä tarkoittavat? Millaisia muutoksia leikkausten seurauksena on jo jouduttu tekemään, ja miten ne ovat vaikuttaneet antropologiaan yliopistoissa sekä henkilöstön että opiskelijoiden kannalta?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/01/leikkauksien-kautta-voittoon/">Leikkauksien kautta voittoon</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 19 Jan 2017 08:00:34 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Yliopistomaailma on kohdannut viime vuosina monia muutoksia. Henkilökuntaa on irtisanottu ja määrärahoja leikattu. Oppiaineet yhdistyvät uusiksi kokonaisuuksiksi, mikä saattaa tuntua sekavalta tai jopa uhkaavalta. Mullistusten keskellä on pakko pysähtyä pohtimaan, millaisena tulevaisuus yliopistoille näyttäytyy. Mitä uudistukset käytännössä tarkoittavat? Millaisia muutoksia leikkausten seurauksena on jo jouduttu tekemään, ja miten ne ovat vaikuttaneet antropologiaan yliopistoissa sekä henkilöstön että opiskelijoiden kannalta?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/01/leikkauksien-kautta-voittoon/">Leikkauksien kautta voittoon</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="14246735" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/5e6b7119-e81c-45b2-b95a-991d3eddf315/ab_leikkauksienkauttavoittoon_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Leikkauksien kautta voittoon</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:15:51</itunes:duration>
      <itunes:summary>Yliopistomaailma on kohdannut viime vuosina monia muutoksia. Henkilökuntaa on irtisanottu ja määrärahoja leikattu. Oppiaineet yhdistyvät uusiksi kokonaisuuksiksi, mikä saattaa tuntua sekavalta tai jopa uhkaavalta. Mullistusten keskellä on pakko pysähtyä pohtimaan, millaisena tulevaisuus yliopistoille näyttäytyy. Mitä uudistukset käytännössä tarkoittavat? Millaisia muutoksia leikkausten seurauksena on jo jouduttu tekemään, ja miten ne ovat vaikuttaneet antropologiaan yliopistoissa sekä henkilöstön että opiskelijoiden kannalta?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Yliopistomaailma on kohdannut viime vuosina monia muutoksia. Henkilökuntaa on irtisanottu ja määrärahoja leikattu. Oppiaineet yhdistyvät uusiksi kokonaisuuksiksi, mikä saattaa tuntua sekavalta tai jopa uhkaavalta. Mullistusten keskellä on pakko pysähtyä pohtimaan, millaisena tulevaisuus yliopistoille näyttäytyy. Mitä uudistukset käytännössä tarkoittavat? Millaisia muutoksia leikkausten seurauksena on jo jouduttu tekemään, ja miten ne ovat vaikuttaneet antropologiaan yliopistoissa sekä henkilöstön että opiskelijoiden kannalta?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>104</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=4267</guid>
      <title>Onko normaalia olla mielisairas?</title>
      <description><![CDATA[<p>Mielenterveyshäiriöinä diagnosoitujen ilmiöiden oireet vaihtelevat jossain määrin kulttuurin mukaan. 2000-luvun alussa tehdyn tutkimuksen mukaan lähes puolella amerikkalaisista on elämänsä aikana mielenterveyshäiriö. 1980-luvun alussa vastaavanlaisen tutkimuksen mukaan häiriö oli kolmasosalla väestöstä. Ovatko mielisairaudet siis todella lisääntyneet, tai niiden diagnosoinnit parantuneet? Vai voisiko olla, ettemme tiedä mitä häiriöt ylipäänsä ovat, ja miten niitä voisi tunnistaa? </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/01/onko-normaalia-olla-mielisairas/">Onko normaalia olla mielisairas?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 17 Jan 2017 09:50:55 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Mielenterveyshäiriöinä diagnosoitujen ilmiöiden oireet vaihtelevat jossain määrin kulttuurin mukaan. 2000-luvun alussa tehdyn tutkimuksen mukaan lähes puolella amerikkalaisista on elämänsä aikana mielenterveyshäiriö. 1980-luvun alussa vastaavanlaisen tutkimuksen mukaan häiriö oli kolmasosalla väestöstä. Ovatko mielisairaudet siis todella lisääntyneet, tai niiden diagnosoinnit parantuneet? Vai voisiko olla, ettemme tiedä mitä häiriöt ylipäänsä ovat, ja miten niitä voisi tunnistaa? </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2017/01/onko-normaalia-olla-mielisairas/">Onko normaalia olla mielisairas?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="11890032" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/7b8bdaa9-da63-4b2c-8ae7-9ba124e7f1f8/ab_onko_normaalia_olla_mielisairas_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Onko normaalia olla mielisairas?</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:15:08</itunes:duration>
      <itunes:summary>Mielenterveyshäiriöinä diagnosoitujen ilmiöiden oireet vaihtelevat jossain määrin kulttuurin mukaan. 2000-luvun alussa tehdyn tutkimuksen mukaan lähes puolella amerikkalaisista on elämänsä aikana mielenterveyshäiriö. 1980-luvun alussa vastaavanlaisen tutkimuksen mukaan häiriö oli kolmasosalla väestöstä. Ovatko mielisairaudet siis todella lisääntyneet, tai niiden diagnosoinnit parantuneet? Vai voisiko olla, ettemme tiedä mitä häiriöt ylipäänsä ovat, ja miten niitä voisi tunnistaa?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Mielenterveyshäiriöinä diagnosoitujen ilmiöiden oireet vaihtelevat jossain määrin kulttuurin mukaan. 2000-luvun alussa tehdyn tutkimuksen mukaan lähes puolella amerikkalaisista on elämänsä aikana mielenterveyshäiriö. 1980-luvun alussa vastaavanlaisen tutkimuksen mukaan häiriö oli kolmasosalla väestöstä. Ovatko mielisairaudet siis todella lisääntyneet, tai niiden diagnosoinnit parantuneet? Vai voisiko olla, ettemme tiedä mitä häiriöt ylipäänsä ovat, ja miten niitä voisi tunnistaa?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>103</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=4207</guid>
      <title>Totuus joulupukista</title>
      <description><![CDATA[<p>Joulun avainsana Suomessa on lahja. Lahjojen rituaalinen vaihto nähdään antropologiassa eräänä tärkeimmistä keinoista ylläpitää ja huoltaa sosiaalisia verkostoja. Lahjan arvo ei ole vain tavarassa itsessään. Merkitys piilee ennen kaikkea lahjan sosiaalisessa arvossa, joka liittyy lahjan antajan ja vastaanottajan väliseen suhteeseen sekä molempien sosiaaliseen asemaan. Ja miten joulupukki sopii tähän kuvioon? </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/12/totuus-joulupukista/">Totuus joulupukista</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Mon, 19 Dec 2016 07:32:41 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Joulun avainsana Suomessa on lahja. Lahjojen rituaalinen vaihto nähdään antropologiassa eräänä tärkeimmistä keinoista ylläpitää ja huoltaa sosiaalisia verkostoja. Lahjan arvo ei ole vain tavarassa itsessään. Merkitys piilee ennen kaikkea lahjan sosiaalisessa arvossa, joka liittyy lahjan antajan ja vastaanottajan väliseen suhteeseen sekä molempien sosiaaliseen asemaan. Ja miten joulupukki sopii tähän kuvioon? </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/12/totuus-joulupukista/">Totuus joulupukista</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="8775192" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/22414661-fe66-49d5-b381-a8b85ef45cc8/ab_totuus_joulupukista_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Totuus joulupukista</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:11:29</itunes:duration>
      <itunes:summary>Joulun avainsana Suomessa on lahja. Lahjojen rituaalinen vaihto nähdään antropologiassa eräänä tärkeimmistä keinoista ylläpitää ja huoltaa sosiaalisia verkostoja. Lahjan arvo ei ole vain tavarassa itsessään. Merkitys piilee ennen kaikkea lahjan sosiaalisessa arvossa, joka liittyy lahjan antajan ja vastaanottajan väliseen suhteeseen sekä molempien sosiaaliseen asemaan. Ja miten joulupukki sopii tähän kuvioon?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Joulun avainsana Suomessa on lahja. Lahjojen rituaalinen vaihto nähdään antropologiassa eräänä tärkeimmistä keinoista ylläpitää ja huoltaa sosiaalisia verkostoja. Lahjan arvo ei ole vain tavarassa itsessään. Merkitys piilee ennen kaikkea lahjan sosiaalisessa arvossa, joka liittyy lahjan antajan ja vastaanottajan väliseen suhteeseen sekä molempien sosiaaliseen asemaan. Ja miten joulupukki sopii tähän kuvioon?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>102</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=4141</guid>
      <title>Ihmisen kuolemanjälkeinen elämä</title>
      <description><![CDATA[<p>Euroopassa antropologia sisältää kaksi pääsuuntausta. Sosiaali- ja kulttuuriantropologia keskittyy ihmiskulttuurin ja -yhteisöjen tutkimiseen. Biologinen tai fyysinen antropologia taas keskittyy tarkastelemaan ihmisen kehitystä historiasta nykypäivään. Biologinen antropologia pitää sisällään laajan skaalan aloja paleontologiasta ja kädellisten tutkimuksesta ihmisen perinnöllisyystieteeseen asti. Tässä jutussa syvennymme forensiseen antropologiaan tarkastelemalla sen taustaa sekä alan soveltamiseen liittyviä maantieteellisiä eroja.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/12/kuolemanjalkeinen-elama/">Ihmisen kuolemanjälkeinen elämä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 15 Dec 2016 10:01:46 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Euroopassa antropologia sisältää kaksi pääsuuntausta. Sosiaali- ja kulttuuriantropologia keskittyy ihmiskulttuurin ja -yhteisöjen tutkimiseen. Biologinen tai fyysinen antropologia taas keskittyy tarkastelemaan ihmisen kehitystä historiasta nykypäivään. Biologinen antropologia pitää sisällään laajan skaalan aloja paleontologiasta ja kädellisten tutkimuksesta ihmisen perinnöllisyystieteeseen asti. Tässä jutussa syvennymme forensiseen antropologiaan tarkastelemalla sen taustaa sekä alan soveltamiseen liittyviä maantieteellisiä eroja.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/12/kuolemanjalkeinen-elama/">Ihmisen kuolemanjälkeinen elämä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="15048832" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/e1e09dea-a7d5-47f1-910e-3e00a5336288/ab_forensic_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Ihmisen kuolemanjälkeinen elämä</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:00</itunes:duration>
      <itunes:summary>Euroopassa antropologia sisältää kaksi pääsuuntausta. Sosiaali- ja kulttuuriantropologia keskittyy ihmiskulttuurin ja -yhteisöjen tutkimiseen. Biologinen tai fyysinen antropologia taas keskittyy tarkastelemaan ihmisen kehitystä historiasta nykypäivään. Biologinen antropologia pitää sisällään laajan skaalan aloja paleontologiasta ja kädellisten tutkimuksesta ihmisen perinnöllisyystieteeseen asti. Tässä jutussa syvennymme forensiseen antropologiaan tarkastelemalla sen taustaa sekä alan soveltamiseen liittyviä maantieteellisiä eroja.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Euroopassa antropologia sisältää kaksi pääsuuntausta. Sosiaali- ja kulttuuriantropologia keskittyy ihmiskulttuurin ja -yhteisöjen tutkimiseen. Biologinen tai fyysinen antropologia taas keskittyy tarkastelemaan ihmisen kehitystä historiasta nykypäivään. Biologinen antropologia pitää sisällään laajan skaalan aloja paleontologiasta ja kädellisten tutkimuksesta ihmisen perinnöllisyystieteeseen asti. Tässä jutussa syvennymme forensiseen antropologiaan tarkastelemalla sen taustaa sekä alan soveltamiseen liittyviä maantieteellisiä eroja.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>101</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=4097</guid>
      <title>Mistä tuut, minne meet — kotikuntani mun?</title>
      <description><![CDATA[<p>Jokainen suomalainen asuu jossakin kunnassa. Lainsäädäntömme mukaan kunnan jäsenyys, kuntalaisuus, on pakollista. Kuntalaisilla on oikeuksia ja velvollisuuksia asuinkuntaansa kohtaan, ja kunnilla on velvollisuuksia ja vastuita asukkaitaan kohtaan. Mutta onko kunnalla ja kuntalaisilla muita siteitä? Mikä voisi olla kunnan kulttuurinen merkitys? Muuttuuko merkitys kuntaliitoksen myötä?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/12/kotikuntani-mun/">Mistä tuut, minne meet — kotikuntani mun?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 13 Dec 2016 08:00:56 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Jokainen suomalainen asuu jossakin kunnassa. Lainsäädäntömme mukaan kunnan jäsenyys, kuntalaisuus, on pakollista. Kuntalaisilla on oikeuksia ja velvollisuuksia asuinkuntaansa kohtaan, ja kunnilla on velvollisuuksia ja vastuita asukkaitaan kohtaan. Mutta onko kunnalla ja kuntalaisilla muita siteitä? Mikä voisi olla kunnan kulttuurinen merkitys? Muuttuuko merkitys kuntaliitoksen myötä?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/12/kotikuntani-mun/">Mistä tuut, minne meet — kotikuntani mun?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="10145933" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/1ff5ad30-8a03-45f1-b9a6-79cde5d21d0c/ab_kuntaliitos_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Mistä tuut, minne meet — kotikuntani mun?</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:42</itunes:duration>
      <itunes:summary>Jokainen suomalainen asuu jossakin kunnassa. Lainsäädäntömme mukaan kunnan jäsenyys, kuntalaisuus, on pakollista. Kuntalaisilla on oikeuksia ja velvollisuuksia asuinkuntaansa kohtaan, ja kunnilla on velvollisuuksia ja vastuita asukkaitaan kohtaan. Mutta onko kunnalla ja kuntalaisilla muita siteitä? Mikä voisi olla kunnan kulttuurinen merkitys? Muuttuuko merkitys kuntaliitoksen myötä?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Jokainen suomalainen asuu jossakin kunnassa. Lainsäädäntömme mukaan kunnan jäsenyys, kuntalaisuus, on pakollista. Kuntalaisilla on oikeuksia ja velvollisuuksia asuinkuntaansa kohtaan, ja kunnilla on velvollisuuksia ja vastuita asukkaitaan kohtaan. Mutta onko kunnalla ja kuntalaisilla muita siteitä? Mikä voisi olla kunnan kulttuurinen merkitys? Muuttuuko merkitys kuntaliitoksen myötä?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>100</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=4067</guid>
      <title>Luita ja joukkohautoja</title>
      <description><![CDATA[<p>Kuolema kiehtoo. Tv-sarjat CSI: Crime Scene Investigation, Bones, Criminal Minds ovat tuoneet silvotut ruumiit ja luunrippeet arki-iltoihimme. Sarjat ovat tutustuttaneet katsojat forensiseen antropologiaan. Kyselimme tutkija Heli Maijaselta luista ja niiden kanssa työskentelystä. Samalla saimme mielenkiintoisen katsauksen akatemian, ja sen ulkopuolisten toimijoiden väliseen yhteistyöhön.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/12/luut-ja-joukkohaudat-antropologia/">Luita ja joukkohautoja</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Fri, 9 Dec 2016 09:58:59 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Kuolema kiehtoo. Tv-sarjat CSI: Crime Scene Investigation, Bones, Criminal Minds ovat tuoneet silvotut ruumiit ja luunrippeet arki-iltoihimme. Sarjat ovat tutustuttaneet katsojat forensiseen antropologiaan. Kyselimme tutkija Heli Maijaselta luista ja niiden kanssa työskentelystä. Samalla saimme mielenkiintoisen katsauksen akatemian, ja sen ulkopuolisten toimijoiden väliseen yhteistyöhön.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/12/luut-ja-joukkohaudat-antropologia/">Luita ja joukkohautoja</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="7255282" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/e758546e-4909-4f9b-ba90-17ae030576a7/ab_luita_ja_joukkohautoja_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Luita ja joukkohautoja</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:09:48</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kuolema kiehtoo. Tv-sarjat CSI: Crime Scene Investigation, Bones, Criminal Minds ovat tuoneet silvotut ruumiit ja luunrippeet arki-iltoihimme. Sarjat ovat tutustuttaneet katsojat forensiseen antropologiaan. Kyselimme tutkija Heli Maijaselta luista ja niiden kanssa työskentelystä. Samalla saimme mielenkiintoisen katsauksen akatemian, ja sen ulkopuolisten toimijoiden väliseen yhteistyöhön.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kuolema kiehtoo. Tv-sarjat CSI: Crime Scene Investigation, Bones, Criminal Minds ovat tuoneet silvotut ruumiit ja luunrippeet arki-iltoihimme. Sarjat ovat tutustuttaneet katsojat forensiseen antropologiaan. Kyselimme tutkija Heli Maijaselta luista ja niiden kanssa työskentelystä. Samalla saimme mielenkiintoisen katsauksen akatemian, ja sen ulkopuolisten toimijoiden väliseen yhteistyöhön.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>99</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=4019</guid>
      <title>Kuinka keskustella suon kanssa</title>
      <description><![CDATA[<p>Kasvava keskiluokka kuluttaa yhä enemmän, ja siksi luonnonvarojen hyväksikäyttö kiihtyy. Alueet, jotka ennen olivat syrjäisiä maailmantalouden toiminnalle, muuttuvat nyt globaalin kapitalismin kannalta tärkeiksi alueiksi, joiden resursseista monikansalliset yhtiöt kilpailevat. Suo näyttäytyy tutkijan mielessä paikkana, missä maan päällä olevan lisäksi merkittävää on se, mitä maan alla on.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/12/suon-kanssa/">Kuinka keskustella suon kanssa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 7 Dec 2016 08:00:23 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Kasvava keskiluokka kuluttaa yhä enemmän, ja siksi luonnonvarojen hyväksikäyttö kiihtyy. Alueet, jotka ennen olivat syrjäisiä maailmantalouden toiminnalle, muuttuvat nyt globaalin kapitalismin kannalta tärkeiksi alueiksi, joiden resursseista monikansalliset yhtiöt kilpailevat. Suo näyttäytyy tutkijan mielessä paikkana, missä maan päällä olevan lisäksi merkittävää on se, mitä maan alla on.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/12/suon-kanssa/">Kuinka keskustella suon kanssa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="13356160" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/0d4524e7-631c-4f93-9f4c-87e47e60519f/ab_suo_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kuinka keskustella suon kanssa</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:10:24</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kasvava keskiluokka kuluttaa yhä enemmän, ja siksi luonnonvarojen hyväksikäyttö kiihtyy. Alueet, jotka ennen olivat syrjäisiä maailmantalouden toiminnalle, muuttuvat nyt globaalin kapitalismin kannalta tärkeiksi alueiksi, joiden resursseista monikansalliset yhtiöt kilpailevat. Suo näyttäytyy tutkijan mielessä paikkana, missä maan päällä olevan lisäksi merkittävää on se, mitä maan alla on.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kasvava keskiluokka kuluttaa yhä enemmän, ja siksi luonnonvarojen hyväksikäyttö kiihtyy. Alueet, jotka ennen olivat syrjäisiä maailmantalouden toiminnalle, muuttuvat nyt globaalin kapitalismin kannalta tärkeiksi alueiksi, joiden resursseista monikansalliset yhtiöt kilpailevat. Suo näyttäytyy tutkijan mielessä paikkana, missä maan päällä olevan lisäksi merkittävää on se, mitä maan alla on.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>98</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=4044</guid>
      <title>Sipilä-gate: Maassa maan tavalla?</title>
      <description><![CDATA[<p>Sipilä-gate nousi nopeasti pikkujoulukauden kuumimmaksi puheenaiheeksi. Asiasta on kuoriutunut päivittäin uusia kerroksia, ja siitä on esitetty erinomaisia analyyseja. Yhdeksi tapauksen voittajaksi nousee journalistinen integriteetti ja sananvapauden puolustaminen. Politiikan pelisäännöt puolestaan ottavat taas kerran rutkasti turpiin. Tekstissä tapahtunutta pohditaan erinäisten aikamme ilmiöiden kautta, ja peilataan tapahtumia tutkijoiden yhteiskunnalliseen asemaan.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/12/sipila-gate/">Sipilä-gate: Maassa maan tavalla?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Mon, 5 Dec 2016 07:55:08 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Sipilä-gate nousi nopeasti pikkujoulukauden kuumimmaksi puheenaiheeksi. Asiasta on kuoriutunut päivittäin uusia kerroksia, ja siitä on esitetty erinomaisia analyyseja. Yhdeksi tapauksen voittajaksi nousee journalistinen integriteetti ja sananvapauden puolustaminen. Politiikan pelisäännöt puolestaan ottavat taas kerran rutkasti turpiin. Tekstissä tapahtunutta pohditaan erinäisten aikamme ilmiöiden kautta, ja peilataan tapahtumia tutkijoiden yhteiskunnalliseen asemaan.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/12/sipila-gate/">Sipilä-gate: Maassa maan tavalla?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="9587407" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/273a2809-0607-450f-9522-2fffcd486932/ab_maassamaantavalla_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Sipilä-gate: Maassa maan tavalla?</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:11:58</itunes:duration>
      <itunes:summary>Sipilä-gate nousi nopeasti pikkujoulukauden kuumimmaksi puheenaiheeksi. Asiasta on kuoriutunut päivittäin uusia kerroksia, ja siitä on esitetty erinomaisia analyyseja. Yhdeksi tapauksen voittajaksi nousee journalistinen integriteetti ja sananvapauden puolustaminen. Politiikan pelisäännöt puolestaan ottavat taas kerran rutkasti turpiin. Tekstissä tapahtunutta pohditaan erinäisten aikamme ilmiöiden kautta, ja peilataan tapahtumia tutkijoiden yhteiskunnalliseen asemaan.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Sipilä-gate nousi nopeasti pikkujoulukauden kuumimmaksi puheenaiheeksi. Asiasta on kuoriutunut päivittäin uusia kerroksia, ja siitä on esitetty erinomaisia analyyseja. Yhdeksi tapauksen voittajaksi nousee journalistinen integriteetti ja sananvapauden puolustaminen. Politiikan pelisäännöt puolestaan ottavat taas kerran rutkasti turpiin. Tekstissä tapahtunutta pohditaan erinäisten aikamme ilmiöiden kautta, ja peilataan tapahtumia tutkijoiden yhteiskunnalliseen asemaan.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>97</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=3994</guid>
      <title>Kulttuuritulkeista kansalaisjärjestöihin</title>
      <description><![CDATA[<p>Koska antropologien tutkimuskohteet ovat perinteisesti sijainneet ”kaukana kotoa”, työskentelee alan edustajia myös kehitysyhteistyön parissa. Antropologialla onkin yhteytensä kehitysmaatutkimuksen tieteenalaan. Kehitysyhteistyössä antropologit joutuvat jatkuvasti painimaan sellaisten kysymysten kanssa kuten kuinka varmistaa, ettei tutkimustietoa käytetä tutkittavaa yhteisöä vastaan, ja kuinka paljon kehitysorganisaattoreiden menetelmiin voi ottaa kantaa. Kehitysyhteistyön alkuaikoina antropologeja värvättiin yleensä mukaan vasta, kun kehitysprojekti ei toiminutkaan niin kuin piti.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/12/kulttuuritulkit-kehitysyhteistyo/">Kulttuuritulkeista kansalaisjärjestöihin</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Fri, 2 Dec 2016 07:30:34 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Koska antropologien tutkimuskohteet ovat perinteisesti sijainneet ”kaukana kotoa”, työskentelee alan edustajia myös kehitysyhteistyön parissa. Antropologialla onkin yhteytensä kehitysmaatutkimuksen tieteenalaan. Kehitysyhteistyössä antropologit joutuvat jatkuvasti painimaan sellaisten kysymysten kanssa kuten kuinka varmistaa, ettei tutkimustietoa käytetä tutkittavaa yhteisöä vastaan, ja kuinka paljon kehitysorganisaattoreiden menetelmiin voi ottaa kantaa. Kehitysyhteistyön alkuaikoina antropologeja värvättiin yleensä mukaan vasta, kun kehitysprojekti ei toiminutkaan niin kuin piti.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/12/kulttuuritulkit-kehitysyhteistyo/">Kulttuuritulkeista kansalaisjärjestöihin</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="11415168" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/22b1db2f-0ed2-4fa0-a012-1064a11b1e32/ab_kehari_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kulttuuritulkeista kansalaisjärjestöihin</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:08:32</itunes:duration>
      <itunes:summary>Koska antropologien tutkimuskohteet ovat perinteisesti sijainneet ”kaukana kotoa”, työskentelee alan edustajia myös kehitysyhteistyön parissa. Antropologialla onkin yhteytensä kehitysmaatutkimuksen tieteenalaan. Kehitysyhteistyössä antropologit joutuvat jatkuvasti painimaan sellaisten kysymysten kanssa kuten kuinka varmistaa, ettei tutkimustietoa käytetä tutkittavaa yhteisöä vastaan, ja kuinka paljon kehitysorganisaattoreiden menetelmiin voi ottaa kantaa. Kehitysyhteistyön alkuaikoina antropologeja värvättiin yleensä mukaan vasta, kun kehitysprojekti ei toiminutkaan niin kuin piti.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Koska antropologien tutkimuskohteet ovat perinteisesti sijainneet ”kaukana kotoa”, työskentelee alan edustajia myös kehitysyhteistyön parissa. Antropologialla onkin yhteytensä kehitysmaatutkimuksen tieteenalaan. Kehitysyhteistyössä antropologit joutuvat jatkuvasti painimaan sellaisten kysymysten kanssa kuten kuinka varmistaa, ettei tutkimustietoa käytetä tutkittavaa yhteisöä vastaan, ja kuinka paljon kehitysorganisaattoreiden menetelmiin voi ottaa kantaa. Kehitysyhteistyön alkuaikoina antropologeja värvättiin yleensä mukaan vasta, kun kehitysprojekti ei toiminutkaan niin kuin piti.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>96</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=3967</guid>
      <title>Antropologit teknologian tulkkeina</title>
      <description><![CDATA[<p>Soveltavan antropologian konferenssissa keskusteltiin siitä, kuinka yhteisöt ja kulttuurit antavat erilaisia merkityksiä innovaatioille. Esimerkiksi sosiaalista mediaa hyödynnetään monin eri tavoin eri puolilla maailmaa. Maailma digitalisoituu ja automatisoituu, ihmiset ja koneet elävät yhä tiiviimmässä vuorovaikutuksessa. Antropologinen tieto, ymmärrys ihmisen käyttäytymisestä alati muuttuvassa ympäristössä, voi tuoda huimasti lisäarvoa sosiaalisten innovaatioiden ja teknologisten ratkaisujen kehittämiseen.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/11/antropologia-teknologia-tulkit/">Antropologit teknologian tulkkeina</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 30 Nov 2016 10:00:21 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Soveltavan antropologian konferenssissa keskusteltiin siitä, kuinka yhteisöt ja kulttuurit antavat erilaisia merkityksiä innovaatioille. Esimerkiksi sosiaalista mediaa hyödynnetään monin eri tavoin eri puolilla maailmaa. Maailma digitalisoituu ja automatisoituu, ihmiset ja koneet elävät yhä tiiviimmässä vuorovaikutuksessa. Antropologinen tieto, ymmärrys ihmisen käyttäytymisestä alati muuttuvassa ympäristössä, voi tuoda huimasti lisäarvoa sosiaalisten innovaatioiden ja teknologisten ratkaisujen kehittämiseen.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/11/antropologia-teknologia-tulkit/">Antropologit teknologian tulkkeina</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="10232576" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/8bac9f28-5bd9-419c-90e0-af16255b28d5/ab_antropologit_teknologian_tulkkeina_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropologit teknologian tulkkeina</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:42</itunes:duration>
      <itunes:summary>Soveltavan antropologian konferenssissa keskusteltiin siitä, kuinka yhteisöt ja kulttuurit antavat erilaisia merkityksiä innovaatioille. Esimerkiksi sosiaalista mediaa hyödynnetään monin eri tavoin eri puolilla maailmaa. Maailma digitalisoituu ja automatisoituu, ihmiset ja koneet elävät yhä tiiviimmässä vuorovaikutuksessa. Antropologinen tieto, ymmärrys ihmisen käyttäytymisestä alati muuttuvassa ympäristössä, voi tuoda huimasti lisäarvoa sosiaalisten innovaatioiden ja teknologisten ratkaisujen kehittämiseen.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Soveltavan antropologian konferenssissa keskusteltiin siitä, kuinka yhteisöt ja kulttuurit antavat erilaisia merkityksiä innovaatioille. Esimerkiksi sosiaalista mediaa hyödynnetään monin eri tavoin eri puolilla maailmaa. Maailma digitalisoituu ja automatisoituu, ihmiset ja koneet elävät yhä tiiviimmässä vuorovaikutuksessa. Antropologinen tieto, ymmärrys ihmisen käyttäytymisestä alati muuttuvassa ympäristössä, voi tuoda huimasti lisäarvoa sosiaalisten innovaatioiden ja teknologisten ratkaisujen kehittämiseen.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>95</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=3933</guid>
      <title>Kotona kinky-yhteisössä?</title>
      <description><![CDATA[<p>Kinky-yhteisön bileissä näyttäytyy seksuaalisuuden karnevalistinen ja räikeä puoli. Osallistujat ovat pukeutuneet fetissiasuihin, piiskat viuhuvat ja alistumisesta nauttivat kulkevat kiltisti talutushihnojensa päissä. Kaikki tämä luo turvallisen puolijulkisen tilan yksilöille, joiden yleensä täytyy piilottaa seksuaalisuutensa muulta maailmalta. Miksi kinky-yhteisöä tarvitaan, ja miksi kinkybileet ovat tärkeitä tapahtumia?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/11/kotona-kinky-yhteisossa/">Kotona kinky-yhteisössä?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Mon, 28 Nov 2016 08:04:56 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Kinky-yhteisön bileissä näyttäytyy seksuaalisuuden karnevalistinen ja räikeä puoli. Osallistujat ovat pukeutuneet fetissiasuihin, piiskat viuhuvat ja alistumisesta nauttivat kulkevat kiltisti talutushihnojensa päissä. Kaikki tämä luo turvallisen puolijulkisen tilan yksilöille, joiden yleensä täytyy piilottaa seksuaalisuutensa muulta maailmalta. Miksi kinky-yhteisöä tarvitaan, ja miksi kinkybileet ovat tärkeitä tapahtumia?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/11/kotona-kinky-yhteisossa/">Kotona kinky-yhteisössä?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="14137383" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/e69b3280-2bb0-4e90-8990-f5635561854b/ab_kinkyyhteisoe_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kotona kinky-yhteisössä?</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:17:36</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kinky-yhteisön bileissä näyttäytyy seksuaalisuuden karnevalistinen ja räikeä puoli. Osallistujat ovat pukeutuneet fetissiasuihin, piiskat viuhuvat ja alistumisesta nauttivat kulkevat kiltisti talutushihnojensa päissä. Kaikki tämä luo turvallisen puolijulkisen tilan yksilöille, joiden yleensä täytyy piilottaa seksuaalisuutensa muulta maailmalta. Miksi kinky-yhteisöä tarvitaan, ja miksi kinkybileet ovat tärkeitä tapahtumia?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kinky-yhteisön bileissä näyttäytyy seksuaalisuuden karnevalistinen ja räikeä puoli. Osallistujat ovat pukeutuneet fetissiasuihin, piiskat viuhuvat ja alistumisesta nauttivat kulkevat kiltisti talutushihnojensa päissä. Kaikki tämä luo turvallisen puolijulkisen tilan yksilöille, joiden yleensä täytyy piilottaa seksuaalisuutensa muulta maailmalta. Miksi kinky-yhteisöä tarvitaan, ja miksi kinkybileet ovat tärkeitä tapahtumia?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>94</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=3789</guid>
      <title>Antropologit kansalaisjärjestöissä: kehitysyhteistyötä Aasiassa</title>
      <description><![CDATA[<p>Suomessa valtaosa antropologeista työllistyy kolmannelle sektorille. Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen selvityksen mukaan lähes 50 % antropologeista toimii kansalaisjärjestöissä, kun yliopistoihin työllistyy 12 % valmistuneista. AntroBlogi haastatteli pitkän linjan järjestöammattilaista, antropologi Upu Leppästä, hänen kansainvälisestä urastaan kehitysyhteistyön parissa. Tällä hetkellä hän toimii Suomen Lähetysseuran ulkomaantiedottajana Hongkongissa, missä hänen vastuualueitaan on kotipaikkansa lisäksi Taiwan ja Manner-Kiina.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/11/kehitysyhteistyota-aasiassa/">Antropologit kansalaisjärjestöissä: kehitysyhteistyötä Aasiassa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Fri, 25 Nov 2016 07:00:26 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Suomessa valtaosa antropologeista työllistyy kolmannelle sektorille. Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen selvityksen mukaan lähes 50 % antropologeista toimii kansalaisjärjestöissä, kun yliopistoihin työllistyy 12 % valmistuneista. AntroBlogi haastatteli pitkän linjan järjestöammattilaista, antropologi Upu Leppästä, hänen kansainvälisestä urastaan kehitysyhteistyön parissa. Tällä hetkellä hän toimii Suomen Lähetysseuran ulkomaantiedottajana Hongkongissa, missä hänen vastuualueitaan on kotipaikkansa lisäksi Taiwan ja Manner-Kiina.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/11/kehitysyhteistyota-aasiassa/">Antropologit kansalaisjärjestöissä: kehitysyhteistyötä Aasiassa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="15894656" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/97544fe0-0e17-4df2-bf7e-ade9de7aefa1/ab_upuleppanen_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropologit kansalaisjärjestöissä: kehitysyhteistyötä Aasiassa</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:36</itunes:duration>
      <itunes:summary>Suomessa valtaosa antropologeista työllistyy kolmannelle sektorille. Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen selvityksen mukaan lähes 50 % antropologeista toimii kansalaisjärjestöissä, kun yliopistoihin työllistyy 12 % valmistuneista. AntroBlogi haastatteli pitkän linjan järjestöammattilaista, antropologi Upu Leppästä, hänen kansainvälisestä urastaan kehitysyhteistyön parissa. Tällä hetkellä hän toimii Suomen Lähetysseuran ulkomaantiedottajana Hongkongissa, missä hänen vastuualueitaan on kotipaikkansa lisäksi Taiwan ja Manner-Kiina.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Suomessa valtaosa antropologeista työllistyy kolmannelle sektorille. Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen selvityksen mukaan lähes 50 % antropologeista toimii kansalaisjärjestöissä, kun yliopistoihin työllistyy 12 % valmistuneista. AntroBlogi haastatteli pitkän linjan järjestöammattilaista, antropologi Upu Leppästä, hänen kansainvälisestä urastaan kehitysyhteistyön parissa. Tällä hetkellä hän toimii Suomen Lähetysseuran ulkomaantiedottajana Hongkongissa, missä hänen vastuualueitaan on kotipaikkansa lisäksi Taiwan ja Manner-Kiina.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>93</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=3841</guid>
      <title>Vallankumous ja demokratia Istanbulin aukioilla</title>
      <description><![CDATA[<p>Mikä on julkisen tilan ja aukioiden merkitys Istanbulissa? Kuinka käsitykset ja kokemukset julkisesta tilasta seuraavat globaaleja ja paikallisia kehityskulkuja? Suuria historiallisia mullistuksia ja arkisia kohtaamisia kuvaavat esimerkit kertovat, kuinka muutokset kaupunkitilassa tapahtuvat aina suhteessa monimutkaisiin historiallisiin kehityskulkuihin julkisen ja yksityisen, valtion ja kansalaisyhteiskunnan sekä menneisyyden ja tulevaisuuden leikkauspisteessä. Kamppailut arvokkaan elämän puolesta kulminoituvat Istanbulissa useimmiten historioiltaan kiistanalaisille aukioille.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/11/istanbulin-aukioilla/">Vallankumous ja demokratia Istanbulin aukioilla</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 23 Nov 2016 07:00:41 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Mikä on julkisen tilan ja aukioiden merkitys Istanbulissa? Kuinka käsitykset ja kokemukset julkisesta tilasta seuraavat globaaleja ja paikallisia kehityskulkuja? Suuria historiallisia mullistuksia ja arkisia kohtaamisia kuvaavat esimerkit kertovat, kuinka muutokset kaupunkitilassa tapahtuvat aina suhteessa monimutkaisiin historiallisiin kehityskulkuihin julkisen ja yksityisen, valtion ja kansalaisyhteiskunnan sekä menneisyyden ja tulevaisuuden leikkauspisteessä. Kamppailut arvokkaan elämän puolesta kulminoituvat Istanbulissa useimmiten historioiltaan kiistanalaisille aukioille.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/11/istanbulin-aukioilla/">Vallankumous ja demokratia Istanbulin aukioilla</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="9269256" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/8f75e163-fa61-455a-b4cc-9c0e5f507712/ab_vallankumous_ja_demokratia_Istanbulin_aukioilla_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Vallankumous ja demokratia Istanbulin aukioilla</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:33</itunes:duration>
      <itunes:summary>Mikä on julkisen tilan ja aukioiden merkitys Istanbulissa? Kuinka käsitykset ja kokemukset julkisesta tilasta seuraavat globaaleja ja paikallisia kehityskulkuja? Suuria historiallisia mullistuksia ja arkisia kohtaamisia kuvaavat esimerkit kertovat, kuinka muutokset kaupunkitilassa tapahtuvat aina suhteessa monimutkaisiin historiallisiin kehityskulkuihin julkisen ja yksityisen, valtion ja kansalaisyhteiskunnan sekä menneisyyden ja tulevaisuuden leikkauspisteessä. Kamppailut arvokkaan elämän puolesta kulminoituvat Istanbulissa useimmiten historioiltaan kiistanalaisille aukioille.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Mikä on julkisen tilan ja aukioiden merkitys Istanbulissa? Kuinka käsitykset ja kokemukset julkisesta tilasta seuraavat globaaleja ja paikallisia kehityskulkuja? Suuria historiallisia mullistuksia ja arkisia kohtaamisia kuvaavat esimerkit kertovat, kuinka muutokset kaupunkitilassa tapahtuvat aina suhteessa monimutkaisiin historiallisiin kehityskulkuihin julkisen ja yksityisen, valtion ja kansalaisyhteiskunnan sekä menneisyyden ja tulevaisuuden leikkauspisteessä. Kamppailut arvokkaan elämän puolesta kulminoituvat Istanbulissa useimmiten historioiltaan kiistanalaisille aukioille.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>92</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=3836</guid>
      <title>Loikkaa liikkumaan, kotoudu kulttuuriin</title>
      <description><![CDATA[<p>Saavut uuteen kotimaahasi, asetut taloksi asuntoosi ja pohdit, kuinka kotoudut uuteen yhteiskuntaan. Jos rappukäytävässäkään ei tervehditä, missä pääsisit juttelemaan paikallisten kanssa? Voiko talvisinkin käydä juoksulenkillä ulkona? Saako uimahalliin mennä burkinissa, tai kuka opettaisi sinut hiihtämään? Suomeen saapui vuoden 2015 aikana ennätyksellisen paljon maahantulijoita. Uuden kielen ja kulttuurin omaksuminen mahdollisimman varhain edesauttavat kotoutumista. Voidaanko uuteen kotimaahan asettumista vauhdittaa jalkapallokentillä, kuntosaleilla ja hiihtoladuilla? </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/11/loikkaa-liikkumaan-kotoudu-kulttuuriin/">Loikkaa liikkumaan, kotoudu kulttuuriin</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Mon, 21 Nov 2016 08:00:17 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Saavut uuteen kotimaahasi, asetut taloksi asuntoosi ja pohdit, kuinka kotoudut uuteen yhteiskuntaan. Jos rappukäytävässäkään ei tervehditä, missä pääsisit juttelemaan paikallisten kanssa? Voiko talvisinkin käydä juoksulenkillä ulkona? Saako uimahalliin mennä burkinissa, tai kuka opettaisi sinut hiihtämään? Suomeen saapui vuoden 2015 aikana ennätyksellisen paljon maahantulijoita. Uuden kielen ja kulttuurin omaksuminen mahdollisimman varhain edesauttavat kotoutumista. Voidaanko uuteen kotimaahan asettumista vauhdittaa jalkapallokentillä, kuntosaleilla ja hiihtoladuilla? </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/11/loikkaa-liikkumaan-kotoudu-kulttuuriin/">Loikkaa liikkumaan, kotoudu kulttuuriin</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="11983873" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/a08e1409-873a-4fcd-8b54-1484db95f0d7/ab_liikuntakotoutuminen_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Loikkaa liikkumaan, kotoudu kulttuuriin</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:14:35</itunes:duration>
      <itunes:summary>Saavut uuteen kotimaahasi, asetut taloksi asuntoosi ja pohdit, kuinka kotoudut uuteen yhteiskuntaan. Jos rappukäytävässäkään ei tervehditä, missä pääsisit juttelemaan paikallisten kanssa? Voiko talvisinkin käydä juoksulenkillä ulkona? Saako uimahalliin mennä burkinissa, tai kuka opettaisi sinut hiihtämään? Suomeen saapui vuoden 2015 aikana ennätyksellisen paljon maahantulijoita. Uuden kielen ja kulttuurin omaksuminen mahdollisimman varhain edesauttavat kotoutumista. Voidaanko uuteen kotimaahan asettumista vauhdittaa jalkapallokentillä, kuntosaleilla ja hiihtoladuilla?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Saavut uuteen kotimaahasi, asetut taloksi asuntoosi ja pohdit, kuinka kotoudut uuteen yhteiskuntaan. Jos rappukäytävässäkään ei tervehditä, missä pääsisit juttelemaan paikallisten kanssa? Voiko talvisinkin käydä juoksulenkillä ulkona? Saako uimahalliin mennä burkinissa, tai kuka opettaisi sinut hiihtämään? Suomeen saapui vuoden 2015 aikana ennätyksellisen paljon maahantulijoita. Uuden kielen ja kulttuurin omaksuminen mahdollisimman varhain edesauttavat kotoutumista. Voidaanko uuteen kotimaahan asettumista vauhdittaa jalkapallokentillä, kuntosaleilla ja hiihtoladuilla?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>91</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=3646</guid>
      <title>Jo Kafka sen tiesi</title>
      <description><![CDATA[<p>Jokainen on varmasti joskus ollut tilanteessa, jossa byrokraattisten kiemuroiden edessä on tehnyt mieli heittäytyä lattialle kuin pikkulapsi, huutaa, repiä paperit silpuksi ja näyttää kieltä virkailijalle. Byrokratia on raastanut hermojamme ja kummitellut painajaisissamme jo ainakin vuosisadan ajan. Se on löytänyt tiensä kirjallisuuden klassikoihin, tulisimpiin poliittisiin väittelyihin, ja se hankaloittaa arkista elämäämme ehkä enemmän kuin mikään muu yksittäinen häiriötekijä. Byrokratiasta on kirjoittanut muun muassa antropologi David Graeber. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/11/jo-kafka-tiesi/">Jo Kafka sen tiesi</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Fri, 18 Nov 2016 09:00:52 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Jokainen on varmasti joskus ollut tilanteessa, jossa byrokraattisten kiemuroiden edessä on tehnyt mieli heittäytyä lattialle kuin pikkulapsi, huutaa, repiä paperit silpuksi ja näyttää kieltä virkailijalle. Byrokratia on raastanut hermojamme ja kummitellut painajaisissamme jo ainakin vuosisadan ajan. Se on löytänyt tiensä kirjallisuuden klassikoihin, tulisimpiin poliittisiin väittelyihin, ja se hankaloittaa arkista elämäämme ehkä enemmän kuin mikään muu yksittäinen häiriötekijä. Byrokratiasta on kirjoittanut muun muassa antropologi David Graeber. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/11/jo-kafka-tiesi/">Jo Kafka sen tiesi</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="9566926" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/e2ddaafe-fc8d-45d9-abf9-d830281ecd25/ab_kafkatiesi_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Jo Kafka sen tiesi</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:11:44</itunes:duration>
      <itunes:summary>Jokainen on varmasti joskus ollut tilanteessa, jossa byrokraattisten kiemuroiden edessä on tehnyt mieli heittäytyä lattialle kuin pikkulapsi, huutaa, repiä paperit silpuksi ja näyttää kieltä virkailijalle. Byrokratia on raastanut hermojamme ja kummitellut painajaisissamme jo ainakin vuosisadan ajan. Se on löytänyt tiensä kirjallisuuden klassikoihin, tulisimpiin poliittisiin väittelyihin, ja se hankaloittaa arkista elämäämme ehkä enemmän kuin mikään muu yksittäinen häiriötekijä. Byrokratiasta on kirjoittanut muun muassa antropologi David Graeber.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Jokainen on varmasti joskus ollut tilanteessa, jossa byrokraattisten kiemuroiden edessä on tehnyt mieli heittäytyä lattialle kuin pikkulapsi, huutaa, repiä paperit silpuksi ja näyttää kieltä virkailijalle. Byrokratia on raastanut hermojamme ja kummitellut painajaisissamme jo ainakin vuosisadan ajan. Se on löytänyt tiensä kirjallisuuden klassikoihin, tulisimpiin poliittisiin väittelyihin, ja se hankaloittaa arkista elämäämme ehkä enemmän kuin mikään muu yksittäinen häiriötekijä. Byrokratiasta on kirjoittanut muun muassa antropologi David Graeber.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>90</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=3787</guid>
      <title>Epäneutraali vastine epäneutraalille sukupuolikirjalle</title>
      <description><![CDATA[<p>Epäneutraalin sukupuolikirjan tarkoitus on esipuheen mukaan nostaa keskusteluun “perinteiset sukupuoliroolit” sekä miesten tasa-arvo -ongelmat. Kirjoittajat vetoavat tieteeseen, tutkimuksiin ja tutkijoihin, mutta tieteellisiä käytäntöjä on vain nimeksi. Kun aiheina on sukupuoli, ”pariutuminen”, valta ja vaihto; ja kun esitetään väitteitä kulttuurista, yhteiskunnasta, ihmisen evoluutiosta ja ihmisyyden perimmäisestä luonteesta, ollaan aiheissa, joita antropologiassa on käsitelty paljon. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/11/epaneutraali-vastine/">Epäneutraali vastine epäneutraalille sukupuolikirjalle</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 16 Nov 2016 10:00:55 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Epäneutraalin sukupuolikirjan tarkoitus on esipuheen mukaan nostaa keskusteluun “perinteiset sukupuoliroolit” sekä miesten tasa-arvo -ongelmat. Kirjoittajat vetoavat tieteeseen, tutkimuksiin ja tutkijoihin, mutta tieteellisiä käytäntöjä on vain nimeksi. Kun aiheina on sukupuoli, ”pariutuminen”, valta ja vaihto; ja kun esitetään väitteitä kulttuurista, yhteiskunnasta, ihmisen evoluutiosta ja ihmisyyden perimmäisestä luonteesta, ollaan aiheissa, joita antropologiassa on käsitelty paljon. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/11/epaneutraali-vastine/">Epäneutraali vastine epäneutraalille sukupuolikirjalle</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="26209408" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/7806a95c-fdfc-45c7-ad0a-cf9d71a37508/ab_epaneutraali_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Epäneutraali vastine epäneutraalille sukupuolikirjalle</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:20:24</itunes:duration>
      <itunes:summary>Epäneutraalin sukupuolikirjan tarkoitus on esipuheen mukaan nostaa keskusteluun “perinteiset sukupuoliroolit” sekä miesten tasa-arvo -ongelmat. Kirjoittajat vetoavat tieteeseen, tutkimuksiin ja tutkijoihin, mutta tieteellisiä käytäntöjä on vain nimeksi. Kun aiheina on sukupuoli, ”pariutuminen”, valta ja vaihto; ja kun esitetään väitteitä kulttuurista, yhteiskunnasta, ihmisen evoluutiosta ja ihmisyyden perimmäisestä luonteesta, ollaan aiheissa, joita antropologiassa on käsitelty paljon.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Epäneutraalin sukupuolikirjan tarkoitus on esipuheen mukaan nostaa keskusteluun “perinteiset sukupuoliroolit” sekä miesten tasa-arvo -ongelmat. Kirjoittajat vetoavat tieteeseen, tutkimuksiin ja tutkijoihin, mutta tieteellisiä käytäntöjä on vain nimeksi. Kun aiheina on sukupuoli, ”pariutuminen”, valta ja vaihto; ja kun esitetään väitteitä kulttuurista, yhteiskunnasta, ihmisen evoluutiosta ja ihmisyyden perimmäisestä luonteesta, ollaan aiheissa, joita antropologiassa on käsitelty paljon.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>89</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=3773</guid>
      <title>Poro syntipukkina</title>
      <description><![CDATA[<p>Suomalaisessa mediassa on syksyllä 2016 käsitelty kriittiseen sävyyn tunturialueiden poronhoitoa. Poroihmisiä on syytetty luonnon monimuotoisuuden tuhoamisesta, eroosion aiheuttamisesta ja harvinaisten kasvien hävittämisestä. Ongelmien syynä jutuissa on pidetty lähinnä ylilaidunnusta, siis liian suurta poromäärää käytettävissä olevaan tilaan nähden. Osassa kirjoituksista ylilaidunnuksen syynä on puolestaan pidetty poronhoitajien ja nimenomaan tunturialueiden saamelaisten poronhoitajien ahneutta. Miksi poronhoitajia syyttävä ylilaidunnus-narratiivi on ollut tunturialueiden poronhoitoa käsittelevässä media-aineistossa hallitsevassa roolissa?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/11/poro-syntipukkina/">Poro syntipukkina</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Mon, 14 Nov 2016 08:23:58 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Suomalaisessa mediassa on syksyllä 2016 käsitelty kriittiseen sävyyn tunturialueiden poronhoitoa. Poroihmisiä on syytetty luonnon monimuotoisuuden tuhoamisesta, eroosion aiheuttamisesta ja harvinaisten kasvien hävittämisestä. Ongelmien syynä jutuissa on pidetty lähinnä ylilaidunnusta, siis liian suurta poromäärää käytettävissä olevaan tilaan nähden. Osassa kirjoituksista ylilaidunnuksen syynä on puolestaan pidetty poronhoitajien ja nimenomaan tunturialueiden saamelaisten poronhoitajien ahneutta. Miksi poronhoitajia syyttävä ylilaidunnus-narratiivi on ollut tunturialueiden poronhoitoa käsittelevässä media-aineistossa hallitsevassa roolissa?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/11/poro-syntipukkina/">Poro syntipukkina</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="9109939" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/7f72bca3-5ce0-45b8-b16c-24cc430a115c/ab_poro_syntipukkina_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Poro syntipukkina</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:13:11</itunes:duration>
      <itunes:summary>Suomalaisessa mediassa on syksyllä 2016 käsitelty kriittiseen sävyyn tunturialueiden poronhoitoa. Poroihmisiä on syytetty luonnon monimuotoisuuden tuhoamisesta, eroosion aiheuttamisesta ja harvinaisten kasvien hävittämisestä. Ongelmien syynä jutuissa on pidetty lähinnä ylilaidunnusta, siis liian suurta poromäärää käytettävissä olevaan tilaan nähden. Osassa kirjoituksista ylilaidunnuksen syynä on puolestaan pidetty poronhoitajien ja nimenomaan tunturialueiden saamelaisten poronhoitajien ahneutta. Miksi poronhoitajia syyttävä ylilaidunnus-narratiivi on ollut tunturialueiden poronhoitoa käsittelevässä media-aineistossa hallitsevassa roolissa?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Suomalaisessa mediassa on syksyllä 2016 käsitelty kriittiseen sävyyn tunturialueiden poronhoitoa. Poroihmisiä on syytetty luonnon monimuotoisuuden tuhoamisesta, eroosion aiheuttamisesta ja harvinaisten kasvien hävittämisestä. Ongelmien syynä jutuissa on pidetty lähinnä ylilaidunnusta, siis liian suurta poromäärää käytettävissä olevaan tilaan nähden. Osassa kirjoituksista ylilaidunnuksen syynä on puolestaan pidetty poronhoitajien ja nimenomaan tunturialueiden saamelaisten poronhoitajien ahneutta. Miksi poronhoitajia syyttävä ylilaidunnus-narratiivi on ollut tunturialueiden poronhoitoa käsittelevässä media-aineistossa hallitsevassa roolissa?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>88</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=3705</guid>
      <title>Viihdyttäjästä valtionjohtajaksi</title>
      <description><![CDATA[<p>Donald Trumpin nousu rakennusalalla miljardiomaisuutensa luoneesta liikemiehestä erääksi maailman vaikutusvaltaisimmista johtajista on ehtinyt herättää valtavasti epäuskoa ja toivoa, katsojasta riippuen. Historialliseksi nimitettyä vaalitulosta tullaan analysoimaan vielä pitkään. Trumpin suosiota on selitetty ennen kaikkea USA:n talouden kriisillä ja muukalaispelon ruokkimalla rasismilla. Ilmiö henkilöityy kouluttamattomiin, vähävaraisiin valkoisiin miehiin. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/11/viihdyttajasta-valtionjohtajaksi/">Viihdyttäjästä valtionjohtajaksi</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Fri, 11 Nov 2016 09:00:33 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Donald Trumpin nousu rakennusalalla miljardiomaisuutensa luoneesta liikemiehestä erääksi maailman vaikutusvaltaisimmista johtajista on ehtinyt herättää valtavasti epäuskoa ja toivoa, katsojasta riippuen. Historialliseksi nimitettyä vaalitulosta tullaan analysoimaan vielä pitkään. Trumpin suosiota on selitetty ennen kaikkea USA:n talouden kriisillä ja muukalaispelon ruokkimalla rasismilla. Ilmiö henkilöityy kouluttamattomiin, vähävaraisiin valkoisiin miehiin. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/11/viihdyttajasta-valtionjohtajaksi/">Viihdyttäjästä valtionjohtajaksi</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="17961088" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/1185e51e-5967-4455-9384-aa90092a6603/ab_trump_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Viihdyttäjästä valtionjohtajaksi</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:13:52</itunes:duration>
      <itunes:summary>Donald Trumpin nousu rakennusalalla miljardiomaisuutensa luoneesta liikemiehestä erääksi maailman vaikutusvaltaisimmista johtajista on ehtinyt herättää valtavasti epäuskoa ja toivoa, katsojasta riippuen. Historialliseksi nimitettyä vaalitulosta tullaan analysoimaan vielä pitkään. Trumpin suosiota on selitetty ennen kaikkea USA:n talouden kriisillä ja muukalaispelon ruokkimalla rasismilla. Ilmiö henkilöityy kouluttamattomiin, vähävaraisiin valkoisiin miehiin. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Donald Trumpin nousu rakennusalalla miljardiomaisuutensa luoneesta liikemiehestä erääksi maailman vaikutusvaltaisimmista johtajista on ehtinyt herättää valtavasti epäuskoa ja toivoa, katsojasta riippuen. Historialliseksi nimitettyä vaalitulosta tullaan analysoimaan vielä pitkään. Trumpin suosiota on selitetty ennen kaikkea USA:n talouden kriisillä ja muukalaispelon ruokkimalla rasismilla. Ilmiö henkilöityy kouluttamattomiin, vähävaraisiin valkoisiin miehiin. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>87</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=3673</guid>
      <title>Trump: Ei voi olla totta! 1/2</title>
      <description><![CDATA[<p>Clinton 204, Trump 247. Varoittivathan gallupit meitä tästä – eikä kerta ole ensimmäinen, kun Yhdysvaltain vaalitulos horjuttaa uskoa ihmiskuntaan. Silti lopputulos tuntuu surrealistiselta, epätodennäköiseltä, pelottavalta. Donald Trumpin vaalivoitto vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaaleissa jäänee historiaan merkittävänä sukupolvikokemuksena.  Samoin lienee tulevaisuudessa Brexitin ja Trumpin vaalivoiton suhteen.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/11/trump-ei-totta/">Trump: Ei voi olla totta! 1/2</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 9 Nov 2016 14:04:06 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Clinton 204, Trump 247. Varoittivathan gallupit meitä tästä – eikä kerta ole ensimmäinen, kun Yhdysvaltain vaalitulos horjuttaa uskoa ihmiskuntaan. Silti lopputulos tuntuu surrealistiselta, epätodennäköiseltä, pelottavalta. Donald Trumpin vaalivoitto vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaaleissa jäänee historiaan merkittävänä sukupolvikokemuksena.  Samoin lienee tulevaisuudessa Brexitin ja Trumpin vaalivoiton suhteen.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/11/trump-ei-totta/">Trump: Ei voi olla totta! 1/2</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="5386165" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/891e3a0c-bc62-4933-90b6-cacc5f8d0f7f/ab_trumpeivoiollatotta_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Trump: Ei voi olla totta! 1/2</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:06:35</itunes:duration>
      <itunes:summary>Clinton 204, Trump 247. Varoittivathan gallupit meitä tästä – eikä kerta ole ensimmäinen, kun Yhdysvaltain vaalitulos horjuttaa uskoa ihmiskuntaan. Silti lopputulos tuntuu surrealistiselta, epätodennäköiseltä, pelottavalta. Donald Trumpin vaalivoitto vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaaleissa jäänee historiaan merkittävänä sukupolvikokemuksena.  Samoin lienee tulevaisuudessa Brexitin ja Trumpin vaalivoiton suhteen.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Clinton 204, Trump 247. Varoittivathan gallupit meitä tästä – eikä kerta ole ensimmäinen, kun Yhdysvaltain vaalitulos horjuttaa uskoa ihmiskuntaan. Silti lopputulos tuntuu surrealistiselta, epätodennäköiseltä, pelottavalta. Donald Trumpin vaalivoitto vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaaleissa jäänee historiaan merkittävänä sukupolvikokemuksena.  Samoin lienee tulevaisuudessa Brexitin ja Trumpin vaalivoiton suhteen.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>86</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=3620</guid>
      <title>Biohakkereiden matkassa</title>
      <description><![CDATA[<p>Bioteknologian ja -tieteiden kehitys antaa voimaa käsitykselle, jonka mukaan vain mielikuvitus on rajana sille, mitä ihmiskunta voi saavuttaa tulevaisuudessa. Tähän mahdollisuuteen tarttuvat biohakkerit. Biohakkeroinnissa biologiset organismit, ihminen mukaan luettuna, voidaan ottaa tietoisen manipuloinnin ja muokkauksen kohteeksi. Ilmiöllä on juurensa tee-se-itse-tieteessä, amatööribiologiassa ja hakkerikulttuurissa.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/11/biohakkereiden-matkassa/">Biohakkereiden matkassa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Mon, 7 Nov 2016 09:32:55 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Bioteknologian ja -tieteiden kehitys antaa voimaa käsitykselle, jonka mukaan vain mielikuvitus on rajana sille, mitä ihmiskunta voi saavuttaa tulevaisuudessa. Tähän mahdollisuuteen tarttuvat biohakkerit. Biohakkeroinnissa biologiset organismit, ihminen mukaan luettuna, voidaan ottaa tietoisen manipuloinnin ja muokkauksen kohteeksi. Ilmiöllä on juurensa tee-se-itse-tieteessä, amatööribiologiassa ja hakkerikulttuurissa.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/11/biohakkereiden-matkassa/">Biohakkereiden matkassa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="9676962" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/01a0ef1d-00ed-44c9-830f-d14a62fdd30f/ab_biohakkereiden_matkassa_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Biohakkereiden matkassa</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:13:16</itunes:duration>
      <itunes:summary>Bioteknologian ja -tieteiden kehitys antaa voimaa käsitykselle, jonka mukaan vain mielikuvitus on rajana sille, mitä ihmiskunta voi saavuttaa tulevaisuudessa. Tähän mahdollisuuteen tarttuvat biohakkerit. Biohakkeroinnissa biologiset organismit, ihminen mukaan luettuna, voidaan ottaa tietoisen manipuloinnin ja muokkauksen kohteeksi. Ilmiöllä on juurensa tee-se-itse-tieteessä, amatööribiologiassa ja hakkerikulttuurissa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Bioteknologian ja -tieteiden kehitys antaa voimaa käsitykselle, jonka mukaan vain mielikuvitus on rajana sille, mitä ihmiskunta voi saavuttaa tulevaisuudessa. Tähän mahdollisuuteen tarttuvat biohakkerit. Biohakkeroinnissa biologiset organismit, ihminen mukaan luettuna, voidaan ottaa tietoisen manipuloinnin ja muokkauksen kohteeksi. Ilmiöllä on juurensa tee-se-itse-tieteessä, amatööribiologiassa ja hakkerikulttuurissa.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>85</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=3549</guid>
      <title>Meksikon nauravat kuoleman kuvat</title>
      <description><![CDATA[<p>Värikkäät, nauravat pääkallot näkyvät yhä enemmän suomalaisessa katukuvassa. Niitä on vaatteissa, koriste-esineissä, julisteissa, tatuoinneissa, ja tietenkin meksikolaisten ravintoloiden ja baarien kuvastoissa. Myös kuolleiden päivä on murtautunut suomalaiseen tietoisuuteen eräänlaisena meksikolaisena halloweenina. Värikkäällä kuolemakuvastolla on moniulotteinen ja hieman synkkä kulttuurihistoria, joka punoutuu meksikolaiseen yhteiskuntaan myös marraskuun alun ulkopuolella.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/11/kuolleiden-paivat-meksiko/">Meksikon nauravat kuoleman kuvat</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 2 Nov 2016 07:00:55 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Värikkäät, nauravat pääkallot näkyvät yhä enemmän suomalaisessa katukuvassa. Niitä on vaatteissa, koriste-esineissä, julisteissa, tatuoinneissa, ja tietenkin meksikolaisten ravintoloiden ja baarien kuvastoissa. Myös kuolleiden päivä on murtautunut suomalaiseen tietoisuuteen eräänlaisena meksikolaisena halloweenina. Värikkäällä kuolemakuvastolla on moniulotteinen ja hieman synkkä kulttuurihistoria, joka punoutuu meksikolaiseen yhteiskuntaan myös marraskuun alun ulkopuolella.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/11/kuolleiden-paivat-meksiko/">Meksikon nauravat kuoleman kuvat</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="23802983" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/c659eef5-4d68-4a15-8294-2fab59e5d5c0/ab_meksiko_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Meksikon nauravat kuoleman kuvat</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:16:32</itunes:duration>
      <itunes:summary>Värikkäät, nauravat pääkallot näkyvät yhä enemmän suomalaisessa katukuvassa. Niitä on vaatteissa, koriste-esineissä, julisteissa, tatuoinneissa, ja tietenkin meksikolaisten ravintoloiden ja baarien kuvastoissa. Myös kuolleiden päivä on murtautunut suomalaiseen tietoisuuteen eräänlaisena meksikolaisena halloweenina. Värikkäällä kuolemakuvastolla on moniulotteinen ja hieman synkkä kulttuurihistoria, joka punoutuu meksikolaiseen yhteiskuntaan myös marraskuun alun ulkopuolella.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Värikkäät, nauravat pääkallot näkyvät yhä enemmän suomalaisessa katukuvassa. Niitä on vaatteissa, koriste-esineissä, julisteissa, tatuoinneissa, ja tietenkin meksikolaisten ravintoloiden ja baarien kuvastoissa. Myös kuolleiden päivä on murtautunut suomalaiseen tietoisuuteen eräänlaisena meksikolaisena halloweenina. Värikkäällä kuolemakuvastolla on moniulotteinen ja hieman synkkä kulttuurihistoria, joka punoutuu meksikolaiseen yhteiskuntaan myös marraskuun alun ulkopuolella.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>84</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=3536</guid>
      <title>Hevonpaskaduuneja ja freelance-zombeja</title>
      <description><![CDATA[<p>Globalisaation myötä palkkatyöhön liittyvät ilmiöt toistavat itseään maailmanlaajuisesti. Teemme työtä entistä pitempään, entistä kiristyneemmillä työsopimuksilla. Vastoin kaikkia odotuksia aikamme on poikinut uusia, merkityksettömiltä tuntuvia työpaikkoja. Arvon ja velan konseptien käsittelystä tunnettu antropologi ja aktivisti David Graeber on ollut näkyvillä työmaailman nykytilanteeseen liittyvässä keskustelussa. Hän teki tunnetuksi käsitteen niin sanotuista hevonpaskaduuneista.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/10/hevonpaskaduuneja-freelance-zombeja/">Hevonpaskaduuneja ja freelance-zombeja</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Mon, 31 Oct 2016 09:00:42 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Globalisaation myötä palkkatyöhön liittyvät ilmiöt toistavat itseään maailmanlaajuisesti. Teemme työtä entistä pitempään, entistä kiristyneemmillä työsopimuksilla. Vastoin kaikkia odotuksia aikamme on poikinut uusia, merkityksettömiltä tuntuvia työpaikkoja. Arvon ja velan konseptien käsittelystä tunnettu antropologi ja aktivisti David Graeber on ollut näkyvillä työmaailman nykytilanteeseen liittyvässä keskustelussa. Hän teki tunnetuksi käsitteen niin sanotuista hevonpaskaduuneista.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/10/hevonpaskaduuneja-freelance-zombeja/">Hevonpaskaduuneja ja freelance-zombeja</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="5547513" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/7b87998f-7212-4109-8317-6830e1dd755c/ab_hevonpaskaduuni_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Hevonpaskaduuneja ja freelance-zombeja</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:06:55</itunes:duration>
      <itunes:summary>Globalisaation myötä palkkatyöhön liittyvät ilmiöt toistavat itseään maailmanlaajuisesti. Teemme työtä entistä pitempään, entistä kiristyneemmillä työsopimuksilla. Vastoin kaikkia odotuksia aikamme on poikinut uusia, merkityksettömiltä tuntuvia työpaikkoja. Arvon ja velan konseptien käsittelystä tunnettu antropologi ja aktivisti David Graeber on ollut näkyvillä työmaailman nykytilanteeseen liittyvässä keskustelussa. Hän teki tunnetuksi käsitteen niin sanotuista hevonpaskaduuneista.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Globalisaation myötä palkkatyöhön liittyvät ilmiöt toistavat itseään maailmanlaajuisesti. Teemme työtä entistä pitempään, entistä kiristyneemmillä työsopimuksilla. Vastoin kaikkia odotuksia aikamme on poikinut uusia, merkityksettömiltä tuntuvia työpaikkoja. Arvon ja velan konseptien käsittelystä tunnettu antropologi ja aktivisti David Graeber on ollut näkyvillä työmaailman nykytilanteeseen liittyvässä keskustelussa. Hän teki tunnetuksi käsitteen niin sanotuista hevonpaskaduuneista.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>83</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=3502</guid>
      <title>Sekularismin globaali historia</title>
      <description><![CDATA[<p>1600-luvulta lähtien eurooppalaiset filosofit ja tiedemiehet ovat ajatelleet, että kaikissa yhteiskunnissa on uskottu yliluonnollisiin olentoihin, kerrottu tarinoita maailman synnystä ja pohdittu kuolemanjälkeistä kohtaloa. Syntyi käsitys uskonnosta universaalina kategoriana, joka muistutti aika tavalla kristinuskoa. Sen keskiössä oli ero luonnollisen ja yliluonnollisen välillä sekä ihmisen usko jälkimmäisen olemassaoloon. Sittemmin käsite on levinnyt kaikkialle maailmaan ja saanut mitä erilaisimpia merkityksiä.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/10/sekularismin-globaali-historia/">Sekularismin globaali historia</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Fri, 28 Oct 2016 09:00:58 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>1600-luvulta lähtien eurooppalaiset filosofit ja tiedemiehet ovat ajatelleet, että kaikissa yhteiskunnissa on uskottu yliluonnollisiin olentoihin, kerrottu tarinoita maailman synnystä ja pohdittu kuolemanjälkeistä kohtaloa. Syntyi käsitys uskonnosta universaalina kategoriana, joka muistutti aika tavalla kristinuskoa. Sen keskiössä oli ero luonnollisen ja yliluonnollisen välillä sekä ihmisen usko jälkimmäisen olemassaoloon. Sittemmin käsite on levinnyt kaikkialle maailmaan ja saanut mitä erilaisimpia merkityksiä.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/10/sekularismin-globaali-historia/">Sekularismin globaali historia</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="9328172" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/ffd30113-c133-4095-9979-a90756255904/ab_sekularisminhistoria_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Sekularismin globaali historia</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:11:32</itunes:duration>
      <itunes:summary>1600-luvulta lähtien eurooppalaiset filosofit ja tiedemiehet ovat ajatelleet, että kaikissa yhteiskunnissa on uskottu yliluonnollisiin olentoihin, kerrottu tarinoita maailman synnystä ja pohdittu kuolemanjälkeistä kohtaloa. Syntyi käsitys uskonnosta universaalina kategoriana, joka muistutti aika tavalla kristinuskoa. Sen keskiössä oli ero luonnollisen ja yliluonnollisen välillä sekä ihmisen usko jälkimmäisen olemassaoloon. Sittemmin käsite on levinnyt kaikkialle maailmaan ja saanut mitä erilaisimpia merkityksiä.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>1600-luvulta lähtien eurooppalaiset filosofit ja tiedemiehet ovat ajatelleet, että kaikissa yhteiskunnissa on uskottu yliluonnollisiin olentoihin, kerrottu tarinoita maailman synnystä ja pohdittu kuolemanjälkeistä kohtaloa. Syntyi käsitys uskonnosta universaalina kategoriana, joka muistutti aika tavalla kristinuskoa. Sen keskiössä oli ero luonnollisen ja yliluonnollisen välillä sekä ihmisen usko jälkimmäisen olemassaoloon. Sittemmin käsite on levinnyt kaikkialle maailmaan ja saanut mitä erilaisimpia merkityksiä.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>82</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=3311</guid>
      <title>Köyhyyttä hyvinvointivaltion keskellä</title>
      <description><![CDATA[<p>Millaista kolmannen sektorin tarjoamaan ruoka-apuun turvautuvien ihmisten arkitodellisuus on tämän hetken Suomessa? Millainen merkitys kolmannen sektorin tarjoamalla ruoka-avulla on huono-osaisten selviytymiselle? Leipäjonoja voi ajatella suomalaisen yhteiskunnan notkelmina, joihin ajautuneiden ihmisten elämäntilanne on usein hyvin vaikea. Etnografinen tutkimusote auttaa kertomaan, millaista kolmannen sektorin ruoka-apuun turvautuvien arkitodellisuus todella on.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/10/koyhyytta-hyvinvointivaltion-keskella/">Köyhyyttä hyvinvointivaltion keskellä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 26 Oct 2016 06:00:12 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Millaista kolmannen sektorin tarjoamaan ruoka-apuun turvautuvien ihmisten arkitodellisuus on tämän hetken Suomessa? Millainen merkitys kolmannen sektorin tarjoamalla ruoka-avulla on huono-osaisten selviytymiselle? Leipäjonoja voi ajatella suomalaisen yhteiskunnan notkelmina, joihin ajautuneiden ihmisten elämäntilanne on usein hyvin vaikea. Etnografinen tutkimusote auttaa kertomaan, millaista kolmannen sektorin ruoka-apuun turvautuvien arkitodellisuus todella on.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/10/koyhyytta-hyvinvointivaltion-keskella/">Köyhyyttä hyvinvointivaltion keskellä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="23359616" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/90fd6327-28d7-449a-b1cf-6d416616a6c8/ab_kapitalismi_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Köyhyyttä hyvinvointivaltion keskellä</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:18:24</itunes:duration>
      <itunes:summary>Millaista kolmannen sektorin tarjoamaan ruoka-apuun turvautuvien ihmisten arkitodellisuus on tämän hetken Suomessa? Millainen merkitys kolmannen sektorin tarjoamalla ruoka-avulla on huono-osaisten selviytymiselle? Leipäjonoja voi ajatella suomalaisen yhteiskunnan notkelmina, joihin ajautuneiden ihmisten elämäntilanne on usein hyvin vaikea. Etnografinen tutkimusote auttaa kertomaan, millaista kolmannen sektorin ruoka-apuun turvautuvien arkitodellisuus todella on.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Millaista kolmannen sektorin tarjoamaan ruoka-apuun turvautuvien ihmisten arkitodellisuus on tämän hetken Suomessa? Millainen merkitys kolmannen sektorin tarjoamalla ruoka-avulla on huono-osaisten selviytymiselle? Leipäjonoja voi ajatella suomalaisen yhteiskunnan notkelmina, joihin ajautuneiden ihmisten elämäntilanne on usein hyvin vaikea. Etnografinen tutkimusote auttaa kertomaan, millaista kolmannen sektorin ruoka-apuun turvautuvien arkitodellisuus todella on.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>81</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=3309</guid>
      <title>Vaihtokauppaseksi laajentaa näkemystä seksin ja rahan suhteesta</title>
      <description><![CDATA[<p>Viime vuosina vaihtokauppaseksi on herättänyt tutkijoiden ja median mielenkiinnon. Olemme lukeneet lehdistä, kuinka nuoret naiset hankkivat rahaa ja luksustuotteita ”tapailemalla” vanhempia miehiä. Tämä on herättänyt huolta nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista. Ilmiön kitkemiseksi on ryhdytty toimenpiteisiin. Suomessa nuorten vaihtokauppaseksiin on suhtauduttu lasten hyväksikäyttönä ja puhuttu ilmiöstä nuorisoprostituutiona. Siitä, missä määrin seksuaalisuus ja vaihdanta liittyvät aikuisten arjessa toisiinsa, ei taas puhuta lainkaan. Onko vaihtokauppaseksi kuitenkaan sama asia kuin prostituutio?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/10/vaihtokauppaseksi/">Vaihtokauppaseksi laajentaa näkemystä seksin ja rahan suhteesta</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Mon, 24 Oct 2016 09:00:53 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Viime vuosina vaihtokauppaseksi on herättänyt tutkijoiden ja median mielenkiinnon. Olemme lukeneet lehdistä, kuinka nuoret naiset hankkivat rahaa ja luksustuotteita ”tapailemalla” vanhempia miehiä. Tämä on herättänyt huolta nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista. Ilmiön kitkemiseksi on ryhdytty toimenpiteisiin. Suomessa nuorten vaihtokauppaseksiin on suhtauduttu lasten hyväksikäyttönä ja puhuttu ilmiöstä nuorisoprostituutiona. Siitä, missä määrin seksuaalisuus ja vaihdanta liittyvät aikuisten arjessa toisiinsa, ei taas puhuta lainkaan. Onko vaihtokauppaseksi kuitenkaan sama asia kuin prostituutio?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/10/vaihtokauppaseksi/">Vaihtokauppaseksi laajentaa näkemystä seksin ja rahan suhteesta</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="10348849" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/89948148-45d3-4a03-be59-05317a0706e2/ab_vaihtokauppaseksi_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Vaihtokauppaseksi laajentaa näkemystä seksin ja rahan suhteesta</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:47</itunes:duration>
      <itunes:summary>Viime vuosina vaihtokauppaseksi on herättänyt tutkijoiden ja median mielenkiinnon. Olemme lukeneet lehdistä, kuinka nuoret naiset hankkivat rahaa ja luksustuotteita ”tapailemalla” vanhempia miehiä. Tämä on herättänyt huolta nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista. Ilmiön kitkemiseksi on ryhdytty toimenpiteisiin. Suomessa nuorten vaihtokauppaseksiin on suhtauduttu lasten hyväksikäyttönä ja puhuttu ilmiöstä nuorisoprostituutiona. Siitä, missä määrin seksuaalisuus ja vaihdanta liittyvät aikuisten arjessa toisiinsa, ei taas puhuta lainkaan. Onko vaihtokauppaseksi kuitenkaan sama asia kuin prostituutio?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Viime vuosina vaihtokauppaseksi on herättänyt tutkijoiden ja median mielenkiinnon. Olemme lukeneet lehdistä, kuinka nuoret naiset hankkivat rahaa ja luksustuotteita ”tapailemalla” vanhempia miehiä. Tämä on herättänyt huolta nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista. Ilmiön kitkemiseksi on ryhdytty toimenpiteisiin. Suomessa nuorten vaihtokauppaseksiin on suhtauduttu lasten hyväksikäyttönä ja puhuttu ilmiöstä nuorisoprostituutiona. Siitä, missä määrin seksuaalisuus ja vaihdanta liittyvät aikuisten arjessa toisiinsa, ei taas puhuta lainkaan. Onko vaihtokauppaseksi kuitenkaan sama asia kuin prostituutio?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>80</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=3265</guid>
      <title>Mistä puhumme, kun puhumme kummasta?</title>
      <description><![CDATA[<p>Helsingissä järjestettiin syyskuun lopulla konferenssi nimeltä ‘Wild or Domesticated – Uncanny in Historical and Contemporary Perspectives’. Konferenssin teemana ollut kumma puhutti tapahtumaan osallistuneita tutkijoita ja taiteilijoita. Kummaa käsiteltiin kokemuksena, joka rikkoo totunnaisen rajoja, ja ilmiönä jolle on vaikeaa löytää selitystä. Siitä puhuttiin mahdollisuutena toisiin todellisuuksiin sekä jaettuna tai yksityisenä yliluonnollisena uskomuksena. Tutkimusten mukaan kummia kokemuksia luonnehtii niiden erityislaatuisuus ja poikkeavuus arkikokemuksiin verrattuna. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/10/mista-puhumme-puhumme-kummasta/">Mistä puhumme, kun puhumme kummasta?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Fri, 21 Oct 2016 05:53:23 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Helsingissä järjestettiin syyskuun lopulla konferenssi nimeltä ‘Wild or Domesticated – Uncanny in Historical and Contemporary Perspectives’. Konferenssin teemana ollut kumma puhutti tapahtumaan osallistuneita tutkijoita ja taiteilijoita. Kummaa käsiteltiin kokemuksena, joka rikkoo totunnaisen rajoja, ja ilmiönä jolle on vaikeaa löytää selitystä. Siitä puhuttiin mahdollisuutena toisiin todellisuuksiin sekä jaettuna tai yksityisenä yliluonnollisena uskomuksena. Tutkimusten mukaan kummia kokemuksia luonnehtii niiden erityislaatuisuus ja poikkeavuus arkikokemuksiin verrattuna. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/10/mista-puhumme-puhumme-kummasta/">Mistä puhumme, kun puhumme kummasta?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="28421641" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/cd23bd9c-3bf1-4870-8a06-3dc7fb3310db/ab_kumma_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Mistä puhumme, kun puhumme kummasta?</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:19:44</itunes:duration>
      <itunes:summary>Helsingissä järjestettiin syyskuun lopulla konferenssi nimeltä ‘Wild or Domesticated – Uncanny in Historical and Contemporary Perspectives’. Konferenssin teemana ollut kumma puhutti tapahtumaan osallistuneita tutkijoita ja taiteilijoita. Kummaa käsiteltiin kokemuksena, joka rikkoo totunnaisen rajoja, ja ilmiönä jolle on vaikeaa löytää selitystä. Siitä puhuttiin mahdollisuutena toisiin todellisuuksiin sekä jaettuna tai yksityisenä yliluonnollisena uskomuksena. Tutkimusten mukaan kummia kokemuksia luonnehtii niiden erityislaatuisuus ja poikkeavuus arkikokemuksiin verrattuna.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Helsingissä järjestettiin syyskuun lopulla konferenssi nimeltä ‘Wild or Domesticated – Uncanny in Historical and Contemporary Perspectives’. Konferenssin teemana ollut kumma puhutti tapahtumaan osallistuneita tutkijoita ja taiteilijoita. Kummaa käsiteltiin kokemuksena, joka rikkoo totunnaisen rajoja, ja ilmiönä jolle on vaikeaa löytää selitystä. Siitä puhuttiin mahdollisuutena toisiin todellisuuksiin sekä jaettuna tai yksityisenä yliluonnollisena uskomuksena. Tutkimusten mukaan kummia kokemuksia luonnehtii niiden erityislaatuisuus ja poikkeavuus arkikokemuksiin verrattuna.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>79</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=3208</guid>
      <title>Mitä yhteistä on pleikkarilla ja balilaisella kukkotappelulla?</title>
      <description><![CDATA[<p>Mobiili- ja videopelit ovat parissa vuosikymmenessä nousseet valtavirtailmiöksi. Suomessa peliteollisuutta pidetään uuden taloudellisen nousun symbolina. Pelinkehittäjistä maalataan uuden ajan intohimotyön airuita, jotka tekevät työtä koko ajan, kokematta kuitenkaan olevansa töissä. Pelien pelaaminen taas nähdään yhäkin usein vain lasten ja nuorten turhana ajankuluna. Harvemmin kuulee puhuttavan siitä, miksi pelit ovat pelaajille ja tekijöilleen tärkeitä. Mitä pelit pelaajille ja pelien tekijöille merkitsevät?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/10/mita-yhteista-pleikkarilla-balilaisella-kukkotappelulla/">Mitä yhteistä on pleikkarilla ja balilaisella kukkotappelulla?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 19 Oct 2016 06:00:05 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Mobiili- ja videopelit ovat parissa vuosikymmenessä nousseet valtavirtailmiöksi. Suomessa peliteollisuutta pidetään uuden taloudellisen nousun symbolina. Pelinkehittäjistä maalataan uuden ajan intohimotyön airuita, jotka tekevät työtä koko ajan, kokematta kuitenkaan olevansa töissä. Pelien pelaaminen taas nähdään yhäkin usein vain lasten ja nuorten turhana ajankuluna. Harvemmin kuulee puhuttavan siitä, miksi pelit ovat pelaajille ja tekijöilleen tärkeitä. Mitä pelit pelaajille ja pelien tekijöille merkitsevät?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/10/mita-yhteista-pleikkarilla-balilaisella-kukkotappelulla/">Mitä yhteistä on pleikkarilla ja balilaisella kukkotappelulla?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="18033892" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/2a254c0b-b876-4795-a6a4-b6752940f1fd/ab_pelitjakukkotappelut_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Mitä yhteistä on pleikkarilla ja balilaisella kukkotappelulla?</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:31</itunes:duration>
      <itunes:summary>Mobiili- ja videopelit ovat parissa vuosikymmenessä nousseet valtavirtailmiöksi. Suomessa peliteollisuutta pidetään uuden taloudellisen nousun symbolina. Pelinkehittäjistä maalataan uuden ajan intohimotyön airuita, jotka tekevät työtä koko ajan, kokematta kuitenkaan olevansa töissä. Pelien pelaaminen taas nähdään yhäkin usein vain lasten ja nuorten turhana ajankuluna. Harvemmin kuulee puhuttavan siitä, miksi pelit ovat pelaajille ja tekijöilleen tärkeitä. Mitä pelit pelaajille ja pelien tekijöille merkitsevät?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Mobiili- ja videopelit ovat parissa vuosikymmenessä nousseet valtavirtailmiöksi. Suomessa peliteollisuutta pidetään uuden taloudellisen nousun symbolina. Pelinkehittäjistä maalataan uuden ajan intohimotyön airuita, jotka tekevät työtä koko ajan, kokematta kuitenkaan olevansa töissä. Pelien pelaaminen taas nähdään yhäkin usein vain lasten ja nuorten turhana ajankuluna. Harvemmin kuulee puhuttavan siitä, miksi pelit ovat pelaajille ja tekijöilleen tärkeitä. Mitä pelit pelaajille ja pelien tekijöille merkitsevät?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>78</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=3173</guid>
      <title>Työelämä muuttuu – antropologi kertoo miten</title>
      <description><![CDATA[<p>Työelämän murrokseen liittyvät mielikuvat vaihtelevat tulevaisuuden synkistä uhkakuvista lähes rajattomiin mahdollisuuksiin. Tämä näkyy etenkin puhuttaessa uusista teknologioista ja automatisaatiosta, joiden on uskottu syrjäyttävän jopa puolet tämänhetkisistä työpaikoista seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Haastattelimme aiheesta Helsingin kaupunginkansliassa työllisyyskysymysten parissa työskentelevää antropologi Aleksi llpalaa, joka on tohtorikoulutettava poliittisen historian oppiaineessa Helsingin yliopistossa.  Ilpala selvittää työssään sitä, miten työelämäpalvelujen järjestäminen tulisi hoitaa nyt ja tulevaisuudessa. Hän on aitiopaikalla tarkastelemassa, miten työelämän muutos näkyy julkisen puolen päätöksenteossa Suomessa.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/10/tyoelaman-muutos/">Työelämä muuttuu – antropologi kertoo miten</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Mon, 17 Oct 2016 06:00:40 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Työelämän murrokseen liittyvät mielikuvat vaihtelevat tulevaisuuden synkistä uhkakuvista lähes rajattomiin mahdollisuuksiin. Tämä näkyy etenkin puhuttaessa uusista teknologioista ja automatisaatiosta, joiden on uskottu syrjäyttävän jopa puolet tämänhetkisistä työpaikoista seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Haastattelimme aiheesta Helsingin kaupunginkansliassa työllisyyskysymysten parissa työskentelevää antropologi Aleksi llpalaa, joka on tohtorikoulutettava poliittisen historian oppiaineessa Helsingin yliopistossa.  Ilpala selvittää työssään sitä, miten työelämäpalvelujen järjestäminen tulisi hoitaa nyt ja tulevaisuudessa. Hän on aitiopaikalla tarkastelemassa, miten työelämän muutos näkyy julkisen puolen päätöksenteossa Suomessa.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/10/tyoelaman-muutos/">Työelämä muuttuu – antropologi kertoo miten</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="10323949" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/be861d37-3fd8-4628-a857-9a3f31617021/ab_tyoelamamuuttuu_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Työelämä muuttuu – antropologi kertoo miten</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:49</itunes:duration>
      <itunes:summary>Työelämän murrokseen liittyvät mielikuvat vaihtelevat tulevaisuuden synkistä uhkakuvista lähes rajattomiin mahdollisuuksiin. Tämä näkyy etenkin puhuttaessa uusista teknologioista ja automatisaatiosta, joiden on uskottu syrjäyttävän jopa puolet tämänhetkisistä työpaikoista seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Haastattelimme aiheesta Helsingin kaupunginkansliassa työllisyyskysymysten parissa työskentelevää antropologi Aleksi llpalaa, joka on tohtorikoulutettava poliittisen historian oppiaineessa Helsingin yliopistossa.  Ilpala selvittää työssään sitä, miten työelämäpalvelujen järjestäminen tulisi hoitaa nyt ja tulevaisuudessa. Hän on aitiopaikalla tarkastelemassa, miten työelämän muutos näkyy julkisen puolen päätöksenteossa Suomessa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Työelämän murrokseen liittyvät mielikuvat vaihtelevat tulevaisuuden synkistä uhkakuvista lähes rajattomiin mahdollisuuksiin. Tämä näkyy etenkin puhuttaessa uusista teknologioista ja automatisaatiosta, joiden on uskottu syrjäyttävän jopa puolet tämänhetkisistä työpaikoista seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Haastattelimme aiheesta Helsingin kaupunginkansliassa työllisyyskysymysten parissa työskentelevää antropologi Aleksi llpalaa, joka on tohtorikoulutettava poliittisen historian oppiaineessa Helsingin yliopistossa.  Ilpala selvittää työssään sitä, miten työelämäpalvelujen järjestäminen tulisi hoitaa nyt ja tulevaisuudessa. Hän on aitiopaikalla tarkastelemassa, miten työelämän muutos näkyy julkisen puolen päätöksenteossa Suomessa.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>77</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=3110</guid>
      <title>Budō itsensä kehittämisen tienä</title>
      <description><![CDATA[<p>Budōlajit ovat eräs japanilaisen kulttuurin tunnetuimmista ja vanhimmista vientituotteista. Kamppailulajien tutkiminen on kuitenkin jäänyt antropologiassa ja muissa sosiaalitieteissä taka-alalle - vasta viime vuosina on ilmestynyt muutama aiheeseen keskittyvä tutkimus. Kamppailulajeilla on monia yhtymäkohtia urheilun ja muiden “kehon tekniikoiden” kanssa, joita on tutkittu jonkin verran enemmän. Antropologian näkökulmasta on mielenkiintoista, miten ihmiset omistautuvat tällaisille lajeille, ja miten ne muokkaavat heitä. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/10/kamppailulajit-itsensa-kehittamisena/">Budō itsensä kehittämisen tienä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 12 Oct 2016 07:00:35 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Budōlajit ovat eräs japanilaisen kulttuurin tunnetuimmista ja vanhimmista vientituotteista. Kamppailulajien tutkiminen on kuitenkin jäänyt antropologiassa ja muissa sosiaalitieteissä taka-alalle - vasta viime vuosina on ilmestynyt muutama aiheeseen keskittyvä tutkimus. Kamppailulajeilla on monia yhtymäkohtia urheilun ja muiden “kehon tekniikoiden” kanssa, joita on tutkittu jonkin verran enemmän. Antropologian näkökulmasta on mielenkiintoista, miten ihmiset omistautuvat tällaisille lajeille, ja miten ne muokkaavat heitä. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/10/kamppailulajit-itsensa-kehittamisena/">Budō itsensä kehittämisen tienä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="17067780" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/055ab5b4-10c8-44ea-9347-48f61ccb9a1e/ab_budo_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Budō itsensä kehittämisen tienä</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:11:51</itunes:duration>
      <itunes:summary>Budōlajit ovat eräs japanilaisen kulttuurin tunnetuimmista ja vanhimmista vientituotteista. Kamppailulajien tutkiminen on kuitenkin jäänyt antropologiassa ja muissa sosiaalitieteissä taka-alalle - vasta viime vuosina on ilmestynyt muutama aiheeseen keskittyvä tutkimus. Kamppailulajeilla on monia yhtymäkohtia urheilun ja muiden “kehon tekniikoiden” kanssa, joita on tutkittu jonkin verran enemmän. Antropologian näkökulmasta on mielenkiintoista, miten ihmiset omistautuvat tällaisille lajeille, ja miten ne muokkaavat heitä.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Budōlajit ovat eräs japanilaisen kulttuurin tunnetuimmista ja vanhimmista vientituotteista. Kamppailulajien tutkiminen on kuitenkin jäänyt antropologiassa ja muissa sosiaalitieteissä taka-alalle - vasta viime vuosina on ilmestynyt muutama aiheeseen keskittyvä tutkimus. Kamppailulajeilla on monia yhtymäkohtia urheilun ja muiden “kehon tekniikoiden” kanssa, joita on tutkittu jonkin verran enemmän. Antropologian näkökulmasta on mielenkiintoista, miten ihmiset omistautuvat tällaisille lajeille, ja miten ne muokkaavat heitä.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>76</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=3035</guid>
      <title>Tee työtä, josta on haittaa</title>
      <description><![CDATA[<p>Tämän hetken kuumimpia puheenaiheita on rasismin ja fasismin vastainen liikehdintä. Perussuomalaiset ovat saaneet osakseen kritiikkiä puolueen jäsenten kytköksistä äärioikeistolaisiin liikkeisiin. Tapa, jolla puolueen poliittiset toimijat ovat kiistäneet kritiikin, muistuttaa tapaa jolla haitallista toimintaa harjoittavat yritykset vastaavat niiden toimintaa koskevaan kritiikkiin. Tämä kirjoitus pyrkii osoittamaan, missä tällaista argumentointia neljän eri perussuomalaisen poliitikon puheissa tapahtuu, ja mitä se merkitsee. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/10/tee-tyota-haittaa/">Tee työtä, josta on haittaa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Mon, 10 Oct 2016 05:00:23 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Tämän hetken kuumimpia puheenaiheita on rasismin ja fasismin vastainen liikehdintä. Perussuomalaiset ovat saaneet osakseen kritiikkiä puolueen jäsenten kytköksistä äärioikeistolaisiin liikkeisiin. Tapa, jolla puolueen poliittiset toimijat ovat kiistäneet kritiikin, muistuttaa tapaa jolla haitallista toimintaa harjoittavat yritykset vastaavat niiden toimintaa koskevaan kritiikkiin. Tämä kirjoitus pyrkii osoittamaan, missä tällaista argumentointia neljän eri perussuomalaisen poliitikon puheissa tapahtuu, ja mitä se merkitsee. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/10/tee-tyota-haittaa/">Tee työtä, josta on haittaa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="12771477" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/480b96ac-5da7-4e4b-ab86-922c7e6b7027/ab_tyojostaonhaittaa_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Tee työtä, josta on haittaa</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:15:40</itunes:duration>
      <itunes:summary>Tämän hetken kuumimpia puheenaiheita on rasismin ja fasismin vastainen liikehdintä. Perussuomalaiset ovat saaneet osakseen kritiikkiä puolueen jäsenten kytköksistä äärioikeistolaisiin liikkeisiin. Tapa, jolla puolueen poliittiset toimijat ovat kiistäneet kritiikin, muistuttaa tapaa jolla haitallista toimintaa harjoittavat yritykset vastaavat niiden toimintaa koskevaan kritiikkiin. Tämä kirjoitus pyrkii osoittamaan, missä tällaista argumentointia neljän eri perussuomalaisen poliitikon puheissa tapahtuu, ja mitä se merkitsee.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Tämän hetken kuumimpia puheenaiheita on rasismin ja fasismin vastainen liikehdintä. Perussuomalaiset ovat saaneet osakseen kritiikkiä puolueen jäsenten kytköksistä äärioikeistolaisiin liikkeisiin. Tapa, jolla puolueen poliittiset toimijat ovat kiistäneet kritiikin, muistuttaa tapaa jolla haitallista toimintaa harjoittavat yritykset vastaavat niiden toimintaa koskevaan kritiikkiin. Tämä kirjoitus pyrkii osoittamaan, missä tällaista argumentointia neljän eri perussuomalaisen poliitikon puheissa tapahtuu, ja mitä se merkitsee.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>75</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=3002</guid>
      <title>Köyhät, kurjat ja eksoottiset</title>
      <description><![CDATA[<p>Stereotyyppinen kuva likaisista ja juopuneista saamelaisista on vahvasti esillä nykypäivän mediassa. Saamelaisiin liittyvä uutisointi tuntuu pyörivän ongelmakeskeisten teemojen ympärillä. Samankaltainen saamelaiskuvaus on tuttu jo vuosikymmenten takaa: kukapa ei muistaisi Pirkka-Pekka Peteliuksen nunnukkavitsejä. Mutta mitä saamelaisista kerrottiin ja miten heistä puhuttiin 1950–1970 luvuilla? Tässä tekstissä tarkastelen vuosien 1952–1972 saamelaiskuvauksia Suomen Kuvalehdessä.  Tuona aikana saamenmaa liitettiin osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/10/koyhat-kurjat-eksoottiset/">Köyhät, kurjat ja eksoottiset</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 5 Oct 2016 06:00:12 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Stereotyyppinen kuva likaisista ja juopuneista saamelaisista on vahvasti esillä nykypäivän mediassa. Saamelaisiin liittyvä uutisointi tuntuu pyörivän ongelmakeskeisten teemojen ympärillä. Samankaltainen saamelaiskuvaus on tuttu jo vuosikymmenten takaa: kukapa ei muistaisi Pirkka-Pekka Peteliuksen nunnukkavitsejä. Mutta mitä saamelaisista kerrottiin ja miten heistä puhuttiin 1950–1970 luvuilla? Tässä tekstissä tarkastelen vuosien 1952–1972 saamelaiskuvauksia Suomen Kuvalehdessä.  Tuona aikana saamenmaa liitettiin osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/10/koyhat-kurjat-eksoottiset/">Köyhät, kurjat ja eksoottiset</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="17282193" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/5df2a21a-771d-4782-9e81-ec64fe72b845/saamelaiskuvaukset_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Köyhät, kurjat ja eksoottiset</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:00</itunes:duration>
      <itunes:summary>Stereotyyppinen kuva likaisista ja juopuneista saamelaisista on vahvasti esillä nykypäivän mediassa. Saamelaisiin liittyvä uutisointi tuntuu pyörivän ongelmakeskeisten teemojen ympärillä. Samankaltainen saamelaiskuvaus on tuttu jo vuosikymmenten takaa: kukapa ei muistaisi Pirkka-Pekka Peteliuksen nunnukkavitsejä. Mutta mitä saamelaisista kerrottiin ja miten heistä puhuttiin 1950–1970 luvuilla? Tässä tekstissä tarkastelen vuosien 1952–1972 saamelaiskuvauksia Suomen Kuvalehdessä.  Tuona aikana saamenmaa liitettiin osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Stereotyyppinen kuva likaisista ja juopuneista saamelaisista on vahvasti esillä nykypäivän mediassa. Saamelaisiin liittyvä uutisointi tuntuu pyörivän ongelmakeskeisten teemojen ympärillä. Samankaltainen saamelaiskuvaus on tuttu jo vuosikymmenten takaa: kukapa ei muistaisi Pirkka-Pekka Peteliuksen nunnukkavitsejä. Mutta mitä saamelaisista kerrottiin ja miten heistä puhuttiin 1950–1970 luvuilla? Tässä tekstissä tarkastelen vuosien 1952–1972 saamelaiskuvauksia Suomen Kuvalehdessä.  Tuona aikana saamenmaa liitettiin osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>74</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=2958</guid>
      <title>Antropologisen kaunokirjallisuuden monet kasvot</title>
      <description><![CDATA[<p>Tietokirjallisuuden ja antropologian välinen linkki on voimakas, kuten akateemisilla aloilla yleensäkin. Alan yhteys proosaan saattaa olla lukijalle vieraampi, vaikka se on vaikuttanut lukuisten kotimaisten ja ulkomaisten klassikkokirjailijoiden taustalla. Antropologin koulutus ei tarjoa suoraan työkaluja kirjailijaksi ryhtymiseen, vaikka tekstiä tuotetaan perinteisesti paljon aina opiskelujen alusta alkaen. Antropologille tyypillinen uteliaisuus ihmisyyttä ja yhteiskuntaa kohtaan sekä holistinen näkökulma toimivat hyvinä lähtökohtina myös fiktiota kirjoitettaessa. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/10/antropologisen-kaunokirjallisuuden-monet-kasvot/">Antropologisen kaunokirjallisuuden monet kasvot</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Mon, 3 Oct 2016 06:00:27 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Tietokirjallisuuden ja antropologian välinen linkki on voimakas, kuten akateemisilla aloilla yleensäkin. Alan yhteys proosaan saattaa olla lukijalle vieraampi, vaikka se on vaikuttanut lukuisten kotimaisten ja ulkomaisten klassikkokirjailijoiden taustalla. Antropologin koulutus ei tarjoa suoraan työkaluja kirjailijaksi ryhtymiseen, vaikka tekstiä tuotetaan perinteisesti paljon aina opiskelujen alusta alkaen. Antropologille tyypillinen uteliaisuus ihmisyyttä ja yhteiskuntaa kohtaan sekä holistinen näkökulma toimivat hyvinä lähtökohtina myös fiktiota kirjoitettaessa. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/10/antropologisen-kaunokirjallisuuden-monet-kasvot/">Antropologisen kaunokirjallisuuden monet kasvot</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="7144183" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/4bf114f8-9b84-4fc4-97b9-2cdaff9d4e66/ab_kirjallisuus_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropologisen kaunokirjallisuuden monet kasvot</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:09:16</itunes:duration>
      <itunes:summary>Tietokirjallisuuden ja antropologian välinen linkki on voimakas, kuten akateemisilla aloilla yleensäkin. Alan yhteys proosaan saattaa olla lukijalle vieraampi, vaikka se on vaikuttanut lukuisten kotimaisten ja ulkomaisten klassikkokirjailijoiden taustalla. Antropologin koulutus ei tarjoa suoraan työkaluja kirjailijaksi ryhtymiseen, vaikka tekstiä tuotetaan perinteisesti paljon aina opiskelujen alusta alkaen. Antropologille tyypillinen uteliaisuus ihmisyyttä ja yhteiskuntaa kohtaan sekä holistinen näkökulma toimivat hyvinä lähtökohtina myös fiktiota kirjoitettaessa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Tietokirjallisuuden ja antropologian välinen linkki on voimakas, kuten akateemisilla aloilla yleensäkin. Alan yhteys proosaan saattaa olla lukijalle vieraampi, vaikka se on vaikuttanut lukuisten kotimaisten ja ulkomaisten klassikkokirjailijoiden taustalla. Antropologin koulutus ei tarjoa suoraan työkaluja kirjailijaksi ryhtymiseen, vaikka tekstiä tuotetaan perinteisesti paljon aina opiskelujen alusta alkaen. Antropologille tyypillinen uteliaisuus ihmisyyttä ja yhteiskuntaa kohtaan sekä holistinen näkökulma toimivat hyvinä lähtökohtina myös fiktiota kirjoitettaessa.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>73</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=2908</guid>
      <title>Professori Kaartinen: ihminen osana ympäristöä</title>
      <description><![CDATA[<p>Timo Kaartinen on pitkän akateemisen uran tehnyt antropologi, joka aloitti elokuussa sosiaali- ja kulttuuriantropologian professorina Helsingin yliopistolla. Hän on erikoistunut työssään Kaakkois-Aasiaan. Kaartisen oma tutkimus on käsitellyt monipuolisesti erilaisia aihepiirejä muistamisesta ja suullisesta perinteestä kielenkäyttöön ja valtakysymyksiin. Professori Kaartinen on lisäksi laajasti perehtynyt ympäristöön liittyviin keskusteluihin, joten pyysimme häntä kertomaan meille ympäristöantropologiasta ja sen yhteiskunnallisesta sovellettavuudesta.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/09/professori-kaartinen-ihminen-osana-ymparistoa/">Professori Kaartinen: ihminen osana ympäristöä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 28 Sep 2016 05:20:12 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Timo Kaartinen on pitkän akateemisen uran tehnyt antropologi, joka aloitti elokuussa sosiaali- ja kulttuuriantropologian professorina Helsingin yliopistolla. Hän on erikoistunut työssään Kaakkois-Aasiaan. Kaartisen oma tutkimus on käsitellyt monipuolisesti erilaisia aihepiirejä muistamisesta ja suullisesta perinteestä kielenkäyttöön ja valtakysymyksiin. Professori Kaartinen on lisäksi laajasti perehtynyt ympäristöön liittyviin keskusteluihin, joten pyysimme häntä kertomaan meille ympäristöantropologiasta ja sen yhteiskunnallisesta sovellettavuudesta.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/09/professori-kaartinen-ihminen-osana-ymparistoa/">Professori Kaartinen: ihminen osana ympäristöä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="17596916" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/99fcc2db-2254-48fb-9a91-39514dc4c5f1/kaartinen_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Professori Kaartinen: ihminen osana ympäristöä</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:13</itunes:duration>
      <itunes:summary>Timo Kaartinen on pitkän akateemisen uran tehnyt antropologi, joka aloitti elokuussa sosiaali- ja kulttuuriantropologian professorina Helsingin yliopistolla. Hän on erikoistunut työssään Kaakkois-Aasiaan. Kaartisen oma tutkimus on käsitellyt monipuolisesti erilaisia aihepiirejä muistamisesta ja suullisesta perinteestä kielenkäyttöön ja valtakysymyksiin. Professori Kaartinen on lisäksi laajasti perehtynyt ympäristöön liittyviin keskusteluihin, joten pyysimme häntä kertomaan meille ympäristöantropologiasta ja sen yhteiskunnallisesta sovellettavuudesta.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Timo Kaartinen on pitkän akateemisen uran tehnyt antropologi, joka aloitti elokuussa sosiaali- ja kulttuuriantropologian professorina Helsingin yliopistolla. Hän on erikoistunut työssään Kaakkois-Aasiaan. Kaartisen oma tutkimus on käsitellyt monipuolisesti erilaisia aihepiirejä muistamisesta ja suullisesta perinteestä kielenkäyttöön ja valtakysymyksiin. Professori Kaartinen on lisäksi laajasti perehtynyt ympäristöön liittyviin keskusteluihin, joten pyysimme häntä kertomaan meille ympäristöantropologiasta ja sen yhteiskunnallisesta sovellettavuudesta.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>72</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=2859</guid>
      <title>Kulttuuri joutui oikeuteen</title>
      <description><![CDATA[<p>Miten kulttuuri tulee esiin oikeudenkäynneissä? Miten kulttuurista puhutaan, mitä sillä ehkä tarkoitetaan ja voiko kulttuurilla olla jopa vaikutusta tuomioon? Kun kulttuurisilla tekijöillä pyritään keventämään rikosoikeudellista vastuuta, voidaan puhua kulttuurisesta puolustuksesta. Aihe on kiistelty, mutta yhä ajankohtaisempi monikulttuurisuuden sävyttämissä nykyvaltioissa. Osa tutkijoista on sitä mieltä, että kulttuurinen puolustuksen salliminen rajatuissa tapauksissa voisi johtaa tasavertaisempiin oikeuskäsittelyihin.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/09/kulttuuri-joutui-oikeuteen/">Kulttuuri joutui oikeuteen</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Mon, 26 Sep 2016 05:00:01 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Miten kulttuuri tulee esiin oikeudenkäynneissä? Miten kulttuurista puhutaan, mitä sillä ehkä tarkoitetaan ja voiko kulttuurilla olla jopa vaikutusta tuomioon? Kun kulttuurisilla tekijöillä pyritään keventämään rikosoikeudellista vastuuta, voidaan puhua kulttuurisesta puolustuksesta. Aihe on kiistelty, mutta yhä ajankohtaisempi monikulttuurisuuden sävyttämissä nykyvaltioissa. Osa tutkijoista on sitä mieltä, että kulttuurinen puolustuksen salliminen rajatuissa tapauksissa voisi johtaa tasavertaisempiin oikeuskäsittelyihin.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/09/kulttuuri-joutui-oikeuteen/">Kulttuuri joutui oikeuteen</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="8274764" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/718362f5-3eac-49dc-a248-3c8c0d64c724/ab_kulttuurijoutuioikeuteen_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kulttuuri joutui oikeuteen</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:10:39</itunes:duration>
      <itunes:summary>Miten kulttuuri tulee esiin oikeudenkäynneissä? Miten kulttuurista puhutaan, mitä sillä ehkä tarkoitetaan ja voiko kulttuurilla olla jopa vaikutusta tuomioon? Kun kulttuurisilla tekijöillä pyritään keventämään rikosoikeudellista vastuuta, voidaan puhua kulttuurisesta puolustuksesta. Aihe on kiistelty, mutta yhä ajankohtaisempi monikulttuurisuuden sävyttämissä nykyvaltioissa. Osa tutkijoista on sitä mieltä, että kulttuurinen puolustuksen salliminen rajatuissa tapauksissa voisi johtaa tasavertaisempiin oikeuskäsittelyihin.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Miten kulttuuri tulee esiin oikeudenkäynneissä? Miten kulttuurista puhutaan, mitä sillä ehkä tarkoitetaan ja voiko kulttuurilla olla jopa vaikutusta tuomioon? Kun kulttuurisilla tekijöillä pyritään keventämään rikosoikeudellista vastuuta, voidaan puhua kulttuurisesta puolustuksesta. Aihe on kiistelty, mutta yhä ajankohtaisempi monikulttuurisuuden sävyttämissä nykyvaltioissa. Osa tutkijoista on sitä mieltä, että kulttuurinen puolustuksen salliminen rajatuissa tapauksissa voisi johtaa tasavertaisempiin oikeuskäsittelyihin.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>71</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=2769</guid>
      <title>Yhdessä ruokailu ja ruoan jakaminen</title>
      <description><![CDATA[<p>Ruoka on voimakas symbolinen väline, jonka avulla ilmaistaan sosiaalisia identiteettejä, rakennetaan ryhmiä ja piirretään niiden välisiä rajoja. Miksi juuri ruoka?  Antropologinen ruokaa käsittelevä tutkimus rakentuu ajatukselle, jonka mukaan ruoka ei koskaan ole vain ravintoa. Syötäväksi kelpuutettu ruoka ja ruokailuun liittyvät tavat ovat kaikkialla kulttuuristen arvojärjestelmien ilmaisuja. Ne ovat osia monimutkaisista materiaalisista prosesseista, jotka muokkaavat sosiaalista ja kulttuurista elämää. Tuore kirja Ruoan kulttuuri - Antropologisia näkökulmia ruoan tutkimukseen tarkastelee ruokaa ja syömistä erityisenä sosiaalisena ilmiönä ja merkityksellisenä inhimillisenä toimintana. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/09/yhdessa-ruokailu-ruoan-jakaminen/">Yhdessä ruokailu ja ruoan jakaminen</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 20 Sep 2016 06:00:31 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Ruoka on voimakas symbolinen väline, jonka avulla ilmaistaan sosiaalisia identiteettejä, rakennetaan ryhmiä ja piirretään niiden välisiä rajoja. Miksi juuri ruoka?  Antropologinen ruokaa käsittelevä tutkimus rakentuu ajatukselle, jonka mukaan ruoka ei koskaan ole vain ravintoa. Syötäväksi kelpuutettu ruoka ja ruokailuun liittyvät tavat ovat kaikkialla kulttuuristen arvojärjestelmien ilmaisuja. Ne ovat osia monimutkaisista materiaalisista prosesseista, jotka muokkaavat sosiaalista ja kulttuurista elämää. Tuore kirja Ruoan kulttuuri - Antropologisia näkökulmia ruoan tutkimukseen tarkastelee ruokaa ja syömistä erityisenä sosiaalisena ilmiönä ja merkityksellisenä inhimillisenä toimintana. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/09/yhdessa-ruokailu-ruoan-jakaminen/">Yhdessä ruokailu ja ruoan jakaminen</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="15784206" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/624bb5bf-85bb-4742-95dd-0067ee548d43/ab_ruokakulttuuri_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Yhdessä ruokailu ja ruoan jakaminen</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:18:41</itunes:duration>
      <itunes:summary>Ruoka on voimakas symbolinen väline, jonka avulla ilmaistaan sosiaalisia identiteettejä, rakennetaan ryhmiä ja piirretään niiden välisiä rajoja. Miksi juuri ruoka?  Antropologinen ruokaa käsittelevä tutkimus rakentuu ajatukselle, jonka mukaan ruoka ei koskaan ole vain ravintoa. Syötäväksi kelpuutettu ruoka ja ruokailuun liittyvät tavat ovat kaikkialla kulttuuristen arvojärjestelmien ilmaisuja. Ne ovat osia monimutkaisista materiaalisista prosesseista, jotka muokkaavat sosiaalista ja kulttuurista elämää. Tuore kirja Ruoan kulttuuri - Antropologisia näkökulmia ruoan tutkimukseen tarkastelee ruokaa ja syömistä erityisenä sosiaalisena ilmiönä ja merkityksellisenä inhimillisenä toimintana.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Ruoka on voimakas symbolinen väline, jonka avulla ilmaistaan sosiaalisia identiteettejä, rakennetaan ryhmiä ja piirretään niiden välisiä rajoja. Miksi juuri ruoka?  Antropologinen ruokaa käsittelevä tutkimus rakentuu ajatukselle, jonka mukaan ruoka ei koskaan ole vain ravintoa. Syötäväksi kelpuutettu ruoka ja ruokailuun liittyvät tavat ovat kaikkialla kulttuuristen arvojärjestelmien ilmaisuja. Ne ovat osia monimutkaisista materiaalisista prosesseista, jotka muokkaavat sosiaalista ja kulttuurista elämää. Tuore kirja Ruoan kulttuuri - Antropologisia näkökulmia ruoan tutkimukseen tarkastelee ruokaa ja syömistä erityisenä sosiaalisena ilmiönä ja merkityksellisenä inhimillisenä toimintana.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>70</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=2712</guid>
      <title>Tiedosta tarinankerrontaan</title>
      <description><![CDATA[<p>Tekstin tuottaminen ja tarinankerronta tulevat jokaiselle aloittelevalle antropologille tutuiksi opintojen mittaan. Ei ole siis ihme, että niitä päädytään hyödyntämään myös työelämässä. AntroBlogin työelämätoimitus aloittaa syksyn 2016 kirjailijateemalla. Haastattelimme kulttuuriantropologi Tapio Tammista tietokirjojen syntymisen prosessista sekä tietokirjallisuuden tämänhetkisistä suuntauksista. Tammisen tuorein teos, Ruotsin äärioikeiston ja rotuopin historiaa käsittelevä Kansankodin pimeämpi puoli, palkittiin Tieto-Finlandia -palkinnolla 2015.  </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/09/tiedosta-tarinankerrontaan/">Tiedosta tarinankerrontaan</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 14 Sep 2016 09:00:22 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Tekstin tuottaminen ja tarinankerronta tulevat jokaiselle aloittelevalle antropologille tutuiksi opintojen mittaan. Ei ole siis ihme, että niitä päädytään hyödyntämään myös työelämässä. AntroBlogin työelämätoimitus aloittaa syksyn 2016 kirjailijateemalla. Haastattelimme kulttuuriantropologi Tapio Tammista tietokirjojen syntymisen prosessista sekä tietokirjallisuuden tämänhetkisistä suuntauksista. Tammisen tuorein teos, Ruotsin äärioikeiston ja rotuopin historiaa käsittelevä Kansankodin pimeämpi puoli, palkittiin Tieto-Finlandia -palkinnolla 2015.  </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/09/tiedosta-tarinankerrontaan/">Tiedosta tarinankerrontaan</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="10333877" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/a2f609f1-f067-424e-a87d-00314f12b2b2/tiedostatarinankerrontaan_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Tiedosta tarinankerrontaan</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:07:11</itunes:duration>
      <itunes:summary>Tekstin tuottaminen ja tarinankerronta tulevat jokaiselle aloittelevalle antropologille tutuiksi opintojen mittaan. Ei ole siis ihme, että niitä päädytään hyödyntämään myös työelämässä. AntroBlogin työelämätoimitus aloittaa syksyn 2016 kirjailijateemalla. Haastattelimme kulttuuriantropologi Tapio Tammista tietokirjojen syntymisen prosessista sekä tietokirjallisuuden tämänhetkisistä suuntauksista. Tammisen tuorein teos, Ruotsin äärioikeiston ja rotuopin historiaa käsittelevä Kansankodin pimeämpi puoli, palkittiin Tieto-Finlandia -palkinnolla 2015.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Tekstin tuottaminen ja tarinankerronta tulevat jokaiselle aloittelevalle antropologille tutuiksi opintojen mittaan. Ei ole siis ihme, että niitä päädytään hyödyntämään myös työelämässä. AntroBlogin työelämätoimitus aloittaa syksyn 2016 kirjailijateemalla. Haastattelimme kulttuuriantropologi Tapio Tammista tietokirjojen syntymisen prosessista sekä tietokirjallisuuden tämänhetkisistä suuntauksista. Tammisen tuorein teos, Ruotsin äärioikeiston ja rotuopin historiaa käsittelevä Kansankodin pimeämpi puoli, palkittiin Tieto-Finlandia -palkinnolla 2015.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>69</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=2710</guid>
      <title>Helsingissä valloitetaan kesäkurpitsoin</title>
      <description><![CDATA[<p>Kaupunkiviljely on osa suomalaista kaupunkikulttuuria. Tälläkin hetkellä kymmenet eri laatikko- ja säkkiviljelmät valtaavat kaupunkitilaa ympäri Suomea kesäkurpitsa- ja auringonkukkasadot säkeistä yli pursuten. Kaupunkiviljelyllä on ruoantuotannon ja kasvien kasvattamisen lisäksi kulttuurisia, sosiaalisia ja poliittisia merkityksiä. Se yhdistää ihmisiä urbaanin kansalaisuuden motiivien ja velvollisuuksien kautta, kannustaa yhdessä tekemiseen oman asuinkaupungin parantamiseksi ja edistää ekologisia elämäntapoja. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/09/helsingissa-valloitetaan-kesakurpitsoin/">Helsingissä valloitetaan kesäkurpitsoin</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Mon, 12 Sep 2016 05:56:44 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Kaupunkiviljely on osa suomalaista kaupunkikulttuuria. Tälläkin hetkellä kymmenet eri laatikko- ja säkkiviljelmät valtaavat kaupunkitilaa ympäri Suomea kesäkurpitsa- ja auringonkukkasadot säkeistä yli pursuten. Kaupunkiviljelyllä on ruoantuotannon ja kasvien kasvattamisen lisäksi kulttuurisia, sosiaalisia ja poliittisia merkityksiä. Se yhdistää ihmisiä urbaanin kansalaisuuden motiivien ja velvollisuuksien kautta, kannustaa yhdessä tekemiseen oman asuinkaupungin parantamiseksi ja edistää ekologisia elämäntapoja. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/09/helsingissa-valloitetaan-kesakurpitsoin/">Helsingissä valloitetaan kesäkurpitsoin</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="7771051" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/ee81aff1-190c-4f28-a5e7-1aeb87067b66/ab_kaupunkiviljely_edit_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Helsingissä valloitetaan kesäkurpitsoin</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:09:16</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kaupunkiviljely on osa suomalaista kaupunkikulttuuria. Tälläkin hetkellä kymmenet eri laatikko- ja säkkiviljelmät valtaavat kaupunkitilaa ympäri Suomea kesäkurpitsa- ja auringonkukkasadot säkeistä yli pursuten. Kaupunkiviljelyllä on ruoantuotannon ja kasvien kasvattamisen lisäksi kulttuurisia, sosiaalisia ja poliittisia merkityksiä. Se yhdistää ihmisiä urbaanin kansalaisuuden motiivien ja velvollisuuksien kautta, kannustaa yhdessä tekemiseen oman asuinkaupungin parantamiseksi ja edistää ekologisia elämäntapoja.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kaupunkiviljely on osa suomalaista kaupunkikulttuuria. Tälläkin hetkellä kymmenet eri laatikko- ja säkkiviljelmät valtaavat kaupunkitilaa ympäri Suomea kesäkurpitsa- ja auringonkukkasadot säkeistä yli pursuten. Kaupunkiviljelyllä on ruoantuotannon ja kasvien kasvattamisen lisäksi kulttuurisia, sosiaalisia ja poliittisia merkityksiä. Se yhdistää ihmisiä urbaanin kansalaisuuden motiivien ja velvollisuuksien kautta, kannustaa yhdessä tekemiseen oman asuinkaupungin parantamiseksi ja edistää ekologisia elämäntapoja.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>68</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=2636</guid>
      <title>Seuraavaksi: tähdet</title>
      <description><![CDATA[<p>Avaruuden antropologia yhdistää antropologisen perspektiivin tieteellisten ja teknisten käsitteiden tutkimukseen. Se tutkii Maan kulttuurien kosmologioita ja käsityksiä avaruudesta ja maailmankaikkeudesta. Antropologinen tutkimus paljastaa tavat, joilla erilaiset käsitteet, tarinat ja kerronnan tavat vaikuttavat ymmärrykseemme ulkoavaruudesta. Mitä näemme, kun katsomme tähtiin? Odottaako siellä avaruuden loputon kylmä tyhjyys, jumalten myyttinen asuinsija, ihmiskunnan loistava tulevaisuus vai lupaus - tai kenties uhka - Maan ulkopuolisesta elämästä? </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/09/seuraavaksi-tahdet/">Seuraavaksi: tähdet</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Mon, 5 Sep 2016 08:00:16 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Avaruuden antropologia yhdistää antropologisen perspektiivin tieteellisten ja teknisten käsitteiden tutkimukseen. Se tutkii Maan kulttuurien kosmologioita ja käsityksiä avaruudesta ja maailmankaikkeudesta. Antropologinen tutkimus paljastaa tavat, joilla erilaiset käsitteet, tarinat ja kerronnan tavat vaikuttavat ymmärrykseemme ulkoavaruudesta. Mitä näemme, kun katsomme tähtiin? Odottaako siellä avaruuden loputon kylmä tyhjyys, jumalten myyttinen asuinsija, ihmiskunnan loistava tulevaisuus vai lupaus - tai kenties uhka - Maan ulkopuolisesta elämästä? </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/09/seuraavaksi-tahdet/">Seuraavaksi: tähdet</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="24627885" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/7c65a17e-562e-4653-a7b8-ed348757d950/radioantro_seuraavaksi_tahdet_1_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Seuraavaksi: tähdet</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:50</itunes:duration>
      <itunes:summary>Avaruuden antropologia yhdistää antropologisen perspektiivin tieteellisten ja teknisten käsitteiden tutkimukseen. Se tutkii Maan kulttuurien kosmologioita ja käsityksiä avaruudesta ja maailmankaikkeudesta. Antropologinen tutkimus paljastaa tavat, joilla erilaiset käsitteet, tarinat ja kerronnan tavat vaikuttavat ymmärrykseemme ulkoavaruudesta. Mitä näemme, kun katsomme tähtiin? Odottaako siellä avaruuden loputon kylmä tyhjyys, jumalten myyttinen asuinsija, ihmiskunnan loistava tulevaisuus vai lupaus - tai kenties uhka - Maan ulkopuolisesta elämästä?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Avaruuden antropologia yhdistää antropologisen perspektiivin tieteellisten ja teknisten käsitteiden tutkimukseen. Se tutkii Maan kulttuurien kosmologioita ja käsityksiä avaruudesta ja maailmankaikkeudesta. Antropologinen tutkimus paljastaa tavat, joilla erilaiset käsitteet, tarinat ja kerronnan tavat vaikuttavat ymmärrykseemme ulkoavaruudesta. Mitä näemme, kun katsomme tähtiin? Odottaako siellä avaruuden loputon kylmä tyhjyys, jumalten myyttinen asuinsija, ihmiskunnan loistava tulevaisuus vai lupaus - tai kenties uhka - Maan ulkopuolisesta elämästä?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>67</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=2453</guid>
      <title>Kesä vei antropologin</title>
      <description><![CDATA[<p>Ensimmäinen tuotantokautemme päättyy tänään, kun päästämme AntroBlogin toimituksen hyvin ansaitulle kesälomalle. Palaamme normaaliin julkaisutahtiin heti syyskuun alussa, emmekä aio olla täysin hiljaa kesätauon aikanakaan. Ennen tahdin hiljentämistä on vielä pienen menneen kertaamisen ja fiilistelyn aika - tässä siis iloksenne AntroBlogin toimituksen pieni teksti-selfie!</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/06/kesa-vei-antropologin/">Kesä vei antropologin</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 30 Jun 2016 03:00:57 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Ensimmäinen tuotantokautemme päättyy tänään, kun päästämme AntroBlogin toimituksen hyvin ansaitulle kesälomalle. Palaamme normaaliin julkaisutahtiin heti syyskuun alussa, emmekä aio olla täysin hiljaa kesätauon aikanakaan. Ennen tahdin hiljentämistä on vielä pienen menneen kertaamisen ja fiilistelyn aika - tässä siis iloksenne AntroBlogin toimituksen pieni teksti-selfie!</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/06/kesa-vei-antropologin/">Kesä vei antropologin</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="8066377" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/179dcdea-5f5b-4d5a-a402-c618bfb3b2ea/Antroblogi_kesatervehdys_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kesä vei antropologin</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:08:28</itunes:duration>
      <itunes:summary>Ensimmäinen tuotantokautemme päättyy tänään, kun päästämme AntroBlogin toimituksen hyvin ansaitulle kesälomalle. Palaamme normaaliin julkaisutahtiin heti syyskuun alussa, emmekä aio olla täysin hiljaa kesätauon aikanakaan. Ennen tahdin hiljentämistä on vielä pienen menneen kertaamisen ja fiilistelyn aika - tässä siis iloksenne AntroBlogin toimituksen pieni teksti-selfie!</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Ensimmäinen tuotantokautemme päättyy tänään, kun päästämme AntroBlogin toimituksen hyvin ansaitulle kesälomalle. Palaamme normaaliin julkaisutahtiin heti syyskuun alussa, emmekä aio olla täysin hiljaa kesätauon aikanakaan. Ennen tahdin hiljentämistä on vielä pienen menneen kertaamisen ja fiilistelyn aika - tässä siis iloksenne AntroBlogin toimituksen pieni teksti-selfie!</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>66</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=2409</guid>
      <title>Orlandon perintö</title>
      <description><![CDATA[<p>Näkyminen Pride-paraatissa on muuttunut viime vuosina syvästi poliittiseksi esimerkiksi monille sateenkaariperheille, HIV+-järjestöille ja trans*-ihmisille. Samalla kulkueeseen liittyminen tai sille hurraaminen on kasvattanut suosiotaan moninaisuutta ja tasa-arvoa kannattavien heteroiden keskuudessa. Pride-marssit ovat nyt sähköistyneet uudelleen floridalaiseen latinohomoklubiin tehdyn massamurhaiskun vuoksi. Queer-yhteisö on Orlandon tapahtumien vuoksi kaikkialla vakavasti järkyttynyt. Miksi osa yhteisöä kieltäytyy olemasta mukana Priden spektaakkelissa? Kaksiosaisen artikkelin toinen osa julkaistaan huomenna. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/06/orlando-ja-queer/">Orlandon perintö</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 28 Jun 2016 02:00:59 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Näkyminen Pride-paraatissa on muuttunut viime vuosina syvästi poliittiseksi esimerkiksi monille sateenkaariperheille, HIV+-järjestöille ja trans*-ihmisille. Samalla kulkueeseen liittyminen tai sille hurraaminen on kasvattanut suosiotaan moninaisuutta ja tasa-arvoa kannattavien heteroiden keskuudessa. Pride-marssit ovat nyt sähköistyneet uudelleen floridalaiseen latinohomoklubiin tehdyn massamurhaiskun vuoksi. Queer-yhteisö on Orlandon tapahtumien vuoksi kaikkialla vakavasti järkyttynyt. Miksi osa yhteisöä kieltäytyy olemasta mukana Priden spektaakkelissa? Kaksiosaisen artikkelin toinen osa julkaistaan huomenna. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/06/orlando-ja-queer/">Orlandon perintö</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="13009024" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/1125b099-16b9-47b8-add5-a428c408b2ae/Antroblogi_orlando_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Orlandon perintö</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:17:32</itunes:duration>
      <itunes:summary>Näkyminen Pride-paraatissa on muuttunut viime vuosina syvästi poliittiseksi esimerkiksi monille sateenkaariperheille, HIV+-järjestöille ja trans*-ihmisille. Samalla kulkueeseen liittyminen tai sille hurraaminen on kasvattanut suosiotaan moninaisuutta ja tasa-arvoa kannattavien heteroiden keskuudessa. Pride-marssit ovat nyt sähköistyneet uudelleen floridalaiseen latinohomoklubiin tehdyn massamurhaiskun vuoksi. Queer-yhteisö on Orlandon tapahtumien vuoksi kaikkialla vakavasti järkyttynyt. Miksi osa yhteisöä kieltäytyy olemasta mukana Priden spektaakkelissa? Kaksiosaisen artikkelin toinen osa julkaistaan huomenna.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Näkyminen Pride-paraatissa on muuttunut viime vuosina syvästi poliittiseksi esimerkiksi monille sateenkaariperheille, HIV+-järjestöille ja trans*-ihmisille. Samalla kulkueeseen liittyminen tai sille hurraaminen on kasvattanut suosiotaan moninaisuutta ja tasa-arvoa kannattavien heteroiden keskuudessa. Pride-marssit ovat nyt sähköistyneet uudelleen floridalaiseen latinohomoklubiin tehdyn massamurhaiskun vuoksi. Queer-yhteisö on Orlandon tapahtumien vuoksi kaikkialla vakavasti järkyttynyt. Miksi osa yhteisöä kieltäytyy olemasta mukana Priden spektaakkelissa? Kaksiosaisen artikkelin toinen osa julkaistaan huomenna.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>65</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=2377</guid>
      <title>Kylmästä lämpimään: suomalaiset eläkeläiset talvipakolaisina Thaimaassa</title>
      <description><![CDATA[<p>Sadat suomalaiset eläkeläiset viettävät talvet Thaimaan lämmössä. Matkustaminen avartaa, ja globalisaatio on saavuttanut myös suomalaiset eläkeläiset. Ilmiö kertoo myös epätasa-arvoisesta maailmanjärjestyksestä. Maahanmuutto köyhistä maista rikkaampiin on teema, josta käydään paljon keskustelua ja jota tutkitaan paljon. Viimeisen vuosikymmenen aikana tutkijat ovat alkaneet kiinnittämään huomiota myös toisenlaiseen maahanmuuttoon. Niin sanotut elämäntapamuuttajat ovat vauraiden teollisuusmaiden kansalaisia, jotka muuttavat pois kotimaastaan rennomman elämän perässä. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/06/talvipakolaisina-thaimaassa/">Kylmästä lämpimään: suomalaiset eläkeläiset talvipakolaisina Thaimaassa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 22 Jun 2016 06:00:58 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Sadat suomalaiset eläkeläiset viettävät talvet Thaimaan lämmössä. Matkustaminen avartaa, ja globalisaatio on saavuttanut myös suomalaiset eläkeläiset. Ilmiö kertoo myös epätasa-arvoisesta maailmanjärjestyksestä. Maahanmuutto köyhistä maista rikkaampiin on teema, josta käydään paljon keskustelua ja jota tutkitaan paljon. Viimeisen vuosikymmenen aikana tutkijat ovat alkaneet kiinnittämään huomiota myös toisenlaiseen maahanmuuttoon. Niin sanotut elämäntapamuuttajat ovat vauraiden teollisuusmaiden kansalaisia, jotka muuttavat pois kotimaastaan rennomman elämän perässä. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/06/talvipakolaisina-thaimaassa/">Kylmästä lämpimään: suomalaiset eläkeläiset talvipakolaisina Thaimaassa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="8067712" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/840ac99a-891b-4744-9241-fd153de513e4/Antroblogi_thaimaaelakelaiset_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kylmästä lämpimään: suomalaiset eläkeläiset talvipakolaisina Thaimaassa</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:11:06</itunes:duration>
      <itunes:summary>Sadat suomalaiset eläkeläiset viettävät talvet Thaimaan lämmössä. Matkustaminen avartaa, ja globalisaatio on saavuttanut myös suomalaiset eläkeläiset. Ilmiö kertoo myös epätasa-arvoisesta maailmanjärjestyksestä. Maahanmuutto köyhistä maista rikkaampiin on teema, josta käydään paljon keskustelua ja jota tutkitaan paljon. Viimeisen vuosikymmenen aikana tutkijat ovat alkaneet kiinnittämään huomiota myös toisenlaiseen maahanmuuttoon. Niin sanotut elämäntapamuuttajat ovat vauraiden teollisuusmaiden kansalaisia, jotka muuttavat pois kotimaastaan rennomman elämän perässä.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Sadat suomalaiset eläkeläiset viettävät talvet Thaimaan lämmössä. Matkustaminen avartaa, ja globalisaatio on saavuttanut myös suomalaiset eläkeläiset. Ilmiö kertoo myös epätasa-arvoisesta maailmanjärjestyksestä. Maahanmuutto köyhistä maista rikkaampiin on teema, josta käydään paljon keskustelua ja jota tutkitaan paljon. Viimeisen vuosikymmenen aikana tutkijat ovat alkaneet kiinnittämään huomiota myös toisenlaiseen maahanmuuttoon. Niin sanotut elämäntapamuuttajat ovat vauraiden teollisuusmaiden kansalaisia, jotka muuttavat pois kotimaastaan rennomman elämän perässä.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>64</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=2358</guid>
      <title>Totuuden ja epäilyn henki perheenyhdistämisessä</title>
      <description><![CDATA[<p>Antropologiassa sukulaisuus ei tarkoita perhettä laajempaa sosiaalista kokonaisuutta, kuten tavallisessa kielenkäytössä. Sukulaisuus on läpitunkeva idea, joka niveltyy osaksi sukupuolen, seksuaalisuuden, sosiaalisen persoonan, ruumiillisuuden ja politiikan tutkimusta. Perheenyhdistäminen on yksi lukuisista nykymaailman ilmiöistä, joita voidaan kutsua globaaliksi tai ylirajaiseksi sukulaisuudeksi. Maahanmuuttopolitiikassa perheenyhdistäminen ymmärretään selvärajaista perhettä piirtävän ideologian kautta. Perheen idea on kuitenkin aina läpikotaisin poliittinen, eli historiallisesti ja kulttuurisesti erityinen ja muuttuva. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/06/epailyn-henki-perheenyhdistamisessa/">Totuuden ja epäilyn henki perheenyhdistämisessä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Mon, 20 Jun 2016 06:00:45 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Antropologiassa sukulaisuus ei tarkoita perhettä laajempaa sosiaalista kokonaisuutta, kuten tavallisessa kielenkäytössä. Sukulaisuus on läpitunkeva idea, joka niveltyy osaksi sukupuolen, seksuaalisuuden, sosiaalisen persoonan, ruumiillisuuden ja politiikan tutkimusta. Perheenyhdistäminen on yksi lukuisista nykymaailman ilmiöistä, joita voidaan kutsua globaaliksi tai ylirajaiseksi sukulaisuudeksi. Maahanmuuttopolitiikassa perheenyhdistäminen ymmärretään selvärajaista perhettä piirtävän ideologian kautta. Perheen idea on kuitenkin aina läpikotaisin poliittinen, eli historiallisesti ja kulttuurisesti erityinen ja muuttuva. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/06/epailyn-henki-perheenyhdistamisessa/">Totuuden ja epäilyn henki perheenyhdistämisessä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="8860288" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/01fc4ecd-ef83-4695-abc1-958333b1bc47/Antroblogi_perheenyhdistaminen_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Totuuden ja epäilyn henki perheenyhdistämisessä</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:00</itunes:duration>
      <itunes:summary>Antropologiassa sukulaisuus ei tarkoita perhettä laajempaa sosiaalista kokonaisuutta, kuten tavallisessa kielenkäytössä. Sukulaisuus on läpitunkeva idea, joka niveltyy osaksi sukupuolen, seksuaalisuuden, sosiaalisen persoonan, ruumiillisuuden ja politiikan tutkimusta. Perheenyhdistäminen on yksi lukuisista nykymaailman ilmiöistä, joita voidaan kutsua globaaliksi tai ylirajaiseksi sukulaisuudeksi. Maahanmuuttopolitiikassa perheenyhdistäminen ymmärretään selvärajaista perhettä piirtävän ideologian kautta. Perheen idea on kuitenkin aina läpikotaisin poliittinen, eli historiallisesti ja kulttuurisesti erityinen ja muuttuva.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Antropologiassa sukulaisuus ei tarkoita perhettä laajempaa sosiaalista kokonaisuutta, kuten tavallisessa kielenkäytössä. Sukulaisuus on läpitunkeva idea, joka niveltyy osaksi sukupuolen, seksuaalisuuden, sosiaalisen persoonan, ruumiillisuuden ja politiikan tutkimusta. Perheenyhdistäminen on yksi lukuisista nykymaailman ilmiöistä, joita voidaan kutsua globaaliksi tai ylirajaiseksi sukulaisuudeksi. Maahanmuuttopolitiikassa perheenyhdistäminen ymmärretään selvärajaista perhettä piirtävän ideologian kautta. Perheen idea on kuitenkin aina läpikotaisin poliittinen, eli historiallisesti ja kulttuurisesti erityinen ja muuttuva.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>63</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=2322</guid>
      <title>Suomalaisuuden sukupuoli</title>
      <description><![CDATA[<p>Olemme pitäneet kevään ajan tiukasti silmällä Arman Alizadin dokumenttisarjaa Arman Pohjantähden alla. Suomalaista yhteiskuntaa kuohuttavia ajankohtaisia aiheita esille nostava sarja ansaitsee ensimmäisen esityskautensa päätteeksi antropologisen arvion. Sarjan viimeisen jakson teemana oli ajankohtainen, kiistanalainen ja vaikeasti määriteltävä asia: suomalaisuus. Jaksossa kulminoituivat sarjan vahvuudet ja heikkoudet. Pääsivätkö eri ryhmien edustajat tasapuolisesti ääneen tässä viimeisessä jaksossa - tai sarjassa ylipäänsä?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/06/suomalaisuuden-sukupuoli/">Suomalaisuuden sukupuoli</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 16 Jun 2016 09:00:34 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Olemme pitäneet kevään ajan tiukasti silmällä Arman Alizadin dokumenttisarjaa Arman Pohjantähden alla. Suomalaista yhteiskuntaa kuohuttavia ajankohtaisia aiheita esille nostava sarja ansaitsee ensimmäisen esityskautensa päätteeksi antropologisen arvion. Sarjan viimeisen jakson teemana oli ajankohtainen, kiistanalainen ja vaikeasti määriteltävä asia: suomalaisuus. Jaksossa kulminoituivat sarjan vahvuudet ja heikkoudet. Pääsivätkö eri ryhmien edustajat tasapuolisesti ääneen tässä viimeisessä jaksossa - tai sarjassa ylipäänsä?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/06/suomalaisuuden-sukupuoli/">Suomalaisuuden sukupuoli</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="5847177" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/7daaf869-4f43-4bde-9e47-4a8c9008367d/RadioAntro_Suomalaisuuden_Sukupuoli_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Suomalaisuuden sukupuoli</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:11</itunes:duration>
      <itunes:summary>Olemme pitäneet kevään ajan tiukasti silmällä Arman Alizadin dokumenttisarjaa Arman Pohjantähden alla. Suomalaista yhteiskuntaa kuohuttavia ajankohtaisia aiheita esille nostava sarja ansaitsee ensimmäisen esityskautensa päätteeksi antropologisen arvion. Sarjan viimeisen jakson teemana oli ajankohtainen, kiistanalainen ja vaikeasti määriteltävä asia: suomalaisuus. Jaksossa kulminoituivat sarjan vahvuudet ja heikkoudet. Pääsivätkö eri ryhmien edustajat tasapuolisesti ääneen tässä viimeisessä jaksossa - tai sarjassa ylipäänsä?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Olemme pitäneet kevään ajan tiukasti silmällä Arman Alizadin dokumenttisarjaa Arman Pohjantähden alla. Suomalaista yhteiskuntaa kuohuttavia ajankohtaisia aiheita esille nostava sarja ansaitsee ensimmäisen esityskautensa päätteeksi antropologisen arvion. Sarjan viimeisen jakson teemana oli ajankohtainen, kiistanalainen ja vaikeasti määriteltävä asia: suomalaisuus. Jaksossa kulminoituivat sarjan vahvuudet ja heikkoudet. Pääsivätkö eri ryhmien edustajat tasapuolisesti ääneen tässä viimeisessä jaksossa - tai sarjassa ylipäänsä?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>62</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=2310</guid>
      <title>Työruumis taipuu palvelutalouden asentoihin</title>
      <description><![CDATA[<p>Rekrytointikonsultit ovat työmarkkinoiden portinvartijoita. He etsivät toimeksiannon tehneelle asiakasyritykselle lupaavimmat ehdokkaat avoimeksi julistettuun tehtävään. Heidän joukostaan pitäisi löytyä se sopiva persoona, ”hyvä tyyppi”, jollaisen konsulttien mukaan kaikki organisaatiot haluavat nykyisin palkata. Mitä hyvällä tyypillä tarkoitetaan ja mistä konsultit tunnistavat sellaisen?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/06/palvelutalous-ja-rekrytointikonsultit/">Työruumis taipuu palvelutalouden asentoihin</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 14 Jun 2016 06:00:58 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Rekrytointikonsultit ovat työmarkkinoiden portinvartijoita. He etsivät toimeksiannon tehneelle asiakasyritykselle lupaavimmat ehdokkaat avoimeksi julistettuun tehtävään. Heidän joukostaan pitäisi löytyä se sopiva persoona, ”hyvä tyyppi”, jollaisen konsulttien mukaan kaikki organisaatiot haluavat nykyisin palkata. Mitä hyvällä tyypillä tarkoitetaan ja mistä konsultit tunnistavat sellaisen?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/06/palvelutalous-ja-rekrytointikonsultit/">Työruumis taipuu palvelutalouden asentoihin</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="7193632" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/161bcc07-0c58-4cb2-8261-f79954be2f63/RadioAntro_Tyoeruumis_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Työruumis taipuu palvelutalouden asentoihin</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:14:59</itunes:duration>
      <itunes:summary>Rekrytointikonsultit ovat työmarkkinoiden portinvartijoita. He etsivät toimeksiannon tehneelle asiakasyritykselle lupaavimmat ehdokkaat avoimeksi julistettuun tehtävään. Heidän joukostaan pitäisi löytyä se sopiva persoona, ”hyvä tyyppi”, jollaisen konsulttien mukaan kaikki organisaatiot haluavat nykyisin palkata. Mitä hyvällä tyypillä tarkoitetaan ja mistä konsultit tunnistavat sellaisen?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Rekrytointikonsultit ovat työmarkkinoiden portinvartijoita. He etsivät toimeksiannon tehneelle asiakasyritykselle lupaavimmat ehdokkaat avoimeksi julistettuun tehtävään. Heidän joukostaan pitäisi löytyä se sopiva persoona, ”hyvä tyyppi”, jollaisen konsulttien mukaan kaikki organisaatiot haluavat nykyisin palkata. Mitä hyvällä tyypillä tarkoitetaan ja mistä konsultit tunnistavat sellaisen?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>61</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=2269</guid>
      <title>Islamiin kääntyminen kasvussa Suomessa</title>
      <description><![CDATA[<p>Islam on länsimaiden kasvavin ja internetin haetuin uskonto. Yhä useampi suomalainen kääntyy islamiin, löytäen siitä yhteisöllisyyttä ja merkityksellisyyttä. Kääntyneiden myönteiset kokemukset asettuvat vastakohdaksi yleisille asenteille, joissa islam yhdistyy terrorismiin ja fundamentalismiin. Muihin uskontoihin verrattuna varautuneisuus islamiin kääntyneitä kohtaan on huomattavaa. Mikä selittää islamiin kohdistuvaa pelkoa, ja miksi islam houkuttaa ennakkoluuloista huolimatta?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/06/islamiin-kaantyminen-kasvussa-suomessa/">Islamiin kääntyminen kasvussa Suomessa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 8 Jun 2016 08:30:48 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Islam on länsimaiden kasvavin ja internetin haetuin uskonto. Yhä useampi suomalainen kääntyy islamiin, löytäen siitä yhteisöllisyyttä ja merkityksellisyyttä. Kääntyneiden myönteiset kokemukset asettuvat vastakohdaksi yleisille asenteille, joissa islam yhdistyy terrorismiin ja fundamentalismiin. Muihin uskontoihin verrattuna varautuneisuus islamiin kääntyneitä kohtaan on huomattavaa. Mikä selittää islamiin kohdistuvaa pelkoa, ja miksi islam houkuttaa ennakkoluuloista huolimatta?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/06/islamiin-kaantyminen-kasvussa-suomessa/">Islamiin kääntyminen kasvussa Suomessa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="8694912" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/05dcc7f7-067e-4d0e-82a6-be263fbccc4f/Antroblogi_islam_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Islamiin kääntyminen kasvussa Suomessa</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:11:28</itunes:duration>
      <itunes:summary>Islam on länsimaiden kasvavin ja internetin haetuin uskonto. Yhä useampi suomalainen kääntyy islamiin, löytäen siitä yhteisöllisyyttä ja merkityksellisyyttä. Kääntyneiden myönteiset kokemukset asettuvat vastakohdaksi yleisille asenteille, joissa islam yhdistyy terrorismiin ja fundamentalismiin. Muihin uskontoihin verrattuna varautuneisuus islamiin kääntyneitä kohtaan on huomattavaa. Mikä selittää islamiin kohdistuvaa pelkoa, ja miksi islam houkuttaa ennakkoluuloista huolimatta?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Islam on länsimaiden kasvavin ja internetin haetuin uskonto. Yhä useampi suomalainen kääntyy islamiin, löytäen siitä yhteisöllisyyttä ja merkityksellisyyttä. Kääntyneiden myönteiset kokemukset asettuvat vastakohdaksi yleisille asenteille, joissa islam yhdistyy terrorismiin ja fundamentalismiin. Muihin uskontoihin verrattuna varautuneisuus islamiin kääntyneitä kohtaan on huomattavaa. Mikä selittää islamiin kohdistuvaa pelkoa, ja miksi islam houkuttaa ennakkoluuloista huolimatta?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>60</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=2227</guid>
      <title>Ihminen on sitä, kenen kanssa hän syö</title>
      <description><![CDATA[<p>Tiistainen Arman Pohjantähden alla käsitteli aihetta, joka on jokaiselle läheinen: ravintoa. Keskustelun ytimessä oli se, voiko ruokavaliolla ennaltaehkäistä tai parantaa sairauksia. Siitä, mikä on ihmiselle hyvää ja oikeaa ravintoa on olemassa valtava määrä mielipiteitä. Niin on myös siitä, millä kriteereillä hyvä ravinto määritellään. Länsimaiselle ajattelulle tyypillinen tapa tarkastella ravintoa fyysisen terveyden ja mitattavien, fysiologisten prosessien kautta ei ole ainoa tapa hahmottaa ravinnon ja hyvinvoinnin välistä yhteyttä.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/06/ravinto-ja-ruokailu/">Ihminen on sitä, kenen kanssa hän syö</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 2 Jun 2016 09:00:30 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Tiistainen Arman Pohjantähden alla käsitteli aihetta, joka on jokaiselle läheinen: ravintoa. Keskustelun ytimessä oli se, voiko ruokavaliolla ennaltaehkäistä tai parantaa sairauksia. Siitä, mikä on ihmiselle hyvää ja oikeaa ravintoa on olemassa valtava määrä mielipiteitä. Niin on myös siitä, millä kriteereillä hyvä ravinto määritellään. Länsimaiselle ajattelulle tyypillinen tapa tarkastella ravintoa fyysisen terveyden ja mitattavien, fysiologisten prosessien kautta ei ole ainoa tapa hahmottaa ravinnon ja hyvinvoinnin välistä yhteyttä.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/06/ravinto-ja-ruokailu/">Ihminen on sitä, kenen kanssa hän syö</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="7203663" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/7dfab1f9-1330-437f-b79c-e89e4ef8b221/RadioAntroRavinto_1_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Ihminen on sitä, kenen kanssa hän syö</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:15:00</itunes:duration>
      <itunes:summary>Tiistainen Arman Pohjantähden alla käsitteli aihetta, joka on jokaiselle läheinen: ravintoa. Keskustelun ytimessä oli se, voiko ruokavaliolla ennaltaehkäistä tai parantaa sairauksia. Siitä, mikä on ihmiselle hyvää ja oikeaa ravintoa on olemassa valtava määrä mielipiteitä. Niin on myös siitä, millä kriteereillä hyvä ravinto määritellään. Länsimaiselle ajattelulle tyypillinen tapa tarkastella ravintoa fyysisen terveyden ja mitattavien, fysiologisten prosessien kautta ei ole ainoa tapa hahmottaa ravinnon ja hyvinvoinnin välistä yhteyttä.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Tiistainen Arman Pohjantähden alla käsitteli aihetta, joka on jokaiselle läheinen: ravintoa. Keskustelun ytimessä oli se, voiko ruokavaliolla ennaltaehkäistä tai parantaa sairauksia. Siitä, mikä on ihmiselle hyvää ja oikeaa ravintoa on olemassa valtava määrä mielipiteitä. Niin on myös siitä, millä kriteereillä hyvä ravinto määritellään. Länsimaiselle ajattelulle tyypillinen tapa tarkastella ravintoa fyysisen terveyden ja mitattavien, fysiologisten prosessien kautta ei ole ainoa tapa hahmottaa ravinnon ja hyvinvoinnin välistä yhteyttä.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>59</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=2117</guid>
      <title>Kirkosta kotipiiriin</title>
      <description><![CDATA[<p>Moni 2010-luvun suomalaiskristitty harjoittaa uskoaan useiden uskonyhteisöjen tilaisuuksissa, yhteiskristillisissä tapahtumissa tai eri tunnustuskuntiin kuuluvien uskovien keskenään järjestämissä kotikokouksissa sen sijaan, että osallistuisi vain oman kirkkonsa toimintaan. Nämä kristityt eivät kutsu itseään uskovaisiksi vaan uskoviksi ja katsovat, ettei heillä ole uskontoa vaan usko. Seurakunnan he käsittävät omaa tunnustuskuntaa laajemmaksi kristittyjen yhteisöksi, johon kuuluvat kaikki jokseenkin samoin uskovat. Kutsun tällaisia uskovia poikkikristillisiksi, sillä he toimivat kristillisten yhteisöjen perinteisten käyttäytymismallien vastaisesti.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/05/yhteiskristillisyys/">Kirkosta kotipiiriin</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 31 May 2016 10:16:17 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Moni 2010-luvun suomalaiskristitty harjoittaa uskoaan useiden uskonyhteisöjen tilaisuuksissa, yhteiskristillisissä tapahtumissa tai eri tunnustuskuntiin kuuluvien uskovien keskenään järjestämissä kotikokouksissa sen sijaan, että osallistuisi vain oman kirkkonsa toimintaan. Nämä kristityt eivät kutsu itseään uskovaisiksi vaan uskoviksi ja katsovat, ettei heillä ole uskontoa vaan usko. Seurakunnan he käsittävät omaa tunnustuskuntaa laajemmaksi kristittyjen yhteisöksi, johon kuuluvat kaikki jokseenkin samoin uskovat. Kutsun tällaisia uskovia poikkikristillisiksi, sillä he toimivat kristillisten yhteisöjen perinteisten käyttäytymismallien vastaisesti.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/05/yhteiskristillisyys/">Kirkosta kotipiiriin</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="6899840" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/b07c63bb-a4ee-4b96-b549-b9b0efe41894/Antroblogi_kirkostakotipiiriin_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kirkosta kotipiiriin</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:09:26</itunes:duration>
      <itunes:summary>Moni 2010-luvun suomalaiskristitty harjoittaa uskoaan useiden uskonyhteisöjen tilaisuuksissa, yhteiskristillisissä tapahtumissa tai eri tunnustuskuntiin kuuluvien uskovien keskenään järjestämissä kotikokouksissa sen sijaan, että osallistuisi vain oman kirkkonsa toimintaan. Nämä kristityt eivät kutsu itseään uskovaisiksi vaan uskoviksi ja katsovat, ettei heillä ole uskontoa vaan usko. Seurakunnan he käsittävät omaa tunnustuskuntaa laajemmaksi kristittyjen yhteisöksi, johon kuuluvat kaikki jokseenkin samoin uskovat. Kutsun tällaisia uskovia poikkikristillisiksi, sillä he toimivat kristillisten yhteisöjen perinteisten käyttäytymismallien vastaisesti.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Moni 2010-luvun suomalaiskristitty harjoittaa uskoaan useiden uskonyhteisöjen tilaisuuksissa, yhteiskristillisissä tapahtumissa tai eri tunnustuskuntiin kuuluvien uskovien keskenään järjestämissä kotikokouksissa sen sijaan, että osallistuisi vain oman kirkkonsa toimintaan. Nämä kristityt eivät kutsu itseään uskovaisiksi vaan uskoviksi ja katsovat, ettei heillä ole uskontoa vaan usko. Seurakunnan he käsittävät omaa tunnustuskuntaa laajemmaksi kristittyjen yhteisöksi, johon kuuluvat kaikki jokseenkin samoin uskovat. Kutsun tällaisia uskovia poikkikristillisiksi, sillä he toimivat kristillisten yhteisöjen perinteisten käyttäytymismallien vastaisesti.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>58</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=2097</guid>
      <title>Poliittinen ilmapiiri ja turvapaikka</title>
      <description><![CDATA[<p>17.5.2016 esitetyssä Arman Pohjantähden alla -jaksossa käsiteltiin turvapaikanhakijoita. Arman pyrki selvittämään, miten Euroopan pakolaiskriisiin suhtaudutaan Suomessa, ja mihin yltävät yhtäältä lähimmäisenrakkaus ja toisaalta muukalaisviha. Dokumentissa tehdyssä katugallupissa välittyy voimakkaasti epäilyksen ilmapiiri, jossa turvapaikanhakijoihin viitataan rikollisina tai niin kutsuttuina elintasopakolaisina. Epäluuloinen asenne tuntuu ohjaavan myös maahanmuuttopoliittista päätöksentekoa. Viime aikoina on uutisoitu perheenyhdistämisen vaikeutumisesta entisestään ja joidenkin konfliktimaiden luokittelusta turvallisiksi Maahanmuuttoviraston toimesta. Antropologisissa tutkimuksissa nousee keskiöön poliittisen ilmapiirin vaikutus laintulkintaan ja käytännön maahanmuuttopolitiikkaan.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/05/poliittinen-ilmapiiri-ja-turvapaikka/">Poliittinen ilmapiiri ja turvapaikka</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Fri, 27 May 2016 06:07:11 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>17.5.2016 esitetyssä Arman Pohjantähden alla -jaksossa käsiteltiin turvapaikanhakijoita. Arman pyrki selvittämään, miten Euroopan pakolaiskriisiin suhtaudutaan Suomessa, ja mihin yltävät yhtäältä lähimmäisenrakkaus ja toisaalta muukalaisviha. Dokumentissa tehdyssä katugallupissa välittyy voimakkaasti epäilyksen ilmapiiri, jossa turvapaikanhakijoihin viitataan rikollisina tai niin kutsuttuina elintasopakolaisina. Epäluuloinen asenne tuntuu ohjaavan myös maahanmuuttopoliittista päätöksentekoa. Viime aikoina on uutisoitu perheenyhdistämisen vaikeutumisesta entisestään ja joidenkin konfliktimaiden luokittelusta turvallisiksi Maahanmuuttoviraston toimesta. Antropologisissa tutkimuksissa nousee keskiöön poliittisen ilmapiirin vaikutus laintulkintaan ja käytännön maahanmuuttopolitiikkaan.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/05/poliittinen-ilmapiiri-ja-turvapaikka/">Poliittinen ilmapiiri ja turvapaikka</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="5338938" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/ff442440-166d-411f-ba61-b2e85665e1fe/RadioAntroTurvapaikka_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Poliittinen ilmapiiri ja turvapaikka</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:11:07</itunes:duration>
      <itunes:summary>17.5.2016 esitetyssä Arman Pohjantähden alla -jaksossa käsiteltiin turvapaikanhakijoita. Arman pyrki selvittämään, miten Euroopan pakolaiskriisiin suhtaudutaan Suomessa, ja mihin yltävät yhtäältä lähimmäisenrakkaus ja toisaalta muukalaisviha. Dokumentissa tehdyssä katugallupissa välittyy voimakkaasti epäilyksen ilmapiiri, jossa turvapaikanhakijoihin viitataan rikollisina tai niin kutsuttuina elintasopakolaisina. Epäluuloinen asenne tuntuu ohjaavan myös maahanmuuttopoliittista päätöksentekoa. Viime aikoina on uutisoitu perheenyhdistämisen vaikeutumisesta entisestään ja joidenkin konfliktimaiden luokittelusta turvallisiksi Maahanmuuttoviraston toimesta. Antropologisissa tutkimuksissa nousee keskiöön poliittisen ilmapiirin vaikutus laintulkintaan ja käytännön maahanmuuttopolitiikkaan.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>17.5.2016 esitetyssä Arman Pohjantähden alla -jaksossa käsiteltiin turvapaikanhakijoita. Arman pyrki selvittämään, miten Euroopan pakolaiskriisiin suhtaudutaan Suomessa, ja mihin yltävät yhtäältä lähimmäisenrakkaus ja toisaalta muukalaisviha. Dokumentissa tehdyssä katugallupissa välittyy voimakkaasti epäilyksen ilmapiiri, jossa turvapaikanhakijoihin viitataan rikollisina tai niin kutsuttuina elintasopakolaisina. Epäluuloinen asenne tuntuu ohjaavan myös maahanmuuttopoliittista päätöksentekoa. Viime aikoina on uutisoitu perheenyhdistämisen vaikeutumisesta entisestään ja joidenkin konfliktimaiden luokittelusta turvallisiksi Maahanmuuttoviraston toimesta. Antropologisissa tutkimuksissa nousee keskiöön poliittisen ilmapiirin vaikutus laintulkintaan ja käytännön maahanmuuttopolitiikkaan.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>57</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=2070</guid>
      <title>Terveisiä monikulttuurisesta lähiöstä</title>
      <description><![CDATA[<p>AntroBlogi pääsi 30.3.2016 kuuntelemaan yliopistonlehtori Marko Juntusen esitelmää “Muslimiväestöä jakavat konfliktit ja islamia ympäröivä turvallisuuteen ja sosiaalisiin uhkiin kytkeytyvä keskustelu monikulttuurisessa lähiössä” Suomen Antropologisen Seuran vuosikokoukseen Tieteiden Talolla. Esitelmä perustuu hänen meneillään olevaan kenttätyöhönsä Varissuon lähiössä Turussa. Juntunen tutkii lähiöiden sosiaalista monimuotoisuutta Suomessa, keskittyen etenkin muslimidiasporiin. Häntä kiinnostavat lähiöt julkisena tilana ja niissä tapahtuvat sosiokulttuuriset muutokset. Tutkimuksessaan Juntunen peilaa kentällä tekemiään havaintoja Suomessa aikaisemmin tehdyn lähiö-tutkimuksen huomioihin.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/05/monikulttuurisuus-lahiossa/">Terveisiä monikulttuurisesta lähiöstä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 25 May 2016 06:00:52 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>AntroBlogi pääsi 30.3.2016 kuuntelemaan yliopistonlehtori Marko Juntusen esitelmää “Muslimiväestöä jakavat konfliktit ja islamia ympäröivä turvallisuuteen ja sosiaalisiin uhkiin kytkeytyvä keskustelu monikulttuurisessa lähiössä” Suomen Antropologisen Seuran vuosikokoukseen Tieteiden Talolla. Esitelmä perustuu hänen meneillään olevaan kenttätyöhönsä Varissuon lähiössä Turussa. Juntunen tutkii lähiöiden sosiaalista monimuotoisuutta Suomessa, keskittyen etenkin muslimidiasporiin. Häntä kiinnostavat lähiöt julkisena tilana ja niissä tapahtuvat sosiokulttuuriset muutokset. Tutkimuksessaan Juntunen peilaa kentällä tekemiään havaintoja Suomessa aikaisemmin tehdyn lähiö-tutkimuksen huomioihin.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/05/monikulttuurisuus-lahiossa/">Terveisiä monikulttuurisesta lähiöstä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="11944576" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/53b41c8d-034e-4a09-9d67-85bff18a20a7/Antroblogi_monikulttuurisetlaehioet_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Terveisiä monikulttuurisesta lähiöstä</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:16:16</itunes:duration>
      <itunes:summary>AntroBlogi pääsi 30.3.2016 kuuntelemaan yliopistonlehtori Marko Juntusen esitelmää “Muslimiväestöä jakavat konfliktit ja islamia ympäröivä turvallisuuteen ja sosiaalisiin uhkiin kytkeytyvä keskustelu monikulttuurisessa lähiössä” Suomen Antropologisen Seuran vuosikokoukseen Tieteiden Talolla. Esitelmä perustuu hänen meneillään olevaan kenttätyöhönsä Varissuon lähiössä Turussa. Juntunen tutkii lähiöiden sosiaalista monimuotoisuutta Suomessa, keskittyen etenkin muslimidiasporiin. Häntä kiinnostavat lähiöt julkisena tilana ja niissä tapahtuvat sosiokulttuuriset muutokset. Tutkimuksessaan Juntunen peilaa kentällä tekemiään havaintoja Suomessa aikaisemmin tehdyn lähiö-tutkimuksen huomioihin.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>AntroBlogi pääsi 30.3.2016 kuuntelemaan yliopistonlehtori Marko Juntusen esitelmää “Muslimiväestöä jakavat konfliktit ja islamia ympäröivä turvallisuuteen ja sosiaalisiin uhkiin kytkeytyvä keskustelu monikulttuurisessa lähiössä” Suomen Antropologisen Seuran vuosikokoukseen Tieteiden Talolla. Esitelmä perustuu hänen meneillään olevaan kenttätyöhönsä Varissuon lähiössä Turussa. Juntunen tutkii lähiöiden sosiaalista monimuotoisuutta Suomessa, keskittyen etenkin muslimidiasporiin. Häntä kiinnostavat lähiöt julkisena tilana ja niissä tapahtuvat sosiokulttuuriset muutokset. Tutkimuksessaan Juntunen peilaa kentällä tekemiään havaintoja Suomessa aikaisemmin tehdyn lähiö-tutkimuksen huomioihin.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>56</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=1953</guid>
      <title>Muukalaisuus ja arvo</title>
      <description><![CDATA[<p>Kuuluisa ranskalainen antropologi Claude Lévi-Strauss pohjasi jo 1949 ideansa kulttuurien olemassaolosta ajatukseen, jossa kaksi ihmisryhmää joutuu vaihtamaan puolisoita keskenään taatakseen oman ryhmän jatkuvuuden. Vaihtokauppoihin ryhtyminen tekee kummankin osapuolen tietoisiksi kulttuurieroista ja kulttuurisista rajoista. Kumpikin ymmärtää olevansa vähän toista normaalimpia, vähän enemmän ihmisiä, tai vain yksinkertaisesti parempia kuin oudot naapurit. Eriasteinen ”me ja muut” -ajattelu on yhteistä luultavasti miltei kaikille ihmisyhteisöille. Tämän vuoksi niin monilla kansoilla on esimerkiksi tapana viitata itseensä jollakin ”hyvää”, ”todellista” tai yksinkertaisesti ”ihmistä” merkitsevällä termillä, kun taas naapureihin viitataan tyypillisesti sellaisilla termeillä kuin ”tomppelit” tai ”paviaanit”.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/05/muukalaisuus-ja-arvo/">Muukalaisuus ja arvo</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 19 May 2016 09:00:03 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Kuuluisa ranskalainen antropologi Claude Lévi-Strauss pohjasi jo 1949 ideansa kulttuurien olemassaolosta ajatukseen, jossa kaksi ihmisryhmää joutuu vaihtamaan puolisoita keskenään taatakseen oman ryhmän jatkuvuuden. Vaihtokauppoihin ryhtyminen tekee kummankin osapuolen tietoisiksi kulttuurieroista ja kulttuurisista rajoista. Kumpikin ymmärtää olevansa vähän toista normaalimpia, vähän enemmän ihmisiä, tai vain yksinkertaisesti parempia kuin oudot naapurit. Eriasteinen ”me ja muut” -ajattelu on yhteistä luultavasti miltei kaikille ihmisyhteisöille. Tämän vuoksi niin monilla kansoilla on esimerkiksi tapana viitata itseensä jollakin ”hyvää”, ”todellista” tai yksinkertaisesti ”ihmistä” merkitsevällä termillä, kun taas naapureihin viitataan tyypillisesti sellaisilla termeillä kuin ”tomppelit” tai ”paviaanit”.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/05/muukalaisuus-ja-arvo/">Muukalaisuus ja arvo</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="5447582" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/695831ad-855e-4240-bedb-60dd5df8be22/Voice_068_converted_converted_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Muukalaisuus ja arvo</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:22:42</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kuuluisa ranskalainen antropologi Claude Lévi-Strauss pohjasi jo 1949 ideansa kulttuurien olemassaolosta ajatukseen, jossa kaksi ihmisryhmää joutuu vaihtamaan puolisoita keskenään taatakseen oman ryhmän jatkuvuuden. Vaihtokauppoihin ryhtyminen tekee kummankin osapuolen tietoisiksi kulttuurieroista ja kulttuurisista rajoista. Kumpikin ymmärtää olevansa vähän toista normaalimpia, vähän enemmän ihmisiä, tai vain yksinkertaisesti parempia kuin oudot naapurit. Eriasteinen ”me ja muut” -ajattelu on yhteistä luultavasti miltei kaikille ihmisyhteisöille. Tämän vuoksi niin monilla kansoilla on esimerkiksi tapana viitata itseensä jollakin ”hyvää”, ”todellista” tai yksinkertaisesti ”ihmistä” merkitsevällä termillä, kun taas naapureihin viitataan tyypillisesti sellaisilla termeillä kuin ”tomppelit” tai ”paviaanit”.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kuuluisa ranskalainen antropologi Claude Lévi-Strauss pohjasi jo 1949 ideansa kulttuurien olemassaolosta ajatukseen, jossa kaksi ihmisryhmää joutuu vaihtamaan puolisoita keskenään taatakseen oman ryhmän jatkuvuuden. Vaihtokauppoihin ryhtyminen tekee kummankin osapuolen tietoisiksi kulttuurieroista ja kulttuurisista rajoista. Kumpikin ymmärtää olevansa vähän toista normaalimpia, vähän enemmän ihmisiä, tai vain yksinkertaisesti parempia kuin oudot naapurit. Eriasteinen ”me ja muut” -ajattelu on yhteistä luultavasti miltei kaikille ihmisyhteisöille. Tämän vuoksi niin monilla kansoilla on esimerkiksi tapana viitata itseensä jollakin ”hyvää”, ”todellista” tai yksinkertaisesti ”ihmistä” merkitsevällä termillä, kun taas naapureihin viitataan tyypillisesti sellaisilla termeillä kuin ”tomppelit” tai ”paviaanit”.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>55</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=1956</guid>
      <title>Naurattamisen salat</title>
      <description><![CDATA[<p>Huumori on universaali osa ihmisyyttä; käsitykset siitä, millaiset huumorin muodot ovat soveliaita ja missä yhteyksissä huumori on sallittua, odotettua tai kiellettyä ovat kuitenkin sidoksissa historiallisiin, kulttuurisiin ja sosiaalisiin konteksteihin. Stand up elää ja muotoutuu koko ajan – se on myös aina aikansa näköinen, ehkä juuri siksi että komiikalle on tyypillistä sekä heijastaa että myös rikkoa sosiaalisen kanssakäymisen ja ilmaisun rajoja. Vastaavasti komiikan suhde esimerkiksi valtarakenteisiin on monivivahteinen ja epämääräinen: samakin vitsi voi sekä vahvistaa että kyseenalaistaa totunnaisia sääntöjä, riippuen kerronnan kontekstista ja tulkinnallisesta näkökulmasta. Tutkijan kannalta komiikka on monin tavoin kiehtova mutta myös haasteellinen kohde.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/05/stand-up-ja-naurattamisen-salat/">Naurattamisen salat</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 17 May 2016 09:00:24 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Huumori on universaali osa ihmisyyttä; käsitykset siitä, millaiset huumorin muodot ovat soveliaita ja missä yhteyksissä huumori on sallittua, odotettua tai kiellettyä ovat kuitenkin sidoksissa historiallisiin, kulttuurisiin ja sosiaalisiin konteksteihin. Stand up elää ja muotoutuu koko ajan – se on myös aina aikansa näköinen, ehkä juuri siksi että komiikalle on tyypillistä sekä heijastaa että myös rikkoa sosiaalisen kanssakäymisen ja ilmaisun rajoja. Vastaavasti komiikan suhde esimerkiksi valtarakenteisiin on monivivahteinen ja epämääräinen: samakin vitsi voi sekä vahvistaa että kyseenalaistaa totunnaisia sääntöjä, riippuen kerronnan kontekstista ja tulkinnallisesta näkökulmasta. Tutkijan kannalta komiikka on monin tavoin kiehtova mutta myös haasteellinen kohde.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/05/stand-up-ja-naurattamisen-salat/">Naurattamisen salat</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="5970560" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/197a4e39-4acb-4fd0-9453-0ca4cfa0d3ce/antroblogi_naurattamisensalat_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Naurattamisen salat</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:08:03</itunes:duration>
      <itunes:summary>Huumori on universaali osa ihmisyyttä; käsitykset siitä, millaiset huumorin muodot ovat soveliaita ja missä yhteyksissä huumori on sallittua, odotettua tai kiellettyä ovat kuitenkin sidoksissa historiallisiin, kulttuurisiin ja sosiaalisiin konteksteihin. Stand up elää ja muotoutuu koko ajan – se on myös aina aikansa näköinen, ehkä juuri siksi että komiikalle on tyypillistä sekä heijastaa että myös rikkoa sosiaalisen kanssakäymisen ja ilmaisun rajoja. Vastaavasti komiikan suhde esimerkiksi valtarakenteisiin on monivivahteinen ja epämääräinen: samakin vitsi voi sekä vahvistaa että kyseenalaistaa totunnaisia sääntöjä, riippuen kerronnan kontekstista ja tulkinnallisesta näkökulmasta. Tutkijan kannalta komiikka on monin tavoin kiehtova mutta myös haasteellinen kohde.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Huumori on universaali osa ihmisyyttä; käsitykset siitä, millaiset huumorin muodot ovat soveliaita ja missä yhteyksissä huumori on sallittua, odotettua tai kiellettyä ovat kuitenkin sidoksissa historiallisiin, kulttuurisiin ja sosiaalisiin konteksteihin. Stand up elää ja muotoutuu koko ajan – se on myös aina aikansa näköinen, ehkä juuri siksi että komiikalle on tyypillistä sekä heijastaa että myös rikkoa sosiaalisen kanssakäymisen ja ilmaisun rajoja. Vastaavasti komiikan suhde esimerkiksi valtarakenteisiin on monivivahteinen ja epämääräinen: samakin vitsi voi sekä vahvistaa että kyseenalaistaa totunnaisia sääntöjä, riippuen kerronnan kontekstista ja tulkinnallisesta näkökulmasta. Tutkijan kannalta komiikka on monin tavoin kiehtova mutta myös haasteellinen kohde.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>54</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=1855</guid>
      <title>Design + antropologia = Entistä parempaa muotoilua</title>
      <description><![CDATA[<p>AntroBlogin työelämätoimitus jatkaa Eeva Berglundin aloittamaa kuukauden teemaa designin ja antropologian yhdistämisestä. Juttua varten haastattelimme Helsingin kaupungin kansainvälisten asioiden johtavaa asiantuntijaa Iina Oilinkia, joka on valmistunut Helsingin yliopistosta vuonna 1999 pääaineenaan sosiaaliantropologia. Hän on urallaan ollut tiiviisti tekemisissä sekä muotoilun että kaupunkisuunnittelun kanssa ensin nykyisen Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun ARKI-hankkeessa ja myöhemmin Helsingin kaupungilla useiden asumiseen ja kaupunkisuunnitteluun liittyvien hankkeiden parissa.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/05/design-antropologia-parempaa-muotoilua/">Design + antropologia = Entistä parempaa muotoilua</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Fri, 13 May 2016 05:00:45 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>AntroBlogin työelämätoimitus jatkaa Eeva Berglundin aloittamaa kuukauden teemaa designin ja antropologian yhdistämisestä. Juttua varten haastattelimme Helsingin kaupungin kansainvälisten asioiden johtavaa asiantuntijaa Iina Oilinkia, joka on valmistunut Helsingin yliopistosta vuonna 1999 pääaineenaan sosiaaliantropologia. Hän on urallaan ollut tiiviisti tekemisissä sekä muotoilun että kaupunkisuunnittelun kanssa ensin nykyisen Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun ARKI-hankkeessa ja myöhemmin Helsingin kaupungilla useiden asumiseen ja kaupunkisuunnitteluun liittyvien hankkeiden parissa.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/05/design-antropologia-parempaa-muotoilua/">Design + antropologia = Entistä parempaa muotoilua</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="6733952" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/f582631b-c943-4c09-bffe-6130e0aa07f6/antroblogi_design_parempaamuotoilua_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Design + antropologia = Entistä parempaa muotoilua</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:09:13</itunes:duration>
      <itunes:summary>AntroBlogin työelämätoimitus jatkaa Eeva Berglundin aloittamaa kuukauden teemaa designin ja antropologian yhdistämisestä. Juttua varten haastattelimme Helsingin kaupungin kansainvälisten asioiden johtavaa asiantuntijaa Iina Oilinkia, joka on valmistunut Helsingin yliopistosta vuonna 1999 pääaineenaan sosiaaliantropologia. Hän on urallaan ollut tiiviisti tekemisissä sekä muotoilun että kaupunkisuunnittelun kanssa ensin nykyisen Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun ARKI-hankkeessa ja myöhemmin Helsingin kaupungilla useiden asumiseen ja kaupunkisuunnitteluun liittyvien hankkeiden parissa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>AntroBlogin työelämätoimitus jatkaa Eeva Berglundin aloittamaa kuukauden teemaa designin ja antropologian yhdistämisestä. Juttua varten haastattelimme Helsingin kaupungin kansainvälisten asioiden johtavaa asiantuntijaa Iina Oilinkia, joka on valmistunut Helsingin yliopistosta vuonna 1999 pääaineenaan sosiaaliantropologia. Hän on urallaan ollut tiiviisti tekemisissä sekä muotoilun että kaupunkisuunnittelun kanssa ensin nykyisen Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun ARKI-hankkeessa ja myöhemmin Helsingin kaupungilla useiden asumiseen ja kaupunkisuunnitteluun liittyvien hankkeiden parissa.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>53</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=1958</guid>
      <title>Linnassa leimatut</title>
      <description><![CDATA[<p>Mikä on vankeusrangaistuksen tarkoitus, ja onnistuuko se tavoitteissaan? Tiistainen Arman Pohjatähden alla pureutui suomalaisiin vankiloihin niin vankien kuin myös heidän omaistensa, vankien kanssa työskentelevän henkilökunnan ja oikeuslaitoksen näkökulmasta. Jakso tarjosi paljon mielenkiintoista pohdittavaa ihmisyhteisöjen toimintalogiikasta kiinnostuneelle. Antropologista tarkastelua varten esiin nousivat erityisesti vankien saama sosiaalinen stigma ja sen leviäminen vankilan ulkopuoliseen elämään, sekä vankilan tarkoitus paikkana joka uudelleenorientoi yhteiseltä polulta poikenneet yksilöt takaisin yhteiskuntaan.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/05/vankeusrangaistus-ja-stigma/">Linnassa leimatut</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 11 May 2016 05:39:52 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Mikä on vankeusrangaistuksen tarkoitus, ja onnistuuko se tavoitteissaan? Tiistainen Arman Pohjatähden alla pureutui suomalaisiin vankiloihin niin vankien kuin myös heidän omaistensa, vankien kanssa työskentelevän henkilökunnan ja oikeuslaitoksen näkökulmasta. Jakso tarjosi paljon mielenkiintoista pohdittavaa ihmisyhteisöjen toimintalogiikasta kiinnostuneelle. Antropologista tarkastelua varten esiin nousivat erityisesti vankien saama sosiaalinen stigma ja sen leviäminen vankilan ulkopuoliseen elämään, sekä vankilan tarkoitus paikkana joka uudelleenorientoi yhteiseltä polulta poikenneet yksilöt takaisin yhteiskuntaan.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/05/vankeusrangaistus-ja-stigma/">Linnassa leimatut</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="10956928" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/9a99d4e7-073d-46b5-addb-e7453ef13a4c/Antroblogi_linnassaleimatut1_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Linnassa leimatut</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:14:50</itunes:duration>
      <itunes:summary>Mikä on vankeusrangaistuksen tarkoitus, ja onnistuuko se tavoitteissaan? Tiistainen Arman Pohjatähden alla pureutui suomalaisiin vankiloihin niin vankien kuin myös heidän omaistensa, vankien kanssa työskentelevän henkilökunnan ja oikeuslaitoksen näkökulmasta. Jakso tarjosi paljon mielenkiintoista pohdittavaa ihmisyhteisöjen toimintalogiikasta kiinnostuneelle. Antropologista tarkastelua varten esiin nousivat erityisesti vankien saama sosiaalinen stigma ja sen leviäminen vankilan ulkopuoliseen elämään, sekä vankilan tarkoitus paikkana joka uudelleenorientoi yhteiseltä polulta poikenneet yksilöt takaisin yhteiskuntaan.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Mikä on vankeusrangaistuksen tarkoitus, ja onnistuuko se tavoitteissaan? Tiistainen Arman Pohjatähden alla pureutui suomalaisiin vankiloihin niin vankien kuin myös heidän omaistensa, vankien kanssa työskentelevän henkilökunnan ja oikeuslaitoksen näkökulmasta. Jakso tarjosi paljon mielenkiintoista pohdittavaa ihmisyhteisöjen toimintalogiikasta kiinnostuneelle. Antropologista tarkastelua varten esiin nousivat erityisesti vankien saama sosiaalinen stigma ja sen leviäminen vankilan ulkopuoliseen elämään, sekä vankilan tarkoitus paikkana joka uudelleenorientoi yhteiseltä polulta poikenneet yksilöt takaisin yhteiskuntaan.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>52</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=1924</guid>
      <title>Tragedian jälkeen: muistamisesta ja arkeen paluun vaikeudesta</title>
      <description><![CDATA[<p>Kun tragedia iskee, ihminen reagoi. Tulee tarve kokoontua, hakea lohtua ja yrittää löytää järkeä sekasorron keskeltä. Syntyy spontaaneita, epävirallisia muistomerkkejä, kun tapahtumapaikalle viedään kukkia, kynttilöitä, kuvia ja muita esineitä. Sen jälkeen tulevat viralliset muistomerkit, jotka ilmentävät pidemmälle kehittynyttä tapahtuman käsittelyn prosessia. Kumpikaan muistamisen työkalu ei täysin pysty kuvaamaan tai konkretisoimaan sitä, miten ihminen kokee menetyksen ja miten arki muuttuu tragedian seurauksena. Tässä tekstissä pohditaan arkeen paluun haasteita ja sosiaalista muistamista menetyksen kautta Perun sisäisen konfliktin (1980–2000) ja Norjan vuoden 2011 terrori-iskun valossa.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/05/tragedia-ja-arkeen-paluun-vaikeus/">Tragedian jälkeen: muistamisesta ja arkeen paluun vaikeudesta</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Mon, 9 May 2016 05:50:05 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Kun tragedia iskee, ihminen reagoi. Tulee tarve kokoontua, hakea lohtua ja yrittää löytää järkeä sekasorron keskeltä. Syntyy spontaaneita, epävirallisia muistomerkkejä, kun tapahtumapaikalle viedään kukkia, kynttilöitä, kuvia ja muita esineitä. Sen jälkeen tulevat viralliset muistomerkit, jotka ilmentävät pidemmälle kehittynyttä tapahtuman käsittelyn prosessia. Kumpikaan muistamisen työkalu ei täysin pysty kuvaamaan tai konkretisoimaan sitä, miten ihminen kokee menetyksen ja miten arki muuttuu tragedian seurauksena. Tässä tekstissä pohditaan arkeen paluun haasteita ja sosiaalista muistamista menetyksen kautta Perun sisäisen konfliktin (1980–2000) ja Norjan vuoden 2011 terrori-iskun valossa.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/05/tragedia-ja-arkeen-paluun-vaikeus/">Tragedian jälkeen: muistamisesta ja arkeen paluun vaikeudesta</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="7541975" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/3304c742-bcf7-4c2d-b781-d580464ccbd7/Voice_067_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Tragedian jälkeen: muistamisesta ja arkeen paluun vaikeudesta</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:15:43</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kun tragedia iskee, ihminen reagoi. Tulee tarve kokoontua, hakea lohtua ja yrittää löytää järkeä sekasorron keskeltä. Syntyy spontaaneita, epävirallisia muistomerkkejä, kun tapahtumapaikalle viedään kukkia, kynttilöitä, kuvia ja muita esineitä. Sen jälkeen tulevat viralliset muistomerkit, jotka ilmentävät pidemmälle kehittynyttä tapahtuman käsittelyn prosessia. Kumpikaan muistamisen työkalu ei täysin pysty kuvaamaan tai konkretisoimaan sitä, miten ihminen kokee menetyksen ja miten arki muuttuu tragedian seurauksena. Tässä tekstissä pohditaan arkeen paluun haasteita ja sosiaalista muistamista menetyksen kautta Perun sisäisen konfliktin (1980–2000) ja Norjan vuoden 2011 terrori-iskun valossa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kun tragedia iskee, ihminen reagoi. Tulee tarve kokoontua, hakea lohtua ja yrittää löytää järkeä sekasorron keskeltä. Syntyy spontaaneita, epävirallisia muistomerkkejä, kun tapahtumapaikalle viedään kukkia, kynttilöitä, kuvia ja muita esineitä. Sen jälkeen tulevat viralliset muistomerkit, jotka ilmentävät pidemmälle kehittynyttä tapahtuman käsittelyn prosessia. Kumpikaan muistamisen työkalu ei täysin pysty kuvaamaan tai konkretisoimaan sitä, miten ihminen kokee menetyksen ja miten arki muuttuu tragedian seurauksena. Tässä tekstissä pohditaan arkeen paluun haasteita ja sosiaalista muistamista menetyksen kautta Perun sisäisen konfliktin (1980–2000) ja Norjan vuoden 2011 terrori-iskun valossa.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>51</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=1885</guid>
      <title>Yksin Pohjantähden alla</title>
      <description><![CDATA[<p>Arman Pohjantähden alla – dokumenttisarjan tuorein jakso käsitteli vanhustenhoitoa ja vanhusten yksinäisyyttä. Vanhustenhoito on kuuma puheenaihe, joka nousee Suomessa otsikoihin tasaisin väliajoin - yleensä epäkohtien, rikkeiden tai resurssipulan takia. Yksi suurimmista ikääntyvän väestön ongelmista on kasvava yksinäisyys. Tutkimuksen mukaan 36-39% ikääntyneistä suomalaisista tuntee itsensä yksinäiseksi. Kenen vastuulla on huolehtia vanhuksista, kun he eivät enää pysty huolehtimaan itsestään? Länsimaalaista individualismia korostavassa ajattelussa yksilönvapaus ajaa vanhemmista huolehtimisen edelle. Yksilön tehtävä on keskittyä toteuttamaan omaa henkilökohtaista polkuaan, kun vanhustenhoito jää yhteiskunnan tehtäväksi. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/05/vanhustenhoito-ja-yksinaisyys-suomessa/">Yksin Pohjantähden alla</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 5 May 2016 05:00:28 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Arman Pohjantähden alla – dokumenttisarjan tuorein jakso käsitteli vanhustenhoitoa ja vanhusten yksinäisyyttä. Vanhustenhoito on kuuma puheenaihe, joka nousee Suomessa otsikoihin tasaisin väliajoin - yleensä epäkohtien, rikkeiden tai resurssipulan takia. Yksi suurimmista ikääntyvän väestön ongelmista on kasvava yksinäisyys. Tutkimuksen mukaan 36-39% ikääntyneistä suomalaisista tuntee itsensä yksinäiseksi. Kenen vastuulla on huolehtia vanhuksista, kun he eivät enää pysty huolehtimaan itsestään? Länsimaalaista individualismia korostavassa ajattelussa yksilönvapaus ajaa vanhemmista huolehtimisen edelle. Yksilön tehtävä on keskittyä toteuttamaan omaa henkilökohtaista polkuaan, kun vanhustenhoito jää yhteiskunnan tehtäväksi. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/05/vanhustenhoito-ja-yksinaisyys-suomessa/">Yksin Pohjantähden alla</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="10535040" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/389cf5ec-2839-445e-8589-0e02b7f45b72/antroblogi_yksinpohjantahdenalla_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Yksin Pohjantähden alla</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:14:07</itunes:duration>
      <itunes:summary>Arman Pohjantähden alla – dokumenttisarjan tuorein jakso käsitteli vanhustenhoitoa ja vanhusten yksinäisyyttä. Vanhustenhoito on kuuma puheenaihe, joka nousee Suomessa otsikoihin tasaisin väliajoin - yleensä epäkohtien, rikkeiden tai resurssipulan takia. Yksi suurimmista ikääntyvän väestön ongelmista on kasvava yksinäisyys. Tutkimuksen mukaan 36-39% ikääntyneistä suomalaisista tuntee itsensä yksinäiseksi. Kenen vastuulla on huolehtia vanhuksista, kun he eivät enää pysty huolehtimaan itsestään? Länsimaalaista individualismia korostavassa ajattelussa yksilönvapaus ajaa vanhemmista huolehtimisen edelle. Yksilön tehtävä on keskittyä toteuttamaan omaa henkilökohtaista polkuaan, kun vanhustenhoito jää yhteiskunnan tehtäväksi.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Arman Pohjantähden alla – dokumenttisarjan tuorein jakso käsitteli vanhustenhoitoa ja vanhusten yksinäisyyttä. Vanhustenhoito on kuuma puheenaihe, joka nousee Suomessa otsikoihin tasaisin väliajoin - yleensä epäkohtien, rikkeiden tai resurssipulan takia. Yksi suurimmista ikääntyvän väestön ongelmista on kasvava yksinäisyys. Tutkimuksen mukaan 36-39% ikääntyneistä suomalaisista tuntee itsensä yksinäiseksi. Kenen vastuulla on huolehtia vanhuksista, kun he eivät enää pysty huolehtimaan itsestään? Länsimaalaista individualismia korostavassa ajattelussa yksilönvapaus ajaa vanhemmista huolehtimisen edelle. Yksilön tehtävä on keskittyä toteuttamaan omaa henkilökohtaista polkuaan, kun vanhustenhoito jää yhteiskunnan tehtäväksi.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>50</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=1833</guid>
      <title>Missä tunne, siellä usko</title>
      <description><![CDATA[<p>Uskontokriitikot esittävät, että paras tapa päästä eroon uskonnoista on opettaa lapsille tieteellistä maailmankuvaa ja unohtaa satuilut. Vastasyntynyt on heidän mukaansa uskonnoton. Jos taipumus uskonnollisuuteen laskisi suhteessa yhteiskunnan maallistumiseen, voisi olettaa, että länsimaissa uskonnot lakastuisivat itsestään. Uskonnollisten ideoiden sitkeydestä kertoo se, että niitä ilmenee yhteiskunnissa, joissa uskonnolla ei ole ollut näkyvää roolia vuosikymmeniin Jottei keskustelu supistuisi mustavalkoiseksi väittelyksi uskonnon puolesta ja vastaan, tulee uskonnollisuuden yhteisestä juuristosta versovia uniikkeja kasvustoja hahmottaa selkeämmin. Mihin, miten ja miksi uskomme? Tässä projektissa antropologian ja modernin kognitiotutkimuksen yhteistyö on osoittautunut hedelmälliseksi.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/05/missa-tunne-siella-usko/">Missä tunne, siellä usko</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 4 May 2016 06:00:10 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Uskontokriitikot esittävät, että paras tapa päästä eroon uskonnoista on opettaa lapsille tieteellistä maailmankuvaa ja unohtaa satuilut. Vastasyntynyt on heidän mukaansa uskonnoton. Jos taipumus uskonnollisuuteen laskisi suhteessa yhteiskunnan maallistumiseen, voisi olettaa, että länsimaissa uskonnot lakastuisivat itsestään. Uskonnollisten ideoiden sitkeydestä kertoo se, että niitä ilmenee yhteiskunnissa, joissa uskonnolla ei ole ollut näkyvää roolia vuosikymmeniin Jottei keskustelu supistuisi mustavalkoiseksi väittelyksi uskonnon puolesta ja vastaan, tulee uskonnollisuuden yhteisestä juuristosta versovia uniikkeja kasvustoja hahmottaa selkeämmin. Mihin, miten ja miksi uskomme? Tässä projektissa antropologian ja modernin kognitiotutkimuksen yhteistyö on osoittautunut hedelmälliseksi.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/05/missa-tunne-siella-usko/">Missä tunne, siellä usko</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="7901655" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/0c1742a1-778e-4c9f-8376-b5d6e9ef3930/RadionAntro_Minnan_juttu_lopullinen_versio_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Missä tunne, siellä usko</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:16:28</itunes:duration>
      <itunes:summary>Uskontokriitikot esittävät, että paras tapa päästä eroon uskonnoista on opettaa lapsille tieteellistä maailmankuvaa ja unohtaa satuilut. Vastasyntynyt on heidän mukaansa uskonnoton. Jos taipumus uskonnollisuuteen laskisi suhteessa yhteiskunnan maallistumiseen, voisi olettaa, että länsimaissa uskonnot lakastuisivat itsestään. Uskonnollisten ideoiden sitkeydestä kertoo se, että niitä ilmenee yhteiskunnissa, joissa uskonnolla ei ole ollut näkyvää roolia vuosikymmeniin Jottei keskustelu supistuisi mustavalkoiseksi väittelyksi uskonnon puolesta ja vastaan, tulee uskonnollisuuden yhteisestä juuristosta versovia uniikkeja kasvustoja hahmottaa selkeämmin. Mihin, miten ja miksi uskomme? Tässä projektissa antropologian ja modernin kognitiotutkimuksen yhteistyö on osoittautunut hedelmälliseksi.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Uskontokriitikot esittävät, että paras tapa päästä eroon uskonnoista on opettaa lapsille tieteellistä maailmankuvaa ja unohtaa satuilut. Vastasyntynyt on heidän mukaansa uskonnoton. Jos taipumus uskonnollisuuteen laskisi suhteessa yhteiskunnan maallistumiseen, voisi olettaa, että länsimaissa uskonnot lakastuisivat itsestään. Uskonnollisten ideoiden sitkeydestä kertoo se, että niitä ilmenee yhteiskunnissa, joissa uskonnolla ei ole ollut näkyvää roolia vuosikymmeniin Jottei keskustelu supistuisi mustavalkoiseksi väittelyksi uskonnon puolesta ja vastaan, tulee uskonnollisuuden yhteisestä juuristosta versovia uniikkeja kasvustoja hahmottaa selkeämmin. Mihin, miten ja miksi uskomme? Tässä projektissa antropologian ja modernin kognitiotutkimuksen yhteistyö on osoittautunut hedelmälliseksi.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>49</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=1807</guid>
      <title>Muu maa mustikka</title>
      <description><![CDATA[<p>Sosiaalinen media on mahdollistanut erilaisten sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen ja luomisen ennennäkemättömällä tavalla. Ulkosuomalaiset ovat tarttuneet somen tarjoamaan mahdollisuuteen rakentaa suomalaisia yhteisöjä Suomen ulkopuolella. Miksi yhteisöllisyys suomalaisten kesken on niin tärkeää myös vapaaehtoisesti synnyinmaansa jättäneille? Ja mitä kummaa näissä ulkosuomalaisten ryhmissä sitten oikein pulistaan päivästä toiseen? Entä mitä tekemistä on kulttuurishokilla tämän kaiken kanssa?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/05/ulkosuomalaiset/">Muu maa mustikka</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Mon, 2 May 2016 05:22:35 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Sosiaalinen media on mahdollistanut erilaisten sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen ja luomisen ennennäkemättömällä tavalla. Ulkosuomalaiset ovat tarttuneet somen tarjoamaan mahdollisuuteen rakentaa suomalaisia yhteisöjä Suomen ulkopuolella. Miksi yhteisöllisyys suomalaisten kesken on niin tärkeää myös vapaaehtoisesti synnyinmaansa jättäneille? Ja mitä kummaa näissä ulkosuomalaisten ryhmissä sitten oikein pulistaan päivästä toiseen? Entä mitä tekemistä on kulttuurishokilla tämän kaiken kanssa?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/05/ulkosuomalaiset/">Muu maa mustikka</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="7564416" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/35475a9d-dc31-4986-bb46-963332191342/antroblogi_saksaanmuutto_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Muu maa mustikka</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:10:23</itunes:duration>
      <itunes:summary>Sosiaalinen media on mahdollistanut erilaisten sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen ja luomisen ennennäkemättömällä tavalla. Ulkosuomalaiset ovat tarttuneet somen tarjoamaan mahdollisuuteen rakentaa suomalaisia yhteisöjä Suomen ulkopuolella. Miksi yhteisöllisyys suomalaisten kesken on niin tärkeää myös vapaaehtoisesti synnyinmaansa jättäneille? Ja mitä kummaa näissä ulkosuomalaisten ryhmissä sitten oikein pulistaan päivästä toiseen? Entä mitä tekemistä on kulttuurishokilla tämän kaiken kanssa?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Sosiaalinen media on mahdollistanut erilaisten sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen ja luomisen ennennäkemättömällä tavalla. Ulkosuomalaiset ovat tarttuneet somen tarjoamaan mahdollisuuteen rakentaa suomalaisia yhteisöjä Suomen ulkopuolella. Miksi yhteisöllisyys suomalaisten kesken on niin tärkeää myös vapaaehtoisesti synnyinmaansa jättäneille? Ja mitä kummaa näissä ulkosuomalaisten ryhmissä sitten oikein pulistaan päivästä toiseen? Entä mitä tekemistä on kulttuurishokilla tämän kaiken kanssa?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>48</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=1777</guid>
      <title>Prätkäjengin pauloissa?</title>
      <description><![CDATA[<p>Arman Alizad lyöttäytyi tiistaina 19.4.2016 esitetyssä Arman Pohjantähden alla -jaksossa pahamaineisena tunnettuun Cannonball -moottoripyöräkerhoon. Arman vietti yhteensä yli puolen vuoden ajan aikaa kerholaisten kanssa, ennen kuin sai jäsenet tottumaan läsnäoloonsa. Suljetun yhteisön luottamuksen voittaminen on hidas prosessi, johon usein kuuluu haasteita. Armanin kohdalla tämä tarkoitti muun muassa vessan siivousta. Initiaatio on erilaisten suljettujen yhteisöjen ryhmäidentiteetin ja keskinäisen samaistumisen kannalta merkittävä siirtymäriitti. Siinä ulkopuolisesta tulee sisäpiiriläinen, henkilön sosiaalisen statuksen ja identiteetin muuttuessa. Sekä siirtymäriittejä että moottoripyöräkerhoja on tutkittu antropologiassa.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/04/moottoripyorakerho-ja-initiaatio/">Prätkäjengin pauloissa?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 28 Apr 2016 05:38:02 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Arman Alizad lyöttäytyi tiistaina 19.4.2016 esitetyssä Arman Pohjantähden alla -jaksossa pahamaineisena tunnettuun Cannonball -moottoripyöräkerhoon. Arman vietti yhteensä yli puolen vuoden ajan aikaa kerholaisten kanssa, ennen kuin sai jäsenet tottumaan läsnäoloonsa. Suljetun yhteisön luottamuksen voittaminen on hidas prosessi, johon usein kuuluu haasteita. Armanin kohdalla tämä tarkoitti muun muassa vessan siivousta. Initiaatio on erilaisten suljettujen yhteisöjen ryhmäidentiteetin ja keskinäisen samaistumisen kannalta merkittävä siirtymäriitti. Siinä ulkopuolisesta tulee sisäpiiriläinen, henkilön sosiaalisen statuksen ja identiteetin muuttuessa. Sekä siirtymäriittejä että moottoripyöräkerhoja on tutkittu antropologiassa.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/04/moottoripyorakerho-ja-initiaatio/">Prätkäjengin pauloissa?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="5165668" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/67f93b19-02d1-49b4-a695-f9181295c834/RadioAntro_Pr_tk_jengit_Aman_3_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Prätkäjengin pauloissa?</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:10:46</itunes:duration>
      <itunes:summary>Arman Alizad lyöttäytyi tiistaina 19.4.2016 esitetyssä Arman Pohjantähden alla -jaksossa pahamaineisena tunnettuun Cannonball -moottoripyöräkerhoon. Arman vietti yhteensä yli puolen vuoden ajan aikaa kerholaisten kanssa, ennen kuin sai jäsenet tottumaan läsnäoloonsa. Suljetun yhteisön luottamuksen voittaminen on hidas prosessi, johon usein kuuluu haasteita. Armanin kohdalla tämä tarkoitti muun muassa vessan siivousta. Initiaatio on erilaisten suljettujen yhteisöjen ryhmäidentiteetin ja keskinäisen samaistumisen kannalta merkittävä siirtymäriitti. Siinä ulkopuolisesta tulee sisäpiiriläinen, henkilön sosiaalisen statuksen ja identiteetin muuttuessa. Sekä siirtymäriittejä että moottoripyöräkerhoja on tutkittu antropologiassa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Arman Alizad lyöttäytyi tiistaina 19.4.2016 esitetyssä Arman Pohjantähden alla -jaksossa pahamaineisena tunnettuun Cannonball -moottoripyöräkerhoon. Arman vietti yhteensä yli puolen vuoden ajan aikaa kerholaisten kanssa, ennen kuin sai jäsenet tottumaan läsnäoloonsa. Suljetun yhteisön luottamuksen voittaminen on hidas prosessi, johon usein kuuluu haasteita. Armanin kohdalla tämä tarkoitti muun muassa vessan siivousta. Initiaatio on erilaisten suljettujen yhteisöjen ryhmäidentiteetin ja keskinäisen samaistumisen kannalta merkittävä siirtymäriitti. Siinä ulkopuolisesta tulee sisäpiiriläinen, henkilön sosiaalisen statuksen ja identiteetin muuttuessa. Sekä siirtymäriittejä että moottoripyöräkerhoja on tutkittu antropologiassa.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>47</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=1682</guid>
      <title>New agen huipentuma: Mayojen maailmanloppu 2012</title>
      <description><![CDATA[<p>Vuonna 2012 kohistiin maailmanlopusta. Muinaisen maya-kansan kalenterin “suuri sykli” oli loppumassa 21.12.2012. Mitä silloin tapahtuisi? Mayat olivat tallentaneet kivisiin monumentteihin ja pyramideihin tutkijoita ihmetyttävällä tarkkuudella tietoa, joka liittyi taivaankappaleiden kulkuratoihin ja kosmoksen ilmiöihin. Ehkä he tiesivät jotain, mistä nykyihminen on täysin tietämätön? Ajankohtaan liittyi maailmanlopun lisäksi monenlaisia tarinoita ja teorioita. Odotettiin ihmiskunnan tietoisuuden muutosta, Vesimiehen ajan alkua, vanhojen jumalien paluuta, jopa viimeisimmästä Indiana Jones -elokuvasta tuttujen mystisten kristallikallojen esiintuloa. Vakavasti ottaen, mistä tässä oikein oli kyse? Graduaan tekevä antropologi vietti vuonna 2012 kolme kuukautta Meksikossa ja osallistui maya-vanhimman järjestämään rituaaliseen valmistautumiseen suurta aikakauden muutosta varten.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/04/new-age-mayojen-maailmanloppu-2012/">New agen huipentuma: Mayojen maailmanloppu 2012</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 27 Apr 2016 06:00:10 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Vuonna 2012 kohistiin maailmanlopusta. Muinaisen maya-kansan kalenterin “suuri sykli” oli loppumassa 21.12.2012. Mitä silloin tapahtuisi? Mayat olivat tallentaneet kivisiin monumentteihin ja pyramideihin tutkijoita ihmetyttävällä tarkkuudella tietoa, joka liittyi taivaankappaleiden kulkuratoihin ja kosmoksen ilmiöihin. Ehkä he tiesivät jotain, mistä nykyihminen on täysin tietämätön? Ajankohtaan liittyi maailmanlopun lisäksi monenlaisia tarinoita ja teorioita. Odotettiin ihmiskunnan tietoisuuden muutosta, Vesimiehen ajan alkua, vanhojen jumalien paluuta, jopa viimeisimmästä Indiana Jones -elokuvasta tuttujen mystisten kristallikallojen esiintuloa. Vakavasti ottaen, mistä tässä oikein oli kyse? Graduaan tekevä antropologi vietti vuonna 2012 kolme kuukautta Meksikossa ja osallistui maya-vanhimman järjestämään rituaaliseen valmistautumiseen suurta aikakauden muutosta varten.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/04/new-age-mayojen-maailmanloppu-2012/">New agen huipentuma: Mayojen maailmanloppu 2012</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="7317139" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/1cb3769c-f806-4c76-98fc-2d82b704e4ce/RadioAntro_Maya_juttu_converted_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>New agen huipentuma: Mayojen maailmanloppu 2012</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:15:15</itunes:duration>
      <itunes:summary>Vuonna 2012 kohistiin maailmanlopusta. Muinaisen maya-kansan kalenterin “suuri sykli” oli loppumassa 21.12.2012. Mitä silloin tapahtuisi? Mayat olivat tallentaneet kivisiin monumentteihin ja pyramideihin tutkijoita ihmetyttävällä tarkkuudella tietoa, joka liittyi taivaankappaleiden kulkuratoihin ja kosmoksen ilmiöihin. Ehkä he tiesivät jotain, mistä nykyihminen on täysin tietämätön? Ajankohtaan liittyi maailmanlopun lisäksi monenlaisia tarinoita ja teorioita. Odotettiin ihmiskunnan tietoisuuden muutosta, Vesimiehen ajan alkua, vanhojen jumalien paluuta, jopa viimeisimmästä Indiana Jones -elokuvasta tuttujen mystisten kristallikallojen esiintuloa. Vakavasti ottaen, mistä tässä oikein oli kyse? Graduaan tekevä antropologi vietti vuonna 2012 kolme kuukautta Meksikossa ja osallistui maya-vanhimman järjestämään rituaaliseen valmistautumiseen suurta aikakauden muutosta varten.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Vuonna 2012 kohistiin maailmanlopusta. Muinaisen maya-kansan kalenterin “suuri sykli” oli loppumassa 21.12.2012. Mitä silloin tapahtuisi? Mayat olivat tallentaneet kivisiin monumentteihin ja pyramideihin tutkijoita ihmetyttävällä tarkkuudella tietoa, joka liittyi taivaankappaleiden kulkuratoihin ja kosmoksen ilmiöihin. Ehkä he tiesivät jotain, mistä nykyihminen on täysin tietämätön? Ajankohtaan liittyi maailmanlopun lisäksi monenlaisia tarinoita ja teorioita. Odotettiin ihmiskunnan tietoisuuden muutosta, Vesimiehen ajan alkua, vanhojen jumalien paluuta, jopa viimeisimmästä Indiana Jones -elokuvasta tuttujen mystisten kristallikallojen esiintuloa. Vakavasti ottaen, mistä tässä oikein oli kyse? Graduaan tekevä antropologi vietti vuonna 2012 kolme kuukautta Meksikossa ja osallistui maya-vanhimman järjestämään rituaaliseen valmistautumiseen suurta aikakauden muutosta varten.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>46</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=1554</guid>
      <title>Kun antropologia ja muotoilu toisensa löysivät</title>
      <description><![CDATA[<p>Muotoilu on antropologille käyttökelpoinen metafora. Jo lähtökohtaisesti siinä yhdistyvät tekeminen ja ajatteleminen, aineellisuus ja mielikuvitus. Lainaamalla muotoilun käsitteitä antropologit irtaantuvat vuosisatoja länsimaita piinaavasta työnjaosta, jossa päässä tehty työ oli keinotekoisesti pidetty erillään ruumiillisesta työstä. Muotoilussa nämä yhdistyvät. Antropologienkaan ei tarvitse pakottaa tutkimuksiaan länsimaisen tieteen lokeroihin, jotka erottavat toisistaan tekniset asiat ja ihmisiä koskevat asiat. Tekniikka ja yhteisö kulkevat kaikkialla yhdessä. Muotoilua ja antropologiaa yhdistämällä näitä tosiasioita on helpompi käsitellä.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/04/antropologia-ja-design/">Kun antropologia ja muotoilu toisensa löysivät</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Mon, 25 Apr 2016 06:00:23 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Muotoilu on antropologille käyttökelpoinen metafora. Jo lähtökohtaisesti siinä yhdistyvät tekeminen ja ajatteleminen, aineellisuus ja mielikuvitus. Lainaamalla muotoilun käsitteitä antropologit irtaantuvat vuosisatoja länsimaita piinaavasta työnjaosta, jossa päässä tehty työ oli keinotekoisesti pidetty erillään ruumiillisesta työstä. Muotoilussa nämä yhdistyvät. Antropologienkaan ei tarvitse pakottaa tutkimuksiaan länsimaisen tieteen lokeroihin, jotka erottavat toisistaan tekniset asiat ja ihmisiä koskevat asiat. Tekniikka ja yhteisö kulkevat kaikkialla yhdessä. Muotoilua ja antropologiaa yhdistämällä näitä tosiasioita on helpompi käsitellä.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/04/antropologia-ja-design/">Kun antropologia ja muotoilu toisensa löysivät</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="9172096" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/9dc29e8a-6cfc-4eb9-95df-e639d57f6a1d/antroblogi_design_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kun antropologia ja muotoilu toisensa löysivät</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:22</itunes:duration>
      <itunes:summary>Muotoilu on antropologille käyttökelpoinen metafora. Jo lähtökohtaisesti siinä yhdistyvät tekeminen ja ajatteleminen, aineellisuus ja mielikuvitus. Lainaamalla muotoilun käsitteitä antropologit irtaantuvat vuosisatoja länsimaita piinaavasta työnjaosta, jossa päässä tehty työ oli keinotekoisesti pidetty erillään ruumiillisesta työstä. Muotoilussa nämä yhdistyvät. Antropologienkaan ei tarvitse pakottaa tutkimuksiaan länsimaisen tieteen lokeroihin, jotka erottavat toisistaan tekniset asiat ja ihmisiä koskevat asiat. Tekniikka ja yhteisö kulkevat kaikkialla yhdessä. Muotoilua ja antropologiaa yhdistämällä näitä tosiasioita on helpompi käsitellä.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Muotoilu on antropologille käyttökelpoinen metafora. Jo lähtökohtaisesti siinä yhdistyvät tekeminen ja ajatteleminen, aineellisuus ja mielikuvitus. Lainaamalla muotoilun käsitteitä antropologit irtaantuvat vuosisatoja länsimaita piinaavasta työnjaosta, jossa päässä tehty työ oli keinotekoisesti pidetty erillään ruumiillisesta työstä. Muotoilussa nämä yhdistyvät. Antropologienkaan ei tarvitse pakottaa tutkimuksiaan länsimaisen tieteen lokeroihin, jotka erottavat toisistaan tekniset asiat ja ihmisiä koskevat asiat. Tekniikka ja yhteisö kulkevat kaikkialla yhdessä. Muotoilua ja antropologiaa yhdistämällä näitä tosiasioita on helpompi käsitellä.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>45</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=1531</guid>
      <title>Kokeita juoksevilla kehoilla</title>
      <description><![CDATA[<p>Joukkueurheilu on tähän saakka vanginnut suurimman osan urheilua tutkivan antropologian huomiosta. Pitkän matkan juoksu puolestaan ei ensi vilkaisulla näytä ansaitsevan teoreettista tarkastelua, onhan se monotonista ja yksinäistä puuhaa. Mutta kenties mitään toista urheilulajia ei harjoiteta yhtä keskittyneesti ja uskonnonomaisesti kuin juoksemista. Yhtäkään lajia ei samassa määrin liitetä transsendenssiin, itsetutkiskeluun ja itsen rakentamiseen. Millainen keho on juokseva keho? </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/04/urheilu-kokeita-juoksevilla-kehoilla/">Kokeita juoksevilla kehoilla</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 19 Apr 2016 08:00:46 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Joukkueurheilu on tähän saakka vanginnut suurimman osan urheilua tutkivan antropologian huomiosta. Pitkän matkan juoksu puolestaan ei ensi vilkaisulla näytä ansaitsevan teoreettista tarkastelua, onhan se monotonista ja yksinäistä puuhaa. Mutta kenties mitään toista urheilulajia ei harjoiteta yhtä keskittyneesti ja uskonnonomaisesti kuin juoksemista. Yhtäkään lajia ei samassa määrin liitetä transsendenssiin, itsetutkiskeluun ja itsen rakentamiseen. Millainen keho on juokseva keho? </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/04/urheilu-kokeita-juoksevilla-kehoilla/">Kokeita juoksevilla kehoilla</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="8226432" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/683fd79d-9935-4767-a878-94ba72a7595f/antroblogi_juoksijankeho_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kokeita juoksevilla kehoilla</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:11:08</itunes:duration>
      <itunes:summary>Joukkueurheilu on tähän saakka vanginnut suurimman osan urheilua tutkivan antropologian huomiosta. Pitkän matkan juoksu puolestaan ei ensi vilkaisulla näytä ansaitsevan teoreettista tarkastelua, onhan se monotonista ja yksinäistä puuhaa. Mutta kenties mitään toista urheilulajia ei harjoiteta yhtä keskittyneesti ja uskonnonomaisesti kuin juoksemista. Yhtäkään lajia ei samassa määrin liitetä transsendenssiin, itsetutkiskeluun ja itsen rakentamiseen. Millainen keho on juokseva keho?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Joukkueurheilu on tähän saakka vanginnut suurimman osan urheilua tutkivan antropologian huomiosta. Pitkän matkan juoksu puolestaan ei ensi vilkaisulla näytä ansaitsevan teoreettista tarkastelua, onhan se monotonista ja yksinäistä puuhaa. Mutta kenties mitään toista urheilulajia ei harjoiteta yhtä keskittyneesti ja uskonnonomaisesti kuin juoksemista. Yhtäkään lajia ei samassa määrin liitetä transsendenssiin, itsetutkiskeluun ja itsen rakentamiseen. Millainen keho on juokseva keho?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>44</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=1525</guid>
      <title>Mitä älypuhelimesi kertoo sinusta? Mobiilialustojen suunnittelu antropologisessa tarkastelussa</title>
      <description><![CDATA[<p>Kulttuuri, antropologin käsitepankin keskeisin termi on kaikkea muuta kuin helposti määriteltävä, ja sen kontekstista riippuviin merkityksiin on syytä kiinnittää huomiota. IDEA 2010 -suunnittelijakonferenssissa kulttuurin ja antropologian käsitteet nousivat esiin yhteydessä, jota voisi edelleenkin luonnehtia ajankohtaiseksi. Erityisesti käyttäjäkokemukseen perustuvaan mobiililaite- ja verkkosuunnitteluun erikoistunut suunnittelija Josh Clark esitteli näkemyksensä alati lisääntyvistä mobiilialustoista erilaisina “kulttuureina”. Eri mobiilialustat ja käyttöjärjestelmät muotoutuvat hänen mukaansa omanlaisikseen erilaisten käyttäjäryhmien, tapojen ja normien sekä hallinnollisten järjestelmien kautta. Nämä mobiilikulttuurien osa-alueet muokkaavat vastaavasti mobiilialustan käyttäjien käyttäytymistä ja sosiaalista persoonaa. Antroblogin työelämätoimitus poimi tämän lähestymistavan tarkempaan syyniin.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/04/mobiilialustojen-suunnittelu-ja-kulttuuri/">Mitä älypuhelimesi kertoo sinusta? Mobiilialustojen suunnittelu antropologisessa tarkastelussa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Mon, 18 Apr 2016 05:55:57 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Kulttuuri, antropologin käsitepankin keskeisin termi on kaikkea muuta kuin helposti määriteltävä, ja sen kontekstista riippuviin merkityksiin on syytä kiinnittää huomiota. IDEA 2010 -suunnittelijakonferenssissa kulttuurin ja antropologian käsitteet nousivat esiin yhteydessä, jota voisi edelleenkin luonnehtia ajankohtaiseksi. Erityisesti käyttäjäkokemukseen perustuvaan mobiililaite- ja verkkosuunnitteluun erikoistunut suunnittelija Josh Clark esitteli näkemyksensä alati lisääntyvistä mobiilialustoista erilaisina “kulttuureina”. Eri mobiilialustat ja käyttöjärjestelmät muotoutuvat hänen mukaansa omanlaisikseen erilaisten käyttäjäryhmien, tapojen ja normien sekä hallinnollisten järjestelmien kautta. Nämä mobiilikulttuurien osa-alueet muokkaavat vastaavasti mobiilialustan käyttäjien käyttäytymistä ja sosiaalista persoonaa. Antroblogin työelämätoimitus poimi tämän lähestymistavan tarkempaan syyniin.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/04/mobiilialustojen-suunnittelu-ja-kulttuuri/">Mitä älypuhelimesi kertoo sinusta? Mobiilialustojen suunnittelu antropologisessa tarkastelussa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="4120192" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/6142456b-5090-4736-9234-0a3c2faf480b/antroblogi_mobiililaitteet_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Mitä älypuhelimesi kertoo sinusta? Mobiilialustojen suunnittelu antropologisessa tarkastelussa</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:05:35</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kulttuuri, antropologin käsitepankin keskeisin termi on kaikkea muuta kuin helposti määriteltävä, ja sen kontekstista riippuviin merkityksiin on syytä kiinnittää huomiota. IDEA 2010 -suunnittelijakonferenssissa kulttuurin ja antropologian käsitteet nousivat esiin yhteydessä, jota voisi edelleenkin luonnehtia ajankohtaiseksi. Erityisesti käyttäjäkokemukseen perustuvaan mobiililaite- ja verkkosuunnitteluun erikoistunut suunnittelija Josh Clark esitteli näkemyksensä alati lisääntyvistä mobiilialustoista erilaisina “kulttuureina”. Eri mobiilialustat ja käyttöjärjestelmät muotoutuvat hänen mukaansa omanlaisikseen erilaisten käyttäjäryhmien, tapojen ja normien sekä hallinnollisten järjestelmien kautta. Nämä mobiilikulttuurien osa-alueet muokkaavat vastaavasti mobiilialustan käyttäjien käyttäytymistä ja sosiaalista persoonaa. Antroblogin työelämätoimitus poimi tämän lähestymistavan tarkempaan syyniin.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kulttuuri, antropologin käsitepankin keskeisin termi on kaikkea muuta kuin helposti määriteltävä, ja sen kontekstista riippuviin merkityksiin on syytä kiinnittää huomiota. IDEA 2010 -suunnittelijakonferenssissa kulttuurin ja antropologian käsitteet nousivat esiin yhteydessä, jota voisi edelleenkin luonnehtia ajankohtaiseksi. Erityisesti käyttäjäkokemukseen perustuvaan mobiililaite- ja verkkosuunnitteluun erikoistunut suunnittelija Josh Clark esitteli näkemyksensä alati lisääntyvistä mobiilialustoista erilaisina “kulttuureina”. Eri mobiilialustat ja käyttöjärjestelmät muotoutuvat hänen mukaansa omanlaisikseen erilaisten käyttäjäryhmien, tapojen ja normien sekä hallinnollisten järjestelmien kautta. Nämä mobiilikulttuurien osa-alueet muokkaavat vastaavasti mobiilialustan käyttäjien käyttäytymistä ja sosiaalista persoonaa. Antroblogin työelämätoimitus poimi tämän lähestymistavan tarkempaan syyniin.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>43</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=1585</guid>
      <title>Viinaa ja vertaistukea – katukulttuuri pitää koditonta otteessaan</title>
      <description><![CDATA[<p>Tiistaina 12.3. nähtiin toinen jakso Arman Alizadin dokumenttisarjaa Arman Pohjantähden alla, jossa aiheena oli asunnottomuus.  Arman perehtyi asunnottomien elämään etnografisin ottein: haastattelemalla ja viettämällä aikaa tukalaan elämäntilanteeseen joutuneiden, yhteiskunnan marginaaleissa elävien kodittomien kanssa.  VVA ry:n toiminnanjohtaja kertoi jaksossa, että asunnoton voi päästä kiperästä tilanteestaan usein uskaltautumalla pyytämään apua. Avuntarjoajia on - miksei apua haeta? Jaksossa viitattiin useaan otteeseen päihde- ja mielenterveysongelmiin. Antropologialla on pitkät perinteet köyhyyden ja asunnottomuuden tutkimuksessa, ja pintaa raaputtamalla löytyykin lisää tilannetta selittäviä tekijöitä. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/04/asunnottomuus-viinaa-ja-vertaistukea/">Viinaa ja vertaistukea – katukulttuuri pitää koditonta otteessaan</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Fri, 15 Apr 2016 05:42:29 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Tiistaina 12.3. nähtiin toinen jakso Arman Alizadin dokumenttisarjaa Arman Pohjantähden alla, jossa aiheena oli asunnottomuus.  Arman perehtyi asunnottomien elämään etnografisin ottein: haastattelemalla ja viettämällä aikaa tukalaan elämäntilanteeseen joutuneiden, yhteiskunnan marginaaleissa elävien kodittomien kanssa.  VVA ry:n toiminnanjohtaja kertoi jaksossa, että asunnoton voi päästä kiperästä tilanteestaan usein uskaltautumalla pyytämään apua. Avuntarjoajia on - miksei apua haeta? Jaksossa viitattiin useaan otteeseen päihde- ja mielenterveysongelmiin. Antropologialla on pitkät perinteet köyhyyden ja asunnottomuuden tutkimuksessa, ja pintaa raaputtamalla löytyykin lisää tilannetta selittäviä tekijöitä. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/04/asunnottomuus-viinaa-ja-vertaistukea/">Viinaa ja vertaistukea – katukulttuuri pitää koditonta otteessaan</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="4484944" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/00683edb-5ec0-4680-b9e4-3ac7b43086ef/RadioAntro_Viinaa_ja_Vertaistukea_mod_mp3_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Viinaa ja vertaistukea – katukulttuuri pitää koditonta otteessaan</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:06:14</itunes:duration>
      <itunes:summary>Tiistaina 12.3. nähtiin toinen jakso Arman Alizadin dokumenttisarjaa Arman Pohjantähden alla, jossa aiheena oli asunnottomuus.  Arman perehtyi asunnottomien elämään etnografisin ottein: haastattelemalla ja viettämällä aikaa tukalaan elämäntilanteeseen joutuneiden, yhteiskunnan marginaaleissa elävien kodittomien kanssa.  VVA ry:n toiminnanjohtaja kertoi jaksossa, että asunnoton voi päästä kiperästä tilanteestaan usein uskaltautumalla pyytämään apua. Avuntarjoajia on - miksei apua haeta? Jaksossa viitattiin useaan otteeseen päihde- ja mielenterveysongelmiin. Antropologialla on pitkät perinteet köyhyyden ja asunnottomuuden tutkimuksessa, ja pintaa raaputtamalla löytyykin lisää tilannetta selittäviä tekijöitä.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Tiistaina 12.3. nähtiin toinen jakso Arman Alizadin dokumenttisarjaa Arman Pohjantähden alla, jossa aiheena oli asunnottomuus.  Arman perehtyi asunnottomien elämään etnografisin ottein: haastattelemalla ja viettämällä aikaa tukalaan elämäntilanteeseen joutuneiden, yhteiskunnan marginaaleissa elävien kodittomien kanssa.  VVA ry:n toiminnanjohtaja kertoi jaksossa, että asunnoton voi päästä kiperästä tilanteestaan usein uskaltautumalla pyytämään apua. Avuntarjoajia on - miksei apua haeta? Jaksossa viitattiin useaan otteeseen päihde- ja mielenterveysongelmiin. Antropologialla on pitkät perinteet köyhyyden ja asunnottomuuden tutkimuksessa, ja pintaa raaputtamalla löytyykin lisää tilannetta selittäviä tekijöitä.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>42</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=1529</guid>
      <title>Uneen Afrikan rytmein</title>
      <description><![CDATA[<p>Räp-muusikoiden osallistumista yhteiskunnalliseen debattiin Mosambikin pääkaupungissa Maputossa tutkinut kulttuuritieteiden tohtoriopiskelija, tiedetoimittaja ja kolumnisti Janne Rantala kirjoittaa kolumnissaan afrikkalaisen musiikin tahtilajeista, ja niiden parantavasta voimasta henkilökohtaisten kokemuksiensa pohjalta. Millainen voima musiikilla voikaan olla?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/04/uneen-afrikan-rytmein/">Uneen Afrikan rytmein</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 13 Apr 2016 10:40:31 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Räp-muusikoiden osallistumista yhteiskunnalliseen debattiin Mosambikin pääkaupungissa Maputossa tutkinut kulttuuritieteiden tohtoriopiskelija, tiedetoimittaja ja kolumnisti Janne Rantala kirjoittaa kolumnissaan afrikkalaisen musiikin tahtilajeista, ja niiden parantavasta voimasta henkilökohtaisten kokemuksiensa pohjalta. Millainen voima musiikilla voikaan olla?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/04/uneen-afrikan-rytmein/">Uneen Afrikan rytmein</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="4223511" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/b472d50d-6580-4ceb-8b9b-a274ae0abe3e/RadioAntro_Unen_rytmiin_afrikka_mp3_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Uneen Afrikan rytmein</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:05:52</itunes:duration>
      <itunes:summary>Räp-muusikoiden osallistumista yhteiskunnalliseen debattiin Mosambikin pääkaupungissa Maputossa tutkinut kulttuuritieteiden tohtoriopiskelija, tiedetoimittaja ja kolumnisti Janne Rantala kirjoittaa kolumnissaan afrikkalaisen musiikin tahtilajeista, ja niiden parantavasta voimasta henkilökohtaisten kokemuksiensa pohjalta. Millainen voima musiikilla voikaan olla?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Räp-muusikoiden osallistumista yhteiskunnalliseen debattiin Mosambikin pääkaupungissa Maputossa tutkinut kulttuuritieteiden tohtoriopiskelija, tiedetoimittaja ja kolumnisti Janne Rantala kirjoittaa kolumnissaan afrikkalaisen musiikin tahtilajeista, ja niiden parantavasta voimasta henkilökohtaisten kokemuksiensa pohjalta. Millainen voima musiikilla voikaan olla?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>41</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=1502</guid>
      <title>Suomiko maailman paras maa olla äiti?</title>
      <description><![CDATA[<p>Pelastakaa Lapset -järjestön vuosittain julkaiseman Maailman äitien tila -raportin mukaan Suomi oli vuosina 2013 ja 2014 maailman paras maa olla äiti. Yhtä ylistävästi ei kuitenkaan voi puhua suomalaista äitiyttä ympäröivästä kulttuurista. Aihepiiriin tutkimuksen kautta perehtynyt antropologi näkee suomalaisessa äitiyskulttuurissa muutaman perusteellisen valuvian, joiden takia erityisesti äitiyteen sopeutuminen voi Suomessa olla erityisen vaikeaa. Miksi ja mitkä kulttuurimme piirteet voivat olla haitaksi äitien henkiselle hyvinvoinnille?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/04/suomiko-maailman-paras-maa-olla-aiti/">Suomiko maailman paras maa olla äiti?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Mon, 11 Apr 2016 05:39:33 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Pelastakaa Lapset -järjestön vuosittain julkaiseman Maailman äitien tila -raportin mukaan Suomi oli vuosina 2013 ja 2014 maailman paras maa olla äiti. Yhtä ylistävästi ei kuitenkaan voi puhua suomalaista äitiyttä ympäröivästä kulttuurista. Aihepiiriin tutkimuksen kautta perehtynyt antropologi näkee suomalaisessa äitiyskulttuurissa muutaman perusteellisen valuvian, joiden takia erityisesti äitiyteen sopeutuminen voi Suomessa olla erityisen vaikeaa. Miksi ja mitkä kulttuurimme piirteet voivat olla haitaksi äitien henkiselle hyvinvoinnille?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/04/suomiko-maailman-paras-maa-olla-aiti/">Suomiko maailman paras maa olla äiti?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="6589054" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/cfd06ad7-63c4-4766-b0e0-3e9e9b008c22/RadioAntro_Suomiko_maailman_paras_maa_olla_iti_con_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Suomiko maailman paras maa olla äiti?</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:13:44</itunes:duration>
      <itunes:summary>Pelastakaa Lapset -järjestön vuosittain julkaiseman Maailman äitien tila -raportin mukaan Suomi oli vuosina 2013 ja 2014 maailman paras maa olla äiti. Yhtä ylistävästi ei kuitenkaan voi puhua suomalaista äitiyttä ympäröivästä kulttuurista. Aihepiiriin tutkimuksen kautta perehtynyt antropologi näkee suomalaisessa äitiyskulttuurissa muutaman perusteellisen valuvian, joiden takia erityisesti äitiyteen sopeutuminen voi Suomessa olla erityisen vaikeaa. Miksi ja mitkä kulttuurimme piirteet voivat olla haitaksi äitien henkiselle hyvinvoinnille?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Pelastakaa Lapset -järjestön vuosittain julkaiseman Maailman äitien tila -raportin mukaan Suomi oli vuosina 2013 ja 2014 maailman paras maa olla äiti. Yhtä ylistävästi ei kuitenkaan voi puhua suomalaista äitiyttä ympäröivästä kulttuurista. Aihepiiriin tutkimuksen kautta perehtynyt antropologi näkee suomalaisessa äitiyskulttuurissa muutaman perusteellisen valuvian, joiden takia erityisesti äitiyteen sopeutuminen voi Suomessa olla erityisen vaikeaa. Miksi ja mitkä kulttuurimme piirteet voivat olla haitaksi äitien henkiselle hyvinvoinnille?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>40</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=1475</guid>
      <title>Minne matkaat, suomireggae?</title>
      <description><![CDATA[<p>Jukka Poika, Raappana, Nopsajalka, jne. Suomireggae on kiistatta noussut yhdeksi 2000-luvun merkittävimmäksi kotimaiseksi musiikki-ilmiöksi, joka on tuonut nuorison soittolistoille iskelmämusiikille tyypillisiä lyyrisiä teemoja. Mistä suomireggae on tulossa ja mihin se on matkalla? Väitöskirjatutkimuksessaan reggae-musiikkiin perehtynyt Tuomas Järvenpää pohtii artikkelissa suomalaisen reggaen kaukokaipuuta sen karibialaista ja kotimaista historiallista taustaa vasten. Kuinka käy valkoiselta mieheltä reggae?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/04/minne-matkaat-suomireggae/">Minne matkaat, suomireggae?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 6 Apr 2016 05:43:32 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Jukka Poika, Raappana, Nopsajalka, jne. Suomireggae on kiistatta noussut yhdeksi 2000-luvun merkittävimmäksi kotimaiseksi musiikki-ilmiöksi, joka on tuonut nuorison soittolistoille iskelmämusiikille tyypillisiä lyyrisiä teemoja. Mistä suomireggae on tulossa ja mihin se on matkalla? Väitöskirjatutkimuksessaan reggae-musiikkiin perehtynyt Tuomas Järvenpää pohtii artikkelissa suomalaisen reggaen kaukokaipuuta sen karibialaista ja kotimaista historiallista taustaa vasten. Kuinka käy valkoiselta mieheltä reggae?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/04/minne-matkaat-suomireggae/">Minne matkaat, suomireggae?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="7338112" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/9603dadd-3977-4ba5-901a-528b99b1f72e/Antroblogi_reggae_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Minne matkaat, suomireggae?</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:09:58</itunes:duration>
      <itunes:summary>Jukka Poika, Raappana, Nopsajalka, jne. Suomireggae on kiistatta noussut yhdeksi 2000-luvun merkittävimmäksi kotimaiseksi musiikki-ilmiöksi, joka on tuonut nuorison soittolistoille iskelmämusiikille tyypillisiä lyyrisiä teemoja. Mistä suomireggae on tulossa ja mihin se on matkalla? Väitöskirjatutkimuksessaan reggae-musiikkiin perehtynyt Tuomas Järvenpää pohtii artikkelissa suomalaisen reggaen kaukokaipuuta sen karibialaista ja kotimaista historiallista taustaa vasten. Kuinka käy valkoiselta mieheltä reggae?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Jukka Poika, Raappana, Nopsajalka, jne. Suomireggae on kiistatta noussut yhdeksi 2000-luvun merkittävimmäksi kotimaiseksi musiikki-ilmiöksi, joka on tuonut nuorison soittolistoille iskelmämusiikille tyypillisiä lyyrisiä teemoja. Mistä suomireggae on tulossa ja mihin se on matkalla? Väitöskirjatutkimuksessaan reggae-musiikkiin perehtynyt Tuomas Järvenpää pohtii artikkelissa suomalaisen reggaen kaukokaipuuta sen karibialaista ja kotimaista historiallista taustaa vasten. Kuinka käy valkoiselta mieheltä reggae?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>39</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=1456</guid>
      <title>Sosiaalitieteilijät hakukoneiden takana</title>
      <description><![CDATA[<p>Suuri osa ihmisten välisten kiistojen ja väittelyiden ratkaisusta on peräisin Googlen hakukoneesta. Yhtenä maailman suurimpana työnantajana Googlella on palkkalistoillaan valtava määrä eri aiheisiin erikoistuneita sosiaalitieteilijöitä, ja AntroBlogi onnistui jututtamaan yhtä heistä. Ironisesti juuri Googlen hakukone vaikutti tälläkin kertaa oikean haastateltavan löytämiseen: Dan Russell on ”hakuantropologi” Googlella, missä hänen tehtävänään on ymmärtää ihmisen ja hakukoneen välistä yhteyttä ja vuorovaikutusta. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/03/hakukone-ja-sosiaalitieteilijat/">Sosiaalitieteilijät hakukoneiden takana</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 30 Mar 2016 07:36:50 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Suuri osa ihmisten välisten kiistojen ja väittelyiden ratkaisusta on peräisin Googlen hakukoneesta. Yhtenä maailman suurimpana työnantajana Googlella on palkkalistoillaan valtava määrä eri aiheisiin erikoistuneita sosiaalitieteilijöitä, ja AntroBlogi onnistui jututtamaan yhtä heistä. Ironisesti juuri Googlen hakukone vaikutti tälläkin kertaa oikean haastateltavan löytämiseen: Dan Russell on ”hakuantropologi” Googlella, missä hänen tehtävänään on ymmärtää ihmisen ja hakukoneen välistä yhteyttä ja vuorovaikutusta. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/03/hakukone-ja-sosiaalitieteilijat/">Sosiaalitieteilijät hakukoneiden takana</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="6380493" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/b310b159-c96f-4ddd-a93e-0171ad7243f3/RadioAntro_Sosiaalitieteilijaet_hakuoh_mp3_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Sosiaalitieteilijät hakukoneiden takana</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:08:52</itunes:duration>
      <itunes:summary>Suuri osa ihmisten välisten kiistojen ja väittelyiden ratkaisusta on peräisin Googlen hakukoneesta. Yhtenä maailman suurimpana työnantajana Googlella on palkkalistoillaan valtava määrä eri aiheisiin erikoistuneita sosiaalitieteilijöitä, ja AntroBlogi onnistui jututtamaan yhtä heistä. Ironisesti juuri Googlen hakukone vaikutti tälläkin kertaa oikean haastateltavan löytämiseen: Dan Russell on ”hakuantropologi” Googlella, missä hänen tehtävänään on ymmärtää ihmisen ja hakukoneen välistä yhteyttä ja vuorovaikutusta.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Suuri osa ihmisten välisten kiistojen ja väittelyiden ratkaisusta on peräisin Googlen hakukoneesta. Yhtenä maailman suurimpana työnantajana Googlella on palkkalistoillaan valtava määrä eri aiheisiin erikoistuneita sosiaalitieteilijöitä, ja AntroBlogi onnistui jututtamaan yhtä heistä. Ironisesti juuri Googlen hakukone vaikutti tälläkin kertaa oikean haastateltavan löytämiseen: Dan Russell on ”hakuantropologi” Googlella, missä hänen tehtävänään on ymmärtää ihmisen ja hakukoneen välistä yhteyttä ja vuorovaikutusta.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>38</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=1428</guid>
      <title>Takaisin kotiin — Näkökulmia Nepalin maanjäristyksen jälkeiseen jälleenrakennukseen</title>
      <description><![CDATA[<p>Nepalin maanjäristyksissä huhti-toukokuussa 2015 kuoli 8 800 ihmistä ja loukkaantui 22 300. Tuhoutuneita ja vahingoittuneita taloja on 750 000.<br />
Tuhoutuneisiin koteihin liittyy paljon muistoja, jotka Nepalissa usein linkittyvät tärkeisiin ihmissuhteisiin. Talot eivät olekaan pelkästään materiaalisia rakennelmia, sillä niiden merkitykset ovat tiiviisti kiinni sosiaalisissa suhteissa sekä kulttuurisessa kontekstissa. Voidaan myös ajatella, että talot koostuvat niissä asuvien ihmisten välisistä suhteista. Itsestään selvinä pidettyjen rakennusten merkitys huomataan poikkeuksellisissa olosuhteissa, kuten maanjäristyksen jälkeen.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/03/nepalin-maanjaristys-ja-jalleenrakentaminen/">Takaisin kotiin — Näkökulmia Nepalin maanjäristyksen jälkeiseen jälleenrakennukseen</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 24 Mar 2016 09:59:22 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Nepalin maanjäristyksissä huhti-toukokuussa 2015 kuoli 8 800 ihmistä ja loukkaantui 22 300. Tuhoutuneita ja vahingoittuneita taloja on 750 000.<br />
Tuhoutuneisiin koteihin liittyy paljon muistoja, jotka Nepalissa usein linkittyvät tärkeisiin ihmissuhteisiin. Talot eivät olekaan pelkästään materiaalisia rakennelmia, sillä niiden merkitykset ovat tiiviisti kiinni sosiaalisissa suhteissa sekä kulttuurisessa kontekstissa. Voidaan myös ajatella, että talot koostuvat niissä asuvien ihmisten välisistä suhteista. Itsestään selvinä pidettyjen rakennusten merkitys huomataan poikkeuksellisissa olosuhteissa, kuten maanjäristyksen jälkeen.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/03/nepalin-maanjaristys-ja-jalleenrakentaminen/">Takaisin kotiin — Näkökulmia Nepalin maanjäristyksen jälkeiseen jälleenrakennukseen</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="11378816" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/484e8178-f2c3-43b4-a890-b6f86d59df10/antroblogi_nepal_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Takaisin kotiin — Näkökulmia Nepalin maanjäristyksen jälkeiseen jälleenrakennukseen</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:15:14</itunes:duration>
      <itunes:summary>Nepalin maanjäristyksissä huhti-toukokuussa 2015 kuoli 8 800 ihmistä ja loukkaantui 22 300. Tuhoutuneita ja vahingoittuneita taloja on 750 000.
Tuhoutuneisiin koteihin liittyy paljon muistoja, jotka Nepalissa usein linkittyvät tärkeisiin ihmissuhteisiin. Talot eivät olekaan pelkästään materiaalisia rakennelmia, sillä niiden merkitykset ovat tiiviisti kiinni sosiaalisissa suhteissa sekä kulttuurisessa kontekstissa. Voidaan myös ajatella, että talot koostuvat niissä asuvien ihmisten välisistä suhteista. Itsestään selvinä pidettyjen rakennusten merkitys huomataan poikkeuksellisissa olosuhteissa, kuten maanjäristyksen jälkeen.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Nepalin maanjäristyksissä huhti-toukokuussa 2015 kuoli 8 800 ihmistä ja loukkaantui 22 300. Tuhoutuneita ja vahingoittuneita taloja on 750 000.
Tuhoutuneisiin koteihin liittyy paljon muistoja, jotka Nepalissa usein linkittyvät tärkeisiin ihmissuhteisiin. Talot eivät olekaan pelkästään materiaalisia rakennelmia, sillä niiden merkitykset ovat tiiviisti kiinni sosiaalisissa suhteissa sekä kulttuurisessa kontekstissa. Voidaan myös ajatella, että talot koostuvat niissä asuvien ihmisten välisistä suhteista. Itsestään selvinä pidettyjen rakennusten merkitys huomataan poikkeuksellisissa olosuhteissa, kuten maanjäristyksen jälkeen.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>37</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=1403</guid>
      <title>Biseksuaalisuuden monet merkitykset</title>
      <description><![CDATA[<p>2010-luvulla biseksuaalisuudella on monenlaisia merkityksiä. Sen seksuaalipoliittinen merkitys on vähentynyt, ja viihteellinen merkitys kasvanut. Biseksuaalisuus on ilmiö, jonka avulla voi houkutella erilaisia yleisöjä erilaisten mediasisältöjen pariin. Samalla biseksuaalisuus on termi, jota käytetään seksuaalisen identiteetin määrittelyyn. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/03/biseksuaalisuus-ja-sen-monet-merkitykset/">Biseksuaalisuuden monet merkitykset</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 22 Mar 2016 06:44:35 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>2010-luvulla biseksuaalisuudella on monenlaisia merkityksiä. Sen seksuaalipoliittinen merkitys on vähentynyt, ja viihteellinen merkitys kasvanut. Biseksuaalisuus on ilmiö, jonka avulla voi houkutella erilaisia yleisöjä erilaisten mediasisältöjen pariin. Samalla biseksuaalisuus on termi, jota käytetään seksuaalisen identiteetin määrittelyyn. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/03/biseksuaalisuus-ja-sen-monet-merkitykset/">Biseksuaalisuuden monet merkitykset</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="5880613" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/c99ef7e1-dba8-4e04-9c7d-4dac5b8d29db/Radioantro_biseksuaalisuuden_monet_merkitykset_mp3_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Biseksuaalisuuden monet merkitykset</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:15</itunes:duration>
      <itunes:summary>2010-luvulla biseksuaalisuudella on monenlaisia merkityksiä. Sen seksuaalipoliittinen merkitys on vähentynyt, ja viihteellinen merkitys kasvanut. Biseksuaalisuus on ilmiö, jonka avulla voi houkutella erilaisia yleisöjä erilaisten mediasisältöjen pariin. Samalla biseksuaalisuus on termi, jota käytetään seksuaalisen identiteetin määrittelyyn.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>2010-luvulla biseksuaalisuudella on monenlaisia merkityksiä. Sen seksuaalipoliittinen merkitys on vähentynyt, ja viihteellinen merkitys kasvanut. Biseksuaalisuus on ilmiö, jonka avulla voi houkutella erilaisia yleisöjä erilaisten mediasisältöjen pariin. Samalla biseksuaalisuus on termi, jota käytetään seksuaalisen identiteetin määrittelyyn.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>36</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=1383</guid>
      <title>Rajanvetoa – seksuaalisesta häirinnästä Suomessa</title>
      <description><![CDATA[<p>Naisiin kohdistuva seksuaalinen häirintä on viime aikoina herättänyt keskustelua mediassa. Ilmiö on noussut esiin iltapäivälehtien lööpeissä sekä sosiaalisen median keskusteluissa kuten #Lääppijä–kampanjassa, jossa suomalaiset jakoivat kokemuksiaan seksuaalisesta häirinnästä. Seksuaalinen häirintä ei ole ilmiönä uusi, mutta siihen on alettu puuttua etenkin julkisuudessa entistä enemmän.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/03/seksuaalisesta-hairinnasta/">Rajanvetoa – seksuaalisesta häirinnästä Suomessa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 17 Mar 2016 11:15:04 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Naisiin kohdistuva seksuaalinen häirintä on viime aikoina herättänyt keskustelua mediassa. Ilmiö on noussut esiin iltapäivälehtien lööpeissä sekä sosiaalisen median keskusteluissa kuten #Lääppijä–kampanjassa, jossa suomalaiset jakoivat kokemuksiaan seksuaalisesta häirinnästä. Seksuaalinen häirintä ei ole ilmiönä uusi, mutta siihen on alettu puuttua etenkin julkisuudessa entistä enemmän.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/03/seksuaalisesta-hairinnasta/">Rajanvetoa – seksuaalisesta häirinnästä Suomessa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="8313472" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/943aab44-f581-4bbf-b58c-89fcd190c995/antroblogi_seksuaalinenhairinta_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Rajanvetoa – seksuaalisesta häirinnästä Suomessa</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:11:11</itunes:duration>
      <itunes:summary>Naisiin kohdistuva seksuaalinen häirintä on viime aikoina herättänyt keskustelua mediassa. Ilmiö on noussut esiin iltapäivälehtien lööpeissä sekä sosiaalisen median keskusteluissa kuten #Lääppijä–kampanjassa, jossa suomalaiset jakoivat kokemuksiaan seksuaalisesta häirinnästä. Seksuaalinen häirintä ei ole ilmiönä uusi, mutta siihen on alettu puuttua etenkin julkisuudessa entistä enemmän.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Naisiin kohdistuva seksuaalinen häirintä on viime aikoina herättänyt keskustelua mediassa. Ilmiö on noussut esiin iltapäivälehtien lööpeissä sekä sosiaalisen median keskusteluissa kuten #Lääppijä–kampanjassa, jossa suomalaiset jakoivat kokemuksiaan seksuaalisesta häirinnästä. Seksuaalinen häirintä ei ole ilmiönä uusi, mutta siihen on alettu puuttua etenkin julkisuudessa entistä enemmän.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>35</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=1350</guid>
      <title>”Se ei ollut pelkkää tutkimusta, se oli elämää” – Marja-Liisa Swantz, uraauurtava elävän tiedon etsijä</title>
      <description><![CDATA[<p>Helmikuussa sain kunnian haastatella suomalaisen antropologian ja kehitystutkimuksen pioneeria, professori Marja-Liisa Swantzia tämän 90-vuotispäivän johdosta. Professori Swantz on pitkälti Tansaniaan sijoittuneen uransa aikana ehtinyt tehdä laaja-alaista kulttuurista ja kehitystutkimusta, ja johtaa esimerkiksi Suomen ensimmäistä kehitystutkimusprojektia. Hän on hoitanut sosiaali- ja kulttuuriantropologian virkoja Helsingin yliopistossa, tullut nimitetyksi Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen laitoksen ensimmäiseksi johtajaksi, ja vaikuttanut myös yliopistoissa Suomen ulkopuolella.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/03/suomalainen-antropologi-marja-liisa-swantz/">”Se ei ollut pelkkää tutkimusta, se oli elämää” – Marja-Liisa Swantz, uraauurtava elävän tiedon etsijä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Mon, 14 Mar 2016 08:11:03 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Helmikuussa sain kunnian haastatella suomalaisen antropologian ja kehitystutkimuksen pioneeria, professori Marja-Liisa Swantzia tämän 90-vuotispäivän johdosta. Professori Swantz on pitkälti Tansaniaan sijoittuneen uransa aikana ehtinyt tehdä laaja-alaista kulttuurista ja kehitystutkimusta, ja johtaa esimerkiksi Suomen ensimmäistä kehitystutkimusprojektia. Hän on hoitanut sosiaali- ja kulttuuriantropologian virkoja Helsingin yliopistossa, tullut nimitetyksi Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen laitoksen ensimmäiseksi johtajaksi, ja vaikuttanut myös yliopistoissa Suomen ulkopuolella.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/03/suomalainen-antropologi-marja-liisa-swantz/">”Se ei ollut pelkkää tutkimusta, se oli elämää” – Marja-Liisa Swantz, uraauurtava elävän tiedon etsijä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="10418304" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/06dbaa95-3d44-4da9-b4fe-a5c8ad4542b0/antroblogi_swantz_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>”Se ei ollut pelkkää tutkimusta, se oli elämää” – Marja-Liisa Swantz, uraauurtava elävän tiedon etsijä</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:14:03</itunes:duration>
      <itunes:summary>Helmikuussa sain kunnian haastatella suomalaisen antropologian ja kehitystutkimuksen pioneeria, professori Marja-Liisa Swantzia tämän 90-vuotispäivän johdosta. Professori Swantz on pitkälti Tansaniaan sijoittuneen uransa aikana ehtinyt tehdä laaja-alaista kulttuurista ja kehitystutkimusta, ja johtaa esimerkiksi Suomen ensimmäistä kehitystutkimusprojektia. Hän on hoitanut sosiaali- ja kulttuuriantropologian virkoja Helsingin yliopistossa, tullut nimitetyksi Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen laitoksen ensimmäiseksi johtajaksi, ja vaikuttanut myös yliopistoissa Suomen ulkopuolella.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Helmikuussa sain kunnian haastatella suomalaisen antropologian ja kehitystutkimuksen pioneeria, professori Marja-Liisa Swantzia tämän 90-vuotispäivän johdosta. Professori Swantz on pitkälti Tansaniaan sijoittuneen uransa aikana ehtinyt tehdä laaja-alaista kulttuurista ja kehitystutkimusta, ja johtaa esimerkiksi Suomen ensimmäistä kehitystutkimusprojektia. Hän on hoitanut sosiaali- ja kulttuuriantropologian virkoja Helsingin yliopistossa, tullut nimitetyksi Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen laitoksen ensimmäiseksi johtajaksi, ja vaikuttanut myös yliopistoissa Suomen ulkopuolella.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>34</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=1324</guid>
      <title>Boksilla rakennetaan vahvoja naisia</title>
      <description><![CDATA[<p>Vahvuus on seksikästä! Vahva on uusi laiha! Nämä iskulauseet ovat tulleet tutuiksi viime vuosina sosiaalisessa mediassa, mainonnassa ja naisten kehoihin liittyvässä uutisoinnissa. Keho saa merkityksensä sitä ympäröivästä kulttuurista, ja vartaloa muokataan kulloinkin vallalla olevien uskomusten, kauneuskäsitysten ja niihin liittyvien tekniikoiden ja harjoitteiden kautta. Keho näin ollen myös heijastaa ja kantaa symbolisia merkityksiä yhteiskunnan arvoihin liittyen.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/03/crossfit-rakentaa-vahvoja-naisia/">Boksilla rakennetaan vahvoja naisia</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 10 Mar 2016 09:43:16 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Vahvuus on seksikästä! Vahva on uusi laiha! Nämä iskulauseet ovat tulleet tutuiksi viime vuosina sosiaalisessa mediassa, mainonnassa ja naisten kehoihin liittyvässä uutisoinnissa. Keho saa merkityksensä sitä ympäröivästä kulttuurista, ja vartaloa muokataan kulloinkin vallalla olevien uskomusten, kauneuskäsitysten ja niihin liittyvien tekniikoiden ja harjoitteiden kautta. Keho näin ollen myös heijastaa ja kantaa symbolisia merkityksiä yhteiskunnan arvoihin liittyen.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/03/crossfit-rakentaa-vahvoja-naisia/">Boksilla rakennetaan vahvoja naisia</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="8428160" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/df203fa1-c976-4008-8c6d-9c3f9506717f/antroblogi_crossfit_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Boksilla rakennetaan vahvoja naisia</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:11:28</itunes:duration>
      <itunes:summary>Vahvuus on seksikästä! Vahva on uusi laiha! Nämä iskulauseet ovat tulleet tutuiksi viime vuosina sosiaalisessa mediassa, mainonnassa ja naisten kehoihin liittyvässä uutisoinnissa. Keho saa merkityksensä sitä ympäröivästä kulttuurista, ja vartaloa muokataan kulloinkin vallalla olevien uskomusten, kauneuskäsitysten ja niihin liittyvien tekniikoiden ja harjoitteiden kautta. Keho näin ollen myös heijastaa ja kantaa symbolisia merkityksiä yhteiskunnan arvoihin liittyen.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Vahvuus on seksikästä! Vahva on uusi laiha! Nämä iskulauseet ovat tulleet tutuiksi viime vuosina sosiaalisessa mediassa, mainonnassa ja naisten kehoihin liittyvässä uutisoinnissa. Keho saa merkityksensä sitä ympäröivästä kulttuurista, ja vartaloa muokataan kulloinkin vallalla olevien uskomusten, kauneuskäsitysten ja niihin liittyvien tekniikoiden ja harjoitteiden kautta. Keho näin ollen myös heijastaa ja kantaa symbolisia merkityksiä yhteiskunnan arvoihin liittyen.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>33</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=1296</guid>
      <title>Saamelaisuudesta, identiteetistä ja vähemmistöjen oikeuksista</title>
      <description><![CDATA[<p>Alkuperäiskansojen ja vähemmistöjen kieliä, kulttuureja, asemaa ja oikeuksia on antropologiassa tutkittu ympäri maailman jo yli vuosisadan ajan. Suomessa suureksi ja vaikeaksi kysymykseksi on muodostunut oikeus määritellä, mitä ‘saamelaisuus’ on ja merkitsee. Antropologisesta näkökulmasta tärkeää on tarkastella myös vähemmistö–enemmistö -asetelmaa ja siihen liittyviä moninaisia jännitteitä, jotka ovat avainasemassa ympäristöpäätöksenteossa ja vähemmistöjen oikeuksien toteutumisessa.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/03/saamelaisten-oikeudet/">Saamelaisuudesta, identiteetistä ja vähemmistöjen oikeuksista</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 8 Mar 2016 08:18:56 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Alkuperäiskansojen ja vähemmistöjen kieliä, kulttuureja, asemaa ja oikeuksia on antropologiassa tutkittu ympäri maailman jo yli vuosisadan ajan. Suomessa suureksi ja vaikeaksi kysymykseksi on muodostunut oikeus määritellä, mitä ‘saamelaisuus’ on ja merkitsee. Antropologisesta näkökulmasta tärkeää on tarkastella myös vähemmistö–enemmistö -asetelmaa ja siihen liittyviä moninaisia jännitteitä, jotka ovat avainasemassa ympäristöpäätöksenteossa ja vähemmistöjen oikeuksien toteutumisessa.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/03/saamelaisten-oikeudet/">Saamelaisuudesta, identiteetistä ja vähemmistöjen oikeuksista</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="11753600" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/bd27b7b2-64d6-42ef-a435-0ed06bfea233/antroblogi_saamelaiset_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Saamelaisuudesta, identiteetistä ja vähemmistöjen oikeuksista</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:15:50</itunes:duration>
      <itunes:summary>Alkuperäiskansojen ja vähemmistöjen kieliä, kulttuureja, asemaa ja oikeuksia on antropologiassa tutkittu ympäri maailman jo yli vuosisadan ajan. Suomessa suureksi ja vaikeaksi kysymykseksi on muodostunut oikeus määritellä, mitä ‘saamelaisuus’ on ja merkitsee. Antropologisesta näkökulmasta tärkeää on tarkastella myös vähemmistö–enemmistö -asetelmaa ja siihen liittyviä moninaisia jännitteitä, jotka ovat avainasemassa ympäristöpäätöksenteossa ja vähemmistöjen oikeuksien toteutumisessa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Alkuperäiskansojen ja vähemmistöjen kieliä, kulttuureja, asemaa ja oikeuksia on antropologiassa tutkittu ympäri maailman jo yli vuosisadan ajan. Suomessa suureksi ja vaikeaksi kysymykseksi on muodostunut oikeus määritellä, mitä ‘saamelaisuus’ on ja merkitsee. Antropologisesta näkökulmasta tärkeää on tarkastella myös vähemmistö–enemmistö -asetelmaa ja siihen liittyviä moninaisia jännitteitä, jotka ovat avainasemassa ympäristöpäätöksenteossa ja vähemmistöjen oikeuksien toteutumisessa.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>32</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=1262</guid>
      <title>Amerikka vs Afrikka?</title>
      <description><![CDATA[<p>Amerikkalainen kulttuuri luokittelee sekä afroamerikkalaiset että Yhdysvaltoihin muuttaneet afrikkalaiset siirtolaiset samaan rotuun kuuluviksi. Tämä pätee yhtälailla valtaväestön käsityksiin heistä kuin myös maan virallisiin väestönlaskentoihin, joissa molempia ryhmiä varten on olemassa yksi kategoria: ”mustat”. Luokitus pitää sisällään valtaisan sosiaalisen, kulttuurisen ja kielellisen kirjon eikä olekaan yllättävää, että siihen kuuluvat eivät yleensä itse koe muodostavansa yhtä ”mustaa yhteisöä”. Jaettu afrikkalainen alkuperä kuitenkin mahdollistaa ajatuksen yhtenäisyydestä, kun taas erilaiset historialliset kokemukset tuntuvat vievän ryhmiä erilleen.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/03/amerikka-vs-afrikka/">Amerikka vs Afrikka?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Fri, 4 Mar 2016 08:03:52 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Amerikkalainen kulttuuri luokittelee sekä afroamerikkalaiset että Yhdysvaltoihin muuttaneet afrikkalaiset siirtolaiset samaan rotuun kuuluviksi. Tämä pätee yhtälailla valtaväestön käsityksiin heistä kuin myös maan virallisiin väestönlaskentoihin, joissa molempia ryhmiä varten on olemassa yksi kategoria: ”mustat”. Luokitus pitää sisällään valtaisan sosiaalisen, kulttuurisen ja kielellisen kirjon eikä olekaan yllättävää, että siihen kuuluvat eivät yleensä itse koe muodostavansa yhtä ”mustaa yhteisöä”. Jaettu afrikkalainen alkuperä kuitenkin mahdollistaa ajatuksen yhtenäisyydestä, kun taas erilaiset historialliset kokemukset tuntuvat vievän ryhmiä erilleen.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/03/amerikka-vs-afrikka/">Amerikka vs Afrikka?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="6995584" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/d569fc4c-14bb-4dbb-a89f-d69f0d3df540/radioantro_afrikka_amerikka_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Amerikka vs Afrikka?</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:09:40</itunes:duration>
      <itunes:summary>Amerikkalainen kulttuuri luokittelee sekä afroamerikkalaiset että Yhdysvaltoihin muuttaneet afrikkalaiset siirtolaiset samaan rotuun kuuluviksi. Tämä pätee yhtälailla valtaväestön käsityksiin heistä kuin myös maan virallisiin väestönlaskentoihin, joissa molempia ryhmiä varten on olemassa yksi kategoria: ”mustat”. Luokitus pitää sisällään valtaisan sosiaalisen, kulttuurisen ja kielellisen kirjon eikä olekaan yllättävää, että siihen kuuluvat eivät yleensä itse koe muodostavansa yhtä ”mustaa yhteisöä”. Jaettu afrikkalainen alkuperä kuitenkin mahdollistaa ajatuksen yhtenäisyydestä, kun taas erilaiset historialliset kokemukset tuntuvat vievän ryhmiä erilleen.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Amerikkalainen kulttuuri luokittelee sekä afroamerikkalaiset että Yhdysvaltoihin muuttaneet afrikkalaiset siirtolaiset samaan rotuun kuuluviksi. Tämä pätee yhtälailla valtaväestön käsityksiin heistä kuin myös maan virallisiin väestönlaskentoihin, joissa molempia ryhmiä varten on olemassa yksi kategoria: ”mustat”. Luokitus pitää sisällään valtaisan sosiaalisen, kulttuurisen ja kielellisen kirjon eikä olekaan yllättävää, että siihen kuuluvat eivät yleensä itse koe muodostavansa yhtä ”mustaa yhteisöä”. Jaettu afrikkalainen alkuperä kuitenkin mahdollistaa ajatuksen yhtenäisyydestä, kun taas erilaiset historialliset kokemukset tuntuvat vievän ryhmiä erilleen.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>31</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=1246</guid>
      <title>Journalismia antropologisten linssien läpi katsottuna</title>
      <description><![CDATA[<p>AntroBlogin työelämätoimitus haastatteli kahta journalismin ammattilaista, Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja Jukka Huuskoa sekä toimittaja ja tietokirjailija Johanna Pohjolaa. Taustaltaan he ovat molemmat antropologian maistereita Helsingin yliopistosta. Huusko ja Pohjola kertovat mistä kiinnostus journalismia kohtaan alkoi ja miten he kokevat antropologin taustan vaikuttavan työhönsä.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/03/tyoelama-journalismi/">Journalismia antropologisten linssien läpi katsottuna</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 2 Mar 2016 10:05:52 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>AntroBlogin työelämätoimitus haastatteli kahta journalismin ammattilaista, Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja Jukka Huuskoa sekä toimittaja ja tietokirjailija Johanna Pohjolaa. Taustaltaan he ovat molemmat antropologian maistereita Helsingin yliopistosta. Huusko ja Pohjola kertovat mistä kiinnostus journalismia kohtaan alkoi ja miten he kokevat antropologin taustan vaikuttavan työhönsä.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/03/tyoelama-journalismi/">Journalismia antropologisten linssien läpi katsottuna</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="6835651" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/87db396f-565f-48e2-9d20-a8fdad4ed416/RadioAntro_Journalismia_tyoeelaemaejuttu_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Journalismia antropologisten linssien läpi katsottuna</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:09:30</itunes:duration>
      <itunes:summary>AntroBlogin työelämätoimitus haastatteli kahta journalismin ammattilaista, Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja Jukka Huuskoa sekä toimittaja ja tietokirjailija Johanna Pohjolaa. Taustaltaan he ovat molemmat antropologian maistereita Helsingin yliopistosta. Huusko ja Pohjola kertovat mistä kiinnostus journalismia kohtaan alkoi ja miten he kokevat antropologin taustan vaikuttavan työhönsä.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>AntroBlogin työelämätoimitus haastatteli kahta journalismin ammattilaista, Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja Jukka Huuskoa sekä toimittaja ja tietokirjailija Johanna Pohjolaa. Taustaltaan he ovat molemmat antropologian maistereita Helsingin yliopistosta. Huusko ja Pohjola kertovat mistä kiinnostus journalismia kohtaan alkoi ja miten he kokevat antropologin taustan vaikuttavan työhönsä.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>30</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=1210</guid>
      <title>Muuttajia vai muuttujia? – muuttoliikkeestä ja siirtolaisuudesta antropologin silmin</title>
      <description><![CDATA[<p>Maahanmuutto on tällä hetkellä kiistatta puhutuin aihe suomalaisessa mediassa. Aiheen ympärillä käytävää kansalaiskeskustelua voi kuvata vähintään vilkkaaksi, tai pikemminkin kiihkeäksi. Uutisointia ja keskustelua kuitenkin vaivaa usein pinnallisuus ja yksipuolinen näkökulma maahanmuuttajista ja muuttoliikkeestä. Muuttoliike oli ehtinyt kiinnostaa minua jo pidemmän aikaa, kun monien vaiheiden jälkeen päädyin syksyllä 2014 tekemään gradukenttätyötäni Meksikoon, Oaxacan osavaltioon. Tutkimukseni pohjalta väitän, että muuttoliikkeen ymmärtämisessä avainasemassa ovat yhteisön sisäiset suhteet.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/02/1210/">Muuttajia vai muuttujia? – muuttoliikkeestä ja siirtolaisuudesta antropologin silmin</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 25 Feb 2016 07:59:17 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Maahanmuutto on tällä hetkellä kiistatta puhutuin aihe suomalaisessa mediassa. Aiheen ympärillä käytävää kansalaiskeskustelua voi kuvata vähintään vilkkaaksi, tai pikemminkin kiihkeäksi. Uutisointia ja keskustelua kuitenkin vaivaa usein pinnallisuus ja yksipuolinen näkökulma maahanmuuttajista ja muuttoliikkeestä. Muuttoliike oli ehtinyt kiinnostaa minua jo pidemmän aikaa, kun monien vaiheiden jälkeen päädyin syksyllä 2014 tekemään gradukenttätyötäni Meksikoon, Oaxacan osavaltioon. Tutkimukseni pohjalta väitän, että muuttoliikkeen ymmärtämisessä avainasemassa ovat yhteisön sisäiset suhteet.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/02/1210/">Muuttajia vai muuttujia? – muuttoliikkeestä ja siirtolaisuudesta antropologin silmin</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="6270151" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/acafc731-11fe-4b65-9015-3518229332bd/RadioAntro_Muuttajia_vai_muuttujia_converted_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Muuttajia vai muuttujia? – muuttoliikkeestä ja siirtolaisuudesta antropologin silmin</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:13:04</itunes:duration>
      <itunes:summary>Maahanmuutto on tällä hetkellä kiistatta puhutuin aihe suomalaisessa mediassa. Aiheen ympärillä käytävää kansalaiskeskustelua voi kuvata vähintään vilkkaaksi, tai pikemminkin kiihkeäksi. Uutisointia ja keskustelua kuitenkin vaivaa usein pinnallisuus ja yksipuolinen näkökulma maahanmuuttajista ja muuttoliikkeestä. Muuttoliike oli ehtinyt kiinnostaa minua jo pidemmän aikaa, kun monien vaiheiden jälkeen päädyin syksyllä 2014 tekemään gradukenttätyötäni Meksikoon, Oaxacan osavaltioon. Tutkimukseni pohjalta väitän, että muuttoliikkeen ymmärtämisessä avainasemassa ovat yhteisön sisäiset suhteet.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Maahanmuutto on tällä hetkellä kiistatta puhutuin aihe suomalaisessa mediassa. Aiheen ympärillä käytävää kansalaiskeskustelua voi kuvata vähintään vilkkaaksi, tai pikemminkin kiihkeäksi. Uutisointia ja keskustelua kuitenkin vaivaa usein pinnallisuus ja yksipuolinen näkökulma maahanmuuttajista ja muuttoliikkeestä. Muuttoliike oli ehtinyt kiinnostaa minua jo pidemmän aikaa, kun monien vaiheiden jälkeen päädyin syksyllä 2014 tekemään gradukenttätyötäni Meksikoon, Oaxacan osavaltioon. Tutkimukseni pohjalta väitän, että muuttoliikkeen ymmärtämisessä avainasemassa ovat yhteisön sisäiset suhteet.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>29</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=1142</guid>
      <title>“Why so hateful?” Väkivalta verkossa</title>
      <description><![CDATA[<p>Vihapuhe ja muu väkivaltainen käyttäytyminen oli vuonna 2015 erityisesti median huomion kohteena, sillä se on ollut esillä aiempaa näkyvämmin ja voimakkaammin muun muassa pakolaiskriisin ja talouskriisin vuoksi. Vihapuhetta on ollut vaikea kitkeä, sillä verkossa leviää myös paljon valheellista ja vääristeltyä tietoa, jolloin lukijan voi olla vaikea hahmottaa mikä on oikeasti totta. Monimutkaisemmaksi tilanteen on tehnyt poliittisten toimijoiden harjoittama rasistinen vihapuhe, joka on voinut näyttäytyä kansalaisille esimerkillisenä tapana keskustella muun muassa maahanmuutosta.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/02/1142/">“Why so hateful?” Väkivalta verkossa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 23 Feb 2016 08:00:06 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Vihapuhe ja muu väkivaltainen käyttäytyminen oli vuonna 2015 erityisesti median huomion kohteena, sillä se on ollut esillä aiempaa näkyvämmin ja voimakkaammin muun muassa pakolaiskriisin ja talouskriisin vuoksi. Vihapuhetta on ollut vaikea kitkeä, sillä verkossa leviää myös paljon valheellista ja vääristeltyä tietoa, jolloin lukijan voi olla vaikea hahmottaa mikä on oikeasti totta. Monimutkaisemmaksi tilanteen on tehnyt poliittisten toimijoiden harjoittama rasistinen vihapuhe, joka on voinut näyttäytyä kansalaisille esimerkillisenä tapana keskustella muun muassa maahanmuutosta.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/02/1142/">“Why so hateful?” Väkivalta verkossa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="7486080" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/8de04698-bd7b-4c1d-a9e8-96e4a75c1362/Antroblogi_001_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>“Why so hateful?” Väkivalta verkossa</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:10:29</itunes:duration>
      <itunes:summary>Vihapuhe ja muu väkivaltainen käyttäytyminen oli vuonna 2015 erityisesti median huomion kohteena, sillä se on ollut esillä aiempaa näkyvämmin ja voimakkaammin muun muassa pakolaiskriisin ja talouskriisin vuoksi. Vihapuhetta on ollut vaikea kitkeä, sillä verkossa leviää myös paljon valheellista ja vääristeltyä tietoa, jolloin lukijan voi olla vaikea hahmottaa mikä on oikeasti totta. Monimutkaisemmaksi tilanteen on tehnyt poliittisten toimijoiden harjoittama rasistinen vihapuhe, joka on voinut näyttäytyä kansalaisille esimerkillisenä tapana keskustella muun muassa maahanmuutosta.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Vihapuhe ja muu väkivaltainen käyttäytyminen oli vuonna 2015 erityisesti median huomion kohteena, sillä se on ollut esillä aiempaa näkyvämmin ja voimakkaammin muun muassa pakolaiskriisin ja talouskriisin vuoksi. Vihapuhetta on ollut vaikea kitkeä, sillä verkossa leviää myös paljon valheellista ja vääristeltyä tietoa, jolloin lukijan voi olla vaikea hahmottaa mikä on oikeasti totta. Monimutkaisemmaksi tilanteen on tehnyt poliittisten toimijoiden harjoittama rasistinen vihapuhe, joka on voinut näyttäytyä kansalaisille esimerkillisenä tapana keskustella muun muassa maahanmuutosta.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>28</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=1169</guid>
      <title>Koditon vieraalla maalla</title>
      <description><![CDATA[<p>Perinteisesti asunnottomuus on ollut ilmiö, jonka ympärille on kiertynyt kokonainen sosiaalisten ongelmien kirjo ja joka on kohdistunut etenkin päihde- ja mielenterveysongelmaisiin kantasuomalaisiin miehiin. Suomen monikulttuuristumisen myötä asunnottomuus on kuitenkin saanut uusia puolia sekä piirteitä ja se koskettaa yhä useammin maahanmuuttajataustaisia.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/02/koditon-vieraalla-maalla/">Koditon vieraalla maalla</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Fri, 19 Feb 2016 08:50:38 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Perinteisesti asunnottomuus on ollut ilmiö, jonka ympärille on kiertynyt kokonainen sosiaalisten ongelmien kirjo ja joka on kohdistunut etenkin päihde- ja mielenterveysongelmaisiin kantasuomalaisiin miehiin. Suomen monikulttuuristumisen myötä asunnottomuus on kuitenkin saanut uusia puolia sekä piirteitä ja se koskettaa yhä useammin maahanmuuttajataustaisia.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/02/koditon-vieraalla-maalla/">Koditon vieraalla maalla</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="7256509" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/58c648aa-bb26-4617-a926-ff62f75f3a8c/RadioAntro_Koditon_Vieraalla_Maalla_converted1_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Koditon vieraalla maalla</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:20:09</itunes:duration>
      <itunes:summary>Perinteisesti asunnottomuus on ollut ilmiö, jonka ympärille on kiertynyt kokonainen sosiaalisten ongelmien kirjo ja joka on kohdistunut etenkin päihde- ja mielenterveysongelmaisiin kantasuomalaisiin miehiin. Suomen monikulttuuristumisen myötä asunnottomuus on kuitenkin saanut uusia puolia sekä piirteitä ja se koskettaa yhä useammin maahanmuuttajataustaisia.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Perinteisesti asunnottomuus on ollut ilmiö, jonka ympärille on kiertynyt kokonainen sosiaalisten ongelmien kirjo ja joka on kohdistunut etenkin päihde- ja mielenterveysongelmaisiin kantasuomalaisiin miehiin. Suomen monikulttuuristumisen myötä asunnottomuus on kuitenkin saanut uusia puolia sekä piirteitä ja se koskettaa yhä useammin maahanmuuttajataustaisia.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>27</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=1120</guid>
      <title>Kehitysapukameleontin jalanjäljillä — pohdintaa kehitysajattelusta</title>
      <description><![CDATA[<p>Kulloinenkin kansallinen ja kansainvälinen ilmapiiri vaikuttaa hyvinkin paljon siihen, mitkä teemat kehityspolitiikassa nousevat esille. Tämä vaikuttaa puolestaan siihen, millaiseen toimintaan rahaa suunnataan ja kenelle sitä kanavoidaan. Vuosi 2015 jää mahdollisesti historiaan vuotena, jolloin Suomen kehityspolitiikka muutti merkittävästi suuntaansa. Hallitus leikkasi varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoista 330 miljoonaa euroa. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön tarkoitetusta rahoituksesta leikattiin 43 % samalla kun yrityksille riskirahoitusta tarjoavan suomalaisen kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin toimintaa pääomitettiin 130 miljoonalla eurolla. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/02/kehitysyhteistyo-ja-muutos/">Kehitysapukameleontin jalanjäljillä — pohdintaa kehitysajattelusta</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 11 Feb 2016 07:48:02 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Kulloinenkin kansallinen ja kansainvälinen ilmapiiri vaikuttaa hyvinkin paljon siihen, mitkä teemat kehityspolitiikassa nousevat esille. Tämä vaikuttaa puolestaan siihen, millaiseen toimintaan rahaa suunnataan ja kenelle sitä kanavoidaan. Vuosi 2015 jää mahdollisesti historiaan vuotena, jolloin Suomen kehityspolitiikka muutti merkittävästi suuntaansa. Hallitus leikkasi varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoista 330 miljoonaa euroa. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön tarkoitetusta rahoituksesta leikattiin 43 % samalla kun yrityksille riskirahoitusta tarjoavan suomalaisen kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin toimintaa pääomitettiin 130 miljoonalla eurolla. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/02/kehitysyhteistyo-ja-muutos/">Kehitysapukameleontin jalanjäljillä — pohdintaa kehitysajattelusta</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="7366041" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/6e4759b2-a859-4302-b809-aed890ab3c7e/RadioAntro_Kehitysapukameleontin_jalanjaeljillae_mp3_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kehitysapukameleontin jalanjäljillä — pohdintaa kehitysajattelusta</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:10:14</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kulloinenkin kansallinen ja kansainvälinen ilmapiiri vaikuttaa hyvinkin paljon siihen, mitkä teemat kehityspolitiikassa nousevat esille. Tämä vaikuttaa puolestaan siihen, millaiseen toimintaan rahaa suunnataan ja kenelle sitä kanavoidaan. Vuosi 2015 jää mahdollisesti historiaan vuotena, jolloin Suomen kehityspolitiikka muutti merkittävästi suuntaansa. Hallitus leikkasi varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoista 330 miljoonaa euroa. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön tarkoitetusta rahoituksesta leikattiin 43 % samalla kun yrityksille riskirahoitusta tarjoavan suomalaisen kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin toimintaa pääomitettiin 130 miljoonalla eurolla.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kulloinenkin kansallinen ja kansainvälinen ilmapiiri vaikuttaa hyvinkin paljon siihen, mitkä teemat kehityspolitiikassa nousevat esille. Tämä vaikuttaa puolestaan siihen, millaiseen toimintaan rahaa suunnataan ja kenelle sitä kanavoidaan. Vuosi 2015 jää mahdollisesti historiaan vuotena, jolloin Suomen kehityspolitiikka muutti merkittävästi suuntaansa. Hallitus leikkasi varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoista 330 miljoonaa euroa. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön tarkoitetusta rahoituksesta leikattiin 43 % samalla kun yrityksille riskirahoitusta tarjoavan suomalaisen kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin toimintaa pääomitettiin 130 miljoonalla eurolla.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>26</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=1085</guid>
      <title>Kuluttajien kentällä: antropologia yritysmaailmassa</title>
      <description><![CDATA[<p>Maailmalla on havaittavissa kiinnostava trendi: yhä useammat yritykset konsultoivat ja palkkaavat riveihinsä antropologeja. Sellaiset maailmanlaajuiset toimijat kuten Google, Samsung, Lego, IBM, Intel, Adidas, Carlsberg, General Motors ja Pfizer ovat kaikki turvautuneet antropologien apuun niin kuluttajatutkimuksessa kuin tuotekehittelyssä. Trendi on huomioitu tieteenalan sisällä ja se on herättänyt positiivisen huomion lisäksi myös tieteen etiikkaan liittyvää keskustelua.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/02/antropologia-yritysmaailmassa/">Kuluttajien kentällä: antropologia yritysmaailmassa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 9 Feb 2016 07:48:55 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Maailmalla on havaittavissa kiinnostava trendi: yhä useammat yritykset konsultoivat ja palkkaavat riveihinsä antropologeja. Sellaiset maailmanlaajuiset toimijat kuten Google, Samsung, Lego, IBM, Intel, Adidas, Carlsberg, General Motors ja Pfizer ovat kaikki turvautuneet antropologien apuun niin kuluttajatutkimuksessa kuin tuotekehittelyssä. Trendi on huomioitu tieteenalan sisällä ja se on herättänyt positiivisen huomion lisäksi myös tieteen etiikkaan liittyvää keskustelua.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/02/antropologia-yritysmaailmassa/">Kuluttajien kentällä: antropologia yritysmaailmassa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="5648229" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/779bf087-d9d1-464e-b25d-2a847e8d161d/RadioAntro_Kuluttajien_kentaellae_mp3_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kuluttajien kentällä: antropologia yritysmaailmassa</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:07:51</itunes:duration>
      <itunes:summary>Maailmalla on havaittavissa kiinnostava trendi: yhä useammat yritykset konsultoivat ja palkkaavat riveihinsä antropologeja. Sellaiset maailmanlaajuiset toimijat kuten Google, Samsung, Lego, IBM, Intel, Adidas, Carlsberg, General Motors ja Pfizer ovat kaikki turvautuneet antropologien apuun niin kuluttajatutkimuksessa kuin tuotekehittelyssä. Trendi on huomioitu tieteenalan sisällä ja se on herättänyt positiivisen huomion lisäksi myös tieteen etiikkaan liittyvää keskustelua.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Maailmalla on havaittavissa kiinnostava trendi: yhä useammat yritykset konsultoivat ja palkkaavat riveihinsä antropologeja. Sellaiset maailmanlaajuiset toimijat kuten Google, Samsung, Lego, IBM, Intel, Adidas, Carlsberg, General Motors ja Pfizer ovat kaikki turvautuneet antropologien apuun niin kuluttajatutkimuksessa kuin tuotekehittelyssä. Trendi on huomioitu tieteenalan sisällä ja se on herättänyt positiivisen huomion lisäksi myös tieteen etiikkaan liittyvää keskustelua.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>25</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=1041</guid>
      <title>Etnografiaa konsulttifirmassa</title>
      <description><![CDATA[<p>AntroBlogin toimitus haastatteli konsulttifirma Gemicissä ja palvelumuotoilutoimisto Palmu Inc.:ssa etnografina toiminutta Riikka Schenkia. Helsingin Yliopistosta valmistunut antropologi suoritti opintoihin kuuluvan kenttätyön Intiassa Dehra Dun -nimisessä kaupungissa, jossa hän tutki intialaisia avioitumiskäytäntöjä ja Bollywood-elokuvia. Osana opiskelujaan Schenk toimi harjoittelijana ajatushautomo Demos Helsingissä ja työskenteli opiskelun ohessa puoli vuotta etnografina konsulttifirma Gemicissä.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/02/etnografia-konsulttifirmassa/">Etnografiaa konsulttifirmassa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 4 Feb 2016 10:03:37 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>AntroBlogin toimitus haastatteli konsulttifirma Gemicissä ja palvelumuotoilutoimisto Palmu Inc.:ssa etnografina toiminutta Riikka Schenkia. Helsingin Yliopistosta valmistunut antropologi suoritti opintoihin kuuluvan kenttätyön Intiassa Dehra Dun -nimisessä kaupungissa, jossa hän tutki intialaisia avioitumiskäytäntöjä ja Bollywood-elokuvia. Osana opiskelujaan Schenk toimi harjoittelijana ajatushautomo Demos Helsingissä ja työskenteli opiskelun ohessa puoli vuotta etnografina konsulttifirma Gemicissä.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/02/etnografia-konsulttifirmassa/">Etnografiaa konsulttifirmassa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="4547951" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/f415d7d6-9aec-44b7-a082-65aaf9c4bf13/RadioAntro_Etnografiaa_konsulttifirmassa_mp3_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Etnografiaa konsulttifirmassa</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:06:19</itunes:duration>
      <itunes:summary>AntroBlogin toimitus haastatteli konsulttifirma Gemicissä ja palvelumuotoilutoimisto Palmu Inc.:ssa etnografina toiminutta Riikka Schenkia. Helsingin Yliopistosta valmistunut antropologi suoritti opintoihin kuuluvan kenttätyön Intiassa Dehra Dun -nimisessä kaupungissa, jossa hän tutki intialaisia avioitumiskäytäntöjä ja Bollywood-elokuvia. Osana opiskelujaan Schenk toimi harjoittelijana ajatushautomo Demos Helsingissä ja työskenteli opiskelun ohessa puoli vuotta etnografina konsulttifirma Gemicissä.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>AntroBlogin toimitus haastatteli konsulttifirma Gemicissä ja palvelumuotoilutoimisto Palmu Inc.:ssa etnografina toiminutta Riikka Schenkia. Helsingin Yliopistosta valmistunut antropologi suoritti opintoihin kuuluvan kenttätyön Intiassa Dehra Dun -nimisessä kaupungissa, jossa hän tutki intialaisia avioitumiskäytäntöjä ja Bollywood-elokuvia. Osana opiskelujaan Schenk toimi harjoittelijana ajatushautomo Demos Helsingissä ja työskenteli opiskelun ohessa puoli vuotta etnografina konsulttifirma Gemicissä.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>24</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=1058</guid>
      <title>Anonymous – verkon veijarit</title>
      <description><![CDATA[<p>Heinäkuun 15. päivä 1927 Wienissä Elias Canetti osallistui suurmielenosoitukseen, joka muuttui verilöylyksi. Tämä heinäkuun kapinaksi kutsuttu tapaus teki suuren vaikutuksen Canettiin, ja sai hänet tutkimaan väkijoukkojen toimintaa seuraavat 33 vuotta. Yhdeksänkymmentä vuotta myöhemmin, väkijoukot kiehtovat meitä edelleen. Esimerkiksi Occupy-liike tai arabikevät ovat nykyajan esimerkkejä joukkovoiman roolista politiikassa. Wienin kapinan ajoista jotain kuitenkin on muuttunut: osa massojen toiminnasta on siirtynyt verkkoon.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/02/anonymous-verkon-veijarit/">Anonymous – verkon veijarit</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 2 Feb 2016 07:50:18 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Heinäkuun 15. päivä 1927 Wienissä Elias Canetti osallistui suurmielenosoitukseen, joka muuttui verilöylyksi. Tämä heinäkuun kapinaksi kutsuttu tapaus teki suuren vaikutuksen Canettiin, ja sai hänet tutkimaan väkijoukkojen toimintaa seuraavat 33 vuotta. Yhdeksänkymmentä vuotta myöhemmin, väkijoukot kiehtovat meitä edelleen. Esimerkiksi Occupy-liike tai arabikevät ovat nykyajan esimerkkejä joukkovoiman roolista politiikassa. Wienin kapinan ajoista jotain kuitenkin on muuttunut: osa massojen toiminnasta on siirtynyt verkkoon.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/02/anonymous-verkon-veijarit/">Anonymous – verkon veijarit</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="7030629" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/3c0facd5-32a8-4f80-ab4e-8cb48932e954/RadioAntro_Anonymous_verkon_veijarit_mp3_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Anonymous – verkon veijarit</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:09:46</itunes:duration>
      <itunes:summary>Heinäkuun 15. päivä 1927 Wienissä Elias Canetti osallistui suurmielenosoitukseen, joka muuttui verilöylyksi. Tämä heinäkuun kapinaksi kutsuttu tapaus teki suuren vaikutuksen Canettiin, ja sai hänet tutkimaan väkijoukkojen toimintaa seuraavat 33 vuotta. Yhdeksänkymmentä vuotta myöhemmin, väkijoukot kiehtovat meitä edelleen. Esimerkiksi Occupy-liike tai arabikevät ovat nykyajan esimerkkejä joukkovoiman roolista politiikassa. Wienin kapinan ajoista jotain kuitenkin on muuttunut: osa massojen toiminnasta on siirtynyt verkkoon.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Heinäkuun 15. päivä 1927 Wienissä Elias Canetti osallistui suurmielenosoitukseen, joka muuttui verilöylyksi. Tämä heinäkuun kapinaksi kutsuttu tapaus teki suuren vaikutuksen Canettiin, ja sai hänet tutkimaan väkijoukkojen toimintaa seuraavat 33 vuotta. Yhdeksänkymmentä vuotta myöhemmin, väkijoukot kiehtovat meitä edelleen. Esimerkiksi Occupy-liike tai arabikevät ovat nykyajan esimerkkejä joukkovoiman roolista politiikassa. Wienin kapinan ajoista jotain kuitenkin on muuttunut: osa massojen toiminnasta on siirtynyt verkkoon.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>23</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=1008</guid>
      <title>Saavatko vain hindut joogata?</title>
      <description><![CDATA[<p>Joogaa on sanottu ”Intian lahjaksi maailmalle”. Sen muuttuminen globaaliksi hyvinvointitrendiksi on kuitenkin herättänyt keskustelua siitä, kenelle jooga oikeastaan kuuluu. Onko länsimaalaisten joogaharrastuksessa kyse kulttuurisesta haltuunotosta, ja jos niin, mitä eettisiä ongelmia tähän liittyy? </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/01/saavatko-vain-hindut-joogata/">Saavatko vain hindut joogata?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 28 Jan 2016 08:25:11 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Joogaa on sanottu ”Intian lahjaksi maailmalle”. Sen muuttuminen globaaliksi hyvinvointitrendiksi on kuitenkin herättänyt keskustelua siitä, kenelle jooga oikeastaan kuuluu. Onko länsimaalaisten joogaharrastuksessa kyse kulttuurisesta haltuunotosta, ja jos niin, mitä eettisiä ongelmia tähän liittyy? </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/01/saavatko-vain-hindut-joogata/">Saavatko vain hindut joogata?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="8438746" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/e46409f6-0390-47cc-bf0d-dc12adb6e9b4/RadioAntro_hindut_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Saavatko vain hindut joogata?</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:27</itunes:duration>
      <itunes:summary>Joogaa on sanottu ”Intian lahjaksi maailmalle”. Sen muuttuminen globaaliksi hyvinvointitrendiksi on kuitenkin herättänyt keskustelua siitä, kenelle jooga oikeastaan kuuluu. Onko länsimaalaisten joogaharrastuksessa kyse kulttuurisesta haltuunotosta, ja jos niin, mitä eettisiä ongelmia tähän liittyy?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Joogaa on sanottu ”Intian lahjaksi maailmalle”. Sen muuttuminen globaaliksi hyvinvointitrendiksi on kuitenkin herättänyt keskustelua siitä, kenelle jooga oikeastaan kuuluu. Onko länsimaalaisten joogaharrastuksessa kyse kulttuurisesta haltuunotosta, ja jos niin, mitä eettisiä ongelmia tähän liittyy?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>22</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=975</guid>
      <title>Kumman jäljillä</title>
      <description><![CDATA[<p>Muutama vuosi sitten minulle alkoi virrata kirjeitä, joissa ihmiset kertoivat heille sattuneista oudoista kokemuksista. Tutkimushankkeestamme ‘Mieli ja toinen’ oli julkaistu iltapäivälehdistössä jokunen uutinen, mikä oli saanut ihmiset ottamaan yhteyttä. Kirjeitä kertyi lopulta yli sadalta kirjoittajalta. Niissä kerrottiin oudoista ja hämmentävistä kokemuksista. Jotkut kirjoittajat olivat kokeneet telepaattisia elämyksiä, toiset saaneet mahdollisesti merkkejä vainajilta tai kuulleet tai nähneet jotain sellaista, mitä muut eivät olleet todistamassa oikeaksi. Tällaisista kokemuksista käytetään yleisesti nimitystä yliluonnollinen tai paranormaali. Mistä kirjeissä saattaa olla kyse?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/01/jos-paranormaali-olisikin-kumma/">Kumman jäljillä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Tue, 26 Jan 2016 08:02:35 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Muutama vuosi sitten minulle alkoi virrata kirjeitä, joissa ihmiset kertoivat heille sattuneista oudoista kokemuksista. Tutkimushankkeestamme ‘Mieli ja toinen’ oli julkaistu iltapäivälehdistössä jokunen uutinen, mikä oli saanut ihmiset ottamaan yhteyttä. Kirjeitä kertyi lopulta yli sadalta kirjoittajalta. Niissä kerrottiin oudoista ja hämmentävistä kokemuksista. Jotkut kirjoittajat olivat kokeneet telepaattisia elämyksiä, toiset saaneet mahdollisesti merkkejä vainajilta tai kuulleet tai nähneet jotain sellaista, mitä muut eivät olleet todistamassa oikeaksi. Tällaisista kokemuksista käytetään yleisesti nimitystä yliluonnollinen tai paranormaali. Mistä kirjeissä saattaa olla kyse?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/01/jos-paranormaali-olisikin-kumma/">Kumman jäljillä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="5856179" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/9cb1fd85-e613-4390-a996-f95d07fd54dd/RadioAntro_Kummanjaeljillae_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kumman jäljillä</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:12</itunes:duration>
      <itunes:summary>Muutama vuosi sitten minulle alkoi virrata kirjeitä, joissa ihmiset kertoivat heille sattuneista oudoista kokemuksista. Tutkimushankkeestamme ‘Mieli ja toinen’ oli julkaistu iltapäivälehdistössä jokunen uutinen, mikä oli saanut ihmiset ottamaan yhteyttä. Kirjeitä kertyi lopulta yli sadalta kirjoittajalta. Niissä kerrottiin oudoista ja hämmentävistä kokemuksista. Jotkut kirjoittajat olivat kokeneet telepaattisia elämyksiä, toiset saaneet mahdollisesti merkkejä vainajilta tai kuulleet tai nähneet jotain sellaista, mitä muut eivät olleet todistamassa oikeaksi. Tällaisista kokemuksista käytetään yleisesti nimitystä yliluonnollinen tai paranormaali. Mistä kirjeissä saattaa olla kyse?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Muutama vuosi sitten minulle alkoi virrata kirjeitä, joissa ihmiset kertoivat heille sattuneista oudoista kokemuksista. Tutkimushankkeestamme ‘Mieli ja toinen’ oli julkaistu iltapäivälehdistössä jokunen uutinen, mikä oli saanut ihmiset ottamaan yhteyttä. Kirjeitä kertyi lopulta yli sadalta kirjoittajalta. Niissä kerrottiin oudoista ja hämmentävistä kokemuksista. Jotkut kirjoittajat olivat kokeneet telepaattisia elämyksiä, toiset saaneet mahdollisesti merkkejä vainajilta tai kuulleet tai nähneet jotain sellaista, mitä muut eivät olleet todistamassa oikeaksi. Tällaisista kokemuksista käytetään yleisesti nimitystä yliluonnollinen tai paranormaali. Mistä kirjeissä saattaa olla kyse?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>21</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=941</guid>
      <title>Metallimusiikki ja natsit – politiikkaa, karnevaalia ja elämän merkityksen etsintää</title>
      <description><![CDATA[<p>Black metal on musiikkityyli, jolla on ollut 1990-luvulta alkaen kansallissosialistinen siipensä. Se on yhdistetty myös ajankohtaiseen äärioikeistolaiseen liikehdintään. Kulttuuri-ilmiönä se on kuitenkin tätä vanhempi ja monitulkintaisempi. Black metal on metallimusiikin alagenre, joka sai alkunsa 1980-luvulla osana metallimusiikin yleistä kehitystä kohti entistä äärimmäisempiä ja provosoivampia ilmaisumuotoja. Aluksi black metalissa käsiteltiin satanismin ja okkultismin kaltaisia teemoja.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/01/black-metal-ja-natsit/">Metallimusiikki ja natsit – politiikkaa, karnevaalia ja elämän merkityksen etsintää</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Mon, 18 Jan 2016 07:57:54 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Black metal on musiikkityyli, jolla on ollut 1990-luvulta alkaen kansallissosialistinen siipensä. Se on yhdistetty myös ajankohtaiseen äärioikeistolaiseen liikehdintään. Kulttuuri-ilmiönä se on kuitenkin tätä vanhempi ja monitulkintaisempi. Black metal on metallimusiikin alagenre, joka sai alkunsa 1980-luvulla osana metallimusiikin yleistä kehitystä kohti entistä äärimmäisempiä ja provosoivampia ilmaisumuotoja. Aluksi black metalissa käsiteltiin satanismin ja okkultismin kaltaisia teemoja.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/01/black-metal-ja-natsit/">Metallimusiikki ja natsit – politiikkaa, karnevaalia ja elämän merkityksen etsintää</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="4480884" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/5d270233-2274-4715-a953-732b515eb4ef/RadioAntro_Metallimusiikkijanatsit_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Metallimusiikki ja natsit – politiikkaa, karnevaalia ja elämän merkityksen etsintää</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:09:20</itunes:duration>
      <itunes:summary>Black metal on musiikkityyli, jolla on ollut 1990-luvulta alkaen kansallissosialistinen siipensä. Se on yhdistetty myös ajankohtaiseen äärioikeistolaiseen liikehdintään. Kulttuuri-ilmiönä se on kuitenkin tätä vanhempi ja monitulkintaisempi. Black metal on metallimusiikin alagenre, joka sai alkunsa 1980-luvulla osana metallimusiikin yleistä kehitystä kohti entistä äärimmäisempiä ja provosoivampia ilmaisumuotoja. Aluksi black metalissa käsiteltiin satanismin ja okkultismin kaltaisia teemoja.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Black metal on musiikkityyli, jolla on ollut 1990-luvulta alkaen kansallissosialistinen siipensä. Se on yhdistetty myös ajankohtaiseen äärioikeistolaiseen liikehdintään. Kulttuuri-ilmiönä se on kuitenkin tätä vanhempi ja monitulkintaisempi. Black metal on metallimusiikin alagenre, joka sai alkunsa 1980-luvulla osana metallimusiikin yleistä kehitystä kohti entistä äärimmäisempiä ja provosoivampia ilmaisumuotoja. Aluksi black metalissa käsiteltiin satanismin ja okkultismin kaltaisia teemoja.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>20</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=913</guid>
      <title>Täystyrmäys kohtalolle — miten yksi hetki voi muuttaa nuoren elämän?</title>
      <description><![CDATA[<p>Nuorisoväkivallasta ja nuorisojengi-ilmiön rantautumisesta Suomeen on keskusteltu muutamien viime vuosien aikana. Toisaalta nuoriso on riehunut aina: reviireistä on taisteltu, tylsyyttä on purettu nyrkein ja tutkimuksiakin on tehty esimerkiksi Helsingin nuorisojengeistä. Millaiset tapahtumat voivat muuttaa nuoren elämän suunnan?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/01/nyrkkeily-muuttaa-elaman-suunnan/">Täystyrmäys kohtalolle — miten yksi hetki voi muuttaa nuoren elämän?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Fri, 15 Jan 2016 10:07:36 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Nuorisoväkivallasta ja nuorisojengi-ilmiön rantautumisesta Suomeen on keskusteltu muutamien viime vuosien aikana. Toisaalta nuoriso on riehunut aina: reviireistä on taisteltu, tylsyyttä on purettu nyrkein ja tutkimuksiakin on tehty esimerkiksi Helsingin nuorisojengeistä. Millaiset tapahtumat voivat muuttaa nuoren elämän suunnan?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/01/nyrkkeily-muuttaa-elaman-suunnan/">Täystyrmäys kohtalolle — miten yksi hetki voi muuttaa nuoren elämän?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="4760499" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/0187faa4-530b-4b0e-8a9c-e2ae42a90414/RadioAntro_Taeystyrmaeys_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Täystyrmäys kohtalolle — miten yksi hetki voi muuttaa nuoren elämän?</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:09:55</itunes:duration>
      <itunes:summary>Nuorisoväkivallasta ja nuorisojengi-ilmiön rantautumisesta Suomeen on keskusteltu muutamien viime vuosien aikana. Toisaalta nuoriso on riehunut aina: reviireistä on taisteltu, tylsyyttä on purettu nyrkein ja tutkimuksiakin on tehty esimerkiksi Helsingin nuorisojengeistä. Millaiset tapahtumat voivat muuttaa nuoren elämän suunnan?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Nuorisoväkivallasta ja nuorisojengi-ilmiön rantautumisesta Suomeen on keskusteltu muutamien viime vuosien aikana. Toisaalta nuoriso on riehunut aina: reviireistä on taisteltu, tylsyyttä on purettu nyrkein ja tutkimuksiakin on tehty esimerkiksi Helsingin nuorisojengeistä. Millaiset tapahtumat voivat muuttaa nuoren elämän suunnan?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>19</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=898</guid>
      <title>Hetkutusta</title>
      <description><![CDATA[<p>Monikansallisessa populäärikulttuurissa vuosi 2014 muistetaan twerkkauksesta ja vuosi 2015 helposti opittavasta quadradinho-tanssiliikkeestä. Mosambikin perinteisiin tanssityyleihin ja niistä ammentavaan urbaaniin marrabentaan takamuksen pyöritysliikkeet, eli suomeksi vanhastaan hetkutus, ovat kuitenkin kuuluneet aina.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/01/marrabenta-on-suomeksi-hetkutusta/">Hetkutusta</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 13 Jan 2016 07:54:38 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Monikansallisessa populäärikulttuurissa vuosi 2014 muistetaan twerkkauksesta ja vuosi 2015 helposti opittavasta quadradinho-tanssiliikkeestä. Mosambikin perinteisiin tanssityyleihin ja niistä ammentavaan urbaaniin marrabentaan takamuksen pyöritysliikkeet, eli suomeksi vanhastaan hetkutus, ovat kuitenkin kuuluneet aina.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2016/01/marrabenta-on-suomeksi-hetkutusta/">Hetkutusta</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="2334455" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/b6086c90-fb70-4d9e-ab0f-e977f59ea2b2/RadioAntro_Hetkutusta_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Hetkutusta</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:04:52</itunes:duration>
      <itunes:summary>Monikansallisessa populäärikulttuurissa vuosi 2014 muistetaan twerkkauksesta ja vuosi 2015 helposti opittavasta quadradinho-tanssiliikkeestä. Mosambikin perinteisiin tanssityyleihin ja niistä ammentavaan urbaaniin marrabentaan takamuksen pyöritysliikkeet, eli suomeksi vanhastaan hetkutus, ovat kuitenkin kuuluneet aina.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Monikansallisessa populäärikulttuurissa vuosi 2014 muistetaan twerkkauksesta ja vuosi 2015 helposti opittavasta quadradinho-tanssiliikkeestä. Mosambikin perinteisiin tanssityyleihin ja niistä ammentavaan urbaaniin marrabentaan takamuksen pyöritysliikkeet, eli suomeksi vanhastaan hetkutus, ovat kuitenkin kuuluneet aina.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>18</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=829</guid>
      <title>Yliopisto on kriisissä – erään ’valtauksen’ anatomia</title>
      <description><![CDATA[<p>'Yliopisto on kriisissä', huomaan kiljuvani Kiasman kulmalla yhtenä talvipäivänä tänä historiallisen yliopistoaktivismin vuotena 2015. Kädessäni on halpahallin ämpäri, päässäni omituinen valkoisista paperitolloista koostettu päähine. Lisäksi raahaan ympäriinsä aaltopahvista kylttiä, joka ilmoittaa minun olevan asioihin ‘hieman tyytymätön’. Miten ihmeessä aivan tavallinen tutkija ja perheenäiti on päätynyt moiseen tilanteeseen? Tehdään pikainen katsaus suomalaisen yliopistokriisin taustoihin.  Samalla on hyvä muistella, mitä kaikkea vuosi on tuonut muassaan. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2015/12/suomalaisten-yliopistojen-kriisi/">Yliopisto on kriisissä – erään ’valtauksen’ anatomia</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Fri, 18 Dec 2015 08:15:07 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>'Yliopisto on kriisissä', huomaan kiljuvani Kiasman kulmalla yhtenä talvipäivänä tänä historiallisen yliopistoaktivismin vuotena 2015. Kädessäni on halpahallin ämpäri, päässäni omituinen valkoisista paperitolloista koostettu päähine. Lisäksi raahaan ympäriinsä aaltopahvista kylttiä, joka ilmoittaa minun olevan asioihin ‘hieman tyytymätön’. Miten ihmeessä aivan tavallinen tutkija ja perheenäiti on päätynyt moiseen tilanteeseen? Tehdään pikainen katsaus suomalaisen yliopistokriisin taustoihin.  Samalla on hyvä muistella, mitä kaikkea vuosi on tuonut muassaan. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2015/12/suomalaisten-yliopistojen-kriisi/">Yliopisto on kriisissä – erään ’valtauksen’ anatomia</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="7443013" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/09595e68-ada9-46d4-b895-60c3223edf90/RadioAntro_Yliopistoonkriisissae_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Yliopisto on kriisissä – erään ’valtauksen’ anatomia</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:17:43</itunes:duration>
      <itunes:summary>&apos;Yliopisto on kriisissä&apos;, huomaan kiljuvani Kiasman kulmalla yhtenä talvipäivänä tänä historiallisen yliopistoaktivismin vuotena 2015. Kädessäni on halpahallin ämpäri, päässäni omituinen valkoisista paperitolloista koostettu päähine. Lisäksi raahaan ympäriinsä aaltopahvista kylttiä, joka ilmoittaa minun olevan asioihin ‘hieman tyytymätön’. Miten ihmeessä aivan tavallinen tutkija ja perheenäiti on päätynyt moiseen tilanteeseen? Tehdään pikainen katsaus suomalaisen yliopistokriisin taustoihin.  Samalla on hyvä muistella, mitä kaikkea vuosi on tuonut muassaan.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>&apos;Yliopisto on kriisissä&apos;, huomaan kiljuvani Kiasman kulmalla yhtenä talvipäivänä tänä historiallisen yliopistoaktivismin vuotena 2015. Kädessäni on halpahallin ämpäri, päässäni omituinen valkoisista paperitolloista koostettu päähine. Lisäksi raahaan ympäriinsä aaltopahvista kylttiä, joka ilmoittaa minun olevan asioihin ‘hieman tyytymätön’. Miten ihmeessä aivan tavallinen tutkija ja perheenäiti on päätynyt moiseen tilanteeseen? Tehdään pikainen katsaus suomalaisen yliopistokriisin taustoihin.  Samalla on hyvä muistella, mitä kaikkea vuosi on tuonut muassaan.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>17</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=10231</guid>
      <title>Kuinka pysäytämme ilmastonmuutoksen?</title>
      <description><![CDATA[<p>Voiko soveltavalla antropologialla olla merkittävä rooli aikakautemme suurimpien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, ratkaisemisessa? Soveltavan antropologian symposiumissa Ljubljanassa puhuneen klimatologian professorin ja nobelistin Lučka Kajfež Bogatajn mielestä antropologeilla on tärkeä tehtävä kestävän kehityksen edistämisessä ja ilmastonmuutoksen hidastamisessa. Hänen mukaansa ilmiön ymmärtäminen luonnontieteelliseltä näkökulmalta, ja sen maantieteellisten seurausten ennustaminen yksistään eivät riitä ongelman ratkaisuun, sillä kyseessä ovat ihmisten käyttäytymisen seuraukset. Luonnontieteet eivät pysty selittämään tai ymmärtämään ihmisen toiminnan roolia ilmastonmuutoksessa ja muissa aikamme suurissa globaaleissa haasteissa, joiden juuret ovat usein ruohonjuuritason kehityskuluissa.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2015/12/kuinka-pysaytamme-ilmastonmuutoksen/">Kuinka pysäytämme ilmastonmuutoksen?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 16 Dec 2015 07:00:48 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Voiko soveltavalla antropologialla olla merkittävä rooli aikakautemme suurimpien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, ratkaisemisessa? Soveltavan antropologian symposiumissa Ljubljanassa puhuneen klimatologian professorin ja nobelistin Lučka Kajfež Bogatajn mielestä antropologeilla on tärkeä tehtävä kestävän kehityksen edistämisessä ja ilmastonmuutoksen hidastamisessa. Hänen mukaansa ilmiön ymmärtäminen luonnontieteelliseltä näkökulmalta, ja sen maantieteellisten seurausten ennustaminen yksistään eivät riitä ongelman ratkaisuun, sillä kyseessä ovat ihmisten käyttäytymisen seuraukset. Luonnontieteet eivät pysty selittämään tai ymmärtämään ihmisen toiminnan roolia ilmastonmuutoksessa ja muissa aikamme suurissa globaaleissa haasteissa, joiden juuret ovat usein ruohonjuuritason kehityskuluissa.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2015/12/kuinka-pysaytamme-ilmastonmuutoksen/">Kuinka pysäytämme ilmastonmuutoksen?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="6050530" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/eaf67b10-958e-463f-816d-d0bd532c872a/RadioAntro_Kuinkapysaeytaemme_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kuinka pysäytämme ilmastonmuutoksen?</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:12:36</itunes:duration>
      <itunes:summary>Voiko soveltavalla antropologialla olla merkittävä rooli aikakautemme suurimpien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, ratkaisemisessa? Soveltavan antropologian symposiumissa Ljubljanassa puhuneen klimatologian professorin ja nobelistin Lučka Kajfež Bogatajn mielestä antropologeilla on tärkeä tehtävä kestävän kehityksen edistämisessä ja ilmastonmuutoksen hidastamisessa. Hänen mukaansa ilmiön ymmärtäminen luonnontieteelliseltä näkökulmalta, ja sen maantieteellisten seurausten ennustaminen yksistään eivät riitä ongelman ratkaisuun, sillä kyseessä ovat ihmisten käyttäytymisen seuraukset. Luonnontieteet eivät pysty selittämään tai ymmärtämään ihmisen toiminnan roolia ilmastonmuutoksessa ja muissa aikamme suurissa globaaleissa haasteissa, joiden juuret ovat usein ruohonjuuritason kehityskuluissa.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Voiko soveltavalla antropologialla olla merkittävä rooli aikakautemme suurimpien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, ratkaisemisessa? Soveltavan antropologian symposiumissa Ljubljanassa puhuneen klimatologian professorin ja nobelistin Lučka Kajfež Bogatajn mielestä antropologeilla on tärkeä tehtävä kestävän kehityksen edistämisessä ja ilmastonmuutoksen hidastamisessa. Hänen mukaansa ilmiön ymmärtäminen luonnontieteelliseltä näkökulmalta, ja sen maantieteellisten seurausten ennustaminen yksistään eivät riitä ongelman ratkaisuun, sillä kyseessä ovat ihmisten käyttäytymisen seuraukset. Luonnontieteet eivät pysty selittämään tai ymmärtämään ihmisen toiminnan roolia ilmastonmuutoksessa ja muissa aikamme suurissa globaaleissa haasteissa, joiden juuret ovat usein ruohonjuuritason kehityskuluissa.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>16</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=755</guid>
      <title>Kuinka saksalaisia sotilaita muistetaan? Kurkistus Lapin sodan synkkään kulttuuriperintöön</title>
      <description><![CDATA[<p>Talvisodan päätyttyä Suomi aloitti vuonna 1941 sotilaallisen yhteistyön Saksan kanssa. Tuolloin maahamme saapui noin 200 000 saksalaissotilasta, joista suurin osa sijoitettiin Pohjois-Suomeen. Toisen maailmansodan lopulla suomalaiset kääntyivät saksalaisia vastaan, mikä johti Lapin sotaan ja laajamittaisiin tuhoihin saksalaisten poltettua Lapin lähtiessään. Haastattelussa kansatieteilijä Eerika Koskinen-Koivisto, joka on tutkimuksessaan perehtynyt ainoaan Lapissa kaatuneille saksalaissotilaille pystytettyyn viralliseen monumenttiin: Norvajärven saksalaiseen hautausmaahan ja siellä vierailevien ihmisten kokemuksiin.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2015/12/lapin-sota-ja-norvajarven-saksalainen-hautausmaa/">Kuinka saksalaisia sotilaita muistetaan? Kurkistus Lapin sodan synkkään kulttuuriperintöön</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Fri, 11 Dec 2015 07:00:33 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Talvisodan päätyttyä Suomi aloitti vuonna 1941 sotilaallisen yhteistyön Saksan kanssa. Tuolloin maahamme saapui noin 200 000 saksalaissotilasta, joista suurin osa sijoitettiin Pohjois-Suomeen. Toisen maailmansodan lopulla suomalaiset kääntyivät saksalaisia vastaan, mikä johti Lapin sotaan ja laajamittaisiin tuhoihin saksalaisten poltettua Lapin lähtiessään. Haastattelussa kansatieteilijä Eerika Koskinen-Koivisto, joka on tutkimuksessaan perehtynyt ainoaan Lapissa kaatuneille saksalaissotilaille pystytettyyn viralliseen monumenttiin: Norvajärven saksalaiseen hautausmaahan ja siellä vierailevien ihmisten kokemuksiin.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2015/12/lapin-sota-ja-norvajarven-saksalainen-hautausmaa/">Kuinka saksalaisia sotilaita muistetaan? Kurkistus Lapin sodan synkkään kulttuuriperintöön</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="6497746" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/548a6910-cd1e-4401-80b1-af19aa7593e3/RadioAntro_KuinkaSaksalaisia_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kuinka saksalaisia sotilaita muistetaan? Kurkistus Lapin sodan synkkään kulttuuriperintöön</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:13:32</itunes:duration>
      <itunes:summary>Talvisodan päätyttyä Suomi aloitti vuonna 1941 sotilaallisen yhteistyön Saksan kanssa. Tuolloin maahamme saapui noin 200 000 saksalaissotilasta, joista suurin osa sijoitettiin Pohjois-Suomeen. Toisen maailmansodan lopulla suomalaiset kääntyivät saksalaisia vastaan, mikä johti Lapin sotaan ja laajamittaisiin tuhoihin saksalaisten poltettua Lapin lähtiessään. Haastattelussa kansatieteilijä Eerika Koskinen-Koivisto, joka on tutkimuksessaan perehtynyt ainoaan Lapissa kaatuneille saksalaissotilaille pystytettyyn viralliseen monumenttiin: Norvajärven saksalaiseen hautausmaahan ja siellä vierailevien ihmisten kokemuksiin.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Talvisodan päätyttyä Suomi aloitti vuonna 1941 sotilaallisen yhteistyön Saksan kanssa. Tuolloin maahamme saapui noin 200 000 saksalaissotilasta, joista suurin osa sijoitettiin Pohjois-Suomeen. Toisen maailmansodan lopulla suomalaiset kääntyivät saksalaisia vastaan, mikä johti Lapin sotaan ja laajamittaisiin tuhoihin saksalaisten poltettua Lapin lähtiessään. Haastattelussa kansatieteilijä Eerika Koskinen-Koivisto, joka on tutkimuksessaan perehtynyt ainoaan Lapissa kaatuneille saksalaissotilaille pystytettyyn viralliseen monumenttiin: Norvajärven saksalaiseen hautausmaahan ja siellä vierailevien ihmisten kokemuksiin.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>15</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=710</guid>
      <title>Kaupunkien ja teknologian yhteispeli: Utopioista arkipäivän ”kirppuihin”</title>
      <description><![CDATA[<p>Kaupungistuminen ja teknologian lisääntyminen etenevät nykymaailmassa hurjaa vauhtia. Yhä useampi meistä asuu kaupungissa. Yhä useamman elämä on kietoutunut tietoverkkojen ja tietokoneiden ympärille – älypuhelimet piippaavat taskussa ja julkiset näytöt hohtavat valoaan. Viestintäteknologialla on urbaanissa elämässä valtavasti merkitystä: se esimerkiksi vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiimme ja siihen, mitä tietoa käytössämme on eri tilanteissa. Teknologia on kiinteä osa inhimillistä todellisuutta. Se on osa monimutkaisia sosiaalisia prosesseja ja kulttuurisia merkitysketjuja. Mitkä suuret visiot ohjaavat teknologian kehittämistä? Miten ja miksi teknologiaa käytetään tietyssä tilanteessa? Miksi joku ei käytä sitä lainkaan?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2015/12/teknologia-ja-kaupungit-antropologinen-nakokulma/">Kaupunkien ja teknologian yhteispeli: Utopioista arkipäivän ”kirppuihin”</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Mon, 7 Dec 2015 09:09:46 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Kaupungistuminen ja teknologian lisääntyminen etenevät nykymaailmassa hurjaa vauhtia. Yhä useampi meistä asuu kaupungissa. Yhä useamman elämä on kietoutunut tietoverkkojen ja tietokoneiden ympärille – älypuhelimet piippaavat taskussa ja julkiset näytöt hohtavat valoaan. Viestintäteknologialla on urbaanissa elämässä valtavasti merkitystä: se esimerkiksi vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiimme ja siihen, mitä tietoa käytössämme on eri tilanteissa. Teknologia on kiinteä osa inhimillistä todellisuutta. Se on osa monimutkaisia sosiaalisia prosesseja ja kulttuurisia merkitysketjuja. Mitkä suuret visiot ohjaavat teknologian kehittämistä? Miten ja miksi teknologiaa käytetään tietyssä tilanteessa? Miksi joku ei käytä sitä lainkaan?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2015/12/teknologia-ja-kaupungit-antropologinen-nakokulma/">Kaupunkien ja teknologian yhteispeli: Utopioista arkipäivän ”kirppuihin”</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="4539816" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/d71b79d1-f9a9-4944-b19d-cc13160c7079/RadioAntro_Kaupunkienjateknologian_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kaupunkien ja teknologian yhteispeli: Utopioista arkipäivän ”kirppuihin”</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:09:27</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kaupungistuminen ja teknologian lisääntyminen etenevät nykymaailmassa hurjaa vauhtia. Yhä useampi meistä asuu kaupungissa. Yhä useamman elämä on kietoutunut tietoverkkojen ja tietokoneiden ympärille – älypuhelimet piippaavat taskussa ja julkiset näytöt hohtavat valoaan. Viestintäteknologialla on urbaanissa elämässä valtavasti merkitystä: se esimerkiksi vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiimme ja siihen, mitä tietoa käytössämme on eri tilanteissa. Teknologia on kiinteä osa inhimillistä todellisuutta. Se on osa monimutkaisia sosiaalisia prosesseja ja kulttuurisia merkitysketjuja. Mitkä suuret visiot ohjaavat teknologian kehittämistä? Miten ja miksi teknologiaa käytetään tietyssä tilanteessa? Miksi joku ei käytä sitä lainkaan?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kaupungistuminen ja teknologian lisääntyminen etenevät nykymaailmassa hurjaa vauhtia. Yhä useampi meistä asuu kaupungissa. Yhä useamman elämä on kietoutunut tietoverkkojen ja tietokoneiden ympärille – älypuhelimet piippaavat taskussa ja julkiset näytöt hohtavat valoaan. Viestintäteknologialla on urbaanissa elämässä valtavasti merkitystä: se esimerkiksi vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiimme ja siihen, mitä tietoa käytössämme on eri tilanteissa. Teknologia on kiinteä osa inhimillistä todellisuutta. Se on osa monimutkaisia sosiaalisia prosesseja ja kulttuurisia merkitysketjuja. Mitkä suuret visiot ohjaavat teknologian kehittämistä? Miten ja miksi teknologiaa käytetään tietyssä tilanteessa? Miksi joku ei käytä sitä lainkaan?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>14</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=708</guid>
      <title>#PrayforParis ja muita globaaliin mediatapahtumaan liittyviä huomioita</title>
      <description><![CDATA[<p>Pariisin iskut perjantaina 13. marraskuuta täyttivät hetkessä niin kansainvälisen valtavirtamedian kuin sosiaalisen mediankin.<br />
Tämän  päivän globaaleille, väkivaltaisille mediatapahtumille on tyypillistä, että ne levittäytyvät lähes samanaikaisesti ihmisten tietoisuuteen eri puolilla maailmaa. Kansalliset ja kansainväliset uutismediat tuottavat tapahtumasta uutisia ennen näkemättömällä vauhdilla. Arkinen uutisvirta katkaistaan ja media siirtyy seuraamaan tapahtumia hetki hetkeltä. Uutiset päivittyvät jatkuvasti ja erikoislähetykset kaivavat aiheesta irti kaiken minkä saavat.  Tätä mediatalojen toimintatapaa on nimitetty katastrofimaratoniksi.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2015/12/pariisin-iskut-ja-mediarituaalit/">#PrayforParis ja muita globaaliin mediatapahtumaan liittyviä huomioita</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 3 Dec 2015 07:00:51 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Pariisin iskut perjantaina 13. marraskuuta täyttivät hetkessä niin kansainvälisen valtavirtamedian kuin sosiaalisen mediankin.<br />
Tämän  päivän globaaleille, väkivaltaisille mediatapahtumille on tyypillistä, että ne levittäytyvät lähes samanaikaisesti ihmisten tietoisuuteen eri puolilla maailmaa. Kansalliset ja kansainväliset uutismediat tuottavat tapahtumasta uutisia ennen näkemättömällä vauhdilla. Arkinen uutisvirta katkaistaan ja media siirtyy seuraamaan tapahtumia hetki hetkeltä. Uutiset päivittyvät jatkuvasti ja erikoislähetykset kaivavat aiheesta irti kaiken minkä saavat.  Tätä mediatalojen toimintatapaa on nimitetty katastrofimaratoniksi.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2015/12/pariisin-iskut-ja-mediarituaalit/">#PrayforParis ja muita globaaliin mediatapahtumaan liittyviä huomioita</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="2850634" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/5db36d20-a82a-4c4f-8190-eee08a7c5de2/RadioAntro_Prayforparis_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>#PrayforParis ja muita globaaliin mediatapahtumaan liittyviä huomioita</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:05:56</itunes:duration>
      <itunes:summary>Pariisin iskut perjantaina 13. marraskuuta täyttivät hetkessä niin kansainvälisen valtavirtamedian kuin sosiaalisen mediankin. 
Tämän  päivän globaaleille, väkivaltaisille mediatapahtumille on tyypillistä, että ne levittäytyvät lähes samanaikaisesti ihmisten tietoisuuteen eri puolilla maailmaa. Kansalliset ja kansainväliset uutismediat tuottavat tapahtumasta uutisia ennen näkemättömällä vauhdilla. Arkinen uutisvirta katkaistaan ja media siirtyy seuraamaan tapahtumia hetki hetkeltä. Uutiset päivittyvät jatkuvasti ja erikoislähetykset kaivavat aiheesta irti kaiken minkä saavat.  Tätä mediatalojen toimintatapaa on nimitetty katastrofimaratoniksi.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Pariisin iskut perjantaina 13. marraskuuta täyttivät hetkessä niin kansainvälisen valtavirtamedian kuin sosiaalisen mediankin. 
Tämän  päivän globaaleille, väkivaltaisille mediatapahtumille on tyypillistä, että ne levittäytyvät lähes samanaikaisesti ihmisten tietoisuuteen eri puolilla maailmaa. Kansalliset ja kansainväliset uutismediat tuottavat tapahtumasta uutisia ennen näkemättömällä vauhdilla. Arkinen uutisvirta katkaistaan ja media siirtyy seuraamaan tapahtumia hetki hetkeltä. Uutiset päivittyvät jatkuvasti ja erikoislähetykset kaivavat aiheesta irti kaiken minkä saavat.  Tätä mediatalojen toimintatapaa on nimitetty katastrofimaratoniksi.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>13</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=636</guid>
      <title>Helsingistä, noin suunnilleen antropologian ja muotoilun ottein</title>
      <description><![CDATA[<p>Ihmiskunnan enemmistö asuu urbaanisti, joten yhä useampi antropologiksi kouluttautunut tutkii kaupunkielämää. Kaupungistumisen vauhti ja mittakaava rikkovat kuitenkin jatkuvasti ennätyksiä. Jotkut tutkijat ovat jopa sitä mieltä, ettei kaikkea urbaania rakentamista voi ajatella kaupungistumisena. Eeva Berglund ja Cindy Kohtala kertovat toimittamastaan Helsinki-kirjasta, jonka keskeinen viesti on, että pääkaupungista voi keskustella moniulotteisemmin kuin tähän asti on ollut tapana.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2015/11/helsinki-lahes-antropologisin-silmin/">Helsingistä, noin suunnilleen antropologian ja muotoilun ottein</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Mon, 30 Nov 2015 10:00:19 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Ihmiskunnan enemmistö asuu urbaanisti, joten yhä useampi antropologiksi kouluttautunut tutkii kaupunkielämää. Kaupungistumisen vauhti ja mittakaava rikkovat kuitenkin jatkuvasti ennätyksiä. Jotkut tutkijat ovat jopa sitä mieltä, ettei kaikkea urbaania rakentamista voi ajatella kaupungistumisena. Eeva Berglund ja Cindy Kohtala kertovat toimittamastaan Helsinki-kirjasta, jonka keskeinen viesti on, että pääkaupungista voi keskustella moniulotteisemmin kuin tähän asti on ollut tapana.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2015/11/helsinki-lahes-antropologisin-silmin/">Helsingistä, noin suunnilleen antropologian ja muotoilun ottein</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="2883235" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/d2e4e57a-2309-4a47-a49f-7173b05cd3ab/RadioAntro_Helsingistae_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Helsingistä, noin suunnilleen antropologian ja muotoilun ottein</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:06:00</itunes:duration>
      <itunes:summary>Ihmiskunnan enemmistö asuu urbaanisti, joten yhä useampi antropologiksi kouluttautunut tutkii kaupunkielämää. Kaupungistumisen vauhti ja mittakaava rikkovat kuitenkin jatkuvasti ennätyksiä. Jotkut tutkijat ovat jopa sitä mieltä, ettei kaikkea urbaania rakentamista voi ajatella kaupungistumisena. Eeva Berglund ja Cindy Kohtala kertovat toimittamastaan Helsinki-kirjasta, jonka keskeinen viesti on, että pääkaupungista voi keskustella moniulotteisemmin kuin tähän asti on ollut tapana.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Ihmiskunnan enemmistö asuu urbaanisti, joten yhä useampi antropologiksi kouluttautunut tutkii kaupunkielämää. Kaupungistumisen vauhti ja mittakaava rikkovat kuitenkin jatkuvasti ennätyksiä. Jotkut tutkijat ovat jopa sitä mieltä, ettei kaikkea urbaania rakentamista voi ajatella kaupungistumisena. Eeva Berglund ja Cindy Kohtala kertovat toimittamastaan Helsinki-kirjasta, jonka keskeinen viesti on, että pääkaupungista voi keskustella moniulotteisemmin kuin tähän asti on ollut tapana.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>12</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=642</guid>
      <title>Antropologia opettaa miten ajatella, ei mitä ajatella</title>
      <description><![CDATA[<p>AntroBlogin työelämätoimitus nappasi haastatteluun sosiaali- ja kulttuuriantropologian professori Sarah Greenin Helsingin yliopistolta. Cambridgen yliopistosta valmistunut professori Green on laaja-alaisesti erikoistunut antropologi, joka on käsitellyt omassa tutkimuksessaan muun muassa raja-alueita, tilaan ja paikkaan nivoutuvia suhteita sekä sukupuolta ja seksuaalisuutta. Jututimme häntä antropologien tämän päivän työllisyysnäkymistä ja alan soveltamisesta akatemian ulkopuoliseen maailmaan. Miten työelämän rakennemuutos tulee näkymään antropologien työelämässä?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2015/11/antropologi-toissa-vahvuudet-ja-mahdollisuudet/">Antropologia opettaa miten ajatella, ei mitä ajatella</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Fri, 27 Nov 2015 10:48:28 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>AntroBlogin työelämätoimitus nappasi haastatteluun sosiaali- ja kulttuuriantropologian professori Sarah Greenin Helsingin yliopistolta. Cambridgen yliopistosta valmistunut professori Green on laaja-alaisesti erikoistunut antropologi, joka on käsitellyt omassa tutkimuksessaan muun muassa raja-alueita, tilaan ja paikkaan nivoutuvia suhteita sekä sukupuolta ja seksuaalisuutta. Jututimme häntä antropologien tämän päivän työllisyysnäkymistä ja alan soveltamisesta akatemian ulkopuoliseen maailmaan. Miten työelämän rakennemuutos tulee näkymään antropologien työelämässä?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2015/11/antropologi-toissa-vahvuudet-ja-mahdollisuudet/">Antropologia opettaa miten ajatella, ei mitä ajatella</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="2605710" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/32efc0ca-6168-42b9-8053-6ea672e21c39/RadioAntro_Antropologiaopettaa_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Antropologia opettaa miten ajatella, ei mitä ajatella</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:05:26</itunes:duration>
      <itunes:summary>AntroBlogin työelämätoimitus nappasi haastatteluun sosiaali- ja kulttuuriantropologian professori Sarah Greenin Helsingin yliopistolta. Cambridgen yliopistosta valmistunut professori Green on laaja-alaisesti erikoistunut antropologi, joka on käsitellyt omassa tutkimuksessaan muun muassa raja-alueita, tilaan ja paikkaan nivoutuvia suhteita sekä sukupuolta ja seksuaalisuutta. Jututimme häntä antropologien tämän päivän työllisyysnäkymistä ja alan soveltamisesta akatemian ulkopuoliseen maailmaan. Miten työelämän rakennemuutos tulee näkymään antropologien työelämässä?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>AntroBlogin työelämätoimitus nappasi haastatteluun sosiaali- ja kulttuuriantropologian professori Sarah Greenin Helsingin yliopistolta. Cambridgen yliopistosta valmistunut professori Green on laaja-alaisesti erikoistunut antropologi, joka on käsitellyt omassa tutkimuksessaan muun muassa raja-alueita, tilaan ja paikkaan nivoutuvia suhteita sekä sukupuolta ja seksuaalisuutta. Jututimme häntä antropologien tämän päivän työllisyysnäkymistä ja alan soveltamisesta akatemian ulkopuoliseen maailmaan. Miten työelämän rakennemuutos tulee näkymään antropologien työelämässä?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>11</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=607</guid>
      <title>Imetys ja kulttuuri</title>
      <description><![CDATA[<p>Miksi eri aikoina ja eri puolilla maailmaa imetyksen kesto on ollut niin vaihtelevaa? Miksi Suomessa vielä sata vuotta sitten puolet kaksivuotiaista oli imetettyjä, mutta nyt tutkitusta tiedosta ja suosituksista huolimatta imetys loppuu keskimäärin seitsemän kuukauden ikään mennessä? Tilanne oli vielä heikompi 70-luvulla, jolloin vain 10% lapsista sai rintamaitoa puolivuotiaana. On selvää, että yhteiskunnalliset muutokset ja ympäröivä kulttuuri vaikuttavat imetykseen valtavasti. Länsimaissa koulutetut ja sosioekonomiselta asemaltaan parempiosaiset imettävät huomattavasti pidempään kuin ei-koulutetut sisarensa. Yksinhuoltajat imettävät vähemmän kuin parisuhteessa olevat. Myös maahanmuuttajien parissa on havaittu, että uuteen maahan muuttamisen jälkeen imetyksen kestot lyhenevät rajusti, jopa saman naisen kohdalla.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2015/11/imetys-meilla-ja-maailmalla/">Imetys ja kulttuuri</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 25 Nov 2015 07:00:10 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Miksi eri aikoina ja eri puolilla maailmaa imetyksen kesto on ollut niin vaihtelevaa? Miksi Suomessa vielä sata vuotta sitten puolet kaksivuotiaista oli imetettyjä, mutta nyt tutkitusta tiedosta ja suosituksista huolimatta imetys loppuu keskimäärin seitsemän kuukauden ikään mennessä? Tilanne oli vielä heikompi 70-luvulla, jolloin vain 10% lapsista sai rintamaitoa puolivuotiaana. On selvää, että yhteiskunnalliset muutokset ja ympäröivä kulttuuri vaikuttavat imetykseen valtavasti. Länsimaissa koulutetut ja sosioekonomiselta asemaltaan parempiosaiset imettävät huomattavasti pidempään kuin ei-koulutetut sisarensa. Yksinhuoltajat imettävät vähemmän kuin parisuhteessa olevat. Myös maahanmuuttajien parissa on havaittu, että uuteen maahan muuttamisen jälkeen imetyksen kestot lyhenevät rajusti, jopa saman naisen kohdalla.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2015/11/imetys-meilla-ja-maailmalla/">Imetys ja kulttuuri</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="3754889" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/d246d1fc-8963-47b5-a22e-e4b1250ac592/RadioAntro_Imetysjakulttuuri_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Imetys ja kulttuuri</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:07:49</itunes:duration>
      <itunes:summary>Miksi eri aikoina ja eri puolilla maailmaa imetyksen kesto on ollut niin vaihtelevaa? Miksi Suomessa vielä sata vuotta sitten puolet kaksivuotiaista oli imetettyjä, mutta nyt tutkitusta tiedosta ja suosituksista huolimatta imetys loppuu keskimäärin seitsemän kuukauden ikään mennessä? Tilanne oli vielä heikompi 70-luvulla, jolloin vain 10% lapsista sai rintamaitoa puolivuotiaana. On selvää, että yhteiskunnalliset muutokset ja ympäröivä kulttuuri vaikuttavat imetykseen valtavasti. Länsimaissa koulutetut ja sosioekonomiselta asemaltaan parempiosaiset imettävät huomattavasti pidempään kuin ei-koulutetut sisarensa. Yksinhuoltajat imettävät vähemmän kuin parisuhteessa olevat. Myös maahanmuuttajien parissa on havaittu, että uuteen maahan muuttamisen jälkeen imetyksen kestot lyhenevät rajusti, jopa saman naisen kohdalla.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Miksi eri aikoina ja eri puolilla maailmaa imetyksen kesto on ollut niin vaihtelevaa? Miksi Suomessa vielä sata vuotta sitten puolet kaksivuotiaista oli imetettyjä, mutta nyt tutkitusta tiedosta ja suosituksista huolimatta imetys loppuu keskimäärin seitsemän kuukauden ikään mennessä? Tilanne oli vielä heikompi 70-luvulla, jolloin vain 10% lapsista sai rintamaitoa puolivuotiaana. On selvää, että yhteiskunnalliset muutokset ja ympäröivä kulttuuri vaikuttavat imetykseen valtavasti. Länsimaissa koulutetut ja sosioekonomiselta asemaltaan parempiosaiset imettävät huomattavasti pidempään kuin ei-koulutetut sisarensa. Yksinhuoltajat imettävät vähemmän kuin parisuhteessa olevat. Myös maahanmuuttajien parissa on havaittu, että uuteen maahan muuttamisen jälkeen imetyksen kestot lyhenevät rajusti, jopa saman naisen kohdalla.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>10</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=535</guid>
      <title>Tulipalot, rajaseutu ja väkivalta</title>
      <description><![CDATA[<p>Vuoden 2015 metsäpalot Indonesiassa ovat olleet tuhoisimmat sitten vuoden 1997. Noin kaksi miljoonaa hehtaaria metsää on palanut ja Indonesian hiilidioksidipäästöt kasvaneet niin, että ne kattavat nyt jopa kolme prosenttia globaaleista päästöistä. Indonesia on oivallinen esimerkki siitä, miten historia ja poliittinen järjestelmä sekä globaalit rakenteet ovat vaikuttaneet ympäristön tilaan. Erittelemme syitä, jotka liittyvät Indonesian valtion muodostukseen ja raja-alueilla tapahtuneisiin ympäristömuutoksiin ja tulipaloihin. Näitä tekijöitä ymmärtämällä voidaan nähdä, miksi tulipalot ovat niin hallitsemattomia ja tuhoisia juuri Indonesian tietyillä saarilla.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2015/11/indonesian-metsapalot-politiikka-ja-ymparisto/">Tulipalot, rajaseutu ja väkivalta</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 19 Nov 2015 17:23:53 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Vuoden 2015 metsäpalot Indonesiassa ovat olleet tuhoisimmat sitten vuoden 1997. Noin kaksi miljoonaa hehtaaria metsää on palanut ja Indonesian hiilidioksidipäästöt kasvaneet niin, että ne kattavat nyt jopa kolme prosenttia globaaleista päästöistä. Indonesia on oivallinen esimerkki siitä, miten historia ja poliittinen järjestelmä sekä globaalit rakenteet ovat vaikuttaneet ympäristön tilaan. Erittelemme syitä, jotka liittyvät Indonesian valtion muodostukseen ja raja-alueilla tapahtuneisiin ympäristömuutoksiin ja tulipaloihin. Näitä tekijöitä ymmärtämällä voidaan nähdä, miksi tulipalot ovat niin hallitsemattomia ja tuhoisia juuri Indonesian tietyillä saarilla.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2015/11/indonesian-metsapalot-politiikka-ja-ymparisto/">Tulipalot, rajaseutu ja väkivalta</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="5879585" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/86e9506a-8a76-4f2e-826d-1d2b31dc1ec3/RadioAntro_Tulipalotrajaseutu_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Tulipalot, rajaseutu ja väkivalta</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:24:30</itunes:duration>
      <itunes:summary>Vuoden 2015 metsäpalot Indonesiassa ovat olleet tuhoisimmat sitten vuoden 1997. Noin kaksi miljoonaa hehtaaria metsää on palanut ja Indonesian hiilidioksidipäästöt kasvaneet niin, että ne kattavat nyt jopa kolme prosenttia globaaleista päästöistä. Indonesia on oivallinen esimerkki siitä, miten historia ja poliittinen järjestelmä sekä globaalit rakenteet ovat vaikuttaneet ympäristön tilaan. Erittelemme syitä, jotka liittyvät Indonesian valtion muodostukseen ja raja-alueilla tapahtuneisiin ympäristömuutoksiin ja tulipaloihin. Näitä tekijöitä ymmärtämällä voidaan nähdä, miksi tulipalot ovat niin hallitsemattomia ja tuhoisia juuri Indonesian tietyillä saarilla.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Vuoden 2015 metsäpalot Indonesiassa ovat olleet tuhoisimmat sitten vuoden 1997. Noin kaksi miljoonaa hehtaaria metsää on palanut ja Indonesian hiilidioksidipäästöt kasvaneet niin, että ne kattavat nyt jopa kolme prosenttia globaaleista päästöistä. Indonesia on oivallinen esimerkki siitä, miten historia ja poliittinen järjestelmä sekä globaalit rakenteet ovat vaikuttaneet ympäristön tilaan. Erittelemme syitä, jotka liittyvät Indonesian valtion muodostukseen ja raja-alueilla tapahtuneisiin ympäristömuutoksiin ja tulipaloihin. Näitä tekijöitä ymmärtämällä voidaan nähdä, miksi tulipalot ovat niin hallitsemattomia ja tuhoisia juuri Indonesian tietyillä saarilla.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>9</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=502</guid>
      <title>Vapaaehtoisen silmin</title>
      <description><![CDATA[<p>Maailmassa järjestetään vuosittain satoja tieteellisiä konferensseja, joihin osallistuu lukematon määrä asiantuntijoita eri aloilta. Konferenssit näyttäytyvät tiedeyhteisön ulkopuolisen silmissä usein vieraina ja epäkiinnostavina tapahtumina. Kuinka paikkansapitäviä ovat mielikuvat puuduttavan tylsistä, monotonisella äänellä pidetyistä paneeliesityksistä tai silmälasipäisistä nörteistä väittelemässä kiihkeästi täysin käsittämättömistä asioista? Voisiko tiedeskenellä olla annettavaa myös laajemmalle yleisölle? Missä mättää, kun tiedeyhteisön saavutukset harvoin kantautuvat alan ulkopuolisten korviin?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2015/11/tiedeviestinta-kiinnostaa-antropologi-raportoi/">Vapaaehtoisen silmin</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Mon, 16 Nov 2015 10:58:16 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Maailmassa järjestetään vuosittain satoja tieteellisiä konferensseja, joihin osallistuu lukematon määrä asiantuntijoita eri aloilta. Konferenssit näyttäytyvät tiedeyhteisön ulkopuolisen silmissä usein vieraina ja epäkiinnostavina tapahtumina. Kuinka paikkansapitäviä ovat mielikuvat puuduttavan tylsistä, monotonisella äänellä pidetyistä paneeliesityksistä tai silmälasipäisistä nörteistä väittelemässä kiihkeästi täysin käsittämättömistä asioista? Voisiko tiedeskenellä olla annettavaa myös laajemmalle yleisölle? Missä mättää, kun tiedeyhteisön saavutukset harvoin kantautuvat alan ulkopuolisten korviin?</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2015/11/tiedeviestinta-kiinnostaa-antropologi-raportoi/">Vapaaehtoisen silmin</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="4324776" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/d1c1b5a8-1c50-4876-817b-915b40482514/RadioAntro_vapaaehtoisensilmin_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Vapaaehtoisen silmin</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:09:01</itunes:duration>
      <itunes:summary>Maailmassa järjestetään vuosittain satoja tieteellisiä konferensseja, joihin osallistuu lukematon määrä asiantuntijoita eri aloilta. Konferenssit näyttäytyvät tiedeyhteisön ulkopuolisen silmissä usein vieraina ja epäkiinnostavina tapahtumina. Kuinka paikkansapitäviä ovat mielikuvat puuduttavan tylsistä, monotonisella äänellä pidetyistä paneeliesityksistä tai silmälasipäisistä nörteistä väittelemässä kiihkeästi täysin käsittämättömistä asioista? Voisiko tiedeskenellä olla annettavaa myös laajemmalle yleisölle? Missä mättää, kun tiedeyhteisön saavutukset harvoin kantautuvat alan ulkopuolisten korviin?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Maailmassa järjestetään vuosittain satoja tieteellisiä konferensseja, joihin osallistuu lukematon määrä asiantuntijoita eri aloilta. Konferenssit näyttäytyvät tiedeyhteisön ulkopuolisen silmissä usein vieraina ja epäkiinnostavina tapahtumina. Kuinka paikkansapitäviä ovat mielikuvat puuduttavan tylsistä, monotonisella äänellä pidetyistä paneeliesityksistä tai silmälasipäisistä nörteistä väittelemässä kiihkeästi täysin käsittämättömistä asioista? Voisiko tiedeskenellä olla annettavaa myös laajemmalle yleisölle? Missä mättää, kun tiedeyhteisön saavutukset harvoin kantautuvat alan ulkopuolisten korviin?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>8</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=467</guid>
      <title>Jumala on elossa — nähty viimeksi Helsingissä</title>
      <description><![CDATA[<p>Miltä yliluonnollinen tuntuu keskellä tavallista arkipäivää? Ihmismieli taipuu monenlaisiin kokemuksiin. Mitä poikkeavampaa niiden sisältö on, sitä todennäköisemmin niitä kutsutaan yliluonnollisiksi, epätodellisiksi tai jopa mielenhäiriöisiksi. Eräs kiinnostava poikkeavan tietoisuuden muoto on sellainen, jossa näkymättömän yliluonnollisen olennon läsnäolo koetaan todellisena. Helsinkiläisessä uuskarismaattisessa seurakunnassa armolahjat ovat jokaisen saatavila ja Jeesuksen kanssa jutteleminen, Pyhän Hengen ohjaamana tanssiminen ja euforinen kielillä puhuminen ovat jokapäiväisiä tapahtumia. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2015/11/jumala-kylassa-helsingissa/">Jumala on elossa — nähty viimeksi Helsingissä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Fri, 13 Nov 2015 07:00:19 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Miltä yliluonnollinen tuntuu keskellä tavallista arkipäivää? Ihmismieli taipuu monenlaisiin kokemuksiin. Mitä poikkeavampaa niiden sisältö on, sitä todennäköisemmin niitä kutsutaan yliluonnollisiksi, epätodellisiksi tai jopa mielenhäiriöisiksi. Eräs kiinnostava poikkeavan tietoisuuden muoto on sellainen, jossa näkymättömän yliluonnollisen olennon läsnäolo koetaan todellisena. Helsinkiläisessä uuskarismaattisessa seurakunnassa armolahjat ovat jokaisen saatavila ja Jeesuksen kanssa jutteleminen, Pyhän Hengen ohjaamana tanssiminen ja euforinen kielillä puhuminen ovat jokapäiväisiä tapahtumia. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2015/11/jumala-kylassa-helsingissa/">Jumala on elossa — nähty viimeksi Helsingissä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="4624662" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/1cffe5df-9057-4463-b2bb-a887946b2997/RadioAntro_Jumalaonelossa_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Jumala on elossa — nähty viimeksi Helsingissä</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:09:38</itunes:duration>
      <itunes:summary>Miltä yliluonnollinen tuntuu keskellä tavallista arkipäivää? Ihmismieli taipuu monenlaisiin kokemuksiin. Mitä poikkeavampaa niiden sisältö on, sitä todennäköisemmin niitä kutsutaan yliluonnollisiksi, epätodellisiksi tai jopa mielenhäiriöisiksi. Eräs kiinnostava poikkeavan tietoisuuden muoto on sellainen, jossa näkymättömän yliluonnollisen olennon läsnäolo koetaan todellisena. Helsinkiläisessä uuskarismaattisessa seurakunnassa armolahjat ovat jokaisen saatavila ja Jeesuksen kanssa jutteleminen, Pyhän Hengen ohjaamana tanssiminen ja euforinen kielillä puhuminen ovat jokapäiväisiä tapahtumia.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Miltä yliluonnollinen tuntuu keskellä tavallista arkipäivää? Ihmismieli taipuu monenlaisiin kokemuksiin. Mitä poikkeavampaa niiden sisältö on, sitä todennäköisemmin niitä kutsutaan yliluonnollisiksi, epätodellisiksi tai jopa mielenhäiriöisiksi. Eräs kiinnostava poikkeavan tietoisuuden muoto on sellainen, jossa näkymättömän yliluonnollisen olennon läsnäolo koetaan todellisena. Helsinkiläisessä uuskarismaattisessa seurakunnassa armolahjat ovat jokaisen saatavila ja Jeesuksen kanssa jutteleminen, Pyhän Hengen ohjaamana tanssiminen ja euforinen kielillä puhuminen ovat jokapäiväisiä tapahtumia.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>7</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=439</guid>
      <title>Noidankehä ja paikan vastaisku Pohjois-Suomen metsien hallinnassa</title>
      <description><![CDATA[<p>Miten yhteistoiminnallinen suunnittelu voi johtaa jatkuvien kiistojen noidankehään, vaikka se pyrkii löytämään parhaan mahdollisen kompromissin? Miten tällaisista noidankehistä on mahdollista päästä ulos? Pohjois-Suomen talousmetsien hallintaan liittyvien kiistojen tarkastelu osoittaa, että metsien hallinta ajautui vuosien noidankehään. Suunnitteluprosessit, hakkuuaikeet, hakkuut, protestit ja mediakiistat seurasivat toisiaan. Suunnittelu ei kyennyt aina ottamaan huomioon ympäristöjärjestöille, poronhoitajille ja matkailuyrittäjille tärkeitä tiettyihin kohteisiin liittyviä arvoja. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2015/11/metsakiista-ja-paikan-vastaisku-pohjois-suomessa/">Noidankehä ja paikan vastaisku Pohjois-Suomen metsien hallinnassa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Sun, 8 Nov 2015 19:07:05 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Miten yhteistoiminnallinen suunnittelu voi johtaa jatkuvien kiistojen noidankehään, vaikka se pyrkii löytämään parhaan mahdollisen kompromissin? Miten tällaisista noidankehistä on mahdollista päästä ulos? Pohjois-Suomen talousmetsien hallintaan liittyvien kiistojen tarkastelu osoittaa, että metsien hallinta ajautui vuosien noidankehään. Suunnitteluprosessit, hakkuuaikeet, hakkuut, protestit ja mediakiistat seurasivat toisiaan. Suunnittelu ei kyennyt aina ottamaan huomioon ympäristöjärjestöille, poronhoitajille ja matkailuyrittäjille tärkeitä tiettyihin kohteisiin liittyviä arvoja. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2015/11/metsakiista-ja-paikan-vastaisku-pohjois-suomessa/">Noidankehä ja paikan vastaisku Pohjois-Suomen metsien hallinnassa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="4292175" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/be56e558-fc56-40a5-8b2a-83945df59e1e/RadioAntro_Noidankehaejapaikka_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Noidankehä ja paikan vastaisku Pohjois-Suomen metsien hallinnassa</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:08:56</itunes:duration>
      <itunes:summary>Miten yhteistoiminnallinen suunnittelu voi johtaa jatkuvien kiistojen noidankehään, vaikka se pyrkii löytämään parhaan mahdollisen kompromissin? Miten tällaisista noidankehistä on mahdollista päästä ulos? Pohjois-Suomen talousmetsien hallintaan liittyvien kiistojen tarkastelu osoittaa, että metsien hallinta ajautui vuosien noidankehään. Suunnitteluprosessit, hakkuuaikeet, hakkuut, protestit ja mediakiistat seurasivat toisiaan. Suunnittelu ei kyennyt aina ottamaan huomioon ympäristöjärjestöille, poronhoitajille ja matkailuyrittäjille tärkeitä tiettyihin kohteisiin liittyviä arvoja.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Miten yhteistoiminnallinen suunnittelu voi johtaa jatkuvien kiistojen noidankehään, vaikka se pyrkii löytämään parhaan mahdollisen kompromissin? Miten tällaisista noidankehistä on mahdollista päästä ulos? Pohjois-Suomen talousmetsien hallintaan liittyvien kiistojen tarkastelu osoittaa, että metsien hallinta ajautui vuosien noidankehään. Suunnitteluprosessit, hakkuuaikeet, hakkuut, protestit ja mediakiistat seurasivat toisiaan. Suunnittelu ei kyennyt aina ottamaan huomioon ympäristöjärjestöille, poronhoitajille ja matkailuyrittäjille tärkeitä tiettyihin kohteisiin liittyviä arvoja.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>6</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=365</guid>
      <title>Laivat rautaa, ajat muuttuvat</title>
      <description><![CDATA[<p>Surullista, mutta niin se maailma muuttuu: merimieskulttuuri ei ole enää Suomessa entisensä. EU-säädökset, kiireisemmät työajat sekä parantuneet työolot ja yhteydenpitovälineet ovat johtaneet maihinpääsyn merkityksen vähenemiseen ja siten merenkulkijoiden entisten kokoontumispaikkojen katoamiseen. Merimieskapakat ja merimieskirkoissa vietetyt yöt lienevät taakse jäänyttä elämää, mutta verrattain nopeasti tapahtuneeseen muutokseen tyytymättömät ovat löytäneet tiensä toisenlaiseen urbaaniin nomadismiin. Varmin paikka ulapan kulkijoiden kohtaamiseksi vaikuttaa olevan Vuosaaren sataman merimieskirkko ja merimieskeskus.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2015/11/merimies-merimieskirkko-ja-kulttuurin-muutos/">Laivat rautaa, ajat muuttuvat</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 5 Nov 2015 07:00:33 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Surullista, mutta niin se maailma muuttuu: merimieskulttuuri ei ole enää Suomessa entisensä. EU-säädökset, kiireisemmät työajat sekä parantuneet työolot ja yhteydenpitovälineet ovat johtaneet maihinpääsyn merkityksen vähenemiseen ja siten merenkulkijoiden entisten kokoontumispaikkojen katoamiseen. Merimieskapakat ja merimieskirkoissa vietetyt yöt lienevät taakse jäänyttä elämää, mutta verrattain nopeasti tapahtuneeseen muutokseen tyytymättömät ovat löytäneet tiensä toisenlaiseen urbaaniin nomadismiin. Varmin paikka ulapan kulkijoiden kohtaamiseksi vaikuttaa olevan Vuosaaren sataman merimieskirkko ja merimieskeskus.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2015/11/merimies-merimieskirkko-ja-kulttuurin-muutos/">Laivat rautaa, ajat muuttuvat</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="3271101" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/bd5c4847-3775-4866-9129-2b296666d11b/RadioAntro_LaivatRautaa_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Laivat rautaa, ajat muuttuvat</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:06:49</itunes:duration>
      <itunes:summary>Surullista, mutta niin se maailma muuttuu: merimieskulttuuri ei ole enää Suomessa entisensä. EU-säädökset, kiireisemmät työajat sekä parantuneet työolot ja yhteydenpitovälineet ovat johtaneet maihinpääsyn merkityksen vähenemiseen ja siten merenkulkijoiden entisten kokoontumispaikkojen katoamiseen. Merimieskapakat ja merimieskirkoissa vietetyt yöt lienevät taakse jäänyttä elämää, mutta verrattain nopeasti tapahtuneeseen muutokseen tyytymättömät ovat löytäneet tiensä toisenlaiseen urbaaniin nomadismiin. Varmin paikka ulapan kulkijoiden kohtaamiseksi vaikuttaa olevan Vuosaaren sataman merimieskirkko ja merimieskeskus.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Surullista, mutta niin se maailma muuttuu: merimieskulttuuri ei ole enää Suomessa entisensä. EU-säädökset, kiireisemmät työajat sekä parantuneet työolot ja yhteydenpitovälineet ovat johtaneet maihinpääsyn merkityksen vähenemiseen ja siten merenkulkijoiden entisten kokoontumispaikkojen katoamiseen. Merimieskapakat ja merimieskirkoissa vietetyt yöt lienevät taakse jäänyttä elämää, mutta verrattain nopeasti tapahtuneeseen muutokseen tyytymättömät ovat löytäneet tiensä toisenlaiseen urbaaniin nomadismiin. Varmin paikka ulapan kulkijoiden kohtaamiseksi vaikuttaa olevan Vuosaaren sataman merimieskirkko ja merimieskeskus.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>5</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=359</guid>
      <title>Lue niin paljon kuin haluat! Akateemisuuden puolustuspuhe</title>
      <description><![CDATA[<p>Tämän päivän kolumni on kirjoitettu vuosi sitten. Se sai kimmokkeen Jorma Ollilan kuuluisaksi muodostuneesta lausahduksesta vuoden 2014 Slush-tapahtumassa: "Lue hieman, mutta älä kuitenkaan liikaa, tai muuten sinusta tulee akateeminen." Kenties Ollilan kommentti oli alun perinkin tarkoitettu provokaatioksi - ainakin se pian sellaiseksi muuttui. Uudenlaisen näkökulman kommenttiin tarjoavat kuluneen vuoden toistuvat poliittiset hyökkäykset yliopistojen rahoitusta ja autonomiaa vastaan. Olisiko tästä kommentista pitänyt päätellä, mitä kaikkea pian olisikaan edessä? </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2015/10/lukeminen-kannattaa-eli-akateemisuuden-puolustuspuhe/">Lue niin paljon kuin haluat! Akateemisuuden puolustuspuhe</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Fri, 30 Oct 2015 10:08:43 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Tämän päivän kolumni on kirjoitettu vuosi sitten. Se sai kimmokkeen Jorma Ollilan kuuluisaksi muodostuneesta lausahduksesta vuoden 2014 Slush-tapahtumassa: "Lue hieman, mutta älä kuitenkaan liikaa, tai muuten sinusta tulee akateeminen." Kenties Ollilan kommentti oli alun perinkin tarkoitettu provokaatioksi - ainakin se pian sellaiseksi muuttui. Uudenlaisen näkökulman kommenttiin tarjoavat kuluneen vuoden toistuvat poliittiset hyökkäykset yliopistojen rahoitusta ja autonomiaa vastaan. Olisiko tästä kommentista pitänyt päätellä, mitä kaikkea pian olisikaan edessä? </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2015/10/lukeminen-kannattaa-eli-akateemisuuden-puolustuspuhe/">Lue niin paljon kuin haluat! Akateemisuuden puolustuspuhe</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="4930817" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/a68e63ff-a28b-4f3b-8e41-d34b02402c0b/RadioAntro_Lueniinpaljon_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Lue niin paljon kuin haluat! Akateemisuuden puolustuspuhe</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:10:16</itunes:duration>
      <itunes:summary>Tämän päivän kolumni on kirjoitettu vuosi sitten. Se sai kimmokkeen Jorma Ollilan kuuluisaksi muodostuneesta lausahduksesta vuoden 2014 Slush-tapahtumassa: &quot;Lue hieman, mutta älä kuitenkaan liikaa, tai muuten sinusta tulee akateeminen.&quot; Kenties Ollilan kommentti oli alun perinkin tarkoitettu provokaatioksi - ainakin se pian sellaiseksi muuttui. Uudenlaisen näkökulman kommenttiin tarjoavat kuluneen vuoden toistuvat poliittiset hyökkäykset yliopistojen rahoitusta ja autonomiaa vastaan. Olisiko tästä kommentista pitänyt päätellä, mitä kaikkea pian olisikaan edessä?</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Tämän päivän kolumni on kirjoitettu vuosi sitten. Se sai kimmokkeen Jorma Ollilan kuuluisaksi muodostuneesta lausahduksesta vuoden 2014 Slush-tapahtumassa: &quot;Lue hieman, mutta älä kuitenkaan liikaa, tai muuten sinusta tulee akateeminen.&quot; Kenties Ollilan kommentti oli alun perinkin tarkoitettu provokaatioksi - ainakin se pian sellaiseksi muuttui. Uudenlaisen näkökulman kommenttiin tarjoavat kuluneen vuoden toistuvat poliittiset hyökkäykset yliopistojen rahoitusta ja autonomiaa vastaan. Olisiko tästä kommentista pitänyt päätellä, mitä kaikkea pian olisikaan edessä?</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>4</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=343</guid>
      <title>Kaikki tuntevat romanit – vai tuntevatko?</title>
      <description><![CDATA[<p>Kuinka moni tietää, mitä kaikkea romanien pukeutumiseen liittyy? Muoti vaikutaa romanienkin pukeutumistyyliin, joka on vaihdellut vuosikymmenten saatossa. Pukeutumisen säännön- ja yhdenmukaisuus romanien keskuudessa on kuitenkin säilynyt. Tietynlaiset pukeutumissäännöt merkitsevät romaneille pääasiassa kolmea eri asiaa: kunnioittamiseen liittyvää häveliäisyyttä, puhtauskäsityksiä sekä näkyvästi ilmaistua etnistä identiteettiä. Pukeutumisen kautta yksilö ilmoittaa muille kuuluvansa yhteisöön, vahvistaa omaa paikkaansa yhteisön jäsenenä ja muodostaa tätä kautta henkilökohtaista kulttuurista identiteettiään.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2015/10/romanikulttuuri-ja-pukeutumisen-saannot/">Kaikki tuntevat romanit – vai tuntevatko?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Thu, 29 Oct 2015 10:26:02 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Kuinka moni tietää, mitä kaikkea romanien pukeutumiseen liittyy? Muoti vaikutaa romanienkin pukeutumistyyliin, joka on vaihdellut vuosikymmenten saatossa. Pukeutumisen säännön- ja yhdenmukaisuus romanien keskuudessa on kuitenkin säilynyt. Tietynlaiset pukeutumissäännöt merkitsevät romaneille pääasiassa kolmea eri asiaa: kunnioittamiseen liittyvää häveliäisyyttä, puhtauskäsityksiä sekä näkyvästi ilmaistua etnistä identiteettiä. Pukeutumisen kautta yksilö ilmoittaa muille kuuluvansa yhteisöön, vahvistaa omaa paikkaansa yhteisön jäsenenä ja muodostaa tätä kautta henkilökohtaista kulttuurista identiteettiään.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2015/10/romanikulttuuri-ja-pukeutumisen-saannot/">Kaikki tuntevat romanit – vai tuntevatko?</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="2344904" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/65bae777-058b-4ea1-8817-0ba86f6863ad/RadioAntro_Kaikkituntevatromaanit_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Kaikki tuntevat romanit – vai tuntevatko?</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:04:53</itunes:duration>
      <itunes:summary>Kuinka moni tietää, mitä kaikkea romanien pukeutumiseen liittyy? Muoti vaikutaa romanienkin pukeutumistyyliin, joka on vaihdellut vuosikymmenten saatossa. Pukeutumisen säännön- ja yhdenmukaisuus romanien keskuudessa on kuitenkin säilynyt. Tietynlaiset pukeutumissäännöt merkitsevät romaneille pääasiassa kolmea eri asiaa: kunnioittamiseen liittyvää häveliäisyyttä, puhtauskäsityksiä sekä näkyvästi ilmaistua etnistä identiteettiä. Pukeutumisen kautta yksilö ilmoittaa muille kuuluvansa yhteisöön, vahvistaa omaa paikkaansa yhteisön jäsenenä ja muodostaa tätä kautta henkilökohtaista kulttuurista identiteettiään.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Kuinka moni tietää, mitä kaikkea romanien pukeutumiseen liittyy? Muoti vaikutaa romanienkin pukeutumistyyliin, joka on vaihdellut vuosikymmenten saatossa. Pukeutumisen säännön- ja yhdenmukaisuus romanien keskuudessa on kuitenkin säilynyt. Tietynlaiset pukeutumissäännöt merkitsevät romaneille pääasiassa kolmea eri asiaa: kunnioittamiseen liittyvää häveliäisyyttä, puhtauskäsityksiä sekä näkyvästi ilmaistua etnistä identiteettiä. Pukeutumisen kautta yksilö ilmoittaa muille kuuluvansa yhteisöön, vahvistaa omaa paikkaansa yhteisön jäsenenä ja muodostaa tätä kautta henkilökohtaista kulttuurista identiteettiään.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>3</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=299</guid>
      <title>Skandinaavisen vapaan seksin melanesialaiset juuret</title>
      <description><![CDATA[<p>Parisuhdetta, sukupuolirooleja ja seksuaalisuutta koskeva vapaus liitetään usein Skandinavian maihin. Esimerkiksi angloamerikkalaisessa populaarikulttuurissa estottomat ja kokeilunhaluiset skandinaavit muodostavat omanlaisensa stereotypian. Aina näin ei ole ollut ja onkin kieltämättä erikoista, kuinka perin juurin luterilaisista pohjoisista yhteiskunnista on tullut sukupuoliliberalismin tyyssijoja. Syitä tälle kehityskululle on varmasti monia ja yksi kenties yllättävimmistä tulee antropologian suunnalta, 1900-luvun alun etnografisista tutkimuksista melanesialaisten sukupuolielämästä.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2015/10/seksuaalisuus-skandinaviassa-ja-melanesiassa/">Skandinaavisen vapaan seksin melanesialaiset juuret</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 28 Oct 2015 09:00:59 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Parisuhdetta, sukupuolirooleja ja seksuaalisuutta koskeva vapaus liitetään usein Skandinavian maihin. Esimerkiksi angloamerikkalaisessa populaarikulttuurissa estottomat ja kokeilunhaluiset skandinaavit muodostavat omanlaisensa stereotypian. Aina näin ei ole ollut ja onkin kieltämättä erikoista, kuinka perin juurin luterilaisista pohjoisista yhteiskunnista on tullut sukupuoliliberalismin tyyssijoja. Syitä tälle kehityskululle on varmasti monia ja yksi kenties yllättävimmistä tulee antropologian suunnalta, 1900-luvun alun etnografisista tutkimuksista melanesialaisten sukupuolielämästä.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2015/10/seksuaalisuus-skandinaviassa-ja-melanesiassa/">Skandinaavisen vapaan seksin melanesialaiset juuret</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="4228228" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/59f17ca4-d0c4-4e2e-bd24-b141a730a01e/RadioAntro_Scandinaaviseksuaalisuus_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Skandinaavisen vapaan seksin melanesialaiset juuret</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:08:48</itunes:duration>
      <itunes:summary>Parisuhdetta, sukupuolirooleja ja seksuaalisuutta koskeva vapaus liitetään usein Skandinavian maihin. Esimerkiksi angloamerikkalaisessa populaarikulttuurissa estottomat ja kokeilunhaluiset skandinaavit muodostavat omanlaisensa stereotypian. Aina näin ei ole ollut ja onkin kieltämättä erikoista, kuinka perin juurin luterilaisista pohjoisista yhteiskunnista on tullut sukupuoliliberalismin tyyssijoja. Syitä tälle kehityskululle on varmasti monia ja yksi kenties yllättävimmistä tulee antropologian suunnalta, 1900-luvun alun etnografisista tutkimuksista melanesialaisten sukupuolielämästä.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Parisuhdetta, sukupuolirooleja ja seksuaalisuutta koskeva vapaus liitetään usein Skandinavian maihin. Esimerkiksi angloamerikkalaisessa populaarikulttuurissa estottomat ja kokeilunhaluiset skandinaavit muodostavat omanlaisensa stereotypian. Aina näin ei ole ollut ja onkin kieltämättä erikoista, kuinka perin juurin luterilaisista pohjoisista yhteiskunnista on tullut sukupuoliliberalismin tyyssijoja. Syitä tälle kehityskululle on varmasti monia ja yksi kenties yllättävimmistä tulee antropologian suunnalta, 1900-luvun alun etnografisista tutkimuksista melanesialaisten sukupuolielämästä.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>2</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=254</guid>
      <title>Punaisia kortteja katsomoon? Väkivalta ja jalkapallofanius Britanniassa</title>
      <description><![CDATA[<p>Jalkapallohuliganismi on perinteisesti yhdistetty brittijalkapalloon. Viime vuosina näkyvät yhteenotot stadionin laidoilla ovat kuitenkin huhujen mukaan vähentyneet. AntroBlogin toimittaja kävi tarkastamassa paikan päällä, vieläkö vastapuoli kuumentaa tunteita. Jalkapallokiihkossa on paljon tarttumapintaa antropologialle. Jalkapallohuliganismin on väitetty olevan kanava työväen luokalle kapinoida sortavaa yhteiskuntajärjestystä vastaan. Suurimmat seurat Englannissa löytyvätkin juuri perinteisistä teollisuuskaupungeista kuten Liverpoolista ja Manchesterista. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2015/10/punaisia-kortteja-katsomoon-vakivalta-ja-jalkapallohuliganismi-britanniassa/">Punaisia kortteja katsomoon? Väkivalta ja jalkapallofanius Britanniassa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Wed, 21 Oct 2015 03:00:14 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Jalkapallohuliganismi on perinteisesti yhdistetty brittijalkapalloon. Viime vuosina näkyvät yhteenotot stadionin laidoilla ovat kuitenkin huhujen mukaan vähentyneet. AntroBlogin toimittaja kävi tarkastamassa paikan päällä, vieläkö vastapuoli kuumentaa tunteita. Jalkapallokiihkossa on paljon tarttumapintaa antropologialle. Jalkapallohuliganismin on väitetty olevan kanava työväen luokalle kapinoida sortavaa yhteiskuntajärjestystä vastaan. Suurimmat seurat Englannissa löytyvätkin juuri perinteisistä teollisuuskaupungeista kuten Liverpoolista ja Manchesterista. </p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2015/10/punaisia-kortteja-katsomoon-vakivalta-ja-jalkapallohuliganismi-britanniassa/">Punaisia kortteja katsomoon? Väkivalta ja jalkapallofanius Britanniassa</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="5131019" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/5dd85c20-4c05-4e74-8ec2-64cf41500cea/RadioAntro_punaisia_kortteja_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>Punaisia kortteja katsomoon? Väkivalta ja jalkapallofanius Britanniassa</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:10:41</itunes:duration>
      <itunes:summary>Jalkapallohuliganismi on perinteisesti yhdistetty brittijalkapalloon. Viime vuosina näkyvät yhteenotot stadionin laidoilla ovat kuitenkin huhujen mukaan vähentyneet. AntroBlogin toimittaja kävi tarkastamassa paikan päällä, vieläkö vastapuoli kuumentaa tunteita. Jalkapallokiihkossa on paljon tarttumapintaa antropologialle. Jalkapallohuliganismin on väitetty olevan kanava työväen luokalle kapinoida sortavaa yhteiskuntajärjestystä vastaan. Suurimmat seurat Englannissa löytyvätkin juuri perinteisistä teollisuuskaupungeista kuten Liverpoolista ja Manchesterista.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Jalkapallohuliganismi on perinteisesti yhdistetty brittijalkapalloon. Viime vuosina näkyvät yhteenotot stadionin laidoilla ovat kuitenkin huhujen mukaan vähentyneet. AntroBlogin toimittaja kävi tarkastamassa paikan päällä, vieläkö vastapuoli kuumentaa tunteita. Jalkapallokiihkossa on paljon tarttumapintaa antropologialle. Jalkapallohuliganismin on väitetty olevan kanava työväen luokalle kapinoida sortavaa yhteiskuntajärjestystä vastaan. Suurimmat seurat Englannissa löytyvätkin juuri perinteisistä teollisuuskaupungeista kuten Liverpoolista ja Manchesterista.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>1</itunes:episode>
    </item>
    <item>
      <guid isPermaLink="false">http://antroblogi.fi/?p=123</guid>
      <title>“Lepää verkossa” — muistorituaalit internetissä</title>
      <description><![CDATA[<p>Jos Facebook-ystäväsi kuolee, mitä tapahtuu hänen Facebook-profiililleen? Viimeisen kahdeksan vuoden aikana niin Facebook kuin monet muutkin sosiaalisen median sivustot ovat vakiintuneet osaksi suomalaisten tapaa vuorovaikuttaa, kommunikoida sekä kuluttaa erilaisia mediasisältöjä. Jaamme päivityksiä urheilusuorituksista, kuvia auringonnousuista, iloisia uutisia häistä ja lasten syntymistä. Myös surun ja kuoleman käsitteleminen sosiaalisessa mediassa on kasvavassa määrin esillä.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2015/10/muistorituaalit-internetissa/">“Lepää verkossa” — muistorituaalit internetissä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></description>
      <pubDate>Mon, 12 Oct 2015 07:28:40 +0000</pubDate>
      <author>toimitus@antroblogi.fi (AntroBlogi)</author>
      <link>https://antroblogi.fi</link>
      <content:encoded><![CDATA[<p>Jos Facebook-ystäväsi kuolee, mitä tapahtuu hänen Facebook-profiililleen? Viimeisen kahdeksan vuoden aikana niin Facebook kuin monet muutkin sosiaalisen median sivustot ovat vakiintuneet osaksi suomalaisten tapaa vuorovaikuttaa, kommunikoida sekä kuluttaa erilaisia mediasisältöjä. Jaamme päivityksiä urheilusuorituksista, kuvia auringonnousuista, iloisia uutisia häistä ja lasten syntymistä. Myös surun ja kuoleman käsitteleminen sosiaalisessa mediassa on kasvavassa määrin esillä.</p>
<p>The post <a href="https://antroblogi.fi/2015/10/muistorituaalit-internetissa/">“Lepää verkossa” — muistorituaalit internetissä</a> appeared first on <a href="https://antroblogi.fi">AntroBlogi</a>.</p>
]]></content:encoded>
      <enclosure length="4085077" type="audio/mpeg" url="https://cdn.simplecast.com/audio/1ee52e/1ee52e54-5de1-4e81-833f-bffc4ee3a830/19306221-fc14-433a-97d6-9c524be0b9f6/RadioAntro_lepaeaeverkossa_tc.mp3?aid=rss_feed&amp;feed=EIFdM59w"/>
      <itunes:title>“Lepää verkossa” — muistorituaalit internetissä</itunes:title>
      <itunes:author>AntroBlogi</itunes:author>
      <itunes:duration>00:08:31</itunes:duration>
      <itunes:summary>Jos Facebook-ystäväsi kuolee, mitä tapahtuu hänen Facebook-profiililleen? Viimeisen kahdeksan vuoden aikana niin Facebook kuin monet muutkin sosiaalisen median sivustot ovat vakiintuneet osaksi suomalaisten tapaa vuorovaikuttaa, kommunikoida sekä kuluttaa erilaisia mediasisältöjä. Jaamme päivityksiä urheilusuorituksista, kuvia auringonnousuista, iloisia uutisia häistä ja lasten syntymistä. Myös surun ja kuoleman käsitteleminen sosiaalisessa mediassa on kasvavassa määrin esillä.</itunes:summary>
      <itunes:subtitle>Jos Facebook-ystäväsi kuolee, mitä tapahtuu hänen Facebook-profiililleen? Viimeisen kahdeksan vuoden aikana niin Facebook kuin monet muutkin sosiaalisen median sivustot ovat vakiintuneet osaksi suomalaisten tapaa vuorovaikuttaa, kommunikoida sekä kuluttaa erilaisia mediasisältöjä. Jaamme päivityksiä urheilusuorituksista, kuvia auringonnousuista, iloisia uutisia häistä ja lasten syntymistä. Myös surun ja kuoleman käsitteleminen sosiaalisessa mediassa on kasvavassa määrin esillä.</itunes:subtitle>
      <itunes:explicit>true</itunes:explicit>
      <itunes:episodeType>full</itunes:episodeType>
      <itunes:episode>0</itunes:episode>
    </item>
  </channel>
</rss>